LIIKKUVAN KALUSTON SÄHKÖOHJEISTO (LISO)

20.12.1999 1644/735/99 LIIKKUVAN KALUSTON SÄHKÖOHJEISTO (LISO) Ratahallintokeskus on hyväksynyt LISOn osan 0.1 SÄHKÖOHJEISTO, TARKASTUS JA VALVONTA Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Voimaantuloaika: 1.1.2000 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Korvaa määräykset: Liikkuvan kaluston sähkömääräykset ja -tarkastus LKSM 0.1, 1.2.1996 Liikkuvan kaluston sähköjärjestelmät, Laatukäsikirja LKSM 1.9, 1.2.1996

1 LISO 0.1 SISÄLTÖ 0.1 SÄHKÖOHJEISTO, TARKASTUS JA VALVONTA... 3 0.1.1 Yleistä... 3 0.1.1.1 Soveltamisala... 3 0.1.1.2 Viiteasiakirjaluettelo... 4 0.1.2 Sähköohjeisto... 5 0.1.2.1 Ylläpito, kehittäminen ja vastuu... 5 0.1.2.2 Liikkuvan kaluston sähköohjeiston jakelu... 5 0.1.3 Laatujärjestelmä... 6 0.1.3.1 Laatupolitiikka... 6 0.1.3.2 Laatustandardit... 6 0.1.3.3 Vastuu, organisaatio... 6 0.1.4 Sähkölaitteistojen tarkastus... 7 0.1.4.1 RHK:n hyväksymistarkastus... 7 0.1.4.2 Käyttöönottotarkastus... 8 0.1.4.3 Tarkastusohjelmat... 8 0.1.5 Sähkölaitteistojen valvonta... 9 0.1.6 Sähkötarkastuspöytäkirjat ja muut asiakirjat... 9 LISO 00-01

2 LISO 0.1 LISO 00-01

3 LISO 0.1 0.1 SÄHKÖOHJEISTO, TARKASTUS JA VALVONTA 0.1.1 Yleistä Tämä asiakirja koskee Ratahallintokeskuksen [RHK] ja valtion rataverkkoa käyttävän rautatieyrityksen välistä työnjakoa ja yhteistyötä ko. yhtiöön hankittavan, sen omistaman ja / tai hallitseman liikkuvan kaluston sähkölaitteiston ohjeista, määräyksistä ja tarkastuksesta. Liikkuvalla kalustolla tarkoitetaan tässä asiakirjassa kaikkea kiskoilla sekä omalla konevoimalla kulkevaa että hinattavaa kalustoa. Sähkön käytön pitämiseksi turvallisena ja käytöstä aiheutuvien sähkömagneettisten häiriöiden haitallisten vaikutuksien estämiseksi on liikkuvan kaluston sähköjärjestelmät, sähkölaitteet ja -laitteistot niin suunniteltava, hankittava, rakennettava, valmistettava, korjattava ja muutettava sekä niitä on siten huollettava ja käytettävä, etteivät ne aiheuta hengen, terveyden tai omaisuuden vaaraa eivätkä sähköisesti tai sähkömagneettisesti tai muulla tavoin häiritse kohtuuttomasti ympäristöä ja ettei niiden toiminta häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti ja myös siten, että kansion Liikkuvan kaluston sähköohjeisto [LISO] asiakirjoja noudatetaan. 0.1.1.1 Soveltamisala Tämä asiakirja on laadittu valtion rataverkon haltijan, RHK:n toimesta. RHK toimii radanpitäjänä ja radanpidon omaisuuden haltijana sekä huolehtii liikenneturvallisuudesta ja radanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä. Tämä asiakirja koskee kaikkia liikkuvan kaluston liikenteeseen asettajia, joiden kalusto liikkuu Suomen valtion rataverkolla. Liikkuvan kaluston, joka rekisteröidään Suomessa, sähköjärjestelmät tulevat RHK:n valvonnan piiriin viimeistään siinä vaiheessa, kun liikenteeseen asettaja hakee kalustolle tyyppihyväksyntää tai käyttölupaa. Sähköohjeiston ja sähkötarkastuksien huomioiminen koskee siten myös yrityksiä, jotka suunnittelevat, valmistavat, korjaavat tai huoltavat liikkuvan kaluston sähköjärjestelmiä. LISO 00-01

4 LISO 0.1 0.1.1.2 Viiteasiakirjaluettelo Laki Valtion rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käytöstä N:o 21/95 Asetus Ratahallintokeskuksesta N:o 283/95 Sähköturvallisuuslaki N:o 410/96 Työturvallisuuslaki N:o 299/58, 144/93 muutoksineen Turvallisuuden hallintajärjestelmä RHK Jt RHK - Junaturvallisuussääntö Jtt RHK - Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet LIMO RHK - Liikkuvan kaluston tekniset määräykset ja ohjeet SFS - EN ISO 8402 Laadunhallinta ja laadunvarmistus - Sanasto SFS - EN ISO 9000-1 Laadunhallinnan ja laadunvarmistuksen standardit Osa 1: Valinta- ja käyttöohjeita SFS - EN ISO 9001 Laatujärjestelmät - Suunnittelun, tuotekehityksen, tuotannon, asennuksen, ja huollon laadunvarmistusmalli SFS - EN ISO 9002 Laatujärjestelmä - Tuotannon, asennuksen ja huollon laadunvarmistusmalli SFS - EN ISO 9003 Laatujärjestelmät - Lopputarkastuksen ja testauksen laadunvarmistusmalli SFS - EN ISO 9004-1 Laadunhallinta ja laatujärjestelmän rakenneosat Osa 1: Suuntaviivat. LISO RHK - Liikkuvan kaluston sähköohjeisto LIKO RHK - Liikkuvan kaluston katsastusohjeisto RAMO RHK - Ratatekniset määräykset ja ohjeet LISO 00-01

5 LISO 0.1 0.1.2 Sähköohjeisto RHK antaa sekä kansallisten että kansainvälisten sähköteknisten normien ja sähköturvallisuusmääräyksien soveltamista koskevat turvallisuuteen ja järjestelmien yhteensopivuuteen liittyvät yleiset ohjeet ja määräykset sekä niitä koskevat tulkinnat ja poikkeusluvat valtion rataverkkoa käyttävien rautatieyrityksien noudatettaviksi. 0.1.2.1 Ylläpito, kehittäminen ja vastuu RHK ylläpitää em. ohjeista ja määräyksistä asiakirjakokoelmaa Liikkuvan kaluston sähköohjeisto [LISO] (sähköjärjestelmät, yleiset ohjeet ja määräykset). Näillä määräyksillä varmistetaan valtion rataverkkoa käyttävien rautatieyrityksien liikkuvan kaluston järjestelmäyhteensopivuus yhteiskäytössä ja sähköverkon kanssa sekä sähköturvallisuus. Vastuu liikkuvan kaluston sähkölaitteistosta on laitteiston haltijan organisaatiolla. RHK:n sähkövastuu liikkuvan kaluston osalta koskee ainoastaan RHK:n laatimia määräyksiä ja ohjeita. 0.1.2.2 Liikkuvan kaluston sähköohjeiston jakelu RHK jakaa laatimiaan ja ylläpitämiään liikkuvan kaluston sähköohjeiston asiakirjoja yhden kappaleen kuhunkin yritykseen, joka käyttää, huoltaa, korjaa, valmistaa tai suunnittelee liikkuvan kaluston sähkölaitteita. Jakelun edellytyksenä on, että yritys toimittaa RHK:lle perustellun hakemuksen ohjeistotarpeestaan sekä ohjeiston jakelulistan yrityksen sisällä. Julkaistujen LISO- asiakirjojen luettelo on saatavissa myös internetistä osoitteesta www.rhk.fi. RHK:n laatimia ja ylläpitämiä LISO-asiakirjoja saa kopioida muuttamattomina sisäiseen jakeluun sekä myös muuhun käyttöön esim. hankintaerittelyn liitteeksi. LISO-asiakirjoissa mainitut viiteasiakirjat yritys hankkii ja jakelee tarvittavin määrin itse (esim. laki-, määräys-, normi- jne. - kokoelmat). Sähköohjeiston kehittäminen kuuluu kaikille. Havaituista puutteista ja muutostarpeista on ilmoitettava sähköohjeiston ylläpitäjälle RHK:hon. Valtion rataverkkoa käyttävä rautatieyritys hyväksyttää RHK:ssa ne laatimansa tarkemmat ohjeet, jotka perustuvat RHK:n LISO-asiakirjoihin. LISO 00-01

