Väestösuunnite

Väestösuunnite 2017-2040 Hyvinkään kaupunki 14.6.2017

Sisällys Sisällys...1 1 Johdanto...2 2 Väestökehitys Hyvinkäällä ja lähikunnissa...3 3 Väestösuunnitteen perusteet...5 3.1 Väestön trendiennuste...5 3.2 Rakentamisennuste...5 3.3 Osa-alueittainen väestösuunnite...6 4 Koko kaupungin väestösuunnite...6 5 Osa-alueittaiset väestösuunnitteet...9 5.1 Ydinalue... 10 5.2 Koillinen alue... 11 5.3 Kaakkoinen alue... 12 5.4 Lounainen alue... 15 5.5 Läntinen alue... 16 5.6 Luoteinen alue... 18 5.7 Maaseutu... 18 6 Johtopäätökset... 19 KUVALUETTELO... 21 TAULUKKOLUETTELO... 21 LIITTEET... 23

1 Johdanto Hyvinkään kaupungin voimassa oleva väestötavoite on vuodelta 2010. Väestötavoite sisälsi koko kaupungin väestötavoitteen vuosille 2010 2040 ja siihen sisältyi kolme erilaista väestötavoitevaihtoehtoa; hidas, trendi ja nopea kasvu. Uusi väestösuunnite on laadittu vuosille 2017-2040. Väestösuunnite on laadittu koko kaupungin väestöstä ja suuralueittain keskivaihtoehdon mukaan. Kaakkoinen suuralue on lisäksi jaettu kolmeen tilastoalueeseen, koska tilastoalueet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Väestösuunnitevaihtoehtoja on esitetty kolme erilaista; trendiennuste, keskivaihtoehto ja nopean kasvun ennuste. Trendiennuste pohjautuu perusaineistoon olettaen, että taustamuuttujat pysyvät ennallaan. Vaihtoehto soveltuu talouden suunnitteluun (verotulojen ennakointi). Keskivaihtoehto on tavoitteellisempi vaihtoehto ja se soveltuu palveluverkon suunnitteluun. Nopean kasvun vaihtoehto on kaikista tavoitteellisin ja sitä voidaan käyttää maankäytön suunnittelussa. Väestönkasvua eri alueilla ohjaa rakentaminen. Alueet, joille rakennetaan uudisrakennuksia, kasvattavat väestömääräänsä ja vastaavasti alueet, joille ei juurikaan rakenneta, menettävät väestöä. Osa-alueittaisissa väestösuunnitteissa on kuvattu alueelle tapahtuvaa rakentamista. Tässä väestösuunnitteessa on keskitytty koko kaupungin väestöennusteeseen. Suuralueittain on esitetty keskivaihtoehdon mukaiset väestötavoitteet palveluverkkosuunnittelun tueksi. Hyväksyttyjen kasvuvaihtoehtojen perusteella laaditaan tarkempi ja monipuolisempi osa-alueittainen väestösuunnite vuoden 2017 aikana. Jatkossa koko kaupungin väestösuunnitetta päivitetään vuosittain talouden ja muun toiminnan suunnittelua varten. Väestöennusteen ovat laatineet: Talouspäällikkö Pekka Karvonen Yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist Suunnittelija Hanna-Mari Kujala Suunnittelija Taru Härkönen Väestösuunnite Kaupungin omasta väestöennusteesta käytetään nimitystä väestösuunnite, koska se on toteutuneeseen kehitykseen perustuvaa puhtaasti laskennallista ennustetta tavoitteellisempi. Väestösuunnite ei koskaan toteudu sellaisenaan, sillä väestönkehitystä ei voida missään olosuhteissa ennakoida virheettömästi Väestösuunnitteen epävarmuus perustuu yhteiskunnallisiin trendeihin ja ilmiöihin: Yleinen taloustilanne ja sen muutosten vaikutus muuttoliikkeeseen? Jatkaako keskimääräinen elinikä nousuaan vai pysähtyykö se jossain vaiheessa esim. yleistyvien elintasosairauksien vuoksi? Muuttuuko syntyvyys nykyisestä tai jatkaako synnyttäjien keski-ikä nousuaan? Onko maahanmuutolla tulevaisuudessa suurempi rooli väestönkehityksessä kuin nykyään? 2

