Työvoimakustannusindeksi
|
|
- Pekka Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Työvoimakustannusindeksi 2015, 2. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi huhti-kesäkuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2015 huhti-kesäkuussa prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. ausitasoitetut työvoimakustannukset nousivat vuoden 2015 huhti-kesäkuussa prosenttia. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita, nousivat prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi yksityisellä sektorilla prosenttia. Työvoimakustannusten vuosimuutos yksityisellä sektorilla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä Valtiolla tehdyn työtunnin kustannukset laskivat vuoden 2015 huhti-kesäkuussa prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä työvoimakustannukset laskivat prosenttia vastaavalla ajankohdalla. ausitasoitetut työvoimakustannukset laskivat prosenttia. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi valtiolla prosenttia. untasektorilla tehdyn työtunnin kustannukset nousivat prosenttia vuoden 2015 huhti-kesäkuussa verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Ilman kertaluonteisia palkkaeriä kustannukset nousivat prosenttia. Samalla ajanjaksolla ansiotasoindeksi nousi kuntasektorilla prosenttia. untasektorin palkkakustannukset kasvoivat työvoimakustannusindeksin mukaan prosenttia ja tehdyt työtunnit elsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 laskivat prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Sosiaalikustannusten nousu kiihdytti osaltaan kuntasektorin tehdyn työtunnin kustannusten kasvua. Vuoden 2015 toisella neljänneksellä työpäivien määrä oli sama kuin vuotta aiemmin. Työvoimakustannusten vuosimuutos TOL 2008 mukaan, 2. vuosineljännes 2015 oodi -N -R D-S, yksityinen sektori Yritystalouden palvelualat Valtio unta Työvoimakustannukset, vuosimuutos Työvoimakustannukset - - Työvoimakustannukset, ilman kertaluonteisia palkkaeriä - - Työvoimakustannukset, kausitasoitetut Teollisuuden toimialoilla () tehdyn työtunnin kustannus laski prosenttia, rakentamisessa () nousi prosenttia ja yritystalouden palvelualoilla (-N) kustannus kasvoi prosenttia. Teollisuuden toimialoilla tehtyjen tuntien määrän kasvu ( prosenttia) edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna hidasti kustannusten kasvua. Palkkakustannukset kasvoivat samaan aikaan prosenttia työvoimakustannusindeksin tietojen mukaan. Rakentamisessa sekä palkkakustannukset että tehdyt tunnit vähenivät. Yritystalouden palvelualoilla palkkakustannukset laskivat prosenttia ja tehdyt tunnit vähenivät 3,2 prosenttia. Teollisuuden toimialoista suurin tehdyn tunnin kustannuskasvu oli metsäteollisuudessa, 3,4 prosenttia, kun taas metalliteollisuudessa kustannus laski prosenttia. Palvelualoilla suurin kasvu oli informaation ja viestinnän toimialalla, 6,2 prosenttia. Rahoituksen ja vakuutustoiminnan toimialalla kustannusten kasvu oli prosenttia. ausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus koko teollisuudessa () laski prosenttia huhti-kesäkuussa 2015 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Rakentamisen toimialalla kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus kasvoi prosenttia ja yritystalouden palvelualoilla prosenttia. Metsäteollisuudessa kausitasoitettu tehdyn työtunnin kustannus nousi prosenttia ja metalliteollisuudessa laski prosenttia huhti-kesäkuussa 2015 verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Rahoitusja vakuutustoiminnan toimialalla kustannukset kasvoivat prosenttia. Työvoimakustannusindeksi mittaa työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehty työaika sisältää sunnuntai- ja ylityötunnit muttei palkallisen vapaan tunteja, kuten vuosilomien, arkipyhien tai palkallisen sairauspoissaoloajan tunteja. Indeksissä ei ole vakioitu työtunteja tai henkilöstön rakennetta. Indeksissä tehdyn työtunnin kustannus lasketaan suoraan jokaisen neljänneksen toimialakohtaisen palkkasumman ja sosiaalivakuutusmaksujen suhteesta tehtyihin työtunteihin. eskimääräisten työvoimakustannusten muutokseen vaikuttavat säännöllisten ansioiden muutokset, tulospalkkiot ja muut kertaluonteiset palkkaerät, sosiaalivakuutusmaksut ja muutokset tehtyjen työtuntien määrässä ja työvoiman rakenteessa. 2
3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2012= Liitetaulukko 2. Työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012= Liitetaulukko 3. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, työvoimakustannusindeksi 2012= Liitetaulukko 4. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012= Liitetaulukko 5. ausitasoitetut työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2012= Liitetaulukko 6. ausitasoitetut työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100.6 Liitetaulukko Tietojen tarkentuminen...8 Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi...9 3
4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2012=100 koodi 10, 11 16, N Valtio, -R unta, D-S * Ennakkotieto, yksityinen sektori oko teollisuus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus emianteollisuus Metalliteollisuus Yritystalouden palvelut uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta oko vuosi 2013* , ,8 104, , /1* 2014/2* 2014/3* 2014/4* oko vuosi 2014* ,1 103,2 106,0 100,1 104, ,5 103, ,9 94,8 112,3 113,6 113,8 109,0 124, , , ,1 122,3 109,4 105,9 105,6 105,1 104,6 103,8 106, ,2 105,1 108,4 106,3 96,9 107, ,1 91,1 90,8 89,8 9 94,7 89,1 97,8 94,9 94,0 95,5 94,2 95,7 93,6 93,3 103, ,9 104, ,2 103,2 104,2 105,8 104,7 104,9 2015/1* 103,2 105,2 105,2 104,4 111,4 110,7 107, ,1 107,7 95,7 96,8 2015/2* 113,8 113,4 113, ,5 113, ,3 115,2 114,7 114,2 119,9 132, Liitetaulukko 2. Työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100 Muutos 2013/ 2012* 2014/1* 2014/2* 2014/3* 2014/4* Muutos 2014/ 2013* 2015/1* 2015/2* koodi, yksityinen sektori oko teollisuus 4,5 3,0-4,3 3,3-10, 11 Elintarviketeollisuus , 17 Metsäteollisuus 3,2 5,1 6, ,9 3, emianteollisuus -0,7 8,2 2,3 4, Metalliteollisuus 0,8-4,7-0,8 3,2-4,5 3,5 -N Yritystalouden palvelut 1,4-1,1 - uljetus ja varastointi 2,3 3,6-0,4 Informaatio ja viestintä 3,6 0,1 4,4 6,2 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 3,6 3,7 3,0 3,5 Valtio, -R 5,9-0,7 - unta, D-S 0,1 *Ennakkotieto 4
5 Liitetaulukko 3. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, työvoimakustannusindeksi 2012=100 koodi 10, 11 16, N Valtio, -R unta, D-S *Ennakkotieto, yksityinen sektori oko teollisuus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus emianteollisuus Metalliteollisuus Yritystalouden palvelut uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta oko vuosi 2013* , , /1* 2014/2* 2014/3* 2014/4* oko vuosi 2014* , ,4 99, ,4 98,2 107,0 108,5 108,5 106,3 114,8 105,9 107,9 108,3 106,8 107,1 108,0 106, ,0 107,0 107,8 107,3 104,7 106,0 108,3 107,2 108,0 106,5 108,4 107,4 105, ,6 97,6 95,3 94,8 93,5 96,1 95,0 94,6 98,5 98,5 98,0 98,6 99, ,2 97,0 103, , ,8 104,5 103,5 103,8 104,8 105,0 2015/1* 109,3 107, ,9 99,1 106,7 104,9 99, /2* 108,1 108,2 108,2 108,6 117,8 107,7 106,9 108,1 108,8 107, ,3 111,1 109,9 Liitetaulukko 4. Työvoimakustannukset ilman kertaluonteisia palkkaeriä, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100 Muutos 2013/ 2012* 2014/1* 2014/2* 2014/3* 2014/4* Muutos 2014/ 2013* 2015/1* 2015/2* koodi, yksityinen sektori 1,1 1,4 oko teollisuus 3,8-3,6 2,3-10, 11 Elintarviketeollisuus 0,4-16, 17 Metsäteollisuus 3,2 3,9 5, emianteollisuus 1,4 1,1 4, Metalliteollisuus 1,4 0,7 4,2-1,1-3,9-0,4 0,8 -N Yritystalouden palvelut 0,7 0,7 3,0-0,4 1,4-0,7 0,7 uljetus ja varastointi 3,0 3,2 3,4 - Informaatio ja viestintä 3,1 3,6 4,9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 3,4-3,1 Valtio, -R 6,1-0,7 - unta, D-S 3,0 3,1 *Ennakkotieto 5
6 Liitetaulukko 5. ausitasoitetut työvoimakustannukset, työvoimakustannusindeksi 2012=100 koodi 10, 11 16, N Valtio, -R *Ennakkotieto, yksityinen sektori oko teollisuus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus emianteollisuus Metalliteollisuus Yritystalouden palvelut uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta oko vuosi 2013* , /1* 2014/2* 2014/3* 2014/4* oko vuosi 2014* , ,7 104,9 103,6 105,3 104, ,5 103,5 105,8 103,6 104,9 104,4 106,1 105,7 103, ,6 104, ,8 106,2 104,8 103,8 103,1 102,3 107,8 106, ,0 104,2 104,6 105,3 106,6 104, ,3 106,8 104, ,9 104,5 106,1 104,9 2015/1* 104, ,6 103,6 107,7 105,0 109,7 107,7 105,0 2015/2* 104, , ,4 105,7 105,9 106, ,3 104,7 Liitetaulukko 6. ausitasoitetut työvoimakustannukset, prosenttimuutoksia, työvoimakustannusindeksi 2012=100 koodi 10, 11 16, N Valtio, -R *Ennakkotieto, yksityinen sektori oko teollisuus Elintarviketeollisuus Metsäteollisuus emianteollisuus Metalliteollisuus Yritystalouden palvelut uljetus ja varastointi Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muutos 2013/ 2012* 4,0 4,2 3,9 2014/1* 2014/2* 2014/3* 2014/4* Muutos 2014/ 2013* 0,4 3,1 3,7 3,4 4,5 3,2 2,3 4,1 3,4 1,1 3,2 0,8-0,4 4,3 0,7 1,1-3,5 1,4 2015/1* 0,4 4,5 4,0 0,1-5,5 2,3 0,4 2015/2* - - 3,5-5,7-6
