KATSAUS KEMIN MUUTTOLIIKKEESEEN Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/2017
Kokonaismuuttoliike on ollut Kemissä tappiollista viime vuosina. Kuntien välinen muuttoliike on ollut kokonaisuudessa tappiollista, mutta maahanmuutto on tasoittanut muuttotappioita: vuonna 2016 Kemi hävisi kuntien välisessä muuttoliikkeessä 210 asukasta ja sai 163 asukkaan verran muuttovoittoa maahanmuutosta. Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Kemi on menettänyt asukkaita eniten Ouluun. Suurin tulomuuttovirta Kemiin on suuntautunut Keminmaasta. Katsauksen aluksi tarkastellaan muuttoliikkeen kehitystä Kemissä 2000-luvulla. Seuraavaksi perehdytään kuntien välisen muuttoliikkeen osalta muuttojen määriin ja suuntiin kunnittain ja seutukunnittain. Muuttajien taustoista tuodaan esiin muuttajien ikä, sukupuoli, koulutusaste, tulotaso, pääasiallinen toiminta ja asuinalueet. Lopuksi luodaan katsaus pendelöintiin eli työssäkäyntiin oman alueen ulkopuolella sekä potentiaalisiin muuttajiin. Katsauksessa on käytetty lähteenä Tilastokeskuksen muuttoliiketilastoja: maksutonta StatFin-tilastopalvelua (StatFin/Väestö/Muuttoliike) sekä maksullisia Muuttoliike ja väestönmuutokset ja Muuttaneiden taustatiedot -tietokantoja. Katsauksen laatimishetkellä tuoreimmat muuttoliiketilastot ovat vuodelta 2016 ja muuttaneiden taustatiedot vuosillta 2016 ja 2015. Pendelöintiä koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen maksullisesta Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tietokannasta. Tuoreimmat tilastot pendelöinnistä ovat vuodelta 2014. Edellinen laaja tarkastelu Kemin muuttoliikkeeseen on tehty vuonna 2004. 30.8.2017 KEHITTÄMIS- JA TALOUSOSASTO Kehittämispalvelut
Sisällysluettelo 1. MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS 1 2. MUUTTOLIIKKEEN SUUNNAT 3 3. MUUTTAJIEN PROFIILI 6 3.1 Muuttajien ikä ja sukupuoli 6 3.2 Muuttajien koulutusaste ja pääasiallinen toiminta 10 3.3 Muuttajien tulotaso 12 3.4 Muuttajien asuinalueet 14 4. PENDELÖINTI 16 5. POTENTIAALISET MUUTTAJAT 20 LÄHTEET 21 Kaavioluettelo Kaavio 1 Kokonaismuuttoliike Kemissä vuosina 2000-2016 1 Kaavio 2 Kuntien välinen muuttoliike Kemissä vuosina 2000-2016 2 Kaavio 3 Maahanmuutto ja maastamuutto Kemissä vuosina 2000-2016 2 Kaavio 4 Kaavio 5 Kaavio 6 Kaavio 7 Kaavio 8 Kaavio 9 Kaavio 10 Kaavio 11 Kaavio 12 Kaavio 13 Kaavio 14 Kaavio 15 Kaavio 16 Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutto Kemissä seutukunnittain vuosina 2000-2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtö- ja tulomuutto Kemissä vuonna 2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien ikäpyramidi Kemissä vuonna 2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutto ikäryhmittäin Kemissä vuosina 2015 ja 2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuuttajat lähtöseuduittain ja ikäryhmittäin Kemissä vuonna 2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuuttajat lähtöseuduittain ja ikäryhmittäin Kemissä vuonna 2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuuttajat tuloseuduittain ja ikäryhmittäin Kemissä vuonna 2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuuttajat tuloseuduittain ja ikäryhmittäin Kemissä vuonna 2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen 15 v. täyttäneiden tulo- ja lähtömuuttajien koulutusaste Kemissä vuonna 2015 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien pääasiallinen toiminta Kemissä vuonna 2015 Kuntien välisen muuttoliikkeen 15 v. täyttäneiden tulo- ja lähtömuuttajien tuloluokat Kemissä vuonna 2015 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Kemissä vuosina 2006-2015 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymä Kemissä vuosina 2006-2015 3 4 6 7 7 8 8 9 10 11 12 12 13
Kaavio 17 Kaavio 18 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajat tilastoalueittain Kemissä vuonna 2015 Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutto ikäryhmittäin ja tilastoalueittain Kemissä vuonna 2015 Kaavio 19 Nettopendelöinti Kemissä vuosina 2000-2014 16 Kaavio 20 Työpaikat, asuinkunnassaan työssäkäyvät, pendelöinti ja työttömät Kemissä vuosina 2000-2014 Kaavio 21 Kemiin pendelöivien yleisimmät asuinkunnat vuonna 2014 17 Kaavio 22 Kemistä muualle pendelöivien yleisimmät työssäkäyntikunnat vuonna 2014 Kaavio 23 Kemin nettopendelöinti kunnittain vuonna 2014 19 Kaavio 24 Kemissä pendelöivät ulkopaikkakuntalaiset toimialoittain vuonna 2014 Kaavio 25 Muualla pendelöivät kemiläiset toimialoittain vuonna 2014 19 14 15 17 18 19 Taulukkoluettelo Taulukko 1 Taulukko 2 Kuntien välisen muuttoliikkeen kymmenen huonointa kumulatiivisen nettomuuton kuntaa Kemissä vuosina 2007-2016 Kuntien välisen muuttoliikkeen kymmenen parasta kumulatiivisen nettomuuton kuntaa Kemissä vuosina 2007-2016 4 5
[1] 1. Muuttoliikkeen kehitys Kokonaismuuttoliike on ollut Kemissä viime vuosina tappiollista (kaavio 1). Kokonaismuuttoliike sisältää kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden (maahanmuuton ja maastamuuton). Kemin kokonaistulomuutto oli 1227 ja kokonaislähtömuutto 1274 vuonna 2016. Kokonaisnettomuutto on tulomuuton ja lähtömuuton erotus ja se oli Kemissä vuonna 2016 tappiollinen 47. Vuotta aiemmin kokonaisnettomuutto oli -110. Korkeimmillaan muuttotappio on ollut 17 vuoden tarkastelujaksolla vuonna 2000, jolloin Kemi menetti 273 asukasta. Kemin kokonaismuuttotappio oli yhteensä 1 677 vuosina 2000-2016. Kaavio 1 Kokonaismuuttoliike Kemissä vuosina 2000-2016 1600 1400 1400 1493 1319 1363 1444 1274 1259 1325 1238 1321 1400 1341 1301 1229 1260 1228 1274 1200 1370 1360 1347 1279 1200 1229 1235 1231 1210 1000 1127 1156 1239 1186 1172 1106 1118 1227 800 600 400 200 39 0-273 -214-119 -118-74 -24-28 -200-134 -94-53 -102-57 -115-154 -110-47 -400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kokonaisnettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Maassamuutto eli kuntien välinen lähtö- ja tulomuutto sisältää kunnasta toiseen muuttaneet henkilöt. Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Kemissä kuntien välinen nettomuuto on ollut tappiollista viimeisen 17 vuoden aikana (kaavio 2). Vuonna 2016 kuntien välinen tulomuutto oli Kemissä 1040 ja lähtömuutto 1250. Kemi hävisi siis 210 asukasta. Vuonna 2015 muuttotappio oli 232. Tarkastelujakson suurin muuttotappio koettiin vuonna 2014, jolloin kuntien välisessä muuttoliikkeessä menetettiin 281 asukasta. Kemin muuttotappio kuntien välisessä muuttoliikkeessä oli yhteensä 3164 vuosina 2000-2016.
[2] Kaavio 2 Kuntien välinen muuttoliike Kemissä vuosina 2000-2016 1600 1331 1421 1229 1211 1302 1397 1400 1216 1289 1204 1280 1359 1308 1261 1199 1220 1202 1250 1200 1250 1000 1179 1125 1059 1094 1130 1166 1139 1092 1116 1131 1070 1019 996 800 939 970 1040 600 400 200 0-200 -50-104 -117-172 -272-242 -147-150 -112-164 -228-238 -242-203 -281-232 -210-400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuntien välinen nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto Kemi on saanut viime vuosina muuttovoittoa maahanmuutosta, mikä on vähentänyt kokonaismuut- voitollista. Osa maahanmuuttajista lähtee kuitenkilöä. Nettosiirtolaisuus oli siis 163 henkilön verran totappiota (kaavio 3). Kemin vastaanottokeskus kin kuntien välisen muuttoliikkeen kautta muualle aloitti toimintansa vuonna 2008, jonka jälkeen Suomeen. Vuonna 2015 kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuuttajista hieman yli 11 prosenttia oli maahanmuuttajia on muuttanut Kemiin vuosittain keskimäärin 184. Nettosiirtolaisuus tarkoittaa maahanmuuton ja maastamuuton erotus- prosenttia. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden vieraskielisiä kun tulomuuttajista heitä oli alle kuusi ta. Vuonna 2016 Kemiin tuli ulkomailta 187 uutta äidinkieli on muu kuin suomi, saame tai ruotsi. asukasta, kun Kemistä muutti ulkomaille 24 hen- Kaavio 3 Maahanmuutto ja maastamuutto Kemissä vuosina 2000-2016 300 250 244 216 200 150 100 50 0 100 69 72 68 28-1 120 118 99 90 92 63 69 61 75 84 47 43 62 36 34 38 73 26 56-15 -1 203 175 41 41 169 167 136 127 33 40 176 146 30 187 167 148 163 127 122 40 26 24-50 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto Maastamuutto
[3] Kemissä oli vuonna 2016 yhteensä 1012 vierasta kieltä äidinkielenään puhuvaa asukasta. Vuoden 2016 lopussa Kemissä asui 809 ulkomaan kansalaista, joista suurimmat kansalaisuusryhmät olivat myanmarilaiset (21 %), somalialaiset (10 %), afganistanilaiset (10 %) ja venäläiset (8 %) (Tilastokeskus, Väestörakenne-tietokanta). Väestökehityksen kannalta Kemin ja koko Lapin maakunnan suurin haaste on maan sisäisestä muuttoliikkeestä johtuva krooninen muuttotappio. Suomen 313:sta kunnasta 304 sai muuttovoittoa nettomaahanmuutosta vuonna 2016, mutta kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa sai vain 77 kuntaa (Lapin liitto 2017). 2. Muuttoliikkeen suunnat Seutukunnittain tarkasteltuna Kemi on saanut eniten muuttovoittoa oman seutukunnan alueelta viimeisen 17 vuoden tarkastelujaksolla (kaavio 4). Asukkaita on menetetty eniten Oulun seutukunnan alueelle ja toiseksi eniten Helsingin seutukunnan alueelle. Vuonna 2016 Kemi sai muuttovoittoa 65 asukasta lähialueen kunnista. Nettomuutto Oulun seutukunnan alueelle oli -162 ja Helsingin seutukunnan alueelle -53. Nettomuutto oli negatiivista eli asukkaita menetettiin myös Rovaniemen, Tampereen ja Turun seutukuntiin. Kaavio 4 Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutto Kemissä seutukunnittain vuosina 2000-2016 150 100 50 0-50 -100 Kemi-Tornion seutukunta Rovaniemen seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Helsingin seutukunta Oulun seutukunta Muu Suomi -150-200 Kunnittain tarkasteltuna Kemistä muutettiin eniten Ouluun, jonne lähti 345 asukasta vuonna 2016 (kaavio 5). Keminmaahan muutti 164, Tornioon 118, Rovaniemelle 64, Helsinkiin 56 ja Espooseen 55. Suurin tulomuuttovirta Kemiin suuntautui Keminmaasta, josta muutti 195 vuonna 2016. Seuraavina tulivat Oulu (181 ), Tornio (114 ), Rovaniemi (51 ), Simo (48 ) ja Helsinki (47 ).
Kaavio 5 Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtö- ja tulomuutto Kemissä vuonna 2016 [4] Oulu Keminmaa Tornio Rovaniemi Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Simo Kittilä Ylitornio Kokkola Pori Raahe Jyväskylä Ii Tervola Lahti Muut kunnat Lähtömuutto n=1250 Tulomuutto n=1040 0 50 100 150 200 250 300 350 Kemi on menettänyt kuntien välisessä muuttoliikkeessä yhteensä 2060 asukasta vuosina 2007-2016 (taulukko 1). Suurin osa muuttotappiosta johtui Ouluun suuntautuneesta muuttoliikkeestä: Kumulatiivinen nettomuutto Ouluun on ollut peräti -1233 viimeisen 10 vuoden aikana. Muuttotappio oli seuraavaksi suurinta Helsinkiin (-298 ), Tampereelle (-195 ), Espooseen (-187 ) ja Turkuun (-104 ). Taulukko 1 Kuntien välisen muuttoliikkeen kymmenen huonointa kumulatiivisen nettomuuton kuntaa Kemissä vuosina 2007-2016 10 huonointa kumulatiivista nettomuuttoa 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2007-2016 Oulu -119-55 -82-90 -128-145 -125-184 -141-164 -1233 Helsinki -15-33 -47-42 -33-32 -22-35 -30-9 -298 Tampere -27-10 -15-26 -17-24 -13-14 -27-22 -195 Espoo -13-20 -15-27 3-26 -7-12 -31-39 -187 Turku -29-10 -14-15 4-4 -14 3-11 -14-104 Rovaniemi -11 2-6 0 2-21 -13-10 -26-13 -96 Jyväskylä -9-11 -2-4 -18-11 -2-16 -1 4-70 Vantaa -1 2-7 3-3 -3-8 -8-24 -14-63 Tornio 15-42 -11-10 -18 37-5 -12 0-4 -50 Kajaani -2-17 1-2 -4-3 -14 0-6 1-46 Koko kuntaryhmä -211-194 -198-213 -212-232 -223-288 -297-274 -2342 Muu Suomi 61 82 34-15 -26-10 20 7 65 64 282 Koko maa -150-112 -164-228 -238-242 -203-281 -232-210 -2060
[5] Kemi on saanut muuttovoittoa lähiseudun kunnista viimeisen 10 vuoden aikana (taulukko 2). Keminmaasta muutti Kemiin 222 asukasta enemmän kuin Kemistä muutti Keminmaahan vuosina 2007-2016. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa saatiin Simosta (134 ), Tervolasta (75 ), Ylitorniolta (34 ) ja Iistä (33 ). Taulukko 2 Kuntien välisen muuttoliikkeen kymmenen parasta kumulatiivisen nettomuuton kuntaa Kemissä vuosina 2007-2016 10 parasta kumulatiivista nettomuuttoa 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2007-2016 Keminmaa 40 57 54-1 18-13 9-5 32 31 222 Simo 16 14 11 5 5 15 38 10-4 24 134 Tervola 14 19-2 1-3 3 8 4 17 14 75 Ylitornio 5-8 -1 12 9 8-7 9 10-3 34 Ii -12 15 0 4 3 8 8 8-5 4 33 Kuusamo 3 2 14-2 3 7 1 3 2-2 31 Kolari 3-2 -2 4 4 4 4 12 0 3 30 Inari 1 2-5 2 1 9-3 6 6 4 23 Kemijärvi 7 6-6 -2 3 1 4 4 6-2 21 Pello 10-1 6 6-4 2-6 -5 4 7 19 Koko kuntaryhmä 87 104 69 29 39 44 56 46 68 80 622 Muu Suomi -237-216 -233-257 -277-286 -259-327 -300-290 -2682 Koko maa -150-112 -164-228 -238-242 -203-281 -232-210 -2060
[6] 3. Muuttajien profiili 3.1 Muuttajien ikä ja sukupuoli Vuonna 2016 muualta Suomesta Kemiin muuttaneista Eniten muuttivat nuoret ja nuoret aikuiset: naisia oli 52 % ja miehiä 48 %. Lähtömuutta- 20-24-vuotiaat ja 25-29-vuotiaat. Lähes kolme nel- jista naisia oli 51 % ja miehiä 49 %. Kuntien välisessä jästä (72 %) muuttajasta oli alle 35-vuotiaita. Vähi- muuttoliikkeessä suurin muuttajaryhmä Kemissä ten muuttivat yli 65-vuotiaat. vuonna 2016 olivat 20-24-vuotiaat naiset (kaavio 6). Kaavio 6 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien ikäpyramidi Kemissä vuonna 2016 ikäryhmä 75 v. - 70-74 v. 65-69 v. 60-64 v. 55-59 v. 50-54 v. 45-49 v. 40-44 v. 35-39 v. 30-34 v. Miehet lähtömuutto Miehet tulomuutto Naiset lähtömuutto Naiset tulomuutto 25-29 v. 20-24 v. 15-19 v. 10-14 v. 5-9 v. 0-4 v. 150 100 50 0 50 100 150 200 Vuonna 2016 Kemi sai kuntien välisessä muuttoliikkeessä pientä muuttovoittoa ikäryhmissä 15-19-vuotiaat, 45-54-vuotiaat ja 65-69-vuotiaat (kaavio 7). Kaikissa muissa ikäryhmissä tuli muuttotappiota. Tappiollisinta nettomuutto oli 20-34-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa aiheutui 71 % Kemin muuttotappiosta vuonna 2016. Nuorten lähtömuutto vanhentaa kaupungin ikärakennetta. Vuonna 2015 Kemi menetti kuntien välisessä nettomuutossa 20-24-vuotiaita peräti 95, mikä oli lähes kahdeksan prosenttia ikäluokasta (Tilastokeskus, Väestörakenne-tietokanta). Vuotta myöhemmin 20-24-vuotiaiden nettomuutto oli -52.
Kaavio 7 Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutto ikäryhmittäin Kemissä vuosina 2015 ja 2016 [7] 20 0-20 -2-16 -15-16 -20 8 4-16 0-5 -15-1 10 10 6 6-1 2 1 2-14 -2-5 2-10 -40-60 -30-30 -36-52 -51-61 2015 n=-232 2016 n=-210-80 -100 0-4 v. 5-9 v. 10-14 v. 15-19 v. -95 20-24 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. 65-69 v. 70-74 v. 75 v. - ikäryhmä Oulun seutukunnasta Kemiin muuttaneissa 20-24-vuotiaiden osuus oli lähes 10 % suurempi kuin kaikkien tulomuuttajien joukossa vuonna 2016 (kaavio 8). Helsingin ja Rovaniemen seutukunnista tuli Kemiin keskimääräistä enemmän 25-29-vuotiaita. Lähikunnista muutti sen sijaan keskimääräistä vähemmän 25-29-vuotiaita. Muualta Suomesta tulomuuttajia tuli eniten Tampereen seutukunnasta, josta muutti 24 sekä Torniolaakson ja Tunturi-Lapin seutukunnista, joista molemmista muutti 23 Kemiin vuonna 2016. Kaavio 8 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuuttajat lähtöseuduittain ja ikäryhmittäin Kemissä vuonna 2016 % 35 30 25 20 15 Kemi-Tornion seutukunta n=382 Oulun seutukunta n=199 Helsingin seutukunta n=102 Rovaniemen seutukunta n=55 Muu Suomi n=302 Kaikki tulomuuttajat n=1040 10 5 0 0-14 15-19 20-24 25-29 30-49 50-64 65+ ikäryhmä
[8] Kaikissa ikäryhmissä oman seutukunnan alueelta Kemiin muuttaneet olivat suurin ryhmä vuonna 2016 (kaavio 9). Suurimmasta tulomuuttajien ikäryhmästä 20-24-vuotiaista 33 % tuli Kemi-Tornion seutukunnasta, 26 % Oulun, 6 % Rovaniemen ja 5 % Helsingin seutukunnasta. Kaavio 9 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuuttajat lähtöseuduittain ja ikäryhmittäin Kemissä vuonna 2016 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 60 24 15 6 51 18 5 3 85 67 14 16 36 32 24 13 84 47 48 9 28 10 10 4 19 1 6 3 Kemi-Tornion seutukunta n=382 Oulun seutukunta n=199 Helsingin seutukunta n=102 Rovaniemen seutukunta n=55 Muu Suomi n=302 20 % 10 % 43 29 73 44 67 27 19 0 % 0-14 15-19 20-24 25-29 30-49 50-64 65+ ikäryhmä Kemistä muutti vuonna 2016 keskimääräistä enemmän 20-24-vuotiaita Oulun ja Rovaniemen seutukuntiin (kaavio 10). Sen sijaan lähiseudun kunnat vetivät keskimääräistä enemmän 30-49-vuotiaita. Kunnittain tarkasteltuna lapsiperheitä menetettiin lähtömuuton kautta Kemistä eniten Ouluun, Keminmaahan, Tornioon ja Espooseen vuonna 2016. Kaavio 10 Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuuttajat tuloseuduittain ja ikäryhmittäin Kemissä vuonna 2016 % 35 30 25 20 15 10 Oulun seutukunta n=361 Kemi-Tornion seutukunta n=317 Helsingin seutukunta n=155 Rovaniemen seutukunta n=67 Muu Suomi n=350 Kaikki lähtömuuttajat n=1250 5 0 0-14 15-19 20-24 25-29 30-49 50-64 65+ ikäryhmä
[9] Suurimmasta lähtömuuttajien ikäryhmästä 20-24-vuotiaista 38 % muutti Oulun seutukuntaan, 23 % Kemi-Tornion, 12 % Helsingin ja 6 % Rovaniemen seutukuntaan vuonna 2016 (kaavio 11). Muualle Suomeen Kemistä lähdettiin eniten Tampereen seutukuntaan, jonne muutti 37 vuonna 2016. Seuraavina tulivat Turun seutukunta (28 ) ja Tunturi-Lapin seutukunta (27 ). Kaavio 11 Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuuttajat tuloseuduittain ja ikäryhmittäin Kemissä vuonna 2016 100 % 90 % 80 % 50 26 118 57 68 23 19 Oulun seutukunta n=361 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 49 28 28 13 3 9 56 26 72 38 19 60 42 79 32 28 13 70 36 16 79 15 9 3 4 3 38 21 0-14 15-19 20-24 25-29 30-49 50-64 65+ ikäryhmä Kemi-Tornion seutukunta n=317 Helsingin seutukunta n=155 Rovaniemen seutukunta n=67 Muu Suomi n=350 Kemiin vuonna 2015 tulleista maahanmuuttajista 58 % oli miehiä ja 42 % naisia (n=148). Maahanmuuttajien joukossa oli suhteellisesti enemmän lapsia kuin kuntien välisen muuttoliikkeen muuttajissa. Reilu neljännes (26 %) maahanmuuttajista oli alle 15-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus oli 76 %.
[10] 3.2 Muuttajien koulutusaste ja pääasiallinen toiminta Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajat erosivat toisistaan koulutusasteen perusteella vain vähän vuonna 2015 (kaavio 12). Tulomuuttajien joukossa oli hieman enemmän keskiasteen tutkinnon suorittaneita kuin lähtömuuttajissa. Lähtömuuttajien joukossa oli puolestaan hieman enemmän pelkän perusasteen käyneitä. Kemi menetti nettomuutossa 34 korkeakoulutettua, 74 keskiasteen koulutuksen omaavaa ja 62 perusasteen käynyttä 15 vuotta täyttänyttä vuonna 2015. Kaavio 12 Kuntien välisen muuttoliikkeen 15 v. täyttäneiden tulo- ja lähtömuuttajien koulutusaste Kemissä vuonna 2015 100 % 90 % 80 % 177 (20,3 %) 211 (20,3 %) 70 % 60 % 50 % 40 % 475 (54,6 %) 549 (52,8 %) Korkea-asteen koulutus Keskiasteen koulutus Vain perusaste 30 % 20 % 10 % 218 (25,1 %) 280 (26,9 %) 0 % Tulomuuttajat (15 v.-, n=870) Lähtömuuttajat (15 v.-, n=1040) Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuuttajien joukossa opiskelijoiden ja työttömien osuus oli hieman suurempi kuin lähtömuuttajissa vuonna 2015 (kaavio 13). Lähtömuuttajien joukossa oli suhteellisesti enemmän alle 15-vuotiaita, ja Kemi menettikin nettomuuton kautta 62 alle 15-vuotiasta asukasta. Työllisten osuus oli yhtä suuri tulo- ja lähtömuuttajissa, mutta nettomuuton kautta Kemistä lähti 84 työllistä. Vuoden 2015 muuttotappiosta 36 % oli työllisiä ja 27 % alle 15-vuotiaita. Työttömien nettomuutto oli -26, opiskelijoiden -24 ja eläkeläisten -10 vuonna 2015.
[11] Kaavio 13 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien pääasiallinen toiminta Kemissä vuonna 2015 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3 (0,3 %) 5 (0,4 %) 50 (5,2 %) 73 (6,1 %) 76 (7,8 %) 86 (7,2 %) 228 (23,5 %) 252 (21,0 %) 100 (10,3 %) 162 (13,5 %) 158 (16,3 %) 184 (15,3 %) 354 (36,5 %) 438 (36,4 %) Tulomuuttajat n=970 Lähtömuuttajat n=1202 Tuntematon Muut työvoiman ulkopuolella olevat Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet Opiskelijat, koululaiset 0-14 -vuotiaat Työttömät Työlliset Kemiin vuonna 2015 tulleiden maahanmuuttajien joukossa alle 15-vuotiaiden (26 %), työttömien (20 %) ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien (22 %) osuus oli suurempi kuin maan sisällä muuttaneiden joukossa. Työllisiä ja eläkeläisiä maahanmuuttajissa oli vastaavasti vähemmän.
[12] 3.3 Muuttajien tulotaso Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuuttajien yleisin tuloluokka oli 6000-8999 euroa vuodessa, johon kuului 14 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä lähtömuuttajista vuonna 2015 (kaavio 14). Tulomuuttajien yleisin tuloluokka oli 12000-16999 euroa. Siihen kuului 14 % tulomuuttajista. Lähtömuuttajia oli tulomuuttajia enemmän kaikissa muissa tuloluokissa paitsi 12000-16999 euroa tienaavissa sekä 42000-51999 euroa tienaavissa, johon kuului yhtä monta tulo- ja lähtömuuttajaa. Kemi menetti vuonna 2015 nettomuutossa 15, joiden vuositulot ylittivät 52 000 euroa. Kaavio 14 Kuntien välisen muuttoliikkeen 15 v. täyttäneiden tulo- ja lähtömuuttajien tuloluokat Kemissä vuonna 2015 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tulomuuttajat (15 v.-, n=867) Lähtömuuttajat (15 v.-, n=1038) Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuuttajilla oli hieman suuremmat keskimääräiset tulot kuin lähtömuuttajilla vuonna 2015 (kaavio 15). Tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat 16 003 euroa ja lähtömuuttajien 15 300 euroa. Vuosina 2006-2012 lähtömuuttajat olivat vielä tulomuuttajia suurituloisempia. Kaavio 15 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Kemissä vuosina 2006-2015 keskim. tulot 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähtömuuttajat Tulomuuttajat
[13] Lähtömuuttajien tulokertymä oli Kemissä 18,4 miljoonaa euroa, kun tulomuuttajien tulokertymä jäi 15,5 miljoonaan euroon vuonna 2015 (kaavio 16). Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli siis 2,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuosien 2006-2015 muuttoliikkeen yhteenlaskettu tulokertymä oli peräti -33,3 miljoonaa euroa. Kaavio 16 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymä Kemissä vuosina 2006-2015 tulokertymä 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000-2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähtömuuttajat Tulomuuttajat Kemiin vuonna 2015 tulleiden maahanmuuttajien tulotaso oli huomattavasti pienempi kuin maan sisällä muuttaneilla. Maahanmuuttajien keskimääräiset tulot olivat 2958 euroa ja tulokertymä 437 800 euroa vuonna 2015.
[14] 3.4 Muuttajien asuinalueet Suurin osa kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuuttajista valitsi asuinpaikakseen Sauvosaaren tai Koivuharjun vuonna 2015 (kaavio 17). Vastaavasti Sauvosaaresta ja Koivuharjulta muutettiin eniten muihin kuntiin. Tilastot eivät sisällä muuttoja oman kunnan sisällä. Rytikari ja Hepola olivat ainoat tilastoalueet, jotka saivat kuntien välisestä muuttoliikkeessä muuttovoittoa vuonna 2015. Kaikki muut tilastoalueet kärsivät muuttotappiosta. Suurimmat muuttotappiot olivat Tervaharjulla (-34 ), Paattiossa (-33 ), Takajärvellä (-33 ) ja Sauvosaaressa (-32 ). Kaavio 17 Kuntien välisen muuttoliikkeen tulo- ja lähtömuuttajat tilastoalueittain Kemissä vuonna 2015 Sauvosaari Koivuharju Tervaharju Paattio Takajärvi Syväkangas Hepola Lähtömuutto n=1202 Tulomuutto n=970 Kivikko Peurasaari Karihaara Nauska Rytikari Ritikka Ajos Karjalahti Tuntematon 0 100 200 300 400 Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutto erosi tilastoalueittain myös muuttajien ikärakenteen osalta (kaavio 18). Lasten nettomuutto oli positiivista ainoastaan Ritikassa, Kivikolla ja Koivuharjulla vuonna 2015. Alle 18-vuotiaita muutti pois eniten Takajärveltä, Hepolasta, Nauskasta ja Tervaharjulta. Nuoret aikuiset eli 18-29-vuotiaat aiheuttivat huomattavan osan Sauvosaaren, Paattion, Koivuharjun ja Syväkankaan muuttotappiosta. Yli 65-vuotiaiden nettomuutto oli positiivista Sauvosaaressa, Rytikarissa, Takajärvellä, Karihaarassa ja Ritikassa. Hepolaan muutti eniten 50-64 vuotiaita ja Rytikariin 30-49-vuotiaita.
[15] Kaavio 18 Kuntien välisen muuttoliikkeen nettomuutto ikäryhmittäin ja tilastoalueittain Kemissä vuonna 2015 20 10 0-10 -20 65+ 50-64 30-49 18-29 0-17 -30-40 -50
[16] 4. Pendelöinti 19) eli Kemissä kävi muista kunnista tämän verran enemmän ihmisiä työssä kuin Kemistä käytiin työssä muissa kunnissa. Vuonna 2014 kemiläisiä oli työttömänä 2109 (StatFin/Väestö/Työssäkäynti). Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella. Nettopendelöinnillä tarkoitetaan alueen ulkopuolella työssäkäyvien ja alueelle muualta töihin tulevien henkilöiden välistä erotusta. Positiivinen nettopendelöintiluku tarkoittaa, että alueelle tulevien työllisten määrä on suurempi kuin alueelta sen ulkopuolella työssäkäyvien määrä (Tilastokeskus, Tietoa tilastoista, Käsitteet). Vuonna 2014 Kemissä oli 8729 työpaikkaa ja työpaikkaomavaraisuus oli 121 %. Kemissä kävi muista kunnista työssä 3219, ja kemiläisiä kävi muissa kunnissa työssä 1713. Nettopendelöinti oli 1506 vuonna 2014 (kaavio Nettopendelöinti on vähentynyt 2000-luvulla. Työpaikat Kemissä ovat vähentyneet jopa 14 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2014 (kaavio 20). Samalla Kemissä pendelöivien ulkopaikkakuntalaisten määrä on laskenut vain reilun prosentin. Kemiläisten pendelöinti muihin kuntiin on sen sijaan lisääntynyt. Kaavio 19 Nettopendelöinti Kemissä vuosina 2000-2014 2500 2000 2042 2089 2233 2089 1898 1970 2008 1882 1686 1500 1455 1629 1507 1536 1546 1506 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
[17] Kaavio 20 Työpaikat, asuinkunnassaan työssäkäyvät, pendelöinti ja työttömät Kemissä vuosina 2000-2014 12000 10000 8000 6000 4000 Työpaikat Kemissä (alueella työssäkäyvät) Kemissä työssäkäyvät kemiläiset Kemissä pendelöivät ulkopaikkakuntalaiset Kemiläiset työttömät 2000 Muualla pendelöivät kemiläiset 0 Ulkopaikkakuntalaisista Kemissä kävivät eniten työssä keminmaalaiset, torniolaiset, simolaiset ja oululaiset vuonna 2014 (kaavio 21). Kemiin pendelöivistä suurin osa (63 %) asui Keminmaassa tai Torniossa. Kemiläiset pendelöivät puolestaan eniten Tornioon, Keminmaahan ja Ouluun vuonna 2014 (kaavio 22). Seuraavina tulivat Rovaniemi, Simo, Tervola ja Helsinki. Kaavio 21 Kemiin pendelöivien yleisimmät asuinkunnat vuonna 2014 Kemiin pendelöiviä 3 219, 13 yleisintä asuinkuntaa Keminmaa Tornio Simo Oulu Ii Rovaniemi Tervola Ylitornio Kempele Kittilä Kemijärvi Helsinki Pello Muualta 0 200 400 600 800 1000 1200 1400
Tornio Keminmaa Oulu Rovaniemi Simo Tervola Helsinki Ii Ylitornio Espoo Vantaa Tampere Kempele Muualle [18] Kaavio 22 Kemistä muualle pendelöivien yleisimmät työssäkäyntikunnat vuonna 2014 Kemistä muualle pendelöiviä 1713, 13 yleisintä työssäkäyntikuntaa 0 100 200 300 400 500 600 700 Keminmaalaisten osuus Kemin nettopendelöinnistä oli peräti 45 % vuonna 2014 (kaavio 23). Keminmaalaisia kävi työssä Kemissä 676 enemmän kuin kemiläisiä kävi työssä Keminmaassa. Seuraavaksi eniten nettopendelöintiä oli Simosta, Torniosta ja Oulusta. Sen sijaan kemiläisiä kävi Helsingissä työssä 19 enemmän kuin helsinkiläisiä kävi työssä Kemissä vuonna 2014. Nettopendelöinti oli negatiivinen myös mm. Espooseen, Poriin, Vantaalle ja Ylivieskaan.
Kaavio 23 Kemin nettopendelöinti kunnittain vuonna 2014 [19] Kemin nettopendelöinti 1 506 kunnittain vuonna 2014 676 Keminmaa 277 Simo 187 Tornio 127 Oulu 95 Ii 44 27 21 14 11 10 59 Tervola Rovaniemi Ylitornio Kemijärvi Pello Kempele Muut kunnat -3-5 -5-5 -5-19 Sotkamo Ylivieska Vantaa Pori Espoo Helsinki -100 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Suurin osa Kemissä pendelöivistä ulkopaikkakuntalaisista työskenteli koulutuksessa (27 %) ja muissa palveluissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (24 %) vuonna 2014 (kaavio 24). Muualla pendelöivistä kemiläisistä 34 % kävi työssä teollisuudessa (kaavio 25). Tyypillisesti työpaikka oli teollisuudessa Torniossa ja kaivosteollisuudessa Keminmaassa. Seuraavaksi eniten kemiläiset työskentelivät muissa kunnissa kaupassa, kuljetuksessa, Kaavio 24 Kemissä pendelöivät ulkopaikkakuntalaiset toimialoittain vuonna 2014 (n=3 219) majoitus- ja ravitsemispalveluissa (22 %) sekä koulutuksessa ja muissa palveluissa (22 %). Kemissä pendelöivien ulkopaikkakuntalaisten joukossa oli suhteellisesti enemmän korkeakoulutettuja (47 %) kuin muissa kunnissa pendelöivien kemiläisten joukossa (34 %) vuonna 2014. Yli neljännes (26 %) Kemissä pendelöivistä ulkopaikkakuntalaisista oli 45-54-vuotiaita. Kaavio 25 Muualla pendelöivät kemiläiset toimialoittain vuonna 2014 (n=1 713) Koulutus ja muut palvelut 879 (27 %) Maa- ja metsätalous 8 (0 %) Teollisuus 608 (19 %) Rakentaminen 245 (8 %) Terveys- ja sosiaalipalvelut 222 (13 %) Koulutus ja muut palvelut 376 (22 %) Maa- ja metsätalous 6 (0 %) Teollisuus 585 (34 %) Terveys- ja sosiaalipalvelut 759 (24 %) Kauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemispalv. 720 (22 %) Kauppa, kuljetus, majoitus- ja ravitsemispalv. 376 (22 %) Rakentaminen 148 (9 %)
