Työvoimakustannusindeksi

Samankaltaiset tiedostot
Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi

Työvoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes

Työvoimakustannusindeksi

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Työvoimakustannustutkimus 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Tuotannon suhdannekuvaaja

Teollisuuden varastotilasto

Julkisten menojen hintaindeksi

Tuotannon suhdannekuvaaja

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Tuotannon suhdannekuvaaja

Työvoimakustannustutkimus 2012

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja

Neljännesvuositilinpito

Tuotannon suhdannekuvaaja

Rakennus- ja asuntotuotanto

Tuotannon suhdannekuvaaja

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Teollisuuden varastotilasto

Kaupan varastotilasto

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto

Tuotannon suhdannekuvaaja

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Kuopion työpaikat 2016

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Kaupan varastotilasto

Rakennus- ja asuntotuotanto

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Rakennus- ja asuntotuotanto

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015

Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017

Kuopion työpaikat 2017

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Omistusasumisen hintaindeksit

Kaupan varastotilasto

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Kaupan varastotilasto

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Yrityssaneerauksien määrä edellisvuoden tasolla tammi joulukuussa 2012

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Omistusasumisen hintaindeksit

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Konkurssien määrä kasvoi tammi-syyskuussa 6,2 prosenttia edellisvuodesta

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Transkriptio:

Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannusindeksi 2014, 1. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi-maaliskuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2014 tammi-maaliskuussa prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. ausitasoitetut työvoimakustannukset nousivat vuoden 2014 tammi-maaliskuussa prosenttia. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousivat prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla prosenttia. Työvoimakustannusten vuosimuutos yksityisellä sektorilla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Valtiolla työvoimakustannukset nousivat vuoden 2014 tammi-maaliskuussa prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä nousivat prosenttia vastaavalla ajankohdalla. untasektorilla työvoimakustannukset nousivat prosenttia ja kustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä prosenttia. elsinki 10.6.2014 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Sosiaalivakuutusmaksut kasvoivat vuoden alussa. Sosiaalivakuutusmaksujen kasvu nosti tehdyn tunnin kustannusta kaikilla sektoreilla. Tehdyn tunnin kustannus ilman sosiaalivakuutusmaksuja kasvoi yksityisellä sektorilla prosenttia, valtiolla prosenttia ja kuntasektorilla prosenttia. Työvoimakustannusindeksin sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. ausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja- ja trenditietoja käytettäessä. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html. Toimialoittain laskettaessa koko teollisuudessa tehdyn työtunnin kustannus nousi prosenttia tammi-maaliskuussa 2014 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Metsäteollisuudessa tehdyn työtunnin kustannus kasvoi 5,5 prosenttia ja metalliteollisuudessa laski prosenttia tammi-maaliskuussa 2014 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Rakentamisessa tuntikustannus kasvoi prosenttia. Yritystalouden palveluissa tehdyn työtunnin kustannus nousi prosenttia. Rahoituksessa ja vakuutuksessa nousu oli vastaavasti prosenttia. uljetuksen ja varastoinnin toimialalla tehdyn työtunnin kustannus nousi prosenttia. oko teollisuudessa kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus kasvoi prosenttia tammi-maaliskuussa 2014 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Metsäteollisuudessa tehdyn työtunnin kustannus nousi 5,0 prosenttia ja rakentamisessa prosenttia tammi-maaliskuussa 2014 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Metalliteollisuudessa tehdyn työtunnin kustannus laski prosenttia. Yritystalouden palveluissa nousu oli vastaavasti prosenttia. uljetuksen ja varastoinnin toimialalla tehdyn työtunnin kustannus nousi 0,6 prosenttia. Rahoituksessa ja vakuutuksessa tehdyn tunnin kustannus nousi 2,4 prosenttia. Työvoimakustannusten vuosimuutos TOL 2008 mukaan, 1.vuosineljännes 2014 oodi -N -R D-S Yritystalouden palvelualat Valtio unta Työvoimakustannukset, vuosimuutos Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset, ilman kertaluonteisia palkkaeriä Työvoimakustannukset, kausitasoitetut.... 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2008=100...4 Liitetaulukko 2. Työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008=100...4 Liitetaulukko 3. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, työvoimakustannusindeksi 2008=100...5 Liitetaulukko 4. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008=100...5 Liitetaulukko 5. ausitasoitetut työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2008=100...6 Liitetaulukko 6. ausitasoitetut työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008=100.6 Liitetaulukko 7. 2008...7 Tietojen tarkentuminen...8 Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi...9 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2008=100 koodi 10, 11 16, 17 19-22 24-30 -N Valtio, -R unta, D-S, yksityinen sektori oko teollisuus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus emianteollisuus Metalliteollisuus Yritystalouden palvelut uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta oko vuosi 2011* 108,7 107,0 107,5 108,5 109,8 109,5 105,6 108,0 109,3 103,6 98,0 11 11 11 108,9 oko vuosi 2012* 11 11 11 11 112,4 11 11 11 11 108,3 100,7 117,0 115,5 116,9 11 2013/1* 2013/2* 2013/3* 2013/4* oko vuosi 2013* 11 11 113,6 11 11 117,9 114,4 115,9 11 110,2 96,1 116,1 114,5 107,9 107,5 124,4 12 12 12 130,6 127,8 12 124,5 125,0 119,3 109,0 127,6 14 135,0 118,1 119,1 116,5 117,1 117,3 118,6 120,7 115,8 12 119,2 11 106,0 123,9 108,6 126,1 13 106,1 10 10 10 104,7 100,1 100,1 109,1 107,5 10 9 108,5 11 110,2 105,3 115,7 11 11 113,4 116,1 116,6 11 117,5 116,0 11 10 119,0 119,5 119,8 115,7 2014/1* 115,2 114,5 114,9 118,5 116,3 12 11 118,9 11 112,4 97,3 119,7 116,7 11 108,8 * Ennakkotieto Liitetaulukko 2. Työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008=100 koodi 10, 11 16, 17 19-22 24-30 -N Valtio, -R unta, D-S *Ennakkotieto, yksityinen sektori oko teollisuus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus emianteollisuus Metalliteollisuus Yritystalouden palvelut uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2011/ 2010* 3,9 2,4 2012/ 2011* 4,5 4,8 2,4 4,2 6,2 4,4 5,3 2013/1* 2013/2* 2013/3* 2013/4* 2013/ 2012* 3,2 3,9 5,9 8,6 4,9 0,5 3,6 3,8 0,7 8,8-0,2 - -0,7-0,2 - -0,5-0,9 0,5 - - -0,2 1,1 0,6 4,2 2014/1* 1,1 4,2 5,5-4

Liitetaulukko 3. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, työvoimakustannusindeksi 2008=100 koodi 10, 11 16, 17 19-22 24-30 -N Valtio, -R unta, D-S, yksityinen sektori oko teollisuus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus emianteollisuus Metalliteollisuus Yritystalouden palvelut uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta oko vuosi 2011* 108,9 107,4 107,6 108,5 108,0 108,3 106,8 108,1 109,0 10 98,3 11 11 110,9 108,5 oko vuosi 2012* 113,9 11 11 11 11 113,8 11 11 11 107,7 100,9 117,6 116,2 116,5 11 2013/1* 2013/2* 2013/3* 2013/4* oko vuosi 2013* 113,9 11 11 11 113,2 115,5 112,4 116,7 11 109,7 98,7 117,2 115,7 11 109,6 119,3 117,7 118,2 117,8 12 119,8 116,6 12 118,6 11 105,6 121,1 124,5 12 116,4 120,5 119,6 119,9 116,6 118,9 12 12 119,6 120,1 115,0 104,9 123,8 115,0 129,3 12 11 106,8 106,7 106,4 107,5 105,8 106,7 11 11 106,1 96,2 11 118,0 114,3 108,9 116,0 11 114,3 11 115,9 116,0 114,2 117,2 115,8 110,9 10 119,0 118,3 119,7 114,9 2014/1* 116,2 114,8 115,0 117,7 116,8 118,6 113,6 119,1 115,5 11 99,7 120,1 118,7 114,7 11 *Ennakkotieto Liitetaulukko 4. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008=100 koodi 10, 11 16, 17 19-22 24-30 -N Valtio, -R unta, D-S *Ennakkotieto, yksityinen sektori oko teollisuus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus emianteollisuus Metalliteollisuus Yritystalouden palvelut uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2011/ 2010* 2,4 2012/ 2011* 4,8 4,9 3,9 5,1 5,6 4,5 5,1 3,4 5,0 2013/1* 2013/2* 2013/3* 2013/4* 2013/ 2012* 4,3 3,9 3,6 6,4 5,3 3,8 7,5 4,2 5,7 4,3 4,3 3,6 0,5 0,1 0,7 0,7-0,1 0,6 0,1 1,1 - - 4,4 - -0,5 - -0,1 3,8 2014/1* 4,8 3,2 1,1 5

Liitetaulukko 5. ausitasoitetut työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2008=100 2014/1* oko vuosi 2013* 2013/4* 2013/3* 2013/2* 2013/1* oko vuosi 2012* oko vuosi 2011* koodi 116,5 115,4 116,1 115,2 115,3 115,1 113,8 108,5, yksityinen sektori 114,5 11 113,6 11 113,2 113,4 11 107,2 oko teollisuus 115,7 114,7 114,8 114,2 114,8 114,8 113,6 108,5 116,6 113,4 114,8 113,9 11 11 11 108,0 Elintarviketeollisuus 10, 11 12 116,6 118,7 116,7 115,8 115,0 112,4 109,6 Metsäteollisuus 16, 17 119,9 117,5 118,5 117,9 117,2 116,5 115,0 11 emianteollisuus 19-22 11 11 109,5 109,0 11 114,3 11 104,9 Metalliteollisuus 24-30 120,6 118,1 118,8 117,3 118,6 117,7 11 108,8 117,3 116,0 116,8 116,0 115,8 115,4 114,2 109,4 Yritystalouden palvelut -N 11 11 110,9 11 11 109,2 108,8 10 10 10 10 10 10 10 10 98,7 uljetus ja varastointi 12 12 12 12 12 12 119,0 116,1 Informaatio ja viestintä 125,7 12 125,2 123,9 12 12 119,1 115,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta *Ennakkotieto Liitetaulukko 6. ausitasoitetut työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2008=100 2014/1* 2013/ 2012* 2013/4* 2013/3* 2013/2* 2013/1* 2012/ 2011* 2011/ 2010* koodi 4,9, yksityinen sektori -0,2 1,1 oko teollisuus -0,2 4,7 Elintarviketeollisuus 10, 11 5,0 4,4 Metsäteollisuus 16, 17 4,5 4,3 emianteollisuus 19-22 - 0,1-2,4-2,4 3,8 6,5 Metalliteollisuus 24-30 3,6 7,0 4,8 2,4 4,4 Yritystalouden palvelut -N -0,6 5,6 0,6-0,2 uljetus ja varastointi 0,2 3,4 Informaatio ja viestintä 2,4 4,2 5,7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta *Ennakkotieto 6

Liitetaulukko 7. 2008 aivostoiminta Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto uljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta iinteistöalan toiminta Ammatillinen tekninen ja tieteellinen toiminta allinto- ja tukipalvelut ulkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus oulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoiminta oodi B D E I L M N O P Q R S 7

Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3. Työvoimakustannusindeksin tarkentuminen, vuosimuutos 1) Työvoimakustannusindeksi Neljännes Vuosimuutos, % Yksityinen sektori, alkuperäinen sarja Valtio, alkuperäinen sarja unta-ala, alkuperäinen sarja 03/2012 04/2012 01/2013 02/2013 03/2013 04/2013 03/2012 04/2012 01/2013 02/2013 03/2013 04/2013 03/2012 04/2012 01/2013 02/2013 03/2013 04/2013 Uusin julkistus 10.6.2014 1. julkistus 4,7 6,1 4,2 4,3 0,6 1,1 4,7 6,1 Tarkentuminen, %-yksikköä 1) 1. julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin viiteajankohdan tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. Tarkentuminen kuvaa ensimmäisen ja tuoreimman julkaisun vuosimuutosprosenttien erotusta. Tarkentuminen on laskettu pyöristetyistä luvuista. 0,9 - -0,5 0,2-0,1 0,1 0,2-0,1 0,1 ausitasoitetun työvoimakustannusindeksin tarkentuminen, vuosimuutos Työvoimakustannusindeksi Neljännes Vuosimuutos, % Tarkentuminen, %-yksikköä Uusin julkistus 10.6.2014 1. julkistus Yksityinen sektori, kausitasoitettu sarja 03/2012 04/2012 5,1 01/2013 3,8-0,9 02/2013-0,2 03/2013-04/2013-0,9 8

Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi 1 Tilastotietojen relevanssi Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoimakustannusten neljännesvuosittaista muutosta. Tilasto kattaa lähes koko yksityisen ja julkisen sektorin. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous. ulkiselta sektorilta tilasto kattaa valtion kokonaisuudessaan ja kuntasektorilta suurimmat työnantajat. untasektorin indeksistä rajautuu pois opetusala, joka liitetään indeksiin myöhemmin. Työvoimakustannusindeksi sisältää varsinaisen työvoimakustannusindeksin lisäksi kolme sitä täydentävää indeksiä: palkkakustannusindeksin, sosiaalikustannusindeksin sekä työvoimakustannusindeksin ilman kertaluonteisia ja satunnaisia kustannuseriä. Palkkakustannusindeksi kattaa kaikki ennakonperintälain 13 :n mukaisesti maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot. Indeksi kattaa siis myös luontoiseduista ja optiojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset. Sosiaalikustannusindeksi kattaa kaikki työnantajan lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut. Niiden muutosta mitataan tariffien perusteella. Siten maksuajankohta tai mahdolliset maksujen palautukset eivät vaikuta sosiaalikustannusindeksin kehitykseen. ertaluonteisiin ja satunnaisiin kustannuseriin luetaan kaikki ne palkkaerät, jotka eivät sisälly jokaiselta palkanmaksujaksolta maksettavaan ansioon. Näitä eriä ovat tyypillisesti mm. tulospalkkiot, lomaraha, lomakorvaus, tuntipalkkaisten muut kuin tehdyn työajan ansioon sisältyvät palvelusvuosilisät, optioista aiheutuvat kustannukset sekä aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksetut sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksi on kehitetty Euroopan Unionin toimeksiannosta osana koko yhteisön kattavaa hanketta. Työvoimakustannusindeksin laadinnasta on säädetty Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksella N:o 450/2003 sekä siihen liittyvällä omission toimeenpanoasetuksella N:o 1216/2003. Tämän asetuksen muuttamisesta sen kattamien toimialojen osalta on säädetty omission asetuksella 224/2007. 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perustiedot on vuodesta 2007 lähtien yksityisen sektorin osalta kerätty runsaat 2000 yritystä koskevalla otoksella. Valtiolta on saatu perustiedot koko valtiota koskien vuodesta 2007 lähtien. untasektorilla tiedot on kerätty vuosina 2008 2010 pääkaupunkiseudun kunnista ja vuonna 2011 suurimmista, yli 50 000 asukkaan kunnista sekä suurimmista kuntayhtymistä. Vuoden 2012 alusta tietoja on kerätty myös alle 50 000 asukkaan satunnaisotoksella valituista kunnista. Vuonna 2012 otos pitää sisällään 79 kuntaa ja 36 kuntayhtymää. Vuosien 2008 2010 osalta indeksi on laskettu pääkaupunkiseudun aineiston ja vuoden 2011 laajennetun aineiston perusteella kuvaamaan kuntasektorin kehitystä aikasarjan alusta 2008 lähtien. Yksityisellä sektorilla työvoimakustannusindeksin perustietojen keruussa on käytössä kolme lomaketta: teollisuus-, palvelu- ja koulutusalan lomake. untasektorilla perustietojen keruussa on käytössä kaksi lomaketta: koulutuslomake ja julkisen sektorin peruslomake muille toimialoille. Ottamalla tiedustelussa huomioon alakohtaiset erot on pyritty turvaamaan tiedonantajien vastausedellytykset. Tuotantoprosessiin liittyvin käsittelysäännöin on vastaavasti turvattu eri aloja koskevien tietojen vertailukelpoisuus. Tiedustelu koskee palkatun henkilökunnan ja työtuntien määrää, palkkakustannuksia sekä sosiaalivakuutusmaksujen tariffia. Tiedustelu koskee yrityksen, kunnan tai kuntayhtymän koko palkattua henkilökuntaa. Otoskehikko on muodostettu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yksityiseltä sektorilta kehikkoon on yleisesti valittu vähintään 30 henkilöä työllistävät yritykset. uitenkin pienyritysvaltaisilla toimialoilla rakentaminen (), kauppa (), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), kiinteistöala (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) sekä hallinto- ja tukipalvelut (N) otoskehikkoon on valittu kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät. Yksityisen sektorin indeksisarjat julkaistaan alkuperäisten sarjojen lisäksi myös kausitasoitettuina. ausitasoitus tehdään Tramo/Seats -menetelmällä, jolla estimoidaan ja poistetaan sarjoista työpäivien 9

määrien muutosten ja säännöllisen, vuodesta toiseen toistuvan kausivaihtelun vaikutus aikasarjasta. Valtion ja kuntasektorin indekseille ei vielä tehdä kausitasoitusta aikasarjojen lyhyydestä johtuen. Indeksin laskentamenetelmää on tarkistettu estimoinnin ja toimialan määrityksen osalta vuodesta 2009 lähtien. Estimointi perustuu kunkin neljänneksen palkkasummakuvaajan palkkasummiin. 3 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus Tehdyn työtunnin kustannusta mitattaessa on noudatettu EU:n säädöksen vaatimuksia. Tavoitteena on ollut, että koko otoksesta johdetun kustannusestimaatin suhteellinen keskivirhe olisi noin yksi prosentti. Missään toimialaositteessa suhteellinen keskivirhe ei saisi nousta yli viiden prosentin. Valtion osalta perustietoja on vuosien 2008 ja 2009 osalta editoitu vastaamaan vuoden 2010 työajankäyttöä. Tarkistusten perusteella aineistoon on tehty myös yksittäisiä korjauksia virastokohtaisesti. untasektorin tiedonantajien toimittamia tietoja on editoitu ja täydennetty yksittäisissä tapauksissa tiedonantajilta kerättyjen lisätietojen perusteella. Työvoimakustannusindeksin tiedot tarkentuvat pääosin kolmesta syystä. Ensinnäkin tilaston laadinnassa käytettävät mikrotason aineistot saattavat tarkentua tai ne saadaan käyttöön vasta ensimmäisen julkistuksen jälkeen. Toiseksi tiedot saattavat tarkentua tilaston laadinnassa käytettyjen menetelmien parannuksen myötä. olmanneksi kausitasoitettujen sarjojen viimeiset, osittain ennusteisiin perustuvat havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Lisäksi sarjojen lyhyydestä johtuen kausitasoitusmallit ja sitä kautta kausitasoitetut sarjat tarkentuvat uusien havaintojen myötä. Nämä tekijät tulee ottaa huomioon tietoja käytettäessä. Tietojen tarkentuminen ulottuu normaalisti viimeisen puolentoista vuoden ajalta julkaistuihin lukuihin. Menetelmällisten tai muiden suurten muutosten yhteydessä indeksin pistelukuja saatetaan tarkistaa myös pidemmältä ajanjaksolta. 4 ulkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Työvoimakustannusindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internet -sivuilla neljä kertaa vuodessa noin 70 päivää neljänneksen päättymisestä. Työvoimakustannusindeksin tulokset julkaistaan ennakollisina ja uusia indeksejä voidaan tarvittaessa tarkentaa. 5 Tietojen saatavuus ja selkeys Työvoimakustannusindeksin tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet -sivuilla. 6 Tilastojen vertailukelpoisuus Työvoimakustannusindeksi tehdään EU:n määrittelemiä käsitteitä ja luokituksia noudattaen. EU:n asetuksessa määriteltyjä käsitteitä on käytetty vuodesta 1996 lähtien. uitenkin sekä tilaston tuotantomenetelmän että toimialaluokituksen uudistaminen vuodesta 2009 vaikeuttavat tämän tilaston vertaamista aikaisempiin. Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuodesta 2008 lähtien työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston otokset on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta. Tilastokeskuksen julkaisema ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta saadun ansion muutosta. Se perustuu lähinnä vuoden viimeistä neljännestä koskevaan palkkatilastoon. Ansiotasoindeksin ja työvoimakustannusindeksin muutos saattaa poiketa mm. työvoimakustannusindeksin kattavammasta kustannuskäsitteestä, työajan käytön muutoksista, indeksien erilaisista laskentamenetelmistä sekä satunnaisten tai kertaluonteisten kustannuserien erilaisesta kirjaamistavasta johtuen. Eurostat julkaisee työvoimakustannusindeksiä neljännesvuosittain omilla internet -sivuillaan. Eurostatin julkaisemat tiedot kattavat Suomen osalta myös valtion ja kuntasektorin. ansallisessa indeksissä sarjat 10

on eroteltu sektoreittain. Maiden väliset erot tilaston laadintamenetelmässä saattavat vaikuttaa eri maita koskevien indeksien vertailukelpoisuuteen. 7 Tilastojen yhtenäisyys Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuoden 2008 osalta työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta. 11

Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Lisätietoja Pekka aapala 029 551 3460 anna okimäki 029 551 3667 Vastaava tilastojohtaja: annele Orjala tvkindeksi@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-3568 (pdf) ulkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi