YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 27.1.2014 Dnro PSAVI/188/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Ällinsuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Pudasjärvi Hakemuksen pääasiallinen sisältö Kuvaus toiminnasta Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 31.5.2002 antamallaan päätöksellä nro 29/02/1 myöntänyt ympäristöluvan turvetuotantoon Pudasjärven kunnassa, nykyisin Pudasjärven kaupungissa, sijaitsevalla Ällinsuon yhteensä noin 163 hehtaarin suuruisella turvetuotantoalueella ja toimintaa varten oikeuden vesien johtamiseen Kivarinjoen, Kivarinjärven ja Törrönjoen kautta Iijokeen. Ympäristölupaviraston päätöksen mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä tuli jättää ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 1/03/1 pidentänyt edellä mainitun ympäristöluvan kaivutöitä koskevaa määräaikaa. Ympäristölupavirasto on päätöksellään nro 28/03/1 velvoittanut luvan saajan tehostamaan tuotantoalueen vesien puhdistusta virtaamansäätöpadoilla. Ällinsuon turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungin Livon kylässä noin 15 kilometriä keskustaajamasta pohjoiseen. Kuntoonpanotyöt Ällinsuolla on aloitettu vuonna 1991 ja tuotanto vuonna 1992. Lisäalue (noin 22 ha) kunnostettiin vuonna 2003 ja otettiin tuotantoon vuonna 2004. Lupamääräysten tarkistamista haetaan tuotantoalalle, jonka pinta-ala on noin 122 ha. Lupaa haetaan myös puuperäisten polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn. Tuotantoala vuonna 2017 on arviolta noin 100 ha ja vuonna 2022 noin 33 ha. Nykyisellä tuotantoalueella tuotanto loppuu arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä. Jyrsinpolttoturvetta tuotetaan Haku-menetelmällä keskimäärin 45 000 MWh/v. Turve varastoidaan aumoihin. Vesienkäsittelyrakenteina käytetään sarkaojien lietesyvennyksiä, päisteputkien lietteenpidättimiä, kolmea laskeutusallasta, kolmea virtaamansäätöpatoa ja yhtä pintavalutuskenttää. Tuotantoalueen ympärysvesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vesienkäsittelyrakenteisiin estetään tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Lupakaudella on rakennettu kaksi virtaamansäätöpatoa tuotantolohkojen 1 5 kokoojaojaan ja virtaamansäätöpatolevyt kokoojaojissa oleviin settipatoihin. Pintavalutuskentän vedet kokoavaan kokoojaojaan on rakennettu keväällä 2013 virtaamaa säätelevä pato. Pato on mitoitettu siten, että vedenkorkeus nousee kokoojaojassa miltei pintavalutuskentän alaosan tasolle.
Pintavalutuskentän valuma-alue on noin 200 ha, josta tuotantoaluetta on noin 122 ha, tuotannosta poistunutta aluetta noin 40 ha, auma-alueita noin 4 ha sekä reuna-, tie- ja tukikohta-aluetta noin 30 ha. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 11 ha, mikä on noin 5,4 % pintavalutuskentän kokonaisvaluma-alueesta. Kaikkien tuotantolohkojen (lohkot 1 8) vedet pumpataan pintavalutuskentälle sulan maan aikana. Pintavalutuskentältä vedet ohjataan kokoojaojan virtaamansäätöpadon ja laskeutusaltaiden 1 ja 2 sekä mittapatojen kautta laskuojaan. Jäätyneen maan aikana tuotantolohkojen vedet johdetaan ilman pintavalutusta laskeutusaltaiden ja mittapatojen kautta laskuojaan. Hakemuksen täydennyksestä ilmenee, että tuotantoalueen lohkoilta 3,4,7 ja 8 sekä osittain lohkoilta 5 ja 2 noin 70 hehtaarin tuotantoalueen vedet voidaan johtaa ympärivuotisesti gravitaatiolla pintavalutuskentälle. Näin ollen talviaikana noin 52 hehtaarin tuotantoalueen vesiä ei käsiteltäisi pintavalutuksella. Tästä alasta poistuu tuotannosta arvion mukaan noin 15 hehtaaria seuraavan viiden vuoden aikana ja loppuala tulevan lupakauden aikana. Hakijan mukaan vesien käsittelyssä toteutetaan BAT-tekniikkaa. Hakija on todennut, että tuotantoalueen vesien ympärivuotinen pumppaus pintavalutuskentälle vaatisi uuden pumppaamon rakentamisen, mikä maksaisi noin 380 000 euroa. Pumppaamon vuotuiset käyttökustannukset olisivat noin 12 000 euroa. Hakijan arvion mukaan kyseinen lisäinvestointi ei ole taloudellisesti kannattava. Lisäksi on otettava huomioon, että tuotantopinta-ala vähenee melko nopeasti tulevan lupakauden aikana. Hakija on katsonut, ettei tuotantoalueen vesien ympärivuotiseen pumppaukseen pintavalutuskentälle ole perusteita. Tiedot olennaisista päästöistä Hakijan arvion mukaan turvetuotannon aiheuttamat kokonaispäästöt (brutto/netto) vuonna 2013 (laskennassa käytetty pinta-ala noin 167 ha) ovat yhteensä noin 4 700/3 000 kg/v kiintoainetta, 50/25 kg/v fosforia ja 1 000/550 kg/v typpeä, vuonna 2017 (laskennassa käytetty pinta-ala noin 127 ha) noin 3 600/2 300 kg/v kiintoainetta, 40/20 kg/v fosforia ja 700/400 kg/v typpeä ja vuonna 2022 (laskennassa käytetty pinta-ala noin 106 ha) noin 3 000/1 900 kg/v kiintoainetta, 30/15 kg/v fosforia ja 600/350 kg/v typpeä. Toiminnan vaikutukset ympäristöön Ällinsuo on tuotannossa oleva turvesuo ja siten toiminnan pääasialliset vaikutukset kasvillisuuteen ja linnustoon ovat jo näkyvissä. Turvetuotanto kuivattaa edelleen tuotantoalueen reuna-alueiden soita, mutta vaikutusalue pysyy lähes samana. Lieviä haittavaikutuksia voi aiheutua jatkossakin tuotantoalueen välittömän lähiympäristön kasvillisuudelle, koska lähiympäristöön leviävä turvepöly voi hidastaa kasvien yhteyttämistä. Toisaalta puiden kasvu paranee kuivatustilanteen parantuessa. Lisäksi turvepölyllä voi olla vähäinen lannoittava vaikutus. Koneiden aiheuttama melu ja tuotantoalueen reuna-alueiden soiden kuivuminen vaikuttavat linnustoon. Elinympäristöjen muutos rajoittuu kuitenkin tuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Hakija on arvioinut, että turvetuotannon jatkumisesta aiheutuvat haitat ovat kokonaisuudessaan vähäisiä ja peittyvät luontaisesti tapahtuvaan linnuston kannanvaihteluun.
Lähin asutus sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta eikä hakijan arvion mukaan turvetuotannosta aiheudu sille merkittävää pöly- tai meluhaittaa. Hakija on arvioinut, että Ällinsuon tuotantoalueen vedet eivät heikennä merkittävästi Kivarinjoen vedenlaatua. Ravinne- ja kiintoainepäästöt voivat osaltaan lisätä vesistössä esiintyviä erilaisia kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyviä haittoja kuten veden tummuutta, pyydysten likaantumista, vesikasvien runsastumista ja pohjan liettymistä. Vaikutuksia ei voida kuitenkaan täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten esimerkiksi maa- ja metsätalouden ja asutuksen vaikutuksista. Lähimmät Ällinsuon ympäristössä sijaitsevat suojelualueet ovat noin seitsemän kilometrin etäisyydellä sijaitseva Ohtosensuon Natura-alue ja noin kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevat Soininsuo-Kapustasuon ja Kaakkurinrimpien Natura-alueet. Ohtosensuo kuuluu myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan ja Soininsuo sekä Kaakkurinrimmit soidensuojeluohjelmaan. Ällinsuon ympäristössä noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevat kaksi arvokasta tuuli- ja rantakerrostuma-aluetta. Näille alueille voi aiheutua ajoittaisia turvepölyvaikutuksia. Pölyvaikutukset ovat kuitenkin hyvin satunnaisia, lyhytaikaisia ja lieviä, sillä turvepöly laskeutuu lähemmäksi tuotantoaluetta. Natura-alueiden osalta turvepölyvaikutusten todennäköisyys on käytännössä olematon. Hankealueelta johdettavien vesien vaikutusalueelle ei sijoitu suojelualueita. Näillä perusteilla hakija on katsonut, ettei turvetuotannolla ole vaikutuksia suojelualueisiin. Vesienhoitosuunnitelman huomioon ottaminen Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kivarinjoki on luokiteltu tyydyttäväksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Kivarinjoessa erityisesti kokonaisfosforipitoisuudet ovat korkeita ja myös ajoittaista lievää happamuutta esiintyy. Kivarinjoella tarvitaan kaikkia toteutettavissa olevia toimenpiteitä maankäytöstä aiheutuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi. Keskeisimpiä ovat lisätoimenpiteet, joilla vähennetään kuormitusta metsätaloudessa ja peruskuivatuksissa. Hakija on arvioinut, ettei Ällinsuon turvetuotannon jatkamisella vaikeuteta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Jälkihoitovaihe Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet sekä rakennelmat poistetaan. Vesienkäsittelyä jatketaan, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön tai vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Tämän jälkeen maanomistaja tai -haltija vastaa alueen käytöstä ja mahdollisesta ympäristöasioiden hoidosta sekä päästöistä vesistöön. Jälkihoitovaiheen tarkkailu toteutetaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vuokra-alueet palautetaan maanomistajille vuokrasopimuksessa määritellyssä kunnossa. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan alueen jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Lupakauden aikana tuotannosta poistuvat alueet pyritään kasvittamaan mahdollisimman nopeasti. Tarkkailu Ällinsuo kuuluu Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmaan. Hakija on laatinut Ällinsuon käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille 2013 2019. Vahinkoarvio
Voimassa olevassa ympäristöluvassa nro 29/02/1 luvan saaja on velvoitettu suorittamaan vuotuinen 210 euron suuruinen kalatalousmaksu. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen mukaan kalataloudelliset haitat voidaan kompensoida istutusvelvoitteilla tai vuotuisella kalatalousmaksulla. Voimassa olevassa ympäristöluvassa nro 29/02/1 luvan saaja on velvoitettu suorittamaan päätöksen liitteessä lueteltujen Kivarinjoen, Kivarijärven ja Törrönjoen varrella sijaitsevien ja rakennettujen rantatilojen omistajille/haltijoille 120 euron suuruinen korvaus virkistyskäytön vaikeutumisesta vuosilta 2001 2012. Lupamääräysten tarkistamishakemuksen mukaan tuotantoalueen vesien johtamisesta ei ennalta arvioiden enää aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Asiakirjojen nähtävänäpito Asiakirjat ovat nähtävänä 30.1. 3.3.2014 Pudasjärven kaupunginkansliassa. Asiakirjoihin voi tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen toimitiloissa Oulussa. Mahdollisuus muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen Muistutuksia hakemuksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen). Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteensä hakemuksen johdosta. Ohjeet muistutusten ja mielipiteiden tekemiseen Kirjalliset muistutukset ja mielipiteet voidaan esittää vapaamuotoisesti. Muistutuksista tulee käydä ilmi seuraavat seikat: - muistuttajan nimi, postiosoite, mahdollinen sähköpostiosoite ja puhelinnumero arkisin - yllä mainittu hakijan ja hakemuksen nimi sekä diaarinumero PSAVI/188/04.08/2012 - mikäli muistutus koskee kiinteistöä, kiinteistön nimi, rekisterinumero, kiinteistörekisterikylä ja kunta - ne hankkeeseen liittyvät asiat, jotka muistuttaja haluaa tuoda hakemusta käsittelevän lupaviranomaisen tietoon - yksilöidyt vaatimukset sekä niiden perusteet - muistuttajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei muistutusta toimiteta sähköisesti - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti, selvitys asiamiehen toimivallasta. Muistutusten ja mielipiteiden toimittaminen ja määräpäivä Kirjalliset muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on toimitettava kahtena kappaleena Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon viimeistään 3.3.2014. Kirjaamo on avoinna arkisin klo 8.00 16.15. Kirjelmän voi toimittaa myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Aluehallintoviraston yhteystiedot ovat kuulutuksen alalaidassa. Lisätietoja Asian esittelijä: ympäristöylitarkastaja Heino Hirvikoski, puh. 0295 017 645 tai 0295 017 500. Erillinen tiedoksianto järjestäytymättömien osakaskuntien osakkaille
Hakemuksessa tarkoitetulla hankkeella saattaa olla vaikutuksia myös Pudasjärven kaupungissa sijaitsevalla yhteisellä maa-alueella Yhteinen maa-alue RN:o 615-409-878-13. Lupasihteeri Eeva Suutari