[20] 5. Potentiaaliset muuttajat Muuttoliikkeen asiantuntijan VTT Timo Aron (2017) mukaan kunnan elinvoiman kannalta tärkein ryhmä ovat nuoret aikuiset eli 25-34-vuotiaat. Tuon iän jälkeen moni asettuu pitkäksi aikaa yhdelle alueelle (Lapin Kansa 19.7.2017). Oulun monipuoliset opiskelumahdollisuudet vetävät kemiläisiä nuoria, ja olennaista olisikin saada nuoret aikuiset palaamaan kotiseudulle opintojen jälkeen. Aron (2017) määrittelyssä identiteetti- tai sydäntekijät ovat yksi alueen vetovoimaan vaikuttava ulottuvuus. Hän näkee vahvan henkisen siteen syntymä-, koti- ja opiskelupaikkaan suomalaisena erityispiirteenä. Aron mukaan pehmeät vetovoimatekijät, kuten alueen ilmapiiri, ympäristön viihtyisyys, tapahtumat, elämykset ja palvelut, nousevat jatkossa yhä keskeisemmiksi siinä, mihin nuoret aikuiset asettuvat (Lapin Kansa 19.7.2017). Alueen vetovoimaan vaikuttavat myös kovat vetovoimatekijät, kuten työpaikkakehitys, sijaintitekijät, mainetekijät sekä villit kortit, joilla Aro (2017) viittaa johonkin paikalliseen erityispiirteeseen tai erottautumiseen. Lapin liiton (2017) julkaisemassa muuttoliikekatsauksessa viitataan vuonna 2016 tehtyyn tutkimukseen potentiaalisista Lappiin muuttajista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 20-49-vuotiaat Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Tutkimuksen otoskoko oli 1003 vastaajaa. Vastaajista 46 % ilmoitti voivansa harkita Lappiin muuttamista. Muuttoa harkitsevat olivat joko viettäneet paljon aikaa tai asuneet Lapissa. He arvostivat Lapin asuinympäristössä luonnonläheisyyttä, puhdasta ilmaa sekä kaunista ja rauhallista ympäristöä. Työ- ja liiketoimintaympäristöstä korostettiin mm. etätyön mahdollisuutta. Vastaajat luokiteltiin tutkimuksessa arvomaailman mukaan ja ryhmistä erityisen potentiaalisina Lappiin muuttajina nähtiin seikkailunhaluiset 20-24-vuotiaat naiset sekä vaatimattomat perinteikkäät 40-49-vuotiaat miehet (Lapin liitto 2017: 45). Myös Kemissä pendelöivät ulkopaikkakuntalaiset (3219 vuonna 2014) kannattaa nähdä potentiaalisina muuttajina, sillä heillä on säännölliset tulot ja kiinnekohtana Kemissä työpaikka. He ovat lisäksi korkeammin koulutettuja kuin kotikunnassaan työssäkäyvät kemiläiset.
[21] Lähteet Aro, Timo (2017). Blogi: Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset? <http://www.mdi.fi/yhdet-alueet-vetovoimaisempia-toiset/> Viitattu 8.8.2017 Lapin Kansa 19.7.2017. Muuttaja kuulee sydämen äänen. (Timo Aron haastattelu, toimittaja Armi Niemelä) Lapin liitto (2017). Katsaus Lapin muuttoliikkeeseen. Julkaisusarja A46/2017. Rovaniemi. Tilastokeskus, Tietoa tilastoista, Käsitteet, Pendelöinti <http://www.stat.fi/meta/kas/pendelointi.html> Viitattu 8.8.2017 Tilastokeskus StatFin-tilastopalvelu/Väestö/Muuttoliike 4d57-8f8a-533a79f54995> Tilastokeskus StatFin-tilastopalvelu/Väestö/Työssäkäynti <http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin vrm muutl/?tablelist=true&rxid=a1bf5088-2b4b- <http://pxnet2.stat.fi/pxweb/pxweb/fi/statfin/statfin vrm tyokay/?tablelist=true&rxid=a1bf5088-2b4b- 4d57-8f8a-533a79f54995> Tilastokeskuksen tietokannat <http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html> Elinkeinorakenne ja työssäkäynti Muuttaneiden taustatiedot Muuttoliike ja väestönmuutokset Väestörakenne
KEHITTÄMISOSASTON JULKAISUT VUONNA 2016 1/2016 Väestöennuste 2015-2040 2/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 4/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 5/2015 Tilastollinen vuosikirja 2015 6/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2016 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016 9/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 11/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016 12/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 13/2016 Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017 2020 14/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016 15/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016
KEHITTÄMISOSASTON JULKAISUT VUONNA 2017 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 2/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2017 3/2017 Valtuustokauden 2013-2017 työn arviointi 4/2017 Kuntavaalit 2017 5/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017 6/2017 Tilastollinen vuosikirja 2016 7/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017 8/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017 9/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017 10/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017 11/2017