2 Väestökehitys Hyvinkäällä ja lähikunnissa Hyvinkää oli väkiluvultaan Suomen 24:ksi suurin kunta vuoden 2016 lopussa. Hyvinkään väestö on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 2 290 asukkaalla, jolloin suhteellinen kasvu on ollut keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa. Vuoden 2016 lopussa Hyvinkäällä oli 46 596 asukasta. Väestö kasvoi edellisvuodesta 133 asukkaalla, eli 0,3 prosenttia. Vuoden 2017 aikana tammi-maaliskuussa väkiluku on kasvanut 21 henkilöllä. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivista, -35, kuntien välinen nettomuutto +19 ja nettomaahanmuutto +37. Hyvinkään, kuten myös muiden Helsingin kehysalueen kuntien väestömäärä on kasvanut melko tasaisesti viimeksi kuluneen kolmen vuosikymmenen aikana. Vuosi 2013 oli Hyvinkäällä väestönkasvun huippuvuosi, jolloin väkiluku kasvoi 602 hengellä eli 1,3 prosentilla edellisvuodesta. Vuosina 2015-2016 väkiluku on kasvanut 0,4 prosentilla vuodessa. Väestönkasvun hidastumisen taustalla on luonnollisen väestönlisäyksen pienentyminen ja vähentynyt kotimaan sisäinen muuttovoitto (Kuvat 1. ja 2.). Kuva 1. Väestönmuutokset Hyvinkäällä vuosina 2000-2016. Lähde: Tilastokeskus. Kuntien välinen muuttoliike on eniten vuosittaiseen väestönkasvun vaihteluun vaikuttava tekijä Hyvinkäällä. 2000-luvun aikana se on parhaimmillaan tuonut Hyvinkäälle väestönlisäystä lähes 450 asukkaan verran (vuosi 2013), ja heikoimmillaan vähentänyt asukasmäärää 133 asukkaalla (vuosi 2011). Vuonna 2016 kuntien välinen nettomuutto oli niukasti positiivinen (+12 asukasta). Hyvinkää on saanut ulkomailta viime vuosina tasaisesti lisäväestöä. Vuonna 2016 maahanmuuton merkitys väestönkasvulle hieman nousi, sillä ulkomailta kertyi muuttovoittoa 98 asukkaan verran. Edeltävän viiden vuoden keskiarvo oli +78/vuosi. Vuonna 2016 syntyneitä oli vain 395; ajanjaksolla 1980 2015 ei ole kertaakaan syntynyt näin vähäistä määrää lapsia. Ennen vuotta 2015 Hyvinkäällä oli syntynyt 2000-luvulla keskimäärin 449 lasta, ja huippuvuonna 2008 vauvoja syntyi yli 520. Ongelma ei koske vain Hyvinkäätä, sillä vuonna 2016 syntyi koko maassa ennätysvähän lapsia. Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyneiden 3

määrä on nyt pienentynyt kuutena vuonna peräkkäin. Syntyneitä oli koko maassa vuonna 2016 4,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Kuva 2. Syntyneet ja kuolleet Hyvinkäällä vuosina 2000-2016. Lähde: Tilastokeskus. Alhainen syntyvyys on aiheuttanut sen, että lasten määrä on viime vuosina laskenut. Vuoden 2016 lopussa Hyvinkäällä oli 0-14-vuotiaita noin 519 vähemmän kuin vuonna 2006, vaikka samalla aikavälillä kaupungin väestömäärä on kasvanut noin 2290 asukkaalla. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 3253 henkilöllä, joten varttuneempien ikäluokkien osuus Hyvinkään väestöstä on kasvanut tasaisesti, ja samalla työikäisten sekä 0-14-vuotiaiden osuus on pienentynyt. Vuoden 2016 lopussa Hyvinkään väestöstä 11,6 % oli 65-74-vuotiaita ja 8,7 % yli 75-vuotiaita. Taulukko 1. Väestönmuutokset lähikunnissa ja pääkaupunkiseudulla ajalla 1.1.-31.12.2016. Lähde: Tilastokeskus. Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Maahanmuutto (netto) Väestönlisäys kasvu % Järvenpää 207 321 100 628 1,5 % Sipoo 37 448 29 514 2,6 % Kirkkonummi 161 34 187 382 1,0 % Kerava 120 0 90 210 0,6 % Mäntsälä 91 60 20 171 0,8 % Hyvinkää 19 12 98 129 0,3 % Nurmijärvi 177 226 167 118 0,3 % Tuusula 97 7 25 115 0,3 % Vihti 38 76 73 35 0,1 % Pornainen 8 24 4 20 0,4 % Loppi 18 67 9 76 0,9 % Hausjärvi 22 70 2 90 1,0 % Riihimäki 65 79 39 105 0,4 % Espoo 1791 1640 1315 4746 1,8 % Helsinki 1673 3285 1817 6775 1,1 % Vantaa 1126 2092 1524 4742 2,2 % 4

