1(15) HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Köyliön Osuuspankin liikevoitto heikkeni edellisvuoden tasosta. Alhaisena pysynyt korkotaso supisti korkokatetta, mutta yhteenlasketut tuotot pysyivät edellisvuoden tasolla palkkiotuottojen ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten tuottojen kasvun ansiosta. Arvonalentumiset saamisista pienenivät ja järjestämättömät saamiset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Talletuskanta kasvoi maltillisesti ja erityisesti määräaikaisten talletusten suosio kasvoi. Luottokanta jatkoi tasaista kasvua ja vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla. Avainlukuja Avainlukuja 2010 2009 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 285 627-54,5 Kulujen suhde tuottoihin, % 79,6 61,4 18,2 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 5,7-2,9 Vakavaraisuussuhde, % 20,4 19,8 0,6 Henkilöstö keskimäärin 11 12-1 Jäsenet 1 541 1 494 47 OP-Pohjola-ryhmä Köyliön Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP-Pohjola osk:sta (aikaisemmin OP- Keskus osk) tytäryhtiöineen. OP-Keskus osk:n toiminta uudelleenorganisoitiin 1.1.2011 siten, että OP-Pohjola-ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaa keskusyhteisöstä erillinen, OP-Pohjola osk:n kokonaan omistama palveluyhtiö OP-Palvelut Oy. OP-Keskus osk:n nimi muutettiin OP-Pohjola osk:ksi. OP-Pohjola osk toimii koko OP-Pohjolaryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP-Pohjola osk:n jäsenluottolaitos. OP-Pohjola osk ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvoi vuonna 2010 rivakasti edellisen vuoden syvän taantuman jälkeen. Nousuun tosin ponnistettiin taantuman heikentämältä tasolta ja talouden kehitys vaihteli poikkeuksellisen paljon eri maiden välillä. Suomen talous elpyi selvästi vuonna 2010. Vuoden 2009 kansantuotteen romahduksen vaikutukset laajemmalti talouteen jäivät selvästi pelättyä pienemmiksi. Työttömyys alkoi laskea jo vuoden 2010 alkupuolella. Konkurssien määrä laski selvästi lyhyen nousun jälkeen. Vuonna 2011 Suomen talous elpyy edelleen kohtalaisen hyvää vauhtia. Euribor-korot kääntyivät verkkaiseen nousuun 2010 aikana, kun rahoitusmarkkinoiden tilanne alkoi normalisoitua. Euribor-korkojen nousu jäänee vähäiseksi myös vuonna 2011.
2 Matalat korot ja vankka kuluttajien luottamus tukivat asuntoluottojen kasvua. Kokonaisuutena pankkien luotto- ja talletuskannan kasvu piristyi hieman vuonna 2010. Osakemarkkinoiden kehitys jatkui verrattain vahvana. Suomeen rekisteröityjen rahastopääomien vahva kehitys jatkui ja pääomamarkkinoiden elpyminen tuki edellisvuoden tapaan vakuutussäästöjen kasvua. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Köyliön Osuuspankin varsinaisen toimitusjohtajan ollessa estynyt hoitamaan tehtäväänsä, hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan 21.10.2010 toimitusjohtajan sijaiseksi pankinjohtaja Jari Valosen Eurasta. Sijaisuus on määräaikainen. Valonen aloitti tehtävässään 1.11.2010. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Köyliön Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden päätuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 2010 2009 Muutos, % 2008 1000 euroa Tuotot Korkokate 1 244 1 361-8,6 1 815 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 182 105 73,8 128 Palkkiotuotot, netto 145 171-15,3 125 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 50 79-36,6-295 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -251 0-2 207 1 876,7 Suojauslaskennan nettotulos 0 0 0 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 1-3 138,8-5 Liiketoiminnan muut tuotot 63 63-0,6 73 Yhteensä 190 415-54,2 28 Tuotot yhteensä 1 434 1 776-19,2 1 843 Kulut Henkilöstökulut 504 465 8,4 538 Muut hallintokulut 397 403-1,5 398 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 36 32 10,9 38 Liiketoiminnan muut kulut 205 190 8 186 Kulut yhteensä 1 142 1 091 4,7 1 160 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista 6 58-88,9 46 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 Liikevoitto (-tappio) 285 627-54,5 637 Liikevoittoon vaikutti erityisesti korkokatteen supistuminen sekä myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumiskirjaukset. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvattivat etenkin OP-Pohjola-ryhmän yhteisöiltä saadut osingot ja osuuspääoman korot. Hallintokuluista henkilöstökulujen määrä kasvoi ja muiden hallintokulujen osuus laski edellisvuoteen verrattuna.
