MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012

2 Tehtävä 1, prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Ongelmana tapauksessa oli omaisuuden osituksen (tai erottelun) peräyttämisen edellytykset. AL 104 :n mukaan osituksen TakSL:n säännösten mukainen peräyttäminen on mahdollista, mikäli puoliso on luovuttanut osituksessa (tai erottelussa) omaisuutta toiselle ositustaholle huomattavasti enemmän kuin mihin hänellä olisi ollut velvollisuus. Opiskelijoilta edellytettiinkin sen pohtimista, täyttyikö mainittu edellytys. Tapauksen puolisoilla oli avio-oikeuden kummaltakin poissulkeva avioehto. Tähän nähden 45 000 euron tasinko vaikuttaa nopeasti ajatellen tuntuvasti liialliselta: eihän B:n olisi lähtökohtaisesti täytynyt luovuttaa A:lle yhtään mitään. On toki ainakin teoriassa mahdollista, että 45 000 euron suoritusta ei pidetä B:n varallisuusmäärään nähden huomattavana. Jos B:llä on ositusta toimitettaessa ollut nettoomaisuutta esimerkiksi miljoona euroa, jäisi AL 104 :n huomattavuuskynnys luultavasti ylittymättä. Viimeksi mainittua realistisemman vasta-argumentin AL 104 :n soveltamiselle tarjoaa kuitenkin osituksen sovittelu AL 103b :n perusteella. A voisi väittää, että kyseisessä tapauksessa on ollut perusteltu syy sovitella avioehtosopimusta niin, että B:lle on syntynyt 45 000 euron tai ainakin sitä lähelle nouseva tasingon suorittamisvelvollisuus. Tällaisen lopputuloksen puolesta puhuisivat ainakin avioliiton pituus, A:n toiminta perheen hyväksi sen aikana ja se, että ilman osituksen sovittelua A olisi jäämässä taloudellisesti turvattomaan asemaan. Mitenkään selvänä ei A:n sovitteluvaateen oikeutusta voida tietenkään pitää. Selvänä pääsääntönä toki on avioehtosopimuksen sitovuus: sen sovittelu vaatii painavia perusteita. Jos katsotaan, että 45 000 euron tasingolle (tai edes lähimain sen suuruiselle summalle) on ollut AL 103b :n mukaiset materiaaliset edellytykset, ei ositus voi peräytyä AL 104 :n nojalla. Merkitystä vaille jää tällöin se, onko sovittelukysymys ollut jollakin tavalla esillä osituksesta sovittaessa. A:n mahdollisuudet torjua takaisinsaantikanne eivät siis kilpisty siihen, että hän ei ehkä ole osituksen yhteydessä nimenomaisesti vaatinut sovittelua tai että osituskirjaan ei ole otettu mainintaa sovittelusta. Se, että tietylle puolisoiden sopimalle ositustulokselle on ollut lain mukaiset perusteet, riittää: yhdentekevää on, millaisen ajatusprosessin kautta he ovat siihen päätyneet. Osa opiskelijoista totesi, että A:lla olisi kyseisessä tilanteessa ollut perusteita vaatia B:ltä elatusapua. Kannanotto menee sellaisenaan ohi tehtävänannon. A:n mahdollinen elatusapuvaade saatettaisiin kuitenkin ehkä ottaa huomioon arvioitaessa B:n tekemän 45 000 euron suorituksen liiallisuutta. Tähän päädyttäisiin niin, että ainakin osa tasinkosummasta tulkittaisiin elatusavun kertasuoritukseksi. Puolisoita ei siis rangaistaisi siitä, että he eivät ole ymmärtäneet nimittää suoritettavaa erää elatusavuksi. Hyväksyin tämän ajatuksenkulun, mutta en edellyttänyt sen esille tuomista. Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen jää edelleen se mahdollisuus, että B:n luovuttamaa tasinkoa pidetään AL 104 :n kannalta huomattavasti liiallisena. Tällöin osituksen peräytymisen edellytykset määräytyvät ennen muuta TakSL 9 :ssä säädetyn mukaan. Moni opiskelija lähti ratkomaan tapausta yleisen takaisinsaantiperusteen, TakSL 5 :n nojalla. Tämä ei sinänsä ollut väärin, mutta jos vastauksessa sivuutettiin kokonaan ositusta koskeva erityissäännös, TakSL 9, tästä seurasi usean pisteen menetys. Lahjaa koskevan TakSL 6 :n soveltaminen oli sitä vastoin selkeä virhe. Kuten TakSL 9 :stä selviää, A voi saada suojaa takaisinsaantivaatimuksia vastaan vain siinä tapauksessa, että osituskirja annetaan maistraattiin rekisteröitäväksi ennen kuin B joutuu konkurssiin. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan rekisteröinnin täytyy vielä tapahtua riittävän kauan ennen konkurssin ns. määräpäivää (siis konkurssihakemuksen tekemispäivää). Ositus peräytyy TakSKL 9 :n mukaan aina, mikäli osituskirja on annettu maistraattiin myöhemmin kuin vuosi ennen määräpäivää. Siinäkin tapauksessa, että rekisteröinti on tapahtunut tätä aikaisemmin mutta myöhemmin kuin kolme vuotta ennen määräpäivää, ositus peräytyy, mikäli A ei pysty näyttämään, ettei B ositusta toimitettaessa ollut ylivel-

3 kainen eikä osituksen vuoksi tullut ylivelkaiseksi. Tapausselostus ei anna tarkkaa kuvaa B:n varallisuustilasta osituksen toimittamisen hetkellä, joten kysymys, kumpi näistä kahdesta määräajasta tapaukseen soveltuu, jää avoimeksi. Tehtävänannosta ei käy ilmi myöskään se, ovatko puolisot ehkä antaneet osituskirjan maistraattiin rekisteröitäväksi. Siinä tapauksessa että eivät ole, A:ta täytyy neuvoa heti rekisteröimään osituskirja. Rekisteröinti takaa sen, että mikäli A:ta koskevaa konkurssihakemusta ei tehdä edellä mainittujen yhden tai kolmen vuoden kuluessa, velkojien mahdollisuudet saada ositus peräytetyksi TakSL 9 :n nojalla lakkaavat. Oikeuslähteet: Tehtävän kannalta olennaisia asioita tarkasteltiin Aarnion ja Kankaan teoksessa Perhevarallisuusoikeus s. 219 221 ja 232 233. Tehtävä 3 Ks. Gottberg, Perhesuhteet ja lainsäädäntö, s. 182, 185-188 sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ja laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta a) Vain lapsen vanhemmat voivat sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella päättää lapsen huoltoa koskevan asian tuomioistuimen ulkopuolella. Tuomioistuimessa päätetty lapsen muun henkilön kuin vanhemman huoltajuus voidaan purkaa ainoastaan tuomioistuimen uudella päätöksellä. Siten B:n huoltajuus voidaan, sen edellytysten muuten täyttyessä, poistaa tuomioistuimen päätöksellä. b ja c) Lapsen huoltoa ja tapaamista koskevat asiat voidaan laittaa tarvittaessa pakolla täytäntöön. Tästä säädetään erillisessä laissa, laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta. Lapsen huollon ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanosta päättää lapsen asuinpaikan käräjäoikeus. Vaikka asiasta olisi lainvoimainen tuomio, täytäntöönpanoasia on saatettava vireille käräjäoikeudessa erillisellä täytäntöönpanomääräykseen johtavalla hakemuksella. Ainoastaan silloin, kun kyse on enintään kolme kuukautta vanhasta lapsen huoltoa tai asumista koskevasta päätöksestä, ulosottomiehellä on suora toimivalta ja hakemus täytäntöönpanosta voidaan tehdä suoraan ulosottomiehelle. Tapaamisoikeuden täytäntöönpano kuuluu kuitenkin aina käräjäoikeuden päätettäviin asioihin, riippumatta päätöksen antoajankohdasta. Näin ollen C:n asumista koskeva - kyseisessä tapauksessa tulevaisuudessa annettava - päätös voidaan saattaa nopeasti vireille ja täytäntöönpantavaksi suoraan ulosottoviranomaisessa, kunhan hakemus ulosottoviranomaiselle tehdään kolmen kuukauden sisällä tuomion antamisesta. D:n tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa on kuitenkin haettava aina käräjäoikeudelta riippumatta siitä, että lainvoimainen päätös annettiin kaksi kuukautta sitten. Tehtävä 4 Ks. Välimäki, Holhoustoimen pääpiirteet, erit. s. 91 ja 94-95. Oikean vastauksen kannalta tarvittava tieto löytyy mainituilta tenttikirja sivuilta. Todettakoon sen verran, että kelpoisuuden ylityksessä on kyse sellaisesta toimesta, joka ei voi korjaantua maistraatin luvalla. Päämiehen tai uuden edunvalvojan hyväksyntä sen sijaan voi johtaa kelpoisuuden ylityksestä aiheutuvan pätemättömyyden korjaantumiseen.

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 16.11.2012 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-4. - Peruskurssista saadut hyvityspisteet ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla torstaina 13.12.2012 klo. 11.00. 1. Perheenisä surmasi vaimonsa ja heidän kaksi yhteistä lastaan ja yritti sen jälkeen itsemurhaa, siinä kuitenkaan onnistumatta. Vaimo oli perinyt vähää aikaisemmin yhdessä oman sisarensa kanssa äitinsä ja saanut perinnönjaossa suurehkon omaisuuden. Vaimon sisar kääntyy puoleesi ja tiedustelee, kuka perii ja kenet? Käräjäoikeus katsoi päätöksessään, että mies oli surmatyöt tehdessään syyntakeeton ja hänet jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Miehellä oli aikaisemmasta avioliitosta yksi lapsi, joka ei ollut surmatyön sattuessa kotona. Anna perusteltu vastaus. 2. A:n ja B:n avioliitto kesti 12 vuoden ajan, kunnes se kesällä 2011 purkaantui avioeron johdosta. Avioliiton aikana B oli vastannut perheen rahanhankinnasta yritystoiminnallaan, kun taas A oli ATKinsinöörin ammattiin valmistuttuaan ollut kotona lapsia ja yhteistä taloutta hoitamassa. Perheeseen syntyi avioliiton aikana kolme lasta (vuosina 2001, 2004 ja 2009). Toimitettaessa ositusta kesällä 2011 kävi ilmi, ettei A:lla ollut juuri lainkaan omaisuutta. B:llä oli sitä vastoin huomattavat varat ja myös aika paljon yritystoiminnasta johtuneita velkoja. Puolisot olivat heti avioliiton alussa solmineet avio-oikeuden kummaltakin täysin pois sulkevan avioehtosopimuksen. A:n tulevaisuuden näkymät vaikuttivat kokonaisuudessaan varsin heikoilta, sillä hänellä ei ollut juuri toiveita koulutusta vastaavan työpaikan saamisesta. Jottei A jäisi aivan onnettomaan asemaan, B suostui avioehdosta huolimatta antamaan hänelle osituksessa tasingoksi 30 000 euron arvoisen, perheen kotina käytetyn asumisoikeusasunnon sekä 15 000 euron arvoisen henkilöauton. Osituskirja allekirjoitettiin 1.8.2011. A kertoo kuulleensa, että B:n yrityksellä on alkanut tänä vuonna mennä aikaisempaa huonommin. A pelkääkin, että mikäli yritys ajautuu konkurssitilaan, velkojat kohdistavat vaatimuksensa häneen ja vaativat tasinkona annettujen varojen palauttamista. Sinun tehtäväsi on selvittää A:lle, onko tämä uhka konkurssin sattuessa todellinen. Kerro lisäksi, voiko A tässä vaiheessa tehdä jotakin oman asemansa parantamiseksi.

2 3. Avioeron myötä A ja B muuttivat erilleen. A:lla on edellisestä avioliitosta nyt 15-vuotias lapsi C. B oli suostumuksensa perusteella v. 2007 määrätty tuomioistuimen päätöksellä A:n ohella C:n huoltajaksi. C:n biologisesta isästä ei ole tietoa. A:lla ja B:llä oli myös yhteinen avioliitossa syntynyt 5-vuotias lapsi D. D:n huolto oli käräjäoikeudessa määrätty yhteisesti A:lle ja B:lle kaksi kuukautta sitten annetun ja nyttemmin lainvoiman saaneella tuomiolla. Saman tuomion mukaan D määrättiin asumaan B:n luona ja D:llä on oikeus tavata A:ta kolme kertaa kuussa viikonloppuisin. C:n huollosta ja asumisesta ei tuolloin riidelty ja hänen sovittiin A:n ja B:n keskenään sopimin tavoin asuvan B:n luona. Nyttemmin C on ilmoittanut, että hän ei halua ollaan missään tekemisissä B:n kanssa, koska hän ei tule toimeen B:n kanssa, minkä vuoksi C:n koulunkäyntikin kärsii. C haluaisi, että B ei olisi enää hänen huoltajansa ja hänet määrättäisiin asumaan A:n luokse. Kunnan sosiaalitoimi ja A ovat samaa mieltä. B on asiasta eri mieltä, eikä asiasta ole päästy sopimukseen. B tulee hyvin toimeen D:n kanssa, mutta B on nyt kuukauden ajan estänyt D:tä tapaamasta A:ta. A haluaa oikeudellisesti perustellut vastaukset seuraaviin kysymyksiin. a) Miten C:n huoltajuudesta tässä tapauksessa voidaan päättää uudelleen? b) Mikäli C määrättäisiin tuomiolla asumaan A:n luona, miten A:n tulisi toimia, jotta C:n asumista koskeva muutos saataisiin käytännössä nopeasti toteutettua. Selvää on, että B on asiassa passiivinen, eikä C uskalla vain kerätä tavaroitaan ja muuttaa. c) Miten A:n tulee toimia saadakseen D:tä koskevan tapaamisoikeuden täytäntöönpantavaksi eli käytännössä toteutettua mahdollisimman nopeasti? ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSISTA SAAMASI PISTEET SEKÄ LUENNON SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. NÄMÄ PISTEET EIVÄT SIIS KORVAA TÄTÄ TEHTÄVÄÄ, VAAN VAIKUTTAVAT HYVITYSPISTEINÄ TENTIN LOPULLISEEN ARVOSANAAN. 4. Millaisissa tilanteissa edunvalvoja käytännössä ylittää kelpoisuutensa ja millä edellytyksillä edunvalvojan kelpoisuutensa ylittäen tekemä oikeustoimi voi jäädä päteväksi? Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Milloin holhous päättyy ja mitkä holhoojan velvollisuudet tällöin ovat Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

FAMILJE- OCH KVARLÅTENSKAPSRÄTT 16.11.2012 De som har avlagt den obligatoriska grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt svarar på uppgifterna 1 4. På svarspappret för uppgiften TRE (3) t.ex. i samband med ditt namn ska du skriva hur många bonuspoäng som du fått för grundkursen, när du avlagt kursen och vem som hållit kursen. Uppgift 5 besvaras endast av dem som fått befrielse från den obligatoriska grundkursen. Anonyma svar beaktas inte. Skriv ditt studentnummer bredvid ditt namn. Svarsutrymmet är en sida. Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtaget inte där det mellan raderna har skrivits mer än en textrad. Du ska skriva dina svar med tydlig handstil. Du ska skriva varje svar på ett separat ark. Tentamen är en lagbokstentamen. RESULTATET: 13.12.2012 kl. 11.00 på ämnets anslagstavla och på familjerättens nätplats. 1. En familjefar dödade sin hustru och deras två gemensamma barn och försökte därefter begå självmord utan att ändå lyckas. Hustrun hade litet tidigare tillsammans med sin egen syster ärvt sin mor och i arvskiftet erhållit en förhållandevis stor egendom. Hustruns syster vänder sig till dig och hör sig för om vem som ärver vem? Tingsrätten ansåg i sin dom att mannen då han utfört dödandet varit otillräknelig och han dömdes inte till straff. Mannen har från ett tidigare äktenskap ett barn som då dödandet inträffat inte varit hemma. Ge ett motiverat svar. 2. A:s och B:s äktenskap varade i 12 års tid tills det på sommaren 2011 upplöstes på grund av äktenskapsskillnad. Under äktenskapet hade B svarat för penninganskaffningen i familjen genom sin företagsverksamhet medan A efter att ha blivit färdig med sina studier till ADB-ingenjör hade varit hemma och skött barn och det gemensamma hushållet. I familjen föddes under äktenskapet tre barn (åren 2001, 2004 och 2009). Då avvittringen förrättades på våren 2011 kom det fram att A knappt hade någon egendom. B för sin del hade en betydande egendom och också rätt så mycket skulder i samband med företagsverksamheten. Makarna hade genast i början av äktenskapet ingått ett äktenskapsförord som helt och hållet uteslöt bägges rätt till giftorätt. A:s framtidsutsikter såg som helhet sett rätt så svaga ut för hon tycktes inte ha hopp om att få ett jobb som motsvarade hennes utbildning. För att A inte skulle råka i en helt olycklig situation gick B med på att trots äktenskapsförordet i utjämning ge henne den bostadsrättsbostad som varit familjens bostad, värd 30 000 och en personbil värd 15 000. Avvittringsinstrumentet undertecknades 1.8.2011. A berättar att hon hört att B:s företag i år har börjat klara sig sämre. A är rädd att borgenärerna till företaget börjar rikta sina krav mot henne och yrka på återbäring av de medel som givits som utjämning om företaget hamnar i konkurs. Din uppgift är att reda ut för A huruvida detta hot vid en eventuell konkurs är verkligt. Berätta också för A om hon i detta skede kan göra något för att förbättra sin situation.

3. På grund av äktenskapsskillnad flyttade A och B isär. A har från föregående äktenskap det 15 åriga barnet C. B hade med stöd av sitt samtycke i en domstols dom 2007 förordnats till C:s vårdnadshavare tillsammans med A. Det finns inga uppgifter om C:s biologiska far. A och B hade också ett gemensamt barn, den fem åriga D, som fötts i äktenskapet. Vårdnaden av D hade i tingsrätten förordnats att vara gemensam mellan A och B i en dom som givits för två månader sedan och som numera vunnit laga kraft. Enligt samma dom förordnades D att bo hos B och D har rätt att umgås med A tre gånger i månaden under veckosluten. Vid denna tidpunkt tvistade man inte om vårdnaden av C eller om var C skulle bo. A och B avtalade om att C skulle bo hos B. Nu har C meddelat att hon inte på några villkor vill ha något med B att göra, eftersom hon inte kommer överens med B. Skolgången lider på grund av denna omständighet. C skulle vilja att B inte längre skulle vara hennes vårdnadshavare och att C skulle förordnas att bo hos A. Kommunens socialtjänst och A är av samma åsikt. B är av annan åsikt och man har inte nått en överenskommelse i saken. B kommer väl överens med D men B har nu under en månad hindrat D att träffa A. A vill ha rättsligt motiverade svar på följande frågor: a) Hur kunde man i detta fall besluta om vårdnaden av C på nytt? b) Hur borde A gå till väga för att en förändring i C:s boende i praktiken snabbt kunde förverkligas, om C i en dom skulle förordnas att bo hos A? Det är klart att B är passiv i saken och C vågar inte samla sina saker och flytta. c) Hur borde A gå till väga för att få umgängesrätten med D verkställd, dvs. verkställd så fort som möjligt i praktiken? I DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKALL DU MEDDELA HUR MÅNGA POÄNG DU FÅTT FRÅN GRUNDKURSEN, NÄR DU AVLAGT KURSEN OCH VEM SOM HÖLL KURSEN. POÄNGEN FRÅN GRUNDKURSEN ERSÄTTER INTE DENNA UPPGIFT, MEN DE INVERKAR SOM BONUSPOÄNG NÄR DEN SLUTLIGA BETYGSSÄTTNINGEN BESTÄMS FÖR DIN TENTAMEN. 2 4. I hurdana situationer överskrider intressebevakaren i praktiken sin behörighet och på vilka grunder kan en rättshandling som intressebevakaren företagit genom att överskrida sin behörighet förbli giltig? Obs! Om du med godkänt resultat har klarat av Ahti Saarenpääs kurs i intressebevakningsrätt, kan du lämna uppgift 4 obesvarad och använda de poäng som du fått i förhöret såsom poäng i tentamen. För denna uppgift skall du då lämna in ett svarspapper där du antecknat ditt namn, kursen och poängen som du fått. (5. När upphör förmynderskap och vilka är förmyndarens skyldigheter då enligt Calonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grundkursen i familje- och kvarlåtenskapsrätt. Övriga skall inte lämna in ett svarspapper på denna uppgift.