Muihin lähialueen kuntiin nähden Hyvinkää väestönkasvu vuonna 2016 oli keskivertoa (Taulukko1.). KUUMA-kunnista etenkin Järvenpää ja Sipoo kasvoivat voimakkaasti. Järvenpäässä, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella on selvästi Hyvinkäätä suurempi syntyneiden enemmyys. Kaikki KUUMA-kunnat eivät kuitenkaan kasvaneet vuonna 2016, sillä Pornaisten asukasmäärä väheni vuoden aikana. Myös Hyvinkään kantahämäläiset naapurikunnat menettivät väestöä vuonna 2016. Kokonaisuutena KUUMAkuntien väestönkasvu hidastui hieman suhteessa edeltävään vuoteen. Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) väestö kasvoi samaan aikaan puolestaan 16 607 henkilöllä (1,5 %). 3 Väestösuunnitteen perusteet 3.1 Väestön trendiennuste Väestösuunnitteen pohjana on uusi trendiennuste. Trendiennuste laaditaan uusimman mahdollisen tilastoaineiston pohjalta hyödyntäen väestöennustemalli Venniä. Hyvinkään väestösuunnitteen 2017-2040 pohjana toimii vuoden 2016 lopun väestörakennetilastot. Väestösuunnitemallin perusidea toimii siten, että jokainen uusi ennustevuosi siirtää väestön aina seuraavaan ikäryhmään; 2-vuotiaista tulee 3- vuotiaita jne. Syntyneiden ja kuolleiden vuosittainen määrä lasketaan Tilastokeskuksen käyttämien kuntakohtaisten hedelmällisyys- ja kuolleisuuskertoimien perusteella. Jokaiselle ikäryhmälle on laskettu omat syntyvyys- ja kuolleisuuskertoimet, joten esimerkiksi syntyneiden määrä on riippuvainen synnytysikäisten naisten määrästä. Kuolleiden määrä puolestaan kasvaa ikäihmisten määrän kasvaessa. Muuttoliikkeen vaikutus lasketaan edellisvuosien tilastoihin perustuvilla ikäryhmäkohtaisilla tulo- ja lähtömuuttokertoimilla. Tällä tavoin tulo- ja lähtömuuttajien ikäprofiili on väestöennusteessa samankaltainen kuin viimevuosina on toteutunut. Trendiennuste perustuu puhtaasti tilastollisiin tekijöihin. Se siis antaa kuvan siitä, miten väestömäärän ennakoidaan kasvavan, jos viimevuosien kehitys jatkuu. Trendiennuste ei kuitenkaan pyri ennakoimaan tulevia kehitystoimia millään tavalla. Tämän vuoksi trendiennusteesta on muokattu kaksi väestösuunnitetta; palveluverkon suunnitteluun tarkoitettu keskivaihtoehto ja maankäytön suunnitteluun tarkoitettu nopean kasvun vaihtoehto. 3.2 Rakentamisennuste Väestösuunnitteen rakentamisennuste perustuu maankäytön kymmenen vuoden toteuttamisohjelmaan, jossa tarkastellaan asuntotuotantoa kaupungin luovuttamille ja maankäyttösopimusten myötä rakentamisen piiriin tuleville alueille. Hyvinkää on mukana Helsingin seudun 14 kunnan ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa 2016 2019 (MAL-sopimus). Sopimukseen sisältyy mm. asuntotuotanto- ja kaavoitustavoitteita. Valtion ja kuntien yhteisenä tavoitteena on, että sopimuskaudella Helsingin seudulle rakennetaan 60 000 uutta asuntoa. Hyvinkään osalta asuntotuotantotavoitteena on keskimäärin 360 asuntoa vuodessa. Tästä määrästä tulisi keskimäärin 72 asunnon olla valtion tukemaa asuntotuotantoa. Kaupungin rooli asuntorakentamisessa on kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen keinoin mahdollistaa tavoiteltu rakentamisen määrä. 5

Rakentamisennusteet eri väestönkasvuvaihtoehdoille on laadittu siten, että nopeimman kasvun vaihtoehto noudattaa MAL-sopimuksessa määriteltyä 360 valmistuvaa asuntoa vuodessa. Keskivaihtoehdossa asuntoja valmistuu vuodessa keskimäärin 295. 3.3 Osa-alueittainen väestösuunnite Osa-alueittainen väestösuunnite jakaa koko kunnan väestösuunnitteen keskivaihtoehdon osa-alueille. Koko kunnan suunnitteen tavoin myös osa-alueittaisessa suunnitteessa on olemassa oleva ikärakenne keskeisessä roolissa. Nykyisten ikäluokkien koko määrittää pitkälti esimerkiksi alueiden lähitulevaisuuden lapsimäärät. Lisäksi rakentamisennuste ohjaa uudistuotannon alueille väestöä koko kunnan väestösuunnitteen puitteissa. Osa-alueittaisessa ennusteessa on myös huomioitu alueiden erilaiset väestöprofiilit. 4 Koko kaupungin väestösuunnite Trendiennuste Viime vuosien väestönmuutostietojen perusteella laskettu trendiennuste ennakoi lähivuosille hieman alle 0,5 prosentin vuosittaista väestönkasvua. Suurten ikäluokkien ikääntyminen johtaa kuitenkin siihen, että lähitulevaisuudessa vuosittainen kuolleisuus tulee selvästi lisääntymään. Trendiennuste ennakoi, että kuolleisuus kasvaa yli 500 kuolleeseen per vuosi jo vuonna 2030. Esimerkiksi vuonna 2016 kuoli ainoastaan 376 hyvinkääläistä. Kuolleisuuden kasvu aiheuttaa sen, että trendiennusteen mukaan väestönkasvu hidastuu tasaisesti ja on esimerkiksi vuonna 2030 alle 0,3 prosenttia/vuosi, ja vuonna 2040 väestönkasvu olisi enää marginaalisesti (0,07 %) positiivinen. Ikärakenteen osalta trendiennuste ennakoi merkittäviä muutoksia. Alle kouluikäisten määrä pysyy ennusteen mukaan suhteellisen tasaisena. Kouluikäisten (7-15-vuotiaat) osalta lapsimäärä pysyy muutamat lähivuodet suhteellisen tasaisena, kunnes kääntyy vuoden 2020 paikkeilla selvään laskuun. Trendiennusteen mukaan 7-15-vuotiaiden määrä on vuonna 2030 lähes 400 (8 %) pienempi kuin vuonna 2017. Huomionarvoista on, että 25-64-vuotiaiden määrä ei väestönkasvusta huolimatta kasva. Työikäisten suhteellinen määrä siis tulee trendiennusteen mukaan pienenemään selvästi. Samaan aikaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä noin 4000 henkilöstä lähes 7000:een vuonna 2030. Vuonna 2040 yli 75-vuotiaita on ennusteen mukaan jo yli 8000. Keskivaihtoehto Palveluverkon suunnittelua varten on trendiennusteesta muokattu ns. keskivaihtoehto, eli hieman trendiennustetta rivakamman kasvun skenaario. Keskivaihtoehdossa väestönkasvu on alkuvuosina noin 0,7 prosenttia vuodessa, hidastuen kuitenkin noin 0,4 prosentin tasolle vuoteen 2040 mennessä. Suunnitteen mukaan lapsimäärä kehittyy siten, että 0-6-vuotiaiden määrä kääntyy lähivuosina tasaiseen kasvuun. Kouluikäisten (7-15-vuotiaiden) osalta lasten määrä laskee noin hieman trendiennustetta vähemmän, muutos 2017-2030 on hieman yli -200 lasta. Ikäihmisten määrässä ei ole suurta eroa trendiennusteen ja keskivaihtoehdon välillä. 6

Nopea kasvu Nopean kasvun skenaariossa väestömäärä kasvaa keskimäärin 0,9 prosentin vuosivauhdilla eli selvästi aiempaa kehitystä nopeammin. Nopea väestönkasvutahti ei kuitenkaan käännä kouluikäisten määrää merkittävään nousuun ennen vuotta 2030. Alle kouluikäisten määrä kuitenkin kasvaa siten, että vuonna 2030 on noin 400 iältään 0-6-vuotiasta hyvinkääläistä enemmän kuin vuonna 2017. Ikäihmisten määrässä ei ole suurta eroa muihin väestönkasvuskenaarioihin nähden. Kuva 3. Koko kaupungin toteutunut väestönkasvu vuoteen 2016 saakka ja väestönkasvuvaihtoehdot vuoteen 2040. Kuva 4. Koko kaupungin 0-6-vuotiaiden väestönkasvuvaihtoehdot vuoteen 2040 saakka. 7

Kuva 5. Koko kaupungin 7-15-vuotiaiden väestönkasvuvaihtoehdot vuoteen 2040 saakka. Taulukko 2. Hyvinkään väestön kehitys ikäryhmittäin keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 % 7 15 % 16 24 % 25 64 % 65 74 % 75+ % 2017 46916 3266 7,0 4791 10,2 4815 10,3 24317 51,8 5639 12,0 4088 8,7 2020 47892 3226 6,7 4824 10,1 4834 10,1 24411 51,0 6050 12,6 4547 9,5 2030 50912 3453 6,8 4531 8,9 4999 9,8 24947 49,0 5980 11,7 7002 13,8 2040 53372 3510 6,6 4811 9,0 4760 8,9 26276 49,2 5586 10,5 8429 15,8 Taulukko 3. Väestönkasvuprosentit eri väestönkasvuvaihtoehdoissa. Trendi Keskivaihtoehto Nopea kasvu 2017 0,45 0,69 0,92 2020 0,45 0,68 0,92 2025 0,37 0,62 0,89 2030 0,28 0,57 0,88 2035 0,17 0,48 0,8 2040 0,07 0,4 0,72 8

