VIHDIN KUNNAN PYSYVIEN VASTAAVIEN JA MUIDEN PITKÄVAIKUTTEISTEN MENO- JEN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2017 ALKAEN Vihdin kunnan pysyvien vastaavien kirjanpidossa ja poistolaskennassa noudatetaan kirjanpitolakia, kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston yleisohjeita (22.11.2016) sekä seuraavia pysyvien vastaavien kirjanpito- ja poistolaskentaohjeita. Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Kunnanhallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 1. SOVELTAMISALUE Poistosuunnitelma koskee pysyvää vastaavaa omaisuutta, joka jakautuu aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja niiden hankintamenoihin. Pysyvillä vastaavilla aineellisilla hyödykkeillä tarkoitetaan maa- ja vesialueita, rakennuksia ja rakennelmia, kiinteitä rakenteita ja laitteita, koneita ja kalustoa, muita aineellisia hyödykkeitä sekä ennakkomaksuja ja keskeneräisiä hankintoja sekä osakkeita ja osuuksia jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Aineettomien hyödykkeiden menoja aiheutuu aineellisten hyödykkeiden tavoin useamman kuin yhden tilikauden aikana vaikuttavista hyödykkeistä, jotka eivät ole erikseen luovutettavissa. Aineettomien hyödykkeiden menoja voivat olla kehittämismenot, liikearvo, aineettomat oikeudet, liikearvo sekä muut pitkävaikutteiset menot kuten Atk-ohjelmistot. 2. POISTOPOHJAN MÄÄRITTÄMINEN Pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen toimilupien, patenttien, lisenssien, tavaramerkkien sekä vastaavien oikeuksien ja varojen hankintameno aktivoidaan. Muun aineettoman omaisuuden hankintameno voidaan aktivoida erityistä varovaisuutta noudattaen. Aineettomien hyödykkeiden hankintamenon aktivoinnin edellytys on niihin perustuva vastainen tulonodotus. Myös kehittämismenojen aktivoimisessa edellytetään erityistä varovaisuutta. Perustamis- ja tutkimusmenot kirjataan aina tilikauden kuluksi. 2.1 Hankintameno Suunnitelmapoistojen pohjana on pysyvien vastaavien hankintameno. Hyödykkeen hankintamenoon luetaan pääsääntöisesti sen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Pysyvien vastaavien kirjanpitoon otetaan mukaan uudet hankinnat hyödykekohtaisesti tai hankintaryhmittäin hankintamenoihin ja taloudelliseen pitoaikaan perustuen. Hankintamenolla tarkoitetaan arvonlisäverottoman ostohinnan lisäksi myös muita hankkimisesta aiheutuneita menoja, esim. kuljetuksesta ja asennuksesta aiheutuneet menot ilman arvon lisäveroa. Pysyvien vastaavien hyödykkeen valmistuksessa käytettyjen kunnan palveluksessa olevien henkilöiden palkat sosiaalikustannuksineen voidaan sisällyttää hankintamenoon, mikäli henkilöiden valmistukseen käyttämien työsuoritusten määrä on kirjanpidossa kohdistettu valmistettavalle hyödykkeelle. 1