7 Liitetaulukko aivostoiminta Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto uljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Rahoitus- ja vakuutustoiminta iinteistöalan toiminta Ammatillinen tekninen ja tieteellinen toimintak allinto- ja tukipalvelut ulkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus oulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Taiteet, viihde ja virkistys Muu palvelutoimintat oodi B D E I L M N O P Q R S 7
8 Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevan taulukon mukaisesti. Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3. Työvoimakustannusindeksin tarkentuminen, vuosimuutos 1) Työvoimakustannusindeksi Neljännes Vuosimuutos, % Yksityinen sektori, alkuperäinen sarja Valtio, alkuperäinen sarja unta-ala, alkuperäinen sarja 04/ / / / / / / / / / / / / / / / / /2015 Uusin julkistus julkistus 5,9-0,7 3,8 0,1 1,1 0,8 5,9-0,7 3,3 Tarkentuminen, %-yksikköä 1) 1. julkistus viittaa ajankohtaan, jolloin viiteajankohdan tieto on ensimmäisen kerran julkaistu. Tarkentuminen kuvaa ensimmäisen ja tuoreimman julkaisun vuosimuutosprosenttien erotusta. Tarkentuminen on laskettu pyöristetyistä luvuista. - - ausitasoitetun työvoimakustannusindeksin tarkentuminen, vuosimuutos Työvoimakustannusindeksi Neljännes Vuosimuutos, % Tarkentuminen, %-yksikköä Uusin julkistus julkistus Yksityinen sektori, kausitasoitettu sarja 04/ / / / /2014 0,4 01/2015 8
9 Laatuseloste: Työvoimakustannusindeksi 1 Tilastotietojen relevanssi Työvoimakustannusindeksi mittaa tehdyn työtunnin keskimääräisten työvoimakustannusten neljännesvuosittaista muutosta. Tilasto kattaa lähes koko yksityisen ja julkisen sektorin. Tilaston ulkopuolelle jäävät maa-, metsä- ja kalatalous. Työvoimakustannusindeksi sisältää varsinaisen työvoimakustannusindeksin lisäksi kolme sitä täydentävää indeksiä: palkkakustannusindeksin, sosiaalikustannusindeksin sekä työvoimakustannusindeksin ilman kertaluonteisia ja satunnaisia kustannuseriä. Palkkakustannusindeksi kattaa kaikki ennakonperintälain 13 :n mukaisesti maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot. Indeksi kattaa siis myös luontoiseduista ja optiojärjestelmistä aiheutuvat kustannukset. Sosiaalikustannusindeksi kattaa kaikki työnantajan lakisääteiset ja vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut. Niiden muutosta mitataan tariffien perusteella. Siten maksuajankohta tai mahdolliset maksujen palautukset eivät vaikuta sosiaalikustannusindeksin kehitykseen. ertaluonteisiin ja satunnaisiin kustannuseriin luetaan kaikki ne palkkaerät, jotka eivät sisälly jokaiselta palkanmaksujaksolta maksettavaan ansioon. Näitä eriä ovat tyypillisesti mm. tulospalkkiot, lomaraha, lomakorvaus, tuntipalkkaisten muut kuin tehdyn työajan ansioon sisältyvät palvelusvuosilisät, optioista aiheutuvat kustannukset sekä aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksetut sopimuskorotukset. ertaluonteisiin kustannuseriin kuuluvat myös työsuhteen päättymiseen liittyvät palkat (irtisanomisajan palkka ilman työvelvoitetta ja irtisanomiskorvaus). Työvoimakustannusindeksi on kehitetty Euroopan Unionin toimeksiannosta osana koko yhteisön kattavaa hanketta. Työvoimakustannusindeksin laadinnasta on säädetty Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetuksella N:o 450/2003 sekä siihen liittyvällä omission toimeenpanoasetuksella N:o 1216/2003. Tämän asetuksen muuttamisesta sen kattamien toimialojen osalta on säädetty omission asetuksella 224/ Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perustiedot on kerätty vuodesta 2007 lähtien yksityisen sektorin osalta runsaat 2000 yritystä koskevalla otoksella. Valtiolta on saatu perustiedot koko valtiota koskien vuodesta 2007 lähtien. untasektorilla tiedot on kerätty vuosina pääkaupunkiseudun kunnista ja vuonna 2011 suurimmista, yli asukkaan kunnista sekä suurimmista kuntayhtymistä. Vuoden 2012 alusta tietoja on kerätty myös satunnaisotoksella valituista alle asukkaan kunnista. Otoksessa on