5 Osa-alueittaiset väestösuunnitteet Kuva 6. Osa-alueittaiset väestöennusteet on tehty suuralueittain. Taulukko 4. Väestömäärät suuralueittain keskivaihtoehdon mukaan. 2017 2020 2025 2030 2035 2040 Ydinalue 15013 15613 16657 17368 17610 17905 Koillinen 4311 4247 4099 4549 4886 4939 Lounainen 6860 6666 6366 6283 6748 6957 Läntinen 3118 3121 3092 3069 3033 3051 Luoteinen 3395 3322 3189 3170 3245 3316 Kaakkoinen 9612 10378 11698 12292 12642 13287 Maaseutu 3772 3715 3521 3358 3250 3109 Yhteensä 46916 47892 49441 50912 52239 53372 9

5.1 Ydinalue Keskusta Hangon rata, Keskusta Hämeenkatu, Keskusta Uudenmaankatu, Vieremä Sveitsi, Parantola Sahanmäki, Rääkänpää Tehtaansuo, Viertola Kruununpuisto Ydinalueelle ajoittuu runsaasti rakentamista suunnitejaksolla. Asuntotuotanto on käynnistynyt jo Tehtaankulman alueella, jonne valmistuu yli 400 asuntoa vuoteen 2025 mennessä. Hangonsillan alueelle valmistuu ennusteen mukaan keskimäärin 100 asuntoa vuodessa. Alueen rakentaminen kestää vuoteen 2030 asti. Sveitsin-Härkävehmaan alueen suunnittelu on vasta käynnistynyt ja rakentaminen ajoittuu vuosille 2020-2030. Lisäksi Ydinalueella tapahtuu täydennysrakentamista yksityisten omistamille tonteille. Taulukko 5. Ydinalueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 15013 660 886 2020 15613 725 884 2025 16657 797 880 2030 17368 881 912 2035 17610 877 940 2040 17905 886 1014 Kuva 7. Ydinalueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka. 10

5.2 Koillinen alue Vantaankatu Viistokatu, Sahanmäen teollisuusalue, Lentokenttä, Konepaja Mustamännistö, Ahdenkallio Kirkkotie Merkittävin uuden asuntotuotannon alue Koillisella suuralueella on Nummenmäki, jonne on kaavoitettu alueita lähes 500 asunnolle. Näiden toteuttaminen ajoittuu vuosille 2024-2032, mutta ajoitukseen liittyy epävarmuutta. Nummenmäkeä ei kannata ottaa asuntotuotannon piiriin ennen, kuin Metsäkaltevan rakentuminen on edennyt palvelutuotannon kannalta riittävän pitkälle. Lisäksi suuralueella toteutetaan vuosina 2025-2029 noin 150 kerrostaloasuntoa Marjamäenkadun alueelle. Taulukko 6. Koillisen suuralueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 4311 347 532 2020 4247 314 504 2025 4099 278 424 2030 4549 303 413 2035 4886 366 446 2040 4939 357 484 Kuva 8. Koillisen suuralueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka. 11

5.3 Kaakkoinen alue Kaakkoinen suuralue esitetään kolmena tilastoalueena, koska alueet poikkeavat toisistaan merkittävästi. Kuva 9. Kaakkoinen suuralue koostuu kolmesta tilastoalueesta: Pikkusuo - Taka-Martti, Hakalanmäki - Hakala ja Mutilankorpi - Kalteva. Pikkusuo-Taka-Martti Alue on ollut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tärkein uudisrakentamisen alue. Viimeisetkin vielä rakentamattomat tontit rakentunevat vuoteen 2020 mennessä. 12

Taulukko 7. Pikkusuo Taka-Martti -tilastoalueen koko väestön määrän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 5888 565 961 2020 5946 509 886 2025 5549 417 682 2030 5172 345 577 2035 4764 292 490 2040 4698 274 445 Kuva 10. Pikkusuo Taka-Martti - tilastoalueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka. 13

Hakalanmäki-Hakala Alueelle ei sijoitu suunnitejaksolla merkittävää rakentamista. Taulukko 8. Hakalanmäki - Hakala -tilastoalueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 3009 276 302 2020 2960 254 318 2025 2783 193 329 2030 2570 147 275 2035 2342 117 220 2040 2179 105 173 Kuva 11. Hakalanmäki - Hakala tilastoalueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka. Mutilankorpi-Kalteva Mutilankorpi Kalteva -tilastoalue on Hyvinkään merkittävin asuntotuotantoalue. Ensimmäiset asunnot valmistuivat alueelle vuonna 2013 ja rakentaminen jatkuu koko suunnitekauden. Nykyisten asuntojen lisäksi tilastoalueelle valmistuu noin 2 000 asuntoa. Tämän lisäksi tulevan Palopuron asemanseudun rakentamista sijoittuu tilastoalueelle. 14