6 LISO 0.1 0.1.3 Laatujärjestelmä 0.1.3.1 Laatupolitiikka RHK:n tehtävänä on turvallisuuden ja yhteensopivuuden valvonnan lisäksi edistää myös rautatieliikenteen kilpailukykyä liikennemuotona. Tavoitteena on, että valtion rataverkkoa käyttävän liikkuvan kaluston sähköjärjestelmät tuotteena eli sähkölaitteet-, laitteistot, -kojeet, -laitteet, komponentit sekä myös ohje- ja muut käsikirjat jne. täyttävät seuraavat ehdot: Vastaa asiaan kuuluvia lakeja, asetuksia ja määräyksiä. Täyttää LISO asiakirjojen vaatimukset. Täyttää voimassaolevat kansainväliset ja kansalliset normit. On asianmukaisesti tarkastettu ja hyväksytty käyttöön. On oikein käytettynä ja hoidettuna turvallinen, ei häiritse kohtuuttomasti ympäristöä sähköisesti, sähkömagneettiseksi tai muulla tavoin eikä häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. On oikein rakennettu tai muutettu. On varustettu asianmukaisilla kilvillä. On varustettu asianmukaisilla dokumenteilla; käyttö-, huolto- ja korjausohjeet, varaosaluettelot jne. Noudattaa alan teknistä käytäntöä. Vastaa luvattuja ominaisuuksia. Täyttää käyttäjän tarpeet tarkoituksenmukaisesti. 0.1.3.2 Laatustandardit Tuotteen ja palvelun laatuasioissa noudatetaan spesifioitujen vaatimuksien mukaisuuden toteamiseksi spesifikaatioita ja hyväksyttyä laatujärjestelmää. 0.1.3.3 Vastuu, organisaatio Valtion rataverkkoa käyttävän rautatieyrityksen sähkövastuu koskee omistamansa ja hallitsemansa liikkuvan kaluston sähkölaitteistojen käyttöä, huoltoa ja korjausta sekä myös mahdollista suunnittelua ja valmistusta niiltä osin, jotka tehdään omistajan tai haltijan toimesta, (sähkölaitteistojen käytön johtajat ja sähkötöiden johtajat). Rautatieliikennettä harjoittavan yrityksen sähkövastuuorganisaation tulee olla RHK:n tiedossa. Organisaatiossa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti. Jokainen yritys on vastuussa oman työnsä laadusta (asennus- ja käyttöönottotarkastukset). Sähköorganisaation tuotteen ja toiminnan laadusta voi vastata vain kyseessä olevan sähköorganisaatiotason päällikkö. LISO 00-01

7 LISO 0.1 0.1.4 Sähkölaitteistojen tarkastus RHK tarkastaa tai tarkastuttaa, että valtion rataverkolle aiotun uuden liikkuvan kaluston sähköjärjestelmät täyttävät sekä tyyppitarkastuksena että yksilötarkastuksena liittymäkohtaehdot ja sähköturvallisuusvaatimukset. Kaluston liikenteeseen asettajan on huolehdittava, että ennen RHK:n hyväksymistarkastusta kalustolle on tehty käyttöönottotarkastus. Ennen hyväksymistarkastusta on RHK:lle toimitettava: lyhyt sähkötekninen selvitys sähkölaitteistojen sijoituskaavio pääkaaviot suurjännitelaitteistojen maadoitus- ja lukituskaaviot selvityksineen pienjännitteisen ulkoliitäntäjärjestelmän kaaviot ja lukitusjärjestelmäkaavio selostuksineen junakohtaisten sähkönsyöttöjärjestelmien kaaviot 0.1.4.1 RHK:n hyväksymistarkastus Uudelle liikkuvalle kalustolle on tehtävä hyväksymistarkastus teknisen erittelyn ja tarkastusohjeiston mukaisesti. RHK:n hyväksymistarkastus on tehtävä myös muutetulle ja saneeratulle kalustolle, kun muutokset ovat järjestelmätasolla merkittäviä tai niiden mahdollinen häiriövaikutus muuttuu. Hyväksymistarkastuksella varmistetaan tuotteen laatu ja turvallisuus sekä tuotteen häiriötön toiminta kaikissa olosuhteissa sekä se, että tuote ei aiheuta häiriöitä muihin laitteisiin eikä järjestelmiin. RHK voi valtuuttaa myös yrityksen oman asiantuntijan suorittamaan hyväksymistarkastuksen. Valtuuttamisen edellytyksenä on, että yritys toimittaa RHK:lle listan henkilöistä, joiden se katsoo olevan päteviä suorittamaan sähköturvallisuustarkastuksia. Tarkastettavia asioita ovat mm: Häiriönsieto ja häiriöiden tuotto Sähkö- ja magneettikentät, sähkömagneettiset häiriöt; syöttövirran särö sekä harmoniset, interharmoniset, psofometriset ja radiotaajuiset häiriöt jne. Näitä tarkastuksia RHK:n edustaja seuraa harkintansa mukaan. Kaluston valmistajan, haltijan tai ulkopuolisen viranomaisen tekemien mittauksien ja analyysien perusteella RHK joko hyväksyy kaluston tai esittää muutoksia kaluston sähkölaitteiston häiriönsietoon tai -tuottoon. Nämä tarkastukset ovat tyyppitarkastuksia ja ne on tehtävä myös kaluston muutostyön jälkeen, jos muutoksella on merkittävä vaikutus häiriötasoihin. LISO 00-01

8 LISO 0.1 Sähköjärjestelmien sähkötekninen yhteensopivuus Jännite, taajuus, virta jne. sekä sallitut toiminta-alueet ja muutosilmiöt. Näitä tarkastuksia RHK:n edustaja seuraa harkintansa mukaan. Kaluston valmistajan, haltijan tai ulkopuolisen viranomaisen tekemien mittauksien, analyysien ja toimintakokeiden perusteella RHK joko hyväksyy kaluston tai esittää muutoksia kaluston sähkölaitteistoon. Nämä tarkastukset ovat tyyppitarkastuksia ja ne on tehtävä myös kaluston muutostyön jälkeen, jos muutoksella on merkittävä vaikutus sähkötekniseen yhteensopivuuteen. Sähköjärjestelmien sähkömekaaninen yhteensopivuus Pistokytkimet, virroittimet ja muut liitoselimet sekä mekaaniselta että työturvallisuuden kannalta. Nämä tarkastukset RHK tekee tyyppi- ja yksilötarkastuksena. Sähköturvallisuus Suojaukset, maadoitukset, kilvet, merkinnät, varusteet jne. 0.1.4.2 Käyttöönottotarkastus Kaluston käyttöönottotarkastuksen ja testauksen tekee valmistaja tai korjaaja vastaten tuotteen laadusta. Ennen uuden tai korjatun kaluston käyttöönottoa tehdään korjatuille tai asennetuille sähkölaitteille seuraavat tarkastukset: sähköturvallisuustarkastus sähkö- ja sähkömagneettisten häiriöiden tarkastus tarvittaessa toiminnallinen tarkastus Liikkuvan kaluston liikenteeseen asettaja huolehtii, että valmistaja tai korjaaja tekee kaluston sähkötarkastuksen oman työn tarkastuksena. 0.1.4.3 Tarkastusohjelmat Liikkuvan kaluston sähkölaitteistojen tarkastuksista on annettu tarkemmat ohjeet asiakirjassa LISO 1.3. Uuden ja täyskorjatun kaluston tarkastuksissa käytettävät tarkastusohjelmat laativat valmistajan ja vastaanottajan edustajat (liikkuvan kaluston sähkövastuuhenkilö) yhteistyössä. Tyyppitarkastuksien osalta on tarkastusohjelmat hyväksytettävä RHK:ssa. Nämä tarkastukset RHK tekee tyyppi- ja yksilötarkastuksena. Liikkuvan kaluston hissit, nostimet ja niihin verrattavat erikoislaitteet on tarkastutettava valtuutetulla tarkastajalla. LISO 00-01

