Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 385/2005 vp Varhaisen puuttumisen järjestelmän kehittäminen päivähoitoon Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on monipuolinen ja kattava pienten lasten hoitojärjestelmä erityisesti kunnallisen päivähoidon osalta. Subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan on kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla, ja oikeus maksuttomaan esiopetukseen on kaikilla kouluvuotta edeltävänä lukuvuonna. Lasten päivähoito on kodin ja koulun ohella lapsen tärkeimpiä kehitysympäristöjä. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta on olennaista turvata lapselle pitkäaikaiset, pysyvät ihmissuhteet myös päivähoidossa. Päivähoidon merkitys varhaisessa puuttumisessa ja tuen tarjoamisessa on erityisen tärkeä, sillä päivähoito tavoittaa huomattavan osan ikäluokasta ja työntekijöillä on mahdollisuus päivittäiseen kontaktiin lapsen vanhempien kanssa. Lasten päivähoidossa olevilla työntekijöillä ei kentältä kuuluvien viestien mukaan ole riittävästi resursseja tarjota tarvittavaa tukea ja puuttua esiin nouseviin ongelmatilanteisiin. Syynä ovat usein henkilöstöresurssipula ja liian suuret lapsiryhmät, jotta lasten tarpeisiin voitaisiin yksilöllisesti keskittyä. Lasten päivähoidon henkilöstön määrä suhteessa lapsiin on vähentynyt 1990- luvulla, ja päivähoitoasetuksessa säädetään tällä hetkellä vain lasten ja aikuisten suhdeluvusta, ei ryhmän enimmäiskoosta. Myös mahdollisuus erityislastentarhanopettajan konsultaatioon on puutteellista useimmissa kunnissa. Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin raportissa todetaan, että päivähoitoa koskeva nykyinen sääntely ei ole riittävässä määrin turvannut erityisen tuen tarpeessa olevien lasten tarvitsemia palveluja ja tukitoimia päivähoidossa. Laissa ei määritellä lapsen oikeutta saada tarvitsemaansa erityistä tukea eikä menettelytapoja, joilla lapsen tuen tarpeeseen vastataan. Monissa kunnissa ei tällä hetkellä pystytä tarjoamaan lapselle hänen tarvitsemiaan tukitoimia. Ongelmana on myös se, että erityistä hoitoa tarvitsevan lapsen tukena toimivat erityisavustajat ovat pääsääntöisesti määräaikaisissa työsuhteissa, heidän vaihtuvuutensa on suuri ja heiltä puuttuu ammatillinen koulutus. Tähän olisi puututtava ja erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten erityisavustajien täydennyskoulutusta kehitettävä sekä lapsen kannalta olennainen ihmissuhteen jatkuvuus on taattava lisäämällä avustajien vakituisia työsuhteita. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varhaisen puuttumisen järjestelmän kehittämiseksi päivähoitojärjestelmän sisälle ja sen varmistamiseksi, että tämän järjestelmän toimintaan varataan riittävät henkilöstö-, koulutus- ja aineelliset resurssit? Versio 2.0

Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 2005 Leena Rauhala /kd 2

Ministerin vastaus KK 385/2005 vp Leena Rauhala /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 385/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varhaisen puuttumisen järjestelmän kehittämiseksi päivähoitojärjestelmän sisälle ja sen varmistamiseksi, että tämän järjestelmän toimintaan varataan riittävät henkilöstö-, koulutus- ja aineelliset resurssit? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto on tehnyt 11.4.2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi ja 2.10.2003 periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätöksiä toimeenpannaan kansallisella terveydenhuollon hankkeella ja sosiaalialan kehittämishankkeella. Valtakunnallisten hankkeiden keskeisenä tavoitteena on turvata kansalaisten tarpeiden mukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen maan eri osissa myös tulevaisuudessa. Keinoina ovat palvelujen laadun edelleen kehittäminen, palvelujen saannin perusteissa olevien erojen vähentäminen sekä alan henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on johtanut poikkihallinnollista varhaisen puuttumisen hanketta. Tavoitteena on työtavan muuttaminen auttamisjärjestelmässä siten, että lasten ja perheiden ongelmiin puututaan riittävän varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on myös kehittää työkäytäntöjä siten, että aikuisten palveluja järjestettäessä otetaan huomioon aikuisen huollossa olevien lasten tarpeet. Tavoitteena on varhaisen puuttumisen hyvien käytäntöjen ja yhteistoimintarakenteiden ankkuroiminen pysyväksi osaksi lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ja yksiköiden perustyötä. Käytännön työtä varhaisen puuttumisen hyvien käytäntöjen kehittämiseksi ja levittämiseksi tekee Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Stakes tekee myös tutkimusta toiminnan vaikuttavuudesta. Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa (Var- Tu)-hanke on sosiaalialan kehittämisohjelman varhaiskasvatuksen osahanke, jossa painopisteenä on varhaisen puuttumisen ja tukemisen menetelmien juurruttaminen varhaiskasvatuksen toimintaan. Hankkeen tavoitteena on varhaisen tuen menetelmien ja ohjauksen sekä vanhempia osallistavien toimintakäytänteiden vakiinnuttaminen työtavaksi varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa mallinnetaan ja kehitetään varhaisen tuen työ- ja ohjauskäytänteitä päivittäisen työn, päivähoidon johtamisen ja alueellisen kehittämistyön tasolla. Varhaisen tuen toimintatavat ja mallit toimitetaan julkaisuna kuntien käyttöön hankkeen päättyessä vuoden 2005 lopussa. Hankkeen kuluessa myös arvioidaan alueiden koulutustarpeita ja aktivoidaan osaamisen levittämistä yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. VarTuhankkeen toteuttamisesta vastaa Stakes. Osana sosiaalialan kehittämishanketta on käynnissä myös PERHE-hanke, jonka avulla pyritään parantamaan erityisesti kaikille tarkoitettujen peruspalvelujen, kuten neuvolan, päivähoidon ja koulun, ennalta ehkäisevän työn rakenteita ja toimintamuotoja valtakunnallisessa, seudullisessa ja paikallisessa yhteistyössä eri hallinnonalojen, muiden toimijoiden ja lasten vanhempien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta, turvata lasten terve kasvu ja kehitys sekä lisätä perheiden hyvinvointia. Hanketta koordinoi Stakes. 3

Ministerin vastaus Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutukseen parantaa sosiaalihuoltolain muutos (50/2005), jonka mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Lain muutos tulee voimaan 1.8.2005. Täydennyskoulutusvelvoite on otettu huomioon valtion talousarviossa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäyksenä. Lasten päivähoitoa koskevat säännökset sisältyvät lasten päivähoidosta annettuun lakiin (36/1973) ja asetukseen (239/1973). Päiväkodissa hoidettavien lasten määrästä sekä hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvasta henkilöstöstä säädetään päivähoitoasetuksessa. Päivähoitoasetuksen 6 :n (806/1992) 1 ja 2 momentissa on määrätty lasten ja päiväkodin hoito- ja kasvatustehtävissä olevan, kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön suhdeluku. Pykälän 3 momentin mukaan erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi on otettava huomioon hoidettavien lasten tai hoito- ja kasvatushenkilöstön lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaista lasta varten erityistä avustajaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty lasten päivähoitoa koskevan lainsäädännön uudistamiseen tähtäävä lainvalmistelutyö. Uudistamistyö toteutetaan vaiheittain, ja ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan säännökset päiväkodin henkilöstömitoituksen sekä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten osalta. Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4