Taulukko 9. Mutilankorpi - Kalteva -tilastoalueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 715 142 128 2020 1472 206 319 2025 3366 447 634 2030 4550 576 805 2035 5536 658 1000 2040 6410 730 1118 Kuva 12. Mutilankorpi - Kalteva -tilastoalueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka. 5.4 Lounainen alue Kirjavatolppa Sonninmäki, Sairaala Vehkoja, Pilvenmäki - Hyvinkäänkylä Merkittävin asuntorakentamisen alue Lounaisella alueella on Sonninmäki, jonne rakentuu 2029-2036 yli 200 kerrostaloasuntoa. Omakoti- ja rivitalorakentamista sijoittuu alueelle 2030-luvulla lähes 200 asuntoa. 15

Taulukko 10. Lounaisen suuralueen koko väestönmäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 6860 465 785 2020 6666 447 714 2025 6366 431 591 2030 6283 425 575 2035 6748 480 642 2040 6957 482 665 Kuva 13. Lounaisen suuralueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka. 5.5 Läntinen alue Hiiltomo Talvisilta, Nummenkärki Veikkari, Kuumola Vanhamylly Tiilirinteen alueen valmistumisen jälkeen Läntiselle alueelle ei valmistu merkittäviä määriä asuntoja. 16

Taulukko 11. Läntisen suuralueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 3118 250 313 2020 3121 230 328 2025 3092 230 308 2030 3069 207 295 2035 3033 190 281 2040 3051 167 258 Kuva 14. Läntisen suuralueen väestönkasvu kesivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka. 17

5.6 Luoteinen alue Paavola Kulomäki, Kulomäki - Kapula Väestösuunnite 2017-2040 Luoteisella suuralueella ei tapahdu merkittävää uudisrakentamista. Taulukko 12. Luoteisen suuralueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 3395 235 287 2020 3322 245 267 2025 3189 263 245 2030 3170 275 249 2035 3245 266 255 2040 3316 265 272 Kuva 15. Luoteisen suuralueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka. 5.7 Maaseutu Kytäjän taajama, Kytäjän alue, Solttilan alue, Usmin alue, Nopon taajama, Suomiehen alue, Palopuron alue, Ahdenkallion alue, Uudenkylän Myllykylän alue, Kaukasten taajama, Ridasjärven taajama, Ridasjärven Sykärin alue Maaseutualueiden rakentamisennuste perustuu keskimäärin 17 asunnon rakentamiseen vuosittain. Merkittävin rakentaminen sijoittuu Kytäjän kylän asemakaavoitetuille alueille. Ennusteen vuosittainen 18

rakentamisen määrä maaseutualueilla on jonkin verran suurempi kuin viimeisen kymmen vuoden aikana keskimäärin on ollut. Taulukko 13. Maaseudun koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan. Yhteensä 0 6 7 15 2017 3772 279 517 2020 3715 243 542 2025 3521 260 393 2030 3358 235 354 2035 3250 201 365 2040 3109 201 310 Kuva 16. Maaseudun väestönkasvuvaihtoehdot vuoteen 2040 saakka. 6 Johtopäätökset Väestösuunnitetta laatinut työryhmä esittää, että talouden suunnittelun pohjana käytetään trendiennustetta. Palveluverkon suunnittelun pohjana pidetään keskivaihtoehdon mukaista väestösuunnitetta, jonka mukaan Hyvinkään asukasmäärä kasvaa keskimäärin 0,6 % vuodessa. Maankäytön ja kaupunkirakenteen suunnittelun mitoitusperusteena käytetään nopean kasvun vaihtoehtoa, jonka mukaan Hyvinkään asukasmäärä kasvaa keskimäärin 0,9 % vuodessa Hyvinkään väestön kasvu on hidastunut edellisen väestötavoitteen laatimisen jälkeen. Syntyvyys on laskenut useiden vuosien ajan. Luonnollinen väestönlisäys on vähäistä ja jatkossa kääntynee negatiiviseksi kuolleisuuden kasvaessa. Tämä aiheuttaa sen, että jatkossa väestönkasvu tukeutuu entistä 19

enemmän muuttovoittoon. Viime vuosina suurin osa väestönkasvusta on tullut maahanmuutosta. Tulevaisuudessa väestömäärän odotetaan kasvavan edelleen. Trendiennusteen mukaan Hyvinkään väestömäärä vuonna 2040 on noin 49 900, keskivaihtoehdon mukaan lähes 53 400 ja nopean kasvun vaihtoehdossa lähes 57 200. Väestösuunnitteita ei ole mahdollista laatia täysin virheettömästi. Väestösuunnitteen toteutumiseen vaikuttavat useat eri tekijät. Syntyvyys on ollut laskussa useiden vuosien ajan. Suunnitteessa syntyvyys on suhteellisen suuri ja se perustuu oletukseen, että rakentamisen myötä kaupunkiin muuttaa lisäväestöä, joka nostaa syntyvyyttä. Jos syntyvyys toteutuukin viime vuosien tasolla, voi lasten määrä jäädä huomattavasti alle ennustetun määrän. Kuolleisuuden osalta ennustettavuus on luotettavampaa. Maailmanlaajuisesti vaikuttava asia on kansainväliset kriisi- ja konfliktitilanteet, jotka voivat synnyttää suuria turvapaikanhakijoiden määriä Suomessa. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa syntyvyyteen ja muuttoliikkeeseen. Vaikutukset ovat vaikeasti ennustettavia. Hyvinkään väestömäärän kehityksen ja koko Helsingin seudun väestömäärän kehityksen riippuvuussuhteet ovat monimutkaisia eikä niitä pystytä täysin ennakoimaan. Osa-alueittaisiin suunnitteisiin vaikuttaa rakentaminen ja minkä kokoisia asuntoja rakennetaan. Mikäli rakennetaan paljon pieniä asuntoja, ei se juurikaan lisää lapsiperheiden määrää. Tulevaisuudessa väestösuunnitevaihtoehtoja päivitetään vuosittain siten, että trendiennusteen väestönkasvuprosenttia tarkistetaan toteutuneen kehityksen perusteella. Muissa vaihtoehdoissa kasvuprosentit pidetään ennallaan, mutta pohja-aineisto päivitetään uusimpien väestötilastojen mukaiseksi. 20

KUVALUETTELO Kuva 1. Väestönmuutokset Hyvinkäällä vuosina 2000-2016. Lähde: Tilastokeskus....3 Kuva 2. Syntyneet ja kuolleet Hyvinkäällä vuosina 2000-2016. Lähde: Tilastokeskus....4 Kuva 3. Koko kaupungin toteutunut väestönkasvu vuoteen 2016 saakka ja väestönkasvuvaihtoehdot vuoteen 2040....7 Kuva 4. Koko kaupungin 0-6-vuotiaiden väestönkasvuvaihtoehdot vuoteen 2040 saakka....7 Kuva 5. Koko kaupungin 7-15-vuotiaiden väestönkasvuvaihtoehdot vuoteen 2040 saakka....8 Kuva 6. Osa-alueittaiset väestöennusteet on tehty suuralueittain....9 Kuva 7. Ydinalueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka.... 10 Kuva 8. Koillisen suuralueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka.... 11 Kuva 9. Kaakkoinen suuralue koostuu kolmesta tilastoalueesta: Pikkusuo - Taka-Martti, Hakalanmäki - Hakala ja Mutilankorpi - Kalteva.... 12 Kuva 10. Pikkusuo Taka-Martti - tilastoalueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka.... 13 Kuva 11. Hakalanmäki - Hakala tilastoalueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka.... 14 Kuva 12. Mutilankorpi - Kalteva -tilastoalueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka.... 15 Kuva 13. Lounaisen suuralueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka.... 16 Kuva 14. Läntisen suuralueen väestönkasvu kesivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka.... 17 Kuva 15. Luoteisen suuralueen väestönkasvu keskivaihtoehdon mukaan vuoteen 2040 saakka.... 18 Kuva 16. Maaseudun väestönkasvuvaihtoehdot vuoteen 2040 saakka.... 19 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Väestönmuutokset lähikunnissa ja pääkaupunkiseudulla ajalla 1.1.-31.12.2016. Lähde: Tilastokeskus....4 Taulukko 2. Hyvinkään väestön kehitys ikäryhmittäin keskivaihtoehdon mukaan....8 Taulukko 3. Väestönkasvuprosentit eri väestönkasvuvaihtoehdoissa....8 Taulukko 4. Väestömäärät suuralueittain keskivaihtoehdon mukaan....9 Taulukko 5. Ydinalueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan.... 10 Taulukko 6. Koillisen suuralueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan.... 11 Taulukko 7. Pikkusuo Taka-Martti -tilastoalueen koko väestön määrän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan.... 13 Taulukko 8. Hakalanmäki - Hakala -tilastoalueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan.... 14 Taulukko 9. Mutilankorpi - Kalteva -tilastoalueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan.... 15 Taulukko 10. Lounaisen suuralueen koko väestönmäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan.... 16 Taulukko 11. Läntisen suuralueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan.... 17 Taulukko 12. Luoteisen suuralueen koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys 21

keskivaihtoehdon mukaan.... 18 Taulukko 13. Maaseudun koko väestömäärän ja 0-15-vuotiaiden määrän kehitys keskivaihtoehdon mukaan.... 19 22