9 LISO 0.1 0.1.5 Sähkölaitteistojen valvonta Liikkuvan kaluston sähköjärjestelmien kunnossapidon valvonta tapahtuu pääosin joko valtion rataverkkoa käyttävän yrityksen turvallisuusjärjestelmän valvonnan tai kalustoyksilökohtaisen katsastusjärjestelmän mukaisella menettelyllä. Sähkölaitteiden ja -järjestelmien käyttöä valvoo rautatieyrityksen sähköturvallisuusorganisaatio yleisten sähköturvallisuusmääräysten ja LISO-ohjeiden mukaisesti. Yrityksen turvallisuusjärjestelmään pitää kuulua kaluston kunnossapitojärjestelmä, jota RHK valvoo auditoinnein. Menettely on RHK:n turvallisuuden hallintajärjestelmän mukainen. Sellaisen valtion rataverkkoa käyttävän yrityksen, jonka toiminnan laajuus ei edellytä kattavaa kunnossapitojärjestelmää, kaluston on oltava kalustoyksilökohtaisen katsastusjärjestelmän valvonnassa. Katsastus suoritetaan RHK:n määräämän ajanjakson välein. Menettely on RHK:n katsastusjärjestelmän mukainen. 0.1.6 Sähkötarkastuspöytäkirjat ja muut asiakirjat Liikkuvan kaluston sähkötarkastuksista on tehtävä kaluston merkillä ja numerolla yksilöidyt pöytäkirjat. Liikkuvan kaluston sähkötarkastuspöytäkirjat on säilytettävä koko kaluston eliniän, kuitenkin vähintään kymmenen (10) vuotta. Tarkastuspöytäkirjojen säilytysvastuu on kaluston haltijalla. Tarkastuspöytäkirjat on aina tarvittaessa ja pyydettäessä oltava saatavilla. Tarkastuspöytäkirjoista jää tai on toimitettava kopio RHK:hon. Liikkuvan kaluston käyttöluvan sähköteknisenä ehtona on RHK:lle toimitetut hyväksyttävät yksilöidyt sähkölaitteistojen tarkastuspöytäkirjat, liittymäkohtaehtojen mittaus- ja analysointiasiakirjat, lopulliset sähkötekniset selvitykset, laitteistosijoitus- ja pääkaaviot sekä nostimien, hissien tai niihin verrattavien erikoislaitteiden tarkastustodistukset. RHK voi tarkastaa myös pistokokeina, että valtion rataverkolla kulkevan liikkuvan kaluston sähköjärjestelmät ovat käytössä määräysten mukaisessa kunnossa. RHK valvoo liikkuvan kaluston sähköjärjestelmien toimintaa lisäksi tilastojen (junaturvallisuustilasto, myöhästymistilasto, vauriotilasto jne.) avulla. RHK tarkistaa myös, että liikkuvan kaluston sähkölaitteistojen haltijalla on sähköturvallisuuslainsäädännön edellyttämät voimassa olevat luvat tehdä käytössä olevan kaluston korjaus- ja huoltotöitä. LISO 00-01

LISO 2.8 Liite 1 1(2) MÄÄRITELMIÄ (LISO 2.8 / LIITE 1) Tässä luettelossa on erityisesti sellaisia LISOn osassa 2.8 käytettyjä sähkörataan ja virroittimeen liittyviä käsitteitä, joita ei ole määritelty muualla LISO-asiakirjoissa. Aerodynaaminen voima = kosketusvoiman komponentti, joka on nolla kaluston seisoessa paikallaan ja kasvaa ajonopeuden funktiona Ajojohdin = ajolangan ja kannattimen tai vain ajolangan muodostama johdin Ajolanka = ajojohtimen alempi osajohdin, josta virroitin ottaa tehoa Erotusjakso (EJ) = rakenne, jossa ajojohdin on vierekkäisten syöttöalueiden rajalla eristetty pituussuunnassa kahdesta peräkkäisestä kohdasta, joiden väliin jää maadoitettu osa Erotusjaksoanturi = Sähkövetokalustoon sijoitettu anturi, jonka tehtävä on erotusjaksomagneetin herätteen perusteella avata pääkatkaisija ennen erotusjaksoa ja sulkea se erotusjakson jälkeen Erotusjaksomagneetti = Raiteeseen erotusjakson molemmin puolin normaalisti 27 metrin etäisyydelle erotusjakson keskipisteestä sijoitettu magneetti, joka antaa herätteen erotusjaksoanturille Hätämaadoitus = vaurio- tai muussa hätätilanteessa tehtävä työmaadoitus, jonka suorittaminen kuuluu sähköalan ammattihenkilölle tai rautatieyrityksen tehtävään koulutetulle veturimiehistölle, raivauspäällikölle, työkoneen kuljettajalle tai pelastusyksikölle Kannatin = ajojohtimen ylempi osajohdin, joka kannattaa ripustimien välityksellä ajolankaa Katkaisija = kytkinlaite, joka pystyy katkaisemaan, sulkemaan ja johtamaan kuormitusvirran lisäksi myös oikosulkuvirran Kelkan leveys = poikittaissuunnassa mitattu kelkan uloimpien osien välinen etäisyys LISO 03-02

LISO 2.8 Liite 1 2(2) Kelkka = virroittimen yläosa, johon kuuluvat liukuhiilet kannatus- ja ripustusrakenteineen Kosketusvoima = virroittimen ajolankaan kohdistama pystysuora voima Kääntöorsi = pylvääseen tai vastaavaan kannatusrakenteeseen kiinnitetty ajojohdinta kannattava jännitteinen rakenne, joka pääsee vaakatasossa kääntymään Liukuhiili = vaihdettava, kulumiselle altis kelkan osa, joka on virranottotilanteessa kosketuksessa ajolankaan Ohjain (ajolangan) = rakenne, joka kiinnittää ajolangan joustavasti kääntöorteen Paluukisko = paluuvirtatien osana toimiva metallisesti yhtenäinen ratakisko Paluuvirtatie = se osa sähköradan virtapiiriä, jota pitkin virta palaa sähköveturista tai sähköjunasta syöttöasemalle Pikalaskulaite = laite, joka liukuhiilen vaurioituessa laskee virroittimen nopeasti alas Pääkatkaisija = sähkövetokaluston katkaisija Ripustin = rakenne, jolla ajolanka on ripustettu kannattimeen Sarvi = kelkan päässä oleva kaareva osa, jonka tarkoitus on varmistaa sivulta tulevan ajolangan tasainen siirtyminen virroittimen päälle Staattinen nostovoima = voima, jolla virroitin puristuu ajolankaa vasten kaluston seisoessa paikallaan Syöttöasema (SA) = kytkinlaitos, josta syötetään teho sähköradalle Sähköinen leveys = ajosuunnassa mitattu liukuhiilien ulkoreunojen välinen etäisyys Virranotto = tehonsiirto ajojohtimesta virroittimen kautta sähkövetökalustoon LISO 03-02

RATAHALLINTO- Sisällysluettelo 466/735/03 KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Turvallisuusyksikkö 12.3.2003 1 (3) LIIKKUVAN KALUSTON SÄHKÖMÄÄRÄYKSET (LISO) Ohjeiston ryhmä / nimi Diaarinro Päiväys 0 Yleistä Jakeluluettelo 3.3.03 0.1 Sähköohjeisto, tarkastus ja valvonta 1644/735/99 20.12.99 1 Yleiset sähkötekniset määräykset ja ohjeet 1.1 Yleiset vaatimukset sähkölaitteille ja asennuksille Liite 1 Määritelmiä 1.3 Sähköasennuksien ja sähkölaitteistojen tarkastusohjeet Liite 1 Ohjeita liikkuvan kaluston sähkökeskuksien ja sähkölaitteistojen suunnitteluun ja tarkastukseen Liite 2 Esimerkki liikkuvan kaluston sähköasennuksien tarkastuslistasta Liite 3 Esimerkki liikkuvan kaluston sähkölaitteiden toiminnan tarkastuslistasta 1.6 Maadoitukset, kosketusjännitesuojaus ja häiriösuojaus Liite 1 Määritelmiä Liite 2 Maadoitusjohtimien asennustavat 1.7 Yleisnormien soveltaminen liikkuvan kaluston sähkölaitteisiin 1.8 LKSM Liikkuvan kaluston aiheuttamat suurimmat sallitut häiriöt Voimassaoloaikaa jatkettu toistaiseksi 1644/735/99 20.12.99 1644/735/99 20.12.99 529/735/99 26.4.99 1644/735/99 20.12.99 76/735/96 1.2.96 2 230/400 V,1500 V ja 25 kv/ 50 Hz vaihtosähköjärjestelmät LISO 03-02

