Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela
Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki 37 km 2 Paimionjoki188 km 2 Aurajoki 874 km 2 Hirvijoki 284 km 2 Mynäjoki 288 km 2 Laajoki 393 km 2 Sirppujoki 438 km 2 Loimijoki 3138 km 2 Eurajoki 1336 km 2 Saaristomeri Selkämeren eteläosa
Varsinais-Suomen vesistöalueiden ominaisuuksia Savikkoaluetta Peltoa 28 %, metsämaata 7 % Järviä erittäin vähän
Varsinais-Suomen vesistöjen ongelmat ja uhat Rehevöityminen Myrkylliset ja haitalliset aineet Muut uhat
Vesistöjen rehevöityminen Tarkoittaa perustuotannon kasvua ja sen seurannaisilmiöitä Johtuu fosforin ja typen määrän lisääntymisestä 2.12.211 5
Miten vesien tilasta saadaan tietoa? Seurannat ympäristöhallinnon seurantaohjelmat kuntien ym. tahojen ohjelmat Ympäristö- ja vesilupiin liittyvät velvoitetarkkailut vesistöjen pistekuormittajat Vesirakennushankkeet Hankkeet ja projektit Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela
Ympäristöhallinnon veden laadun seurantapaikat Lounais-Suomessa
Mitä vedestä mitataan ja analysoidaan? Lämpötila happipitoisuus, hapen kyllästysaste (%) sameus, kiintoaine, näkösyvyys ph, alkaliniteetti väri kokonaisfosfori, fosfaattifosfori kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattityppi klorofylli-a bakteerit ym. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela
Biologiset laatutekijät Joet - päällyslevät, pohjaeläimet, kalat (vesikasvit) Järvet - kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit, kalat Rannikkovedet - kasviplankton, pohjaeläimet, rakkolevät Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela
Vesinäytteenottoa Pohjaeläinnäytteenottoa
Veden laatu eräissä Varsinais-Suomen järvissä 1 Fosfori 5 15 1 5 Typpi Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Veden laatu eräissä Varsinais-Suomen järvissä 25 2 15 1 5 3 25 2 15 1 5 Väri Sameus Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Veden laatu eräissä Varsinais-Suomen järvissä 6 5 4 3 2 1 1 8 6 4 2 Planktonlevät Hapen kyllästysaste (pohjan läh.) Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Veden laatu Varsinais-Suomen suurimmissa joissa 2 Fosfori 15 1 5 35 3 25 2 15 1 5 Typpi Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Veden laatu Varsinais-Suomen suurimmissa joissa 14 12 1 8 6 4 2 8 7 6 5 4 Sameus ph Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono
Kokonaisfosforin pitoisuus Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla (pintavesi, kesä)
Näkösyvyyden muutos Saaristomerellä kesällä
Lämpötila Nauvon Seilin intensiiviasemalla C lämpötila 25 2 15 1 5 1 m 1 m 2 m pohjan läh. (49 m)
Pintavesien ekologisen tilan luokitus ensimmäinen v. 28, seuraava v. 213 miten paljon ihmisen toiminta on muuttanut tilaa luonnontilasta (aiemmin käytössä yleinen käyttökelpoisuusluokitus) omat luokkarajat eri pintavesityypeille biologiset muuttujat perustana fysikaalis-kemialliset tekijät tukena voimakkaasti muutetuilla vesillä omat kriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela
Varsinais-Suomen pintavesien ekologinen tila
Koko Suomen pintavesien ekologinen tila
Ravinnepitoisuuksien ja kuormituksen muutokset: esimerkkinä Aurajoki Kuva: Anni Karhunen
Fosforipitoisuuden ja fosforikuormituksen sekä virtaaman muutokset Aurajoessa Pitoisuus (µg/l) 35 3 25 2 15 1 5 197 198 199 2 21 fosfori trendiviiva Fosforikuormitus (t) Virtaama (m 3 /s ) 15 15 125 1 1 75 5 5 25 197 198 199 2 21 fosfori virtaama trendi (fosfori)
Typpipitoisuuden ja typpikuormituksen sekä virtaaman muutokset Aurajoessa Pitoisuus (µg/l) 35 3 25 2 15 1 5 197 198 199 2 21 typpi trendiviiva Typpikuormitus (t) Virtaama (m 3 /s ) 12 15 1 8 1 6 4 5 2 197 198 199 2 21 typpi virtaama
Kiintoainepitoisuuden ja kiintoainekuormituksen sekä virtaaman muutokset Aurajoessa Pitoisuus (µg/l) 12 1 8 6 4 2 197 198 199 2 21 kiintoaine trendiviiva Kiintoainekuormitus (t) Virtaama (m 3 /s ) 5 15 4 3 1 2 5 1 197 198 199 2 21 kiintoaine virtaama trendi (kiintoaine)
Saaristomeren ravinnekuormitus (paikallinen kuormitus + ilmalaskeuma) Fosfori (53 t/v) 3 % 1 % % 4 % 7 % Maatalous Ilmalaskeuma Luonnonhuuhtouma 2 % 8 % Typpi (92 t/v) 2 % 1 % % 9 % Haja-asutus 13 % 37 % Yhdyskuntajätevedet 12 % 64 % Kalankasvatus Metsätalous 37 % Teollisuus
Miten eri kuormitussektorien osuudet kokonaiskuormituksesta lasketaan (1)? Yhdyskunta- ja teollisuusjätevedet Jäteveden määrä Ravinteiden pitoisuudet jätevedessä Kalankasvatus Rehun määrä ja ravinnepitoisuudet Kalojen kasvu Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela
Miten eri kuormitussektorien osuudet kokonaiskuormituksesta lasketaan (2)? Haja-asutus Laskettu viemäröimättömien asuntojen määrän, keskimääräisen kuormituksen, ja etäisyyden vesistöstä perusteella. Pohjana tutkimustulokset varustetasoltaan erilaisen haja-asutuksen kuormituksesta Maatalous Mallinnus, joka ottaa huomioon peltojen määrän, viljeltävän kasvilajin, maalajin ja maaston kaltevuuden. Pohjana pitkäaikaiset kuormitusmittaukset erilaisilla valuma-alueilla ja maatalouskoekentillä.
Miten eri kuormitussektorien osuudet kokonaiskuormituksesta lasketaan (3)? Ilmalaskeuma Perustuu mittausasemilla tehtäviin eri aineiden laskeuman mittauksiin Nykyään käytetään myös mallinnusta Virtausten mukana muualta tuleva kuormitus (merialue) mallinnus Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Janne Suomela
Kiitos!