Ministerns svar KK 385/2005 vp Leena Rauhala /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 385/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för utveckling av systemet för tidig intervention inom dagvårdssystemet och för säkerställande av att det reserveras tillräckliga personal- och utbildningsresurser samt materiella resurser för systemet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den 11 april 2002 fattade statsrådet ett principbeslut om tryggande av hälso- och sjukvården i framtiden och den 2 oktober 2003 ett principbeslut om tryggande av framtiden inom det sociala området. Principbesluten verkställs genom det nationella projektet för hälso- och sjukvården och det nationella utvecklingsprojektet för det sociala området. Det centrala målet med de riksomfattande projekten är att utifrån medborgarnas behov trygga tillgången till social- och hälsovårdstjänster i landets olika delar också i framtiden. För att målen skall nås vidtas åtgärder för att ytterligare utveckla kvaliteten på tjänsterna, minska skillnaderna i fråga om grunderna för erhållande av tjänsterna och trygga tillgången till personal och kunnande inom branschen. Social- och hälsovårdsministeriet har lett ett tväradministrativt projekt för tidig intervention. Syftet är att ändra arbetssättet inom hjälpsystemet så att ingripandet i barns och familjers problem sker i ett tillräckligt tidigt skede. Målet är också att utveckla arbetspraxisen så att det vid ordnandet av tjänster för vuxna fästs avseende även vid behoven hos de barn som den vuxne har vårdnaden om. Målet är att god praxis och samverkansmodeller inom tidig intervention förankras permanent i det professionella arbetet med barn, unga och familjer och i respektive enheter. Praktiskt arbete för att utveckla och sprida god praxis för tidig intervention utförs av forskningsoch utvecklingscentralen för social- och hälsovården (Stakes). Stakes bedriver också forskning om verksamhetens genomslagskraft. Projektet för tidigt stöd (VarTu) är ett delprojekt för småbarnsfostran inom utvecklingsprogrammet för det sociala området. Tyngdpunkten i projekten är att få metoderna för tidig intervention och tidigt stöd att rota sig i arbetssättet inom småbarnsfostran. Syftet med projektet är att etablera metoderna för tidigt stöd och tidig vägledning samt verksamhetspraxis för att involvera föräldrarna som arbetssätt inom småbarnsfostran. I projektet utarbetas modeller för tidigt stöd och utvecklas arbets- och vägledningspraxis för tidigt stöd i det dagliga arbetet, ledning av dagvården och regionalt utvecklingsarbete. Kommunerna kommer att få en publikation om verksamhetssätten och modellerna för tidigt stöd när projektet avslutas vid utgången av 2005. Under projektets gång bedöms också utbildningsbehoven i regionerna och aktiveras spridningen av kunnandet i samarbete med kompetenscentrumen inom det sociala området. Stakes svarar för genomförandet av projektet VarTu. Som en del av utvecklingsprojektet inom det sociala området pågår också projektet PERHE. Med projektet strävar man efter att förbättra i synnerhet basservicen som är avsedd för alla, t.ex. strukturerna och verksamhetsformerna för förebyggande arbete på rådgivningsbyråerna, inom dagvården och i skolorna, genom riksom- 5

Ministerns svar fattande, regionalt och lokalt samarbete mellan olika förvaltningsområden, övriga aktörer och barnens föräldrar. Målet är att stärka föräldraskapet, att trygga en sund uppväxt och utveckling för barnen och att öka familjernas välbefinnande. Stakes koordinerar projektet. Lagen om ändring av socialvårdslagen (50/2005) förbättrar personalens möjligheter att delta i kompletterande utbildning. Enligt lagen skall kommunen sörja för att socialvårdspersonalen beroende på grundutbildningens längd, hur krävande arbetet är och befattningsbeskrivningen i tillräcklig utsträckning deltar i den kompletterande utbildning som ordnas för den. Lagändringen träder i kraft den 1 augusti 2005. Skyldigheten att delta i kompletterande utbildning har beaktats i statsbudgeten genom ökade statsandelar till kommunerna för social- och hälsovården. Bestämmelser om barndagvård finns i lagen (36/1973) och förordningen (239/1973) om barndagvård. I förordningen finns bestämmelser om antalet barn som vårdas i daghemmet och om personalen som deltar i vård- och uppfostringsuppgifter. I 6 1 och 2 mom. (806/1992) i förordningen om barndagvård anges relationstalet för den personal som deltar i vård- och uppfostringsuppgifter i ett daghem och som uppfyller de fastställda behörighetsvillkoren. Enligt 6 3 mom. gäller att om det i ett daghem finns ett eller flera barn som behöver särskild vård och uppfostran, skall detta beaktas i antalet barn som vårdas eller i antalet personer som deltar i vård- och uppfostringsuppgifter, om det inte finns ett särskilt biträde för sådana barn i daghemmet. Social- och hälsovårdsministeriet har inlett ett lagberedningsarbete för att revidera lagstiftningen om barndagvården. Revideringsarbetet avancerar etappvis och i den första etappen ändras bestämmelserna om personaldimensioneringen i daghemmen och bestämmelserna om barn som behöver särskild vård och uppfostran. Helsingfors den 19 maj 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6