3 Palkkiot luotonannosta ja maksuliikkeestä kasvoivat kuluneena vuonna. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset, joiden määrä kasvoi edelleen. Joulukuusta 2010 lähtien OP-bonuksia alkoi kertyä asiakkaille myös vakuutuksista. Samalla OPbonusasiakkaan määritelmä muuttui. Jatkossa OP-bonusasiakkuudessa huomioidaan pankkiasioinnin lisäksi myös vakuutusasiointi. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 2010 2009 Muutos, % 1000 euroa Talletuksista 5 6-10,9 Luotonannosta 96 92 4,7 Maksuliikkeestä 158 140 13 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 27 21 31,7 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 39 40-1,7 Takauksista 11 10 6,2 Vakuutusten välityksestä 20 61-66,9 Muut 44 50-12,4 Yhteensä 401 419-4,4 OP-bonukset -196-185 6,2 Palkkiotuotot yhteensä 205 235-12,7 Palkkiokulut 60 64-5,6 Palkkiotuotot, netto 145 171-15,3 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot pienenivät edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioita seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2010 2009 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä 16 64-75,5 Vähennykset -9-7 38,4 Arvonalentumisten nettomäärä 6 58-88,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,1-0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2010 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % 31.12.2008 Tase 67 129 64 196 4,6 63 520 Luotot 57 264 54 505 5,1 51 229 Saamistodistukset 3 487 4 448-21,6 4 456 Osakkeet ja osuudet 2 813 2 693 4,5 2 560 Talletukset 52 822 52 319 1 51 226 Oma pääoma 7 602 7 206 5,5 6 790 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 3 930 4 616-14,9 3 247
4 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 13.510 tuhatta euroa eli 663 tuhatta euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 57.264 tuhatta euroa (54.505 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui ja asuntoluottojen kasvuvauhti hidastui viime vuodesta. Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % Järjestämättömät saamiset 993 290 242,4 Nollakorkoiset saamiset 49 0 Yhteensä 1 042 290 259,2 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 1,8 0,5 1,3 Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2010 31.12.2009 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 349 369 Prosenttia taseesta 0,5 0,6 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 53 51 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 82 82 Nettotuotto, % 3,6-0,5 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma 402 420 yhteensä Prosenttia taseesta 0,6 0,7 Sitoutunut pääoma muodostuu kiinteistön kirjanpitoarvosta lisättynä osakehuoneistoon kohdistuvalla lainaosuudella. Pankilla ei ole sijoituksia kiinteistösijoitusyhtiöissä. Kaikkien kiinteistösijoitusten osuus on 0,6 prosenttia taseesta (0,7). Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Omassa käytössä olevista kiinteistöistä ei kirjattu arvonalennuksia tilikauden aikana. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden tasearvoa määritettäessä on otettu lähtökohdaksi hyödykkeen arvo suhteessa liiketoiminnan tulonodotuksiin. Arvonkorotuksia oli tilikauden lopussa 89 tuhatta euroa. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2009.
5 Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöjä omistetaan vuokratuottojen ja omaisuuden arvonnousujen hankkimiseksi. Jos suorassa omistuksessa olevasta kiinteistöstä osa on vuokrattu ja oman käytön osuus on ollut vähäinen (alle viisi prosenttia), kiinteistö on luokiteltu sijoituskiinteistöksi. Sijoituskäytössä olevia liike-, toimisto- ja teollisuuskiinteistöjä arvostettaessa kiinteistökohtaisena vähimmäistuottovaatimuksena tasearvoa määritettäessä on käytetty 5,5 prosenttia. Asuntojen ja maa-alueiden arvostuksen perustana ovat olleet toimitusjohtajan laatimat arviot niiden käyvistä arvoista. Sijoituskiinteistöihin sisältyi tilikauden päättyessä arvonkorotuksia 26 tuhatta euroa. Arvonkorotuksia ei peruutettu tilikauden aikana. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä olivat 2.459 tuhatta euroa (1.373). Osakkeiden ja osuuksien määrää kasvattivat etenkin sijoitukset sijoitusrahastoihin. Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 64 tuhatta euroa oli 32 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pääosa lisäyksestä johtui kalustoinvestoinneista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa Talletukset 31.12.2010 31.12.2009 Muutos, % Maksuliiketilit 22 050 22 168-0,5 Säästämistilit 20 207 15 137 33,5 Sijoittamistilit 10 567 15 020-29,6 Valuuttatalletukset 0 0 7,8 Yhteensä 52 822 52 319 1 Muut velat 490 635-22,9 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 53 312 52 954 0,7 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat lähes kokonaan veloista Pohjola Pankki Oyj:lle, kasvoivat 3.008 tuhanteen euroon (1.005). Pankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma kasvoi 0,8 prosenttia 737 tuhanteen euroon (731). Omistajajäsenillä oli sijoituksia osuuspääomaan 154 tuhatta euroa ja lisäosuuspääomaan 562 tuhatta euroa. Osuuspankki maksoi osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja vuodelta 2