LIITTEET Liite 1. Toteutuneet väestönmuutokset vuosina 1980-2016. Lähde: Tilastokeskus. Elävänä Luonnoll. Kuntien välinen Nettosiirtolaisuunettomuuttlisäys Kokonais Väestön Väkiluvun Kokonais syntyneet Kuolleet Väestönlis. nettomuutto korjaus muutos Väkiluku 1980 493 317 176 58 31 89 87 5 82 37297 1981 518 306 212 30 24 54 266 4 262 37559 1982 565 264 301 84 62 22 279 14 293 37852 1983 556 296 260 81 47 128 388 24 412 38264 1984 514 307 207 29 6 23 184 16 168 38432 1985 509 350 159 153 1 154 313 3 310 38742 1986 466 311 155 27 9 18 137 36 101 38843 1987 448 346 102 190 14 204 306 36 342 39185 1988 557 333 224 288 61 349 573 50 623 39808 1989 523 379 144 66 89 23 167 17 184 39992 1990 591 333 258 108 65 43 215 13 202 40194 1991 546 353 193 192 109 83 110 47 157 40351 1992 545 331 214 15 76 61 275 8 283 40634 1993 580 336 244 43 65 108 352 21 331 40965 1994 579 326 253 174 4 170 83 41 124 41089 1995 579 352 227 117 16 101 126 12 114 41203 1996 504 341 163 7 3 4 167 9 176 41379 1997 548 394 154 91 50 141 295 11 306 41685 1998 484 359 125 211 19 192 317 9 326 42011 1999 483 360 123 220 7 213 336 22 314 42325 2000 481 397 84 97 48 145 229 9 220 42545 2001 505 383 122 58 12 70 192 1 191 42736 2002 524 338 186 15 65 80 266 5 261 42997 2003 450 365 85 49 39 88 173 1 172 43169 2004 481 324 157 135 59 194 351 3 354 43523 2005 493 361 132 120 68 188 320 5 325 43848 2006 514 337 177 225 71 296 473 11 462 44310 2007 517 388 129 159 56 215 344 2 342 44652 2008 524 414 110 102 136 238 348 13 335 44987 2009 491 389 102 82 94 176 278 5 283 45270 2010 484 369 115 29 78 107 222 3 219 45489 2011 490 392 98 133 81 52 46 8 38 45527 2012 452 410 42 85 100 15 57 8 65 45592 2013 446 385 61 446 95 541 602 6 596 46188 2014 434 397 37 47 87 134 171 7 178 46366 2015 433 405 28 21 65 86 114 17 97 46463 2016 395 376 19 12 98 110 129 4 133 46596 23

Liite 2. Hyvinkään väestö 1-vuotisikäluokittain 31.12.2016. Lähde: Tilastokeskus. Ikä Yhteensä Miehet Naiset 0 403 204 199 1 446 233 213 2 444 229 215 3 472 245 227 4 496 251 245 5 518 254 264 6 503 269 234 7 535 278 257 8 548 275 273 9 535 281 254 10 553 284 269 11 514 279 235 12 549 280 269 13 486 232 254 14 534 259 275 15 525 264 261 16 510 253 257 17 535 267 268 18 560 281 279 19 559 293 266 20 515 256 259 21 522 283 239 22 550 291 259 23 525 277 248 24 568 293 275 25 593 299 294 26 614 334 280 27 548 286 262 28 565 291 274 29 536 280 256 30 553 305 248 31 565 267 298 32 572 283 289 33 576 292 284 34 642 353 289 35 555 303 252 36 530 274 256 37 569 297 272 38 578 293 285 39 583 284 299 40 593 298 295 41 643 340 303 24

42 559 272 287 43 534 289 245 44 542 267 275 45 602 305 297 46 590 326 264 47 600 285 315 48 667 310 357 49 655 337 318 50 632 295 337 51 633 314 319 52 655 344 311 53 678 337 341 54 672 338 334 55 675 312 363 56 648 319 329 57 617 307 310 58 597 292 305 59 631 316 315 60 692 349 343 61 684 305 379 62 595 302 293 63 652 330 322 64 620 295 325 65 608 293 315 66 622 291 331 67 663 295 368 68 653 299 354 69 622 301 321 70 595 287 308 71 527 239 288 72 441 201 240 73 358 140 218 74 295 137 158 75 466 221 245 76 278 106 172 77 349 146 203 78 313 118 195 79 308 117 191 80 259 111 148 81 290 107 183 82 223 81 142 83 205 71 134 84 217 77 140 85 166 58 108 86 160 49 111 25

87 172 46 126 88 136 42 94 89 139 38 101 90 96 29 67 91 84 20 64 92 63 15 48 93 39 8 31 94 37 9 28 95 17 0 17 96 13 3 10 97 17 2 15 98 5 1 4 99 3 1 2 100 7 0 7 Liite 3. Ikärakenne sukupuolittain 31.12.2016. Lähde: Tilastokeskus. 26