RATAHALLINTO- Sisällysluettelo 466/735/03 KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Turvallisuusyksikkö 12.3.2003 2 (3) LIIKKUVAN KALUSTON SÄHKÖMÄÄRÄYKSET (LISO) 2.1 Liikkuvan kaluston 230/400 V ulkoverkkoliitännät 2.2 230/400 V 63 A syöttöjärjestelmät (3L + N + PE + pilot) 2.3 Junan 1500 V kaapelin kytkentäohjeet Liite 1 Junan 1500 V kaapelin kytkentäkoulutus Liite 2 1500 V järjestelmän määritelmiä Liite 3 1500 V järjestelmän piirustuksia Liite 4 Venäläisten vaunujen 1500V kytkentäohjeet 2.7 Liikkuvan kaluston paluujohdinjärjestelmä Liite 1 Määritelmiä 2.8 25 kv järjestelmä Liite 1 Määritelmiä Liite 2 Erotusjakso Liite 3 Ajojohdintyypit Liite 4 Virroittimen kelkan profiilit 1081/735/98 16.7.98 106/735/01 9.1.01 1081/735/98 16.7.98 529/735/99 26.4.99 466/735/03 3.3.03 3 Asennukset, rakenteet, merkinnät 3.3 Liikkuvan kaluston sähköalan turvallisuuskilvet Voimassaoloaikaa jatkettu toistaiseksi 3.4 Vetokaluston radio-ohjaus Liite 1 Käyttöluokat Liite 2 Kokeet, tarkastukset ja raportit Liite 3 Ote turvallisuustarkastuksesta Liite 4 Määritelmät 76/735/96 1.3.96 766/735/03 3.3.03 3.5 Antennien asennus 106/735/01 9.1.01 4 Akustot ja akustovarmennetut järjestelmät LISO 03-02

RATAHALLINTO- Sisällysluettelo 466/735/03 KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN Turvallisuusyksikkö 12.3.2003 3 (3) LIIKKUVAN KALUSTON SÄHKÖMÄÄRÄYKSET (LISO) 4.5 Matkustajatilojen turvavalaistus 106/735/01 9.1.01 5 Käyttö 5.1 Vetokaluston alla työskentely kulunvalvonta-laitteen toimiessa Voimassaoloaikaa jatkettu toistaiseksi 5.9 Höyryveturit, Maadoitussauvat Voimassaoloaikaa jatkettu toistaiseksi 76/735/96 11.11.96 76/735/96 1.6.96 LISO 03-02

20.12.1999 1644/735/99 LIIKKUVAN KALUSTON SÄHKÖOHJEISTO (LISO) Ratahallintokeskus on hyväksynyt LISOn osan 1.1 YLEISET VAATIMUKSET SÄHKÖLAITTEILLE JA -ASENNUKSILLE Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Voimaantuloaika: 1.1.2000 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Korvaa määräykset: Liikkuvan kaluston sähkölaitteille asetetut yleiset vaatimukset Ksl 1077/410/85 Liikkuvan kaluston mikroprosessorilaitteille asetetut yleiset vaatimukset Ktt 3/410/86

1 LISO 1.1 SISÄLTÖ 1.1 YLEISET VAATIMUKSET SÄHKÖLAITTEILLE JA -ASENNUKSILLE... 5 1.1.1 Yleistä... 5 1.1.1.1 Soveltamisala... 5 1.1.1.2 Viiteasiakirjaluettelo... 5 1.1.2 Merkinnät... 9 1.1.3 Käyttöohjeet ja kaaviot... 10 1.1.4 Standardijännitteet... 11 1.1.4.1 Ajojohdon jännite... 11 1.1.4.2 Ajojohdon jännitteestä riippuvat vaihtojännitteet... 11 1.1.4.3 Riippumattomat vaihtojännitteet... 11 1.1.4.4 Akustojännitteet... 11 1.1.5 Yhteensopivuus... 12 1.1.5.1 Kaluston yhteensopivuus keskenään... 12 1.1.5.2 Ulkoverkkoliitännät... 12 1.1.5.3 Sähkölaitteiden yhteensopivuus... 12 1.1.6 Toimintaympäristö... 13 1.1.6.1 Toimintaolosuhteiden huomioon ottaminen... 13 1.1.6.2 Ympäristönsuojelu... 13 1.1.6.3 Mekaaninen ja ilmastollinen suojaus... 13 1.1.7 Henkilöturvallisuus... 14 1.1.7.1 Kosketussuojaus... 14 1.1.7.2 Eristys... 14 1.1.7.3 Maadoitukset... 14 1.1.7.4 Käyttöturvallisuus... 14 1.1.8 Paloturvallisuus... 15 1.1.8.1 Laitteiden lämpeneminen... 15 1.1.8.2 Rakenne) ja eristeaineet sekä palokuorma... 15 1.1.8.3 Nesteiden kerääntyminen... 15 1.1.8.4 Syöpymis-) ja myrkytysvaara... 15 1.1.8.5 Poistumistiet... 15 1.1.8.6 Sammutuslaitteet... 15 1.1.8.7 Jarrutuskipinöinti... 15 1.1.9 Sähkölaitteiden suojaus... 16 1.1.9.1 Oikosulku) ja ylikuormitussuojaus... 16 1.1.9.2 Muut suojaukset... 16 1.1.10 Ohjauspiirit... 17 1.1.10.1 Ohjauspiiri... 17 1.1.10.2 Hätäpysäytys... 17 1.1.10.3 Tasasähkö- ja ohjauspiirit... 17 1.1.10.4 Ohjauslaitteet ja merkkilamppukalusteet... 17 1.1.10.5 Kytkinlaitteet... 17 1.1.11 Sähkölaitetilat... 18 1.1.11.1 Sähkökoteloiden ja )tilojen sisätila... 18 1.1.11.2 Luoksepäästävyys... 18 1.1.11.3 Sähkökoteloiden ja sähkölaitteiden kiinnitys... 18 1.1.11.4 Sähkölaitekoteloiden käsittelymahdollisuus... 18 1.1.12 Kaapelointi... 19 LISO 00-01

2 LISO 1.1 1.1.12.1 Mitoitus... 19 1.1.12.2 Tunnistaminen... 20 1.1.12.3 Kaapeli- / Johdineristys... 21 1.1.12.4 Asennus... 22 1.1.12.5 Liitännät... 23 1.1.13 Laitteet ja laitteistot... 24 1.1.13.1 Pyörivät sähkökoneet... 24 1.1.13.2 Muuntajat... 24 1.1.13.3 Vastukset... 24 1.1.13.4 Kondensaattorit... 24 1.1.13.5 Tehoelektroniikkalaitteet... 24 1.1.13.6 Lämmittimet... 24 1.1.13.7 Akusto... 24 1.1.13.8 Valaistus... 25 1.1.13.9 Elektroniikkalaitteet... 25 1.1.13.10 Viestilaitteet... 25 LISO 00-01

3 LISO 1.1 LIITELUETTELO Liite 1 Määritelmiä LISO 00-01

4 LISO 1.1 LISO 00-01

5 LISO 1.1 1.1 YLEISET VAATIMUKSET SÄHKÖ- LAITTEILLE JA -ASENNUKSILLE 1.1.1 Yleistä Liikkuvalla kalustolla tarkoitetaan tässä asiakirjassa kaikkia kiskoilla sekä omalla konevoimalla kulkevaa että hinattavaa kalustoa. 1.1.1.1 Soveltamisala Tämä asiakirja koskee kaikkea radalla kulkevaa tai kuljetettavaa kalustoa, joka rekisteröidään Suomessa. Liikkuvan kaluston sähkölaitteiden suunnittelussa, rakenteessa, asennuksessa ja kunnossapidossa on noudatettava sähköturvallisuuslainsäädäntöä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ja Ratahallintokeskuksen [RHK] antamia määräyksiä ja ohjeita. RHK:n liikkuvan kaluston määräykset ja ohjeet on annettu LIMO- ja LISO-asiakirjakokoelmissa. Edellä mainittujen määräysten puuttuessa sähkölaitteiden on täytettävä EN- ja soveltuvin osin IEC- ja UIC-normien vaatimukset turvallisuuden ja yhteensopivuuden osalta. Liikkuvan kaluston sähkölaitteita koskevat myös seuraavat EU-direktiivit, joissa on annettu keskeiset turvallisuutta, terveyttä, ympäristöä, yhteensopivuutta ja kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset: 73/23/ETY 89/336/ETY 96/48/EY Pienjännitedirektiivi Sähkömagneettinen yhteensopivuus Suurnopeusjunat 1.1.1.2 Viiteasiakirjaluettelo Seuraavassa on lueteltu kansallisia ja kansainvälisiä normeja ja muita asiakirjoja, jotka käsittelevät liikkuvan kaluston sähkölaitteita. Osa niistä on vasta luonnosasteella ja ne on mainittu tässä vain informaatiomielessä. RHK - Junaturvallisuussääntö Jtt RHK - Junaturvallisuussääntöön liittyvät tekniset määräykset ja ohjeet LIMO RHK - Liikkuvan kaluston tekniset määräykset ja ohjeet RAMO RHK - Ratatekniset määräykset ja ohjeet Sähköratamääräykset SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus SFS-EN 60073 Ihmisen ja koneen välisen rajapinnan perus- ja turvallisuusperiaatteet, tunnistamisjärjestelmät, merkinantolaitteiden ja ohjaimien koodaus. SFS-EN 60079 Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteet. Osa 10: Tilojen luokittelu Osa 14: Tilojen sähköasennukset LISO 00-01

6 LISO 1.1 SFS-EN 60204-1 Koneturvallisuus - Koneiden sähkölaitteisto Osa 1: Yleiset vaatimukset SFS 60447 Ihmisen ja koneen välinen rajapinta - Ohjausperiaatteet SFS-EN 60529 Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IPkoodi) SFS-EN 61310 Koneturvallisuus - Merkinantaminen, merkitseminen ja vaikuttaminen Osa 1: Näköön, kuuloon ja tuntoon perustuvia signaaleja koskevat vaatimukset Osa 2: Merkintää koskevat vaatimukset SFS-EN 60617 Sähkökaavioiden piirrosmerkit pren 13272 Railway applications - Electrical lighting for rolling stock in public transport systems ENV 45545 Railway applications - Fire protection on railway vehicles Part 1: Part 5: General Fire safety requirements for electrical equipment including that of trolley busses, track guided buses and magnetic levitation vehicles. pren 50121 Railway applications - Electromagnetic compatibility (EMC) Part 1: Part 2: General Emission of the whole railway system to the outside world Part 3-1: Rolling stock - Train and complete vehicle Part 3-2: Rolling stock - Apparatus pren 50124 Railway applications - Insulation coordination Part 1: Clearances and greepage distances for all electrical and electronic equipment Part 2: Over voltages and related protection EN 50125-1 Railway applications - Environmental conditions for equipment Part 1: Equipment on board rolling stock EN 50126 Railway applications - The specification and demonstration of Reliability, Availability, Maintainability and Safety (RAMS) EN 50128 Railway applications - Software for railway control and protection systems EN 50153 Railway applications - Rolling stock - Protective provisions against electrical hazards EN 50155 Railway applications -Electronic equipment used on rolling stock EN 50163 Railway applications - Supply voltages of traction systems pr EN 50207 Railway applications - Electronic power converters for rolling stock LISO 00-01

7 LISO 1.1 EN 50215 Railway applications - Rolling stock - Test methods for rolling stock after completion and before entry into service pren 50238 Compatibility between rolling stock and train detection systems EN 50261 Railway applications - Mounting of electronic equipment pren 50264 Railway rolling stock cables having special fire performance - standard wall pren 50306 Railway rolling stock cables having special fire performance and special requirements for increased safety - thin wall pren 50311 Railway applications - DC supplied electronic ballasts for lighting fluorescent lamps pren 50343 Railway applications - Rolling stock - Rules for cabling of vehicles EN 60310 Railway applications - Rolling stock - Traction transformers and inductors EN 61373 Railway applications - Rolling stock - Shock and vibration tests EN 61377 Railway applications - Rolling stock - Combined testing of inverter-fed alternating current motors and their controls EN 61508 Functional safety of electrical/ electronic/ programmable electronic safety-related systems EN 61881 Railway applications - Rolling stock equipment - Capacitors for power electronics IEC 60027 Letter symbols to be used in electrical technology IEC 60077 Railway application - Electric equipment for rolling stock Part 1: General service conditions and general rules Part 2: Electrotechnical components - General requirements Part 3: d.c. circuit breakers Part 4: ac. circuit breakers Part 5: HV fuses IEC 60228 Conductors of insulated cables IEC 60322 Rules for ohmic resistors used in the power circuits of electrically powered vehicles. IEC 60349-2 Railway applications - Rolling stock - Rotating electrical machines for rail and road vehicles Part 2: Electronic convertor fed a.c. motors IEC 60563 Permissible limiting temperatures in service for components of electrical equipment of traction vehicles LISO 00-01

8 LISO 1.1 IEC 60571 Railway application - Electronic equipment used in rolling stock IEC 60850 Railway applications - Supply voltages of traction systems IEC 61082-1 Preparation of documents used in electrotechnology Part 1: General requirements IEC 61346-1 Industrial systems, installations and equipment and industrial products - Structuring principles and reference designation Part 1: Basic rules IEC 61375 FDIS Electric railway equipment - Train bus - Part 1: Train communication network UIC 533 Protection by the earthing of metal parts of the vehicles UIC 550 Power supply installation for passenger stock UIC 552 Electric power supply for trains - Standard technical characteristics of the train bus UIC 557 Diagnostics on passenger rolling stock UIC 558 Remote control and data cable - Standard technical features for equipping of RIC coaches UIC 564-2 Regulations relating to fire protection and firefighting measures in passenger carrying railway vehicles or assimilated vehicles used on international services UIC 568 Loudspeaker and telephone systems in RIC coaches - Standard technical characteristics UIC 616 Rules for electric traction equipment UIC 618 Rules for traction transformers and reactors UIC 619 Rules for rotating electrical machines for rail and road vehicles UIC 642 Special provisions concerning firefighting measures on motive power units and driving trailers in international traffic UIC 649 Rules for ohmic resistors used in the power circuits of electrically powered vehicles UIC 895 Technical specification for the supply of insulated electric cables for railway vehicles NUP T2 Community of nordic railways (CNR) - Specification for electronic equipment used on rolling stock LISO 00-01

9 LISO 1.1 1.1.2 Merkinnät Kaikki sähkölaitteet ja -laitteistot on merkittävä selvästi, yksilöivästi ja pysyvästi. Sähkölaitetila ja -kotelo, josta ei selvästi ilmene, että siinä on sähkölaitteita, on merkittävä sähkönuolella (SFS-EN 61310-2). Laitteen nimi ja tunnus sekä napamerkinnät on merkittävä pysyvästi ja piirikaavion mukaisesti laitteeseen. Laitteen tunnus on merkittävä pysyvästi laitteen viereen, asennusalustaan tai, mikäli se ei tilan puutteen vuoksi ole mahdollista, laitetilassa on oltava lay out - kuva, josta tunnukset ilmenevät. Maadoitusliittimet on merkittävä asiakirjan LISO 1.6 mukaisesti. Laitteet, kaapelit, johtimet ja liittimet on merkittävä selvästi ja pysyvästi, suositeltava merkintätapa on SFS -standardin mukainen. Kaikki hallintalaitteet kuten painikkeet, kytkimet, mittarit ja merkkivalot on merkittävä selvästi, yksiselitteisesti ja pysyvästi siten, että merkinnästä selviää toiminta. Tekstin on oltava suomenkielisenä. Sähkölaitteista aiheutuvien vaaratekijöiden merkitsemisessä on noudatettava asiakirjaa LISO 3.3. LISO 00-01

10 LISO 1.1 1.1.3 Käyttöohjeet ja kaaviot Liikkuvan kaluston ja sen sähkölaitteiden mukana toimitettavissa käyttö), huolto) ja korjausohjeissa sekä piirustuksissa on oltava sähkölaitteiden asentamisesta, käytöstä ja huollosta tarvittavat tiedot ja niissä on käytettävä mahdollisuuksien mukaan standardin SFS)EN 60617 mukaisia piirrosmerkkejä. Laitteiden, liittimien ja johtimien esitystavan on oltava yhdenmukainen kaikissa asiaan liittyvissä asiapapereissa. Sähkölaitteesta on oltava riittävät ohjeasiakirjat; seuraavia suositellaan: yleisselostus toimintaselostus käyttöohjeet asennuspiirustus ja/tai )kaavio piirikaavio toimintakaavio kaapelointikaavio/)luettelo, johdotuskaavio/)luettelo sähkökojeluettelo/osaluettelo huolto) ja korjausohjeet Asennuspiirustuksessa on selvästi esitettävä kaikki ne tiedot, jotka tarvitaan sähkölaitteen paikalleen asentamisen valmistelutöissä: sähkölaitteen rakenne), kiinnitys) ja ulottumamitat, laitteen paino sekä kaikkien ohjauslaitteiden sijainti. kaapelien sijainti, koko ja vähimmäispoikkipinta (ellei se ole itsestään selvä nimellisvirran perusteella). johdinliittimien koko ja tyyppi. kaapelien suojaputkien ja kaapelikanavien koko ja sijainti. sähkölaitteiden vaihdon ja huollon vaatimat tilat sekä ovien ja luukkujen avautumisen vaatimat tilat. Piirikaaviosta on käytävä selville laitteiden suorittamien toimintojen yksityiskohdat. Piirikaaviossa on esitettävä: Piirrosmerkein laitteiden toimintaan liittyvät asennukset ja kaapelointi. Laitteet on esitettävä jännitteettömässä tilassa, sulakkeet ja johdonsuojakatkaisijat kiinni-asennoissa, ennen toiminnan alkamista. Toimintakaaviossa on esitettävä piirikaavioiden lukemista varten tarvittavat tiedot, kuten toimintojen järjestys, logiikkakaavio jne. Ohjelmoitavasta laitteesta on oltava riittävät tiedot sen toiminnan ymmärtämiseksi ja ylläpitämiseksi. Laitteesta on oltava kaapelointikaavio/ )taulukko, josta selviää sähkökeskuksen, laitteiston eri osien, ohjaustaulujen yms. välinen kaapelointi ja kaapelien kytkentä, yksinkertaisesta laitteesta riittää kytkentäpiirustus. Laitteesta on oltava sisäinen johdotuskaavio / )taulukko tai yksinkertaisesta laitteesta kytkentäpiirustus. Huolto- ja korjausohjeissa on oltava: ennakoivan kunnossapidon ohjeet korjaavan kunnossapidon ohjeet vianhakuohjeet säätöohjeet viritysohjeet Kaikista osalaitteista, kojeista ja komponenteista on oltava riittävät tiedot varaosien tilaamista varten, kuten esim. tekniset erittelyt, tekniset arvot, datatiedot, valmistaja. Ohjelmoitavien laitteiden tai komponenttien ohjelmoinnista ja ohjelmistoista on oltava dokumentointi. LISO 00-01

11 LISO 1.1 1.1.4 Standardijännitteet Laitteen on toimittava asianmukaisesti ja käynnistyttävä EN- ja IEC- normeissa määritellyillä jännite- ja taajuusalueilla. Samoin ajojohdon jännitteestä riippumattomien sähkösyöttöjen on täytettävä normeissa sähkön laadulle annetut vaatimukset. Jännitealueiden periaatteet on määritelty IEC-normissa 60077-1 1.1.4.1 Ajojohdon jännite Ajojohdon jännite on määritelty normissa EN 50163 Nimellisjännite: 25 kv Jännitteen vaihtelualue: )25%...+10% Taajuus: 50 Hz Taajuuden vaihtelualue: +1 Hz 1.1.4.2 Ajojohdon jännitteestä riippuvat vaihtojännitteet Ajojohdosta syötetyt muuntajalla muunnetut standardivaihtojännitteet: 1500 V, 50 Hz )25%...+10% 230 V, 50 Hz )25%...+10% 1.1.4.3 Riippumattomat vaihtojännitteet Useampia sähkölaitteita syötävän liikkuvan kaluston vakiojännitteisen ja - taajuisen verkon jännitteeksi suositellaan: Nimellisjännite: 230/400 V Jännitteen vaihtelualue: )15%...+10% Taajuus: 50 Hz Taajuuden vaihtelualue: +2 Hz 1.1.4.4 Akustojännitteet Jännitteen vaihtelualue on akustojännitteillä IEC 60077-1 mukaisesti -30%... +25%. Akustojännitteiksi suositellaan EN / IEC -normeissa annetuista standardijännitteistä: 110 V d.c. -30%... +25% 24 V d.c. -30%... +25% Akustojännitteissä on huomattava, että standardijännite on lähinnä sähköjärjestelmän nimi, joka kuvaa, millä tasolla järjestelmän jännite on. Akuston nimellisjännite riippuu akkutyypistä, kennojen lukumäärästä ja akuston toimintaolosuhteista. Akustovirtapiirien jännitteiden vaihtelurajoina on kuitenkin tarkoituksenmukaista pitää ylläolevia rajoja, koska ne ovat myös järjestelmiin kytkettäville standardisähkölaitteille määritellyt toimintarajat IEC 60077-2 mukaisesti. Vaihtojännitteen, joka on tehty joko generaattorilla tai vaihtosuuntaajalla, nimellisjännite on korkein syöttölaitteen tekemä toimintajännite. LISO 00-01

12 LISO 1.1 1.1.5 Yhteensopivuus 1.1.5.1 Kaluston yhteensopivuus keskenään Junan sähköenergian siirtojärjestelmäksi suositellaan määrelehden UIC 552 mukaista järjestelmää ja kaluston välisiä liitäntöjä. Suositeltavin siirtojännite on 1500 V 50 Hz vaihtojännite. Junan kuulutus- ja puhelinjärjestelmäksi suositellaan määrelehden UIC 568 mukaista järjestelmää ja kaluston välisiä liitäntöjä. 1.1.5.3 Sähkölaitteiden yhteensopivuus Kaluston sähköjärjestelmät ja -laitteet eivät saa aiheuttaa matkustajien ja henkilökunnan terveydelle tai heidän käyttämilleen laitteille (esim. matkapuhelimet ja tietokoneet) haitallisia sähkömagneettisia häiriöitä. Ne eivät saa myöskään häiritä toisiaan eivätkä häiriintyä, jos sallittuja raja-arvoja ei ylitetä. Sähkömagneettisia häiriöitä ja niiden rajaarvoja koskevat vaatimukset on esitetty asiakirjassa LISO 1.8. Kalusto ei saa aiheuttaa ympäristöön tai ratajohtoon asiakirjassa LISO 1.8 annettuja raja-arvoja ylittäviä häiriöitä. Toisaalta kaluston on toimittava luotettavasti rautateillä vallitsevissa ympäristöolosuhteissa. 1.1.5.2 Ulkoverkkoliitännät Suomen valtion rataverkolla on käytössä 1500 V 50 Hz yksivaiheinen ja 230/400 V 50 Hz yksi- tai kolmivaiheinen ulkoverkkoliitäntä. 1500 V ulkoverkkoliitäntä on määrelehden UIC 552 mukainen. 1500 V kytkentäohjeet on annettu asiakirjassa LISO 2.3. Käytettävissä olevat 230/400 V ulkoverkkoliitännät on määritelty asiakirjassa LISO 2.1. LISO 00-01

13 LISO 1.1 1.1.6 Toimintaympäristö 1.1.6.1 Toimintaolosuhteiden huomioon ottaminen Ympäristöolosuhteet liikkuvan kaluston sähkölaitteille on määritelty normissa EN 50125 (lämpötilaluokka T2 / korkeusluokka A1). Laitteen ja siinä olevien komponenttien on kiinnityslaitteineen kestettävä liikkuvan kaluston tärinä- ja iskuolosuhteita normin EN 61373 mukaisesti. Poikittais- ja pitkittäissuuntaisten kiihtyvyyksien raja-arvot on annettu normissa EN 50125. Normissa IEC 60563 on annettu ohjeet liikkuvan kaluston sähköisten komponenttien lämpenemisen laskemiseksi ja sallitut lämpenemät. Yleiset vaatimukset liikkuvan kaluston toimintaolosuhteiden huomioon ottamiseksi on määritelty asiakirjassa LIMO 1. 1.1.6.2 Ympäristönsuojelu Vaatimukset liikkuvan kaluston laitteistojen aiheuttamille ympäristöhaitoille on määritelty asiakirjassa LIMO 1. 1.1.6.3 Mekaaninen ja ilmastollinen suojaus Sähkökoteloiden ja )tilojen on oltava siten suunniteltu, että ne antavat sähköisesti, mekaanisesti ja ilmastollisesti riittävän suojan sekä laitteille että ihmisille. Tuuletusjärjestelmä suositellaan suunniteltavaksi ylipaineiseksi siten, että se estää pölyn, lumen ja nesteen pääsyn sähkölaitekoteloon tai -tilaan. Sähkölaitekoteloiden ja )tilojen ulkopuolella olevat ohjauslaitteet, kuten rajakatkaisijat, magneettiventtiilit ja painekytkimet sekä niiden liitännät on suojattava laitteiden toimintaympäristön vaikutuksia ja mekaanista vahingoittumista vastaan. Sähkölaitetilojen, )koteloiden, sähköputkituksen, kaapelikanavien jne rakenteessa on otettava huomioon vedenpoisto ja suojaus vesisuihkuilta asiakirjan LISO 3.2 mukaisesti. LISO 00-01

14 LISO 1.1 1.1.7 Henkilöturvallisuus 1.1.7.1 Kosketussuojaus Liikkuvan kaluston sähkölaitteiden kosketussuojauksen vaatimukset ja suositukset on määritelty asiakirjassa LISO 1.6 sekä normissa EN 50153. 1.1.7.2 Eristys Sähkölaitteiden eristystason on oltava luotettava kaikissa Suomen ilmastoolosuhteissa. Yleiset vaatimukset sähkölaitteiden eristystasolle, ilmaväleille ja eristeen pintaväleille on annettu normeissa IEC 60077-1 ja IEC 60077-2. Valmisteilla olevissa normeissa EN 50124-1 ja EN 50124-2 on määritelty rautatiekäyttöön tarkoitettujen komponenttien ilmaväleille ja eristeen pintaväleille eristystasoluokat ja ylijännitesuojauksen vaikutus. 1.1.7.3 Maadoitukset Maadoituksessa on noudatettava asiakirjaa LISO 1.6. 1.1.7.4 Käyttöturvallisuus Liikkuvan kaluston sähkölaitteet eivät saa aiheuttaa vaaraa käyttöhenkilökunnalle, matkustajille tai muille niiden vaikutuspiirissä oleville henkilöille. Koneiden sähkölaitteiden turvallisuutta on käsitelty normissa EN 60204-1. Sen soveltamisesta liikkuvaan kalustoon on annettu ohjeet asiakirjassa LISO 1.7. Rakenteissa ei saa käyttää aineita, joiden tiedetään tai epäillään aiheuttavan terveydellisiä haittoja tai allergisia reaktioita. Valmiin liikkuvan kaluston sähkölaitteiden eristystason testaus on määritelty normissa EN 50215. Vaatimukset komponenttien, kuten muuntajat ja pyörivät koneet, eristystasolle on annettu niiden omissa normeissa (IEC tai EN). Kaapeli- ja johdineristeitä koskevat ohjeet ovat kohdassa 1.1.12.3. LISO 00-01

15 LISO 1.1 1.1.8 Paloturvallisuus Liikkuvan kaluston sähkölaitteiden paloturvallisuudessa on noudatettava normissa EN 45545-5 annettuja määräyksiä sen tultua voimaan. niitä ole varustettu vastaavista materiaaleista valmistetuilla koteloilla, Palokuorman on oltava mahdollisimman pieni ja merkittävä palokuorma on sijoitettava etäälle paloherkästä tilasta. 1.1.8.1 Laitteiden sijoittaminen Laitteen sijoitus ei saa estää laitteen tai sen komponenttien lämpenemistä, jäähtymistä tai ilmanvaihtoa. Lämpökojeiden ja etuvastusten sijoittamisessa ja ympäristön materiaalivalinnoissa on huomioitava laitteiden voimakas lämmöntuotto. Tiloissa, jossa on ihmisiä, eläimiä tai tavaroita, ei saa esiintyä pintalämpötiloja, jotka voivat aiheuttaa palovammoja tai vahingoittaa tavaroita. Sallittu lämpötila riippuu pinnan materiaalista. Yli 60 C pintalämpötiloja ei suositella. Laitteen lähellä olevat rakenneosat eivät saa aiheuttaa laitteelle yli +70bC lämpötilaa eikä enempää kuin 80% syttymis- tai kaasuuntumislämpötilasta. Palovaarallisessa tilassa on erityisesti estettävä pintalämpötilan kohoaminen liian suureksi. 1.1.8.2 Rakenne) ja eristeaineet sekä palokuorma Sähkölaitteissa ja sähkölaitetiloissa on käytettävä itsestään sammuvia tai palamattomia materiaaleja. Eristeaineiden tulee olla sellaisia, että ne eivät ylläpidä palamista. Sähkölaitteet on sijoitettava tiloihin, jotka on ympäröity palamattomasta tai vaikeasti palavasta aineesta tehdyillä seinillä, ellei 1.1.8.3 Nesteiden kerääntyminen Polttoaineen, öljyn tai muun nesteen tunkeutuminen, valuminen tai kerääntyminen sähköputkiin, kaapelikanaviin, laitteiden liitäntä) ja jakokaappeihin, ohjauslaitteisiin tms on estettävä. 1.1.8.4 Syöpymis- ja myrkytysvaara Liikkuvassa kalustossa ei saa käyttää sellaista jäähdytys), eriste) tai muuta ainetta, joka palaessaan kehittää myrkyllistä tai syövyttävää ainetta. 1.1.8.5 Poistumistiet Palavaa nestettä sisältäviä laitteita ei saa sijoittaa siten, että ne palon yhteydessä voivat estävää poistumistien käytön. 1.1.8.6 Sammutuslaitteet Sähköpalojen sammuttamiseen suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti CO 2 - sammuttimia. 1.1.8.7 Jarrutuskipinöinti Alueella, jossa esiintyy jarrutuskipinöintiä, saa asentaa sähkölaitteita ja kaapeleita vain ko. tilaan sopivaan koteloon, putkeen tai kaapelikanavaan. LISO 00-01

16 LISO 1.1 1.1.9 Sähkölaitteiden suojaus Suojauksien on sijaittava keskitetysti ja toimittava selektiivisesti. 1.1.9.1 Oikosulku) ja ylikuormitussuojaus Laitteet on varustettava määräyksien mukaisilla oikosulku) ja ylikuormitussuojauksilla. 1.1.9.2 Muut suojaukset Laitteet on varustettava tarkoituksenmukaisilla: vikavirtasuojauksilla ylijännitesuojauksilla alijännitesuojauksilla, eri laiteryhmät useampiportaisena. maasulkusuojauksilla. häiriösuojauksilla jne. Tehopiirien sulakkeiksi suositellaan kahvasulakkeita. Suurjännitepiireissä liitosten johtavuus ja liikkumattomuus ovat tärkeämpiä valintaperusteita kuin helppo vaihdettavuus (pulttiliitokset). Suojauksessa suositellaan käytettäväksi johdonsuojakatkaisijoita, joiden laukaisuominaisuudet soveltuvat suojattavalle virtapiirille. Johdonsuojakatkaisijat on varustettava määräysten mukaisella etusuojauksella. Yksivaiheinen ulkoliitäntä on varustettava liikkuvassa kalustossa kaksinapaisella johdonsuojakatkaisijalla. Tasasähköpiirit on varustettava tasasähkölle käytettävällä jännitteellä soveltuvilla johdonsuojakatkaisijoilla. Asennuksessa on tarkistettava johdonsuojakatkaisijan liittimien napaisuus (+) / ()) ja virran suunta. LISO 00-01

17 LISO 1.1 1.1.10 Ohjauspiirit Ohjauspiirien on täytettävä kohdan 1.1.7 mukaisesti soveltuvin osin normin EN 60204-1 vaatimukset. Normin soveltamisesta on annettu ohjeet asiakirjassa LISO 1.7. 1.1.10.1 Ohjauspiiri Laitteen pysäyttäminen on aina mikäli mahdollista suoritettava ohjauspiirin toiminnoilla. Käynnistys on aina suoritettava ohjauspiirin toiminnoilla. Pysähtymistoimintojen on ohitettava vastaavat käynnistymistoiminnot. Toiminnan aloittamiskäsky saa olla mahdollinen vasta, kun kaikki käyttäjää ja laitetta koskevat turvallisuustoimenpiteet on suoritettu ja kun tarpeellisia aputoimintoja varten olevat laitteet toimivat. Ohjauspiirit on suunniteltava siten, että ne estävät laitteen vaarallisen toiminnan myös ohjausvirheen sattuessa ja siten, että ne tehokkaalla tavalla suojaavat laitteen ja käyttäjän virheohjauksen seurauksilta. Ohjauspiirin vikatilanne ei saa aiheuttaa vaarallista toimintoa. Sopivalla lukituksella on estettävä sellaisten toimintojen samanaikaisuus, josta voisi aiheutua vaaraa tai vahinkoa. Käynnistyslaite on oltava siten suunniteltu ja sijoitettu, että tahaton käynnistys estetään. 1.1.10.2 Hätäpysäytys Hätäpysäyttimen on pysäytettävä laite niin nopeasti kuin mahdollista ja siten, ettei mitään vahinkoa tapahdu laitteelle tai ihmisille. Kaikkien hätäpysäytyslaitteiden on oltava samanaikaisesti toimintavalmiina. Kun hätäpysäytintä on käytetty, saa laitteen käyntiinlähtö tapahtua ainoastaan käyttämällä käynnistyslaitetta sen jälkeen, kun hätäpysäytin on palautettu vapaa)asentoon tai hätäpysäytystoiminto on kuitattu. Hätäpysäytyskahva tai )painike on oltava punainen, se on oltava helposti nähtävissä ja helposti käyttäjän ulottuvilla. Hätäpainikkeen on oltava väriltään punainen ja keltaisella merkkiympyrällä varustettu. Hätäpysäytyspainikkeeksi suositellaan lukkiutuvaa sienimäistä painiketta. 1.1.10.3 Tasasähkö- ja ohjauspiirit Ohjauspiirit on suunniteltava niin, että saavutetaan tarkoituksenmukainen galvaaninen erotus pää) ja ohjauspiirien välille. 1.1.10.4 Ohjauslaitteet ja merkkivalokalusteet Ohjauslaitteet on sijoitettava siten, että ne ovat helposti käyttäjän ulottuvilla. Ohjauslaitteiden ja merkkivalojen merkintöjen, tunnusvärien ja toimintojen tulee täyttää soveltuvin osin normien SFS- EN 60073 ja SFS-EN 60447 vaatimukset. 1.1.10.5 Kytkinlaitteet Sähkölaitteiden, joita kaluston normaalissa käyttötilanteessa on voitava ohjata, virtapiirit on varustettava käyttökytkimillä. Johdonsuojakatkaisija ei ole tällainen kytkin. LISO 00-01

18 LISO 1.1 1.1.11 Sähkölaitetilat 1.1.11.1 Sähkökoteloiden ja )tilojen sisätila Sähkökoteloiden ja sähkölaitetilojen sisäpuolen värisävyksi suositellaan hyvin vaaleaa näkyvyyden helpottamiseksi. Sähkölaitteita sisältävissä tiloissa ei saa olla silikonia sisältäviä aineita (öljyä, luistoainetta, massaa tms). 1.1.11.2 Luoksepäästävyys Laitteet on suunniteltava ja asennettava siten, että niiden tarkastus, huolto ja korjaus on turvallista ja mahdollisimman yksinkertaista. 1.1.11.3 Sähkökoteloiden ja sähkölaitteiden kiinnitys Sähkökoteloiden ja sähkölaitteiden kiinnityksessä ja varsinkin avattavissa kansissa on vältettävä irrallisia kiinnitysosia (muttereita, aluslevyjä, ruuveja jne). Asennusalustan takana ei saa käyttää irtomuttereita. 1.1.11.4 Sähkölaitekoteloiden käsittelymahdollisuus Raskaat ja tilaa vievät sähkölaitekotelot tai laitteistot, jotka irrotetaan korjauksen ajaksi, on varustettava koukuilla tai nostorenkailla tai muilla vastaavilla varusteilla nosturin tai trukin avulla tapahtuvaa siirtoa varten. Sähkölaitekoteloihin tai -tiloihin ei saa sijoittaa mekaanisia, hydraulisia tai pneumaattisia laitteita, jotka eivät kiinteästi kuulu sähkölaitteeseen. Sähkölaitteen huoltotyöt ja paikallaan tapahtuvat sulakkeiden ja komponenttien vaihdot on voitava suorittaa jännitteettömänä. LISO 00-01

19 LISO 1.1 1.1.12 Kaapelointi Kaapeloinnilla tarkoitetaan tässä laitteiden välistä sähköistä kytkentää, sisältäen kaapelit, kiskot, liittimet ja pikaliittimet. Virtateinä eri laitteiden välillä on käytettävä kaapelointia. Laitteiston sisällä voidaan käyttää kiskotuksia; värinä ja iskut on huomioitava. Yleensä on käytettävä taipuisia tinattuja kuparijohtimia IEC 60228 luokan 5 mukaisesti. Kaapeloinnista on valmisteilla normi EN 50343. 1.1.12.1 Mitoitus 1.1.12.1.2 Johtimen poikkipinta Pienin sallittu poikkipinta laiteyksiköiden välisessä kaapeloinnissa tele-, mittaus- ja logiikkapiirejä lukuun ottamatta on 1,0 mm². Johtimen poikkipinnan mitoituksen määrää yleensä: suurin virta (johtimen lämpenemä) jännitehäviö Jännitehäviö on aina laskettava 110 V ja sitä pienemmällä jännitteellä sekä syöttöjärjestelmästä sähkökeskukselle (syöttökaapeleille) että sähkökeskukselta kulutuslaitteille (ryhmäkaapeleille). Jännitehäviö saa yleisesti olla vain 2 % ryhmäkaapeleille. 1.1.12.1.1 Johtimen / kaapelin / virtakiskon tyyppi Virtatie on valittava toimintaolosuhteiden mukaisesti ottaen huomioon seuraavat virtapiirin suureet: jännite virta oikosulkuvirta kaapeleiden ryhmittely ympäristölämpötila ja kuormituksesta aiheutuva lämpö asennustapa käyttöikä varautuminen lisätarpeisiin kosteusolosuhteet syöpymis-, vaurioitumis- ja likaantumisolosuhteet mekaaniset rasitukset säteily, kuten auringonvalo LISO 00-01

20 LISO 1.1 1.1.12.2 Tunnistaminen Kaapeloinnin tunnistusjärjestelmän tulee olla yhtenäinen koko kalustosarjassa. Käytettävästä tunnistusjärjestelmästä on sovittava toimittajan ja käyttäjän välillä. 1.1.12.2.3 Liittimien tunnistaminen Liittimien tunnusjärjestelmän on oltava SFS 2668 mukainen. 1.1.12.2.1 Kaapelien tunnistaminen Kaapelien molemmat päät on varustettava luotettavalla merkinnällä, jonka perusteella se voidaan tunnistaa teknillistä asiakirjoista. 1.1.12.2.2 Johtimien tunnistaminen Johtimet on voitava tunnistaa jokaisessa liitoksessa teknillisten asiakirjojen mukaisesti. Käytettäessä värejä johtimien tunnistamiseksi, suositellaan, että koko johdin on tunnisteen värinen. Johtimien tunnistaminen on toteutettava väreillä, numeroilla, kirjaimilla tai näiden yhdistelmällä. Tasasähkön miinusjohtimen ja vaihtosähkön nollajohtimen sekä suojajohtimen merkintäohjeet on annettu asiakirjassa LISO 1.6: vaaleansininen tasasähkön miinusjohdin tai vaihtosähkön nollajohdin keltavihreä suojajohdin LISO 00-01