2.2. PYSYVIEN VASTAAVIEN HANKINTAHINTARAJA (AKTIVOINTIRAJA) POISTOLASKENNASSA Pysyvä vastaava aktivoidaan, kun arvonlisäverolla vähennetty hankintameno on vähintään 10 000 euroa (pienhankintaraja) ja pitoaika vähintään 3 vuotta. Mikäli hankinta koostuu useasta eri osasta, joiden yhteenlaskettu hankintameno on vähintään aktivointirajan ylittävä, se viedään pysyvään vastaavaan ja kirjataan poistosuunnitelman mukaisina poistoina kuluksi. Aktiovointirajan alittavat hankinnat kirjataan suoraan hankintavuoden kuluksi. 2.3. RAHOITUSOSUUKSIEN POISTAMINEN HANKINTAMENOISTA Jos hyödykkeen hankintaan saadaan valtionosuutta, investointiavustusta, tai liittymismaksua, johon ei liity palautusvelvollisuutta, tai muuta rahoitusosuutta, saatu määrä kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Poistolaskennassa arvoperustana pidetään saadulla rahoitusosuudella vähennettyä hankintamenon määrää. Taseen liitteenä ilmoitetaan olennaisuuden periaatetta noudattaen pysyvän vastaavan koko hankintameno ja siitä investointiavustuksella, valtionosuudella tai muulla rahoitusosuudella katettu määrä. 2.4. VARAUKSELLA TAI RAHASTON KÄYTÖLLÄ KATETTU HANKINTAMENO Kun pysyvän vastaavan hankintamenoa katetaan investointivarauksella tai rahastolla, suunnitelmapoistojen arvoperustana on pysyvän vastaavan koko hankintameno. Varauksen tai rahaston käyttö hankintamenon kattamiseen merkitsee poistoeron lisäystä. Kertynyt poistoero vähenee myöhempinä tilikausina sitä mukaa, kun hankintamenosta tehdään suunnitelmapoistoja. Kertynyttä poistoeroa saadaan kirjata tuloslaskelmaan poistoeron vähennyksenä enintään tilikauden suunnitelmapoistojen määrä. 2.5. PYSYVÄN VASTAAVAN PERUSPARANNUSMENOT Pysyvän vastaavan perusparannusmenosta tulee uusi pysyvä vastaavaisuushyödyke. Perusparannusmenot jaetaan perusparannukseen ja kohteen kokonaisperusparannuksiin. Perusparannuksen tarkoituksena on parantaa rakennuksen soveltuvuutta tarkoitukseensa ja yleensä pidentää sen käyttöaikaa. Perusparannus tarkoittaa aktivointirajan ylittäviä korjaustöitä. Työt, jotka tehdään kolmen vuoden välein tai useammin, ovat vuosikorjauksia. Kohteen kokonaisperusparannus tarkoittaa rakennuksen, tien jne. täydellistä korjausta tai muutosta. Perusparannustyöt ovat ennakkoon suunniteltuja ja talousarviossa tai kunnanhallituksen hyväksymässä käyttösuunnitelmassa investointina hyväksyttyjä. Perusparannusmenojen poistoaika on kolmasosa (1/3) normaalista poistoajasta ja kohteen kokonaisperusparannusmenojen poistoaika on kaksi kolmasosaa (2/3) normaalista poistoajasta. 3. POISTOMENETELMÄ Poistomenetelmänä käytetään kaikissa pysyvissä vastaavissa tasapoistoa. 2
4. POISTOAIKA 4.1. PYSYVÄ VASTAAVAN VAIKUTUSAIKA Aktivoidut pysyvät vastaavat hankintamenot ja muut pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan sen taloudellista pitoaikaa. Taloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jona pysyvät vastaavat uuden ennakoidaan hyödyttävän kunnan palvelujen tuottamista. Pysyvän vastaavan hyödykkeen taloudellinen pitoaika on lyhyempi kuin sen tekninen pitoaika. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poisto-ohjeen liitteen 1 poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole erityistä hyödykekohtaista perustetta. 4.2. POISTOLASKENNAN ALOITTAMINEN Poistot pysyvien vastaavien hankintamenosta aloitetaan, kun hyödyke on otettu käyttöön toiminnassa. Pysyvän vastaavan hyödykkeen käyttöönottovuonna kirjataan poistoksi 50 % koko vuoden poistosta. Keskeneräisistä hankinnoista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä maa-alueista, osakkeista ja osuuksista, arvonkorotuksista eikä vastikkeetta saadusta pysyvästä vastaavasta. 