yhteensä yli 100 kuntaa ja kuntayhtymää. untasektorin indeksisarjat on laskettu koko kuntasektorin aineistosta vuoden neljänneksen julkaisusta lähtien, jolloin myös indeksin perusvuosi vaihdettiin (uusi perusvuosi on vuosi 2012). Tätä aiemmin julkaistut indeksisarjat laskettiin suurimpien kuntien ja kuntayhtymien aineistosta, pois lukien pääosa koulutusalasta. untasektorin indeksisarjan ensimmäisiin vuosiin kohdistuu epävarmuutta aineiston vähyyden vuoksi. Tämä tulee ottaa huomioon tietoja käyttäessä. Indeksisarjan alkuvuosiin ( ) on viety tasokorjaukset laajentuneen aineiston perusteella lasketuista neljänneksittäisistä kustannustasojen suhteista. Näin koko kuntasektoria kuvaavan aineiston neljänneksittäinen vaihtelu ja taso on korjattu sarjan alkuvuosiin, jotta aineiston laajeneminen vuosina 2011 ja 2012 ei vaikuttaisi indeksin mittaamaan kustannuskehitykseen. Yksityisellä sektorilla työvoimakustannusindeksin perustietojen keruussa on käytössä kolme lomaketta: teollisuus-, palvelu- ja koulutusalan lomake. untasektorilla perustietojen keruussa on käytössä kaksi lomaketta: koulutuslomake ja julkisen sektorin peruslomake muille toimialoille. Ottamalla tiedustelussa huomioon alakohtaiset erot on pyritty turvaamaan tiedonantajien vastausedellytykset. Tuotantoprosessiin liittyvin käsittelysäännöin on vastaavasti turvattu eri aloja koskevien tietojen vertailukelpoisuus. Tiedustelu koskee palkatun henkilökunnan ja työtuntien määrää, palkkakustannuksia sekä sosiaalivakuutusmaksujen tariffia. 9
10 Tiedustelu koskee yrityksen, kunnan tai kuntayhtymän koko palkattua henkilökuntaa. Otoskehikko on muodostettu Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yksityiseltä sektorilta kehikkoon on yleisesti valittu vähintään 30 henkilöä työllistävät yritykset. uitenkin pienyritysvaltaisilla toimialoilla (rakentaminen (), kauppa (), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), kiinteistöala (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M) sekä hallinto- ja tukipalvelut (N)) otoskehikkoon on valittu kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset. unnista otoskehikkoon on valittu yli asukkaan kunnat ja kuntayhtymistä terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä koulutusalan kuntayhtymät. Yksityisen sektorin ja valtion indeksisarjat julkaistaan alkuperäisten sarjojen lisäksi myös kausitasoitettuina. ausitasoitus tehdään Tramo/Seats -menetelmällä, jolla estimoidaan ja poistetaan sarjoista työpäivien määrien muutosten ja säännöllisen, vuodesta toiseen toistuvan kausivaihtelun vaikutus aikasarjasta. untasektorin indekseistä ei vielä julkaista kausitasoitettuja aikasarjoja aineiston alkuvuosien huonosta kattavuudesta ja aikasarjojen lyhyydestä johtuen. Indeksin laskentamenetelmää tarkistettiin estimoinnin ja toimialan määrityksen osalta vuodesta 2009 lähtien vuoden 2012 toisen neljänneksen julkistuksen yhteydessä. Estimointi on perustunut siitä lähtien kunkin neljänneksen palkkasummakuvaajan palkkasummiin. Tätä aiemmissa julkaisuissa estimointi perustui yritysrekisterin palkkasummatietoihin. Yritysten toimialat kiinnitettiin tässä yhteydessä niin, että yrityskohtainen toimiala pysyy samana indeksilaskennassa yritysrekisterin mukaisista toimialamuutoksista huolimatta. 3 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus Tehdyn työtunnin kustannusta mitattaessa on noudatettu EU:n säädöksen vaatimuksia. Tavoitteena on ollut, että koko otoksesta johdetun kustannusestimaatin suhteellinen keskivirhe olisi noin yksi prosentti. Missään toimialaositteessa suhteellinen keskivirhe ei saisi nousta yli viiden prosentin. Valtion osalta perustietoja on vuosien 2008 ja 2009 osalta editoitu vastaamaan vuoden 2010 työajankäyttöä. Tarkistusten perusteella aineistoon tehdään myös yksittäisiä korjauksia virastokohtaisesti. Yksityisen sektorin ja kuntasektorin tiedonantajien toimittamia tietoja on editoitu ja täydennetty yksittäisissä tapauksissa tiedonantajilta kerättyjen lisätietojen perusteella. Työvoimakustannusindeksin tiedot tarkentuvat pääosin kolmesta syystä. Ensinnäkin tilaston laadinnassa käytettävät mikrotason aineistot saattavat tarkentua tai ne saadaan käyttöön vasta ensimmäisen julkistuksen jälkeen. Toiseksi tiedot saattavat tarkentua tilaston laadinnassa käytettyjen menetelmien parannuksen myötä. olmanneksi kausitasoitettujen sarjojen viimeiset, osittain ennusteisiin perustuvat havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä. Lisäksi sarjojen lyhyydestä johtuen kausitasoitusmallit ja sitä kautta kausitasoitetut sarjat tarkentuvat uusien havaintojen myötä. Nämä tekijät tulee ottaa huomioon tietoja käytettäessä. Tietojen tarkentuminen ulottuu normaalisti viimeisen kahden vuoden ajalta julkaistuihin lukuihin. Menetelmällisten tai muiden suurten muutosten yhteydessä indeksin pistelukuja saatetaan tarkistaa myös pidemmältä ajanjaksolta. Työvoimakustannusindeksin perusvuosi vaihdettiin vuoden neljänneksen julkaisuun. Uusi perusvuosi on vuosi Tässä yhteydessä kuntasektorin indeksin laskenta uudistettiin käsittämään koko kuntasektorin aineisto. Aiemmin julkaistut sarjat laskettiin suurimpien kuntien ja kuntayhtymien tiedoista. Tämän vuoksi kuntasektorin indeksisarjat tarkentuivat koko aikasarjan ajalta. 4 ulkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Työvoimakustannusindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla neljä kertaa vuodessa noin 70 päivää neljänneksen päättymisestä. Työvoimakustannusindeksin tulokset julkaistaan ennakollisina ja uusia indeksejä voidaan tarvittaessa tarkentaa. 5 Tietojen saatavuus ja selkeys Työvoimakustannusindeksin tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen maksuttomilla internet-sivuilla. 10
11 6 Tilastojen vertailukelpoisuus Työvoimakustannusindeksi tehdään EU:n määrittelemiä käsitteitä ja luokituksia noudattaen. EU:n asetuksessa määriteltyjä käsitteitä on käytetty vuodesta 1996 lähtien. uitenkin sekä tilaston tuotantomenetelmän että toimialaluokituksen uudistaminen vuodesta 2009 vaikeuttavat tämän tilaston vertaamista aikaisempiin. Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuodesta 2008 lähtien työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston otokset on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta. Tilastokeskuksen julkaisema ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta saadun ansion muutosta. Se perustuu lähinnä vuoden viimeistä neljännestä koskevaan palkkatilastoon. Ansiotasoindeksin ja työvoimakustannusindeksin muutos saattaa poiketa mm. työvoimakustannusindeksin kattavammasta kustannuskäsitteestä, työajan käytön muutoksista, indeksien erilaisista laskentamenetelmistä sekä satunnaisten tai kertaluonteisten kustannuserien erilaisesta kirjaamistavasta johtuen. Eurostat julkaisee työvoimakustannusindeksiä neljännesvuosittain omilla internet-sivuillaan. Eurostatin julkaisemat tiedot kattavat Suomen osalta myös valtion ja kuntasektorin. ansallisessa indeksissä sarjat on eroteltu sektoreittain. Maiden väliset erot tilaston laadintamenetelmässä saattavat vaikuttaa eri maita koskevien indeksien vertailukelpoisuuteen. 7 Tilastojen yhtenäisyys Työvoimakustannustilasto ja työvoimakustannusindeksi perustuvat samoihin käsitteisiin ja määritelmiin. Vuoden 2008 osalta työvoimakustannusindeksin ja työvoimakustannustilaston on koordinoitu siten, että indeksin otos muodostaa pääosan työvoimakustannustilaston otoksesta. 11
12 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Lisätietoja Pekka aapala anna okimäki Petri Ruohonen Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-arkko Lähde: Palkat ja työvoimakustannukset, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) ulkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi
Työvoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2018 Työvoimakustannusindeksi 2018, 4. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka-joulukuussa prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2018 Työvoimakustannusindeksi 2018, 1. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi-maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannusindeksi 2014, 1. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi-maaliskuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Työvoimakustannusindeksi 2015, 1. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi-maaliskuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Työvoimakustannusindeksi 2016, 2. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus laski huhti-kesäkuussa 2,4 prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2017 Työvoimakustannusindeksi 2017, 3. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus laski heinä-syyskuussa prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2017 Työvoimakustannusindeksi 2016, 4. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka-joulukuussa prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Työvoimakustannusindeksi 2014, 4. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka-joulukuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2018 Työvoimakustannusindeksi 2017, 4. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus laski loka-joulukuussa prosenttia edellisvuodesta Yksityisen sektorin työvoimakustannukset
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset Työvoimakustannusindeksi, 3. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi heinä syyskuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden heinä syyskuussa
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Työvoimakustannusindeksi, 4. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka - joulukuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden loka joulukuussa
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Työvoimakustannusindeksi 2012, 2. vuosineljännes, kausitasoitetut tiedot Tehdyn työtunnin kausitasoitettu kustannus nousi huhti - kesäkuussa 4,8 prosenttia Yksityisen
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 0 Työvoimakustannusindeksi 0,. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi huhti kesäkuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 0 huhti kesäkuussa
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Työvoimakustannusindeksi 2012, 1. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi - maaliskuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes
Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Työvoimakustannusindeksi 2009, 1. vuosineljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi tammi maaliskuussa 4,5 prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat
LisätiedotTyövoimakustannusindeksi
Palkat ja työvoimakustannukset 2010 Työvoimakustannusindeksi 2009, 4. neljännes Tehdyn työtunnin kustannus nousi loka joulukuussa prosenttia Yksityisen sektorin työvoimakustannukset nousivat vuoden 2009
LisätiedotTyövoimakustannustutkimus 2012
Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,4 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014
Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden
LisätiedotJulkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta
LisätiedotTyövoimakustannustutkimus 2012
Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013
Rahoitus ja vakuutus 04 03 hankinnat,0 miljardia vuonna 03 hankinnat olivat,0 miljardia euroa vuonna 03. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat vähenivät 4 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin, miljardia
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2010, 2. vuosineljännes Teollisuuden varastot vähenivät edelleen vuoden 2010 toisella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2010 kesäkuun lopussa
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2017 Tuotannon suhdannekuvaaja 2016, marraskuu Kausitasoitettu tuotanto laski marraskuussa, työpäiväkorjattuna kasvua vuodentakaiseen Kausitasoitettu tuotanto laski vuoden 2016 marraskuussa
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012
Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2014 Tuotannon suhdannekuvaaja 2014, toukokuu Kansantalouden tuotanto laski toukokuussa 2014 Kausitasoitettu tuotanto laski toukokuussa 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010
Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009
Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012
Energia 2013 Kivihiilen kulutus 2012, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden tammi-joulukuussa
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2017 Tuotannon suhdannekuvaaja 2017, maaliskuu Kansantalouden tuotanto jäi maaliskuussa hieman edelliskuukaudesta, kasvu vuodentakaiseen jatkuu edelleen Kausitasoitettu tuotanto laski vuoden
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2014 Tuotannon suhdannekuvaaja 2013, lokakuu Kansantalouden tuotanto pieneni lokakuussa 2013 Kausitasoitettu tuotanto pieneni lokakuussa 0,4 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010
Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa
Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden
LisätiedotNeljännesvuositilinpito
Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2019 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2018, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 0,6 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,6 miljardia euroa loka-joulukuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2016 Rakennus- ja asuntotuotanto 2016, huhtikuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi alkuvuonna Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2016 helmi-huhtikuussa 10,1
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2012 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 2. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa laski vuoden 2012 toisella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2013 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa laski vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2012 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 3. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa nousi vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2014 Tuotannon suhdannekuvaaja 2014, lokakuu Kansantalouden tuotanto laski lokakuussa 2014 Kausitasoitettu tuotanto laski lokakuussa prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna tuotanto
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2009 Teollisuuden varastotilasto Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 maaliskuun lopussa 4,6
LisätiedotTeollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta
Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni
LisätiedotKivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
LisätiedotYmpäristöverot 2015, toimialoittain
Ympäristö ja luonnonvarat 2017 Ympäristöverot, toimialoittain Ympäristöverojen kertymä oli yli 6 miljardia euroa vuonna Ympäristöverot kasvoivat 2,8 prosenttia edellisvuodesta 6,1 miljardiin euroon Kasvua
LisätiedotOmistusasumisen hintaindeksit
Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä
LisätiedotValtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2017, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen toisen vuosineljänneksen ylijäämä kasvoi 1,3 miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2013 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2013, 2. neljännes Varastojen arvo laski vuoden takaisesta sekä teollisuuden että kaupan toimialalla vuoden 2013 toisella neljänneksellä Teollisuuden
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, heinäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni touko-heinäkuussa Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 touko-heinäkuussa
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2010 Tuotannon suhdannekuvaaja 2010, maaliskuu Kansantalouden tuotanto maaliskuussa edelliskuukauden tasolla Kausitasoitettu tuotanto pysyi maaliskuussa edelliskuukauden tasolla. Alkuperäisen
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2019 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2019, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni miljardia euroa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni miljardia euroa heinä-syyskuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2013 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2013, 1. neljännes Varastojen arvo laski vuoden takaisesta sekä teollisuuden että kaupan toimialalla vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2015 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, tammikuu Kansantalouden tuotanto kasvoi tammikuussa 2015 Kausitasoitettu tuotanto kasvoi tammikuussa 1,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattuna
LisätiedotValtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa
Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2010 Tuotannon suhdannekuvaaja 2009, joulukuu Kansantalouden tuotanto nousi joulukuussa edelliskuukaudesta Kausitasoitettu tuotanto nousi 0,2 prosenttia edelliskuukaudesta. Alkuperäisten sarjojen
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016
Rakentaminen 2017 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2016 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2015 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, kesäkuu Kansantalouden tuotanto kesäkuussa hieman edelliskuukautta pienempi Kausitasoitettu tuotanto laski kesäkuussa 0,1 prosenttia edelliskuukaudesta.
LisätiedotTalonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015
Rakentaminen 2016 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2015 Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 213 Kivihiilen kulutus 213, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus kasvoi 47 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden
LisätiedotRakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017
Rakentaminen 2018 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset 2017 Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017 Tilastokeskuksen mukaan vähintään
LisätiedotKuntatalous neljännesvuosittain
Julkinen talous 07 Kuntatalous neljännesvuosittain 07,. vuosineljännes Manner-Suomen kuntien toimintakulut vähenivät,0 prosenttia tammi-kesäkuussa 07 Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotKivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa
LisätiedotValtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden
LisätiedotTieliikenteen tavarankuljetukset
Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2013, 2. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä väheni vuoden 2013 toisella neljänneksellä Vuoden 2013 toisella neljänneksellä kuorma-autoilla
LisätiedotValtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2015 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä laski edellisvuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2010, 3. vuosineljännes Kaupan varastot laskivat 7,3 prosenttia vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan syyskuun
LisätiedotKaupan liikevaihtokuvaaja
Kauppa 2016 Kaupan liikevaihtokuvaaja 2015, marraskuu Koko kaupan myynti kasvoi marraskuussa 0,4 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskuksen mukaan koko kaupan myynti kasvoi marraskuussa 0,4 prosenttia
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2018 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritysten aloitukset kasvoivat 7,7 prosenttia vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 6 795 vuoden
LisätiedotTuotannon suhdannekuvaaja
Kansantalous 2010 Tuotannon suhdannekuvaaja 2010, helmikuu Kansantalouden tuotanto laski helmikuussa, tammikuu kääntyi plussalle Korjattu 7.5.2010 klo 10.00. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin
LisätiedotOmistusasumisen hintaindeksit
Asuminen 2016 Omistusasumisen hintaindeksit, 4 neljännes Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia vuoden neljännellä
LisätiedotOmakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia
Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa
LisätiedotKaupan liikevaihtokuvaaja
Kauppa 2015 Kaupan liikevaihtokuvaaja 2015, lokakuu Koko kaupan myynti painui lokakuussa 6,5 prosentin laskuun Tilastokeskuksen mukaan myynnin lasku jatkui lokakuussa kaupan toimialoilla autokauppaa lukuun
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
LisätiedotTeollisuuden ja kaupan varastotilasto
Yritykset 2012 Teollisuuden ja kaupan varastotilasto 2012, 1. neljännes Varastojen arvo kasvoi teollisuudessa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen
LisätiedotKivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015
Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen ylijäämä pieneni miljardia euroa huhti-kesäkuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusaseman paraneminen hidastui loka- joulukuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat
LisätiedotValtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa
Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden
LisätiedotAsuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 1 vuosineljännes Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia Vapaarahoitteisten
LisätiedotValtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa
Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2014 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Aloittaneiden yritysten määrä väheni eniten kaupan alalla Tilastokeskuksen mukaan aloittaneiden yritysten määrä väheni 8,4 prosenttia vuoden 2014 neljännellä
Lisätiedot