4.3. POISTOAJAN MUUTTAMINEN Kunnanhallituksella on oikeus muuttaa poistoaikoja vain erittäin hyvin perustellusta syystä. 5. PYSYVÄ VASTAAVAN POISTAMINEN KÄYTÖSTÄ, ROMUTUS JA MYYNTI Jos pysyvien vastaavien hyödykkeeseen liittyvät tulonodotukset tai palvelutuotantokyky muuttuvat olennaisesti, voidaan kyseessä olevan hyödykkeen poistosuunnitelmaa joutua muuttamaan. Jos pysyvä vastaava hyödyke siirretään syrjään normaalista tuotantotoiminnasta varalla olevaksi pysyvä vastaavaksi, poistot tehdään suunnitelman mukaisesti. Tuotannosta poistetun hyödykkeen jäljellä oleva poistamaton menojäännös poistetaan kokonaan sinä tilivuotena, jona hyödyke poistetaan käytöstä. Pysyvän vastaavan myyntivoitto tai -tappio lasketaan rakennuksissa, liikennevälineissä ja koneissa hyödykekohtaisesti vähentämällä pysyvän vastaavan myyntitulosta poistamatta oleva hankintameno. Pysyvä vastaavan hyödykkeen myyntivuodelta tehdään suunnitelman mukainen poisto luovutusajankohtaan asti täysiltä kuukausilta. Myynnin yhteydessä pysyvä vastaava hyödyke poistetaan pysyvä vastaavan kirjanpidosta ja taseen pysyvistä vastaavista. 6. PYSYVÄ VASTAAVAN ARVONKOROTUKSET Arvonkorotuskohteet on rajattu pysyviin vastaaviin kuuluviin maa- ja vesialueisiin sekä arvopapereihin. Arvonkorotuksesta ja niiden pysyvyydestä on hankittava ulkopuolisen asiantuntijan arvio. 3
7. VASTIKKEETTA SAATU PYSYVÄ VASTAAVA Lahjoituksena saadut maa- ja vesialueet sekä rakennukset merkitään verotusarvon mukaisesti ja osakkeet merkitään luovutushetken mukaiseen todennäköiseen arvoon pysyvien vastaavien ao. tase-erään. Valittua menettelyä noudatetaan pysyvästi ja yhdenmukaisesti. Lahjoituksena saatua irtaimistoa ei merkitä tuloksi eikä taseeseen. Lahjoituksena saatujen varojen taseeseen merkittävä arvo ei saa ylittää niiden todennäköistä luovutushintaa. 8. PYSYVÄT VASTAAVAT, JOITA EI OLE MERKITTY TASEESEEN Vuoden 1997 aloittavassa taseessa on otettu kunnan taseeseen seuraavat pysyvien vastaavien ryhmien hankintamenot: tievalaistus, torit ja pysäköintialueet, puistot ja leikkikentät, matonpesupaikat ja venerannat sekä liikuntapaikat. 9. OMAISUUSREKISTERI JA PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO Kukin palvelukeskus on vastuussa hallussaan olevan omaisuuden osa-kirjanpidon sekä pääkirjanpidon oikeellisuudesta. 9.1 PÄÄKIRJANPITO Pääkirjanpitoon tehdään tilikauden aikana välittömästi tapahtuman jälkeen hankinnasta ja myynnistä aiheutuvat tulo- ja menokirjaukset kuukausittain tai viimeistään tilikauden lopussa kirjataan pääkirjanpitoon omaisuusrekisteritietojen perusteella toimintayksikön pysyvien vastaavien lisäykseksi tai vähennykseksi seuraavat tilitapahtumat: tilikauden poistot, myyntivoitot, myyntitappiot, romutukset, ryhmämuutokset, sisäiset siirrot, arvonkorotukset tai niiden peruutukset. Arvonkorotus kirjataan omaisuuden lisäykseksi ja merkitään arvonkorotusrahastoon taseen vastattaviin. Arvonkorotuksen peruutuksesta tehdään päinvastainen kirjaus kuin arvonkorotusta tehtäessä. 9.2 PYSYVIEN VASTAAVIEN KIRJANPITO Omaisuusrekisterissä ylläpidetään omaisuusluetteloa sekä arvotietoja suunnitelmanmukaisten poistojen sekä myyntivoittojen ja -tappioiden laskemiseksi ja tilinpäätöksen liitetietojen ja tase-erittelyjen saamiseksi. Rekisteriin merkitään omaisuusyksiköstä vähintään seuraavat perustiedot: tunnistetiedot, alkuperäinen hankintameno, valtionosuuden tai muun rahoituksen määrä, kustannuspaikka, hankintaajankohta, käyttöönottopäivä sekä poistomenetelmä ja sen mahdolliset muutokset ja poistoaika. Kustannuspaikaksi määritellään se toimintayksikkö, johon poistot halutaan kohdistaa ja/tai, jolle vastuu omaisuuden hallinnasta on annettu. 10. TÄMÄN POISTOSUUNNITELMAN VOIMAANTULO Tämä poistosuunnitelma tulee voimaan 1.1.2017. Uutta suunnitelmaa noudatetaan vuonna 2017 ja sen jälkeen hankitun tai valmistuneen omaisuuden osalta. Aiemmin hankittu omaisuus poistetaan aiemmin vahvistetun poistosuunnitelmien mukaisesti. 4
PYSYVÄN VASTAAVAN SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Pysyvä vastaava laji Poisto- Poisto- Kilan aika tapa kuntajaosto AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Kehittämismenot 2 tasapoisto 2-5 Aineettomat oikeudet 5 tasapoisto 5-20 Liikearvo 2 tasapoisto 2-5 Muut pitkävaikutteiset menot 2 tasapoisto 2-5 ATK-ohjelmistot 2 tasapoisto 2-5 Osallistuminen toisen yhteisön - tiehankkeisiin 15 tasapoisto 15-20 - ratahankkeisiin 30 tasapoisto 30-40 Muut 2 tasapoisto 2-5 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 20 tasapoisto 20-50 Siirtokelpoinen hallinto- ja laitosrakennus 10 tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 tasapoisto 20-30 Talousrakennukset 10 tasapoisto 10-20 Vapaa-ajan rakennukset 20 tasapoisto 20-30 Asuinrakennukset 30 tasapoisto 30-50 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet ja torit 15 tasapoisto 15-20 Tievalaistus 15 tasapoisto 15-20 Torit ja pysäköintialueet 20 tasapoisto 15-20 Puistot ja leikkikentät 15 tasapoisto 15-20 Sillat 10 tasapoisto 10-30 Matonpesupaikat ja venerannat 10 tasapoisto 10-30 Liikuntapaikat 15 tasapoisto 15-30 Muut maa- ja vesirakenteet 15 tasapoisto 15-30 Vedenjakeluverkosto 30 tasapoisto 30-40 Viemäriverkko 30 tasapoisto 30-40 Vesilaitosten laitoskoneet ja laitteet 10 tasapoisto 10-20 Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15 tasapoisto 15-20 Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10 tasapoisto 10-15 Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet: - esim. henkilöautot, pakettiautot 4 tasapoisto 4-7 Muut liikkuvat kuljetusvälineet: - esim. traktorit 5 tasapoisto 5-10 Raskaat koneet: - esim. kuorma-auto, tiehöylä, kirjastoauto 10 tasapoisto 10-15 Kevyet koneet: 5
- esim. kiinteistönhoitotraktorit, puistotraktorit, nosturit, hiekoittimet, vaihtolavat, tiepesurit 5 tasapoisto 5-10 Hammashoidon laitteet 5 tasapoisto 5-15 Röntgenin laitteet 5 tasapoisto 5-15 Laboratorion laitteet 5 tasapoisto 5-15 ATK-laitteet ja kalusteet 3 tasapoisto 3-5 Muut laitteet ja kalusteet - irtaimisto 3 tasapoisto 3-5 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet Keskeneräiset hankinnat PYSYVÄ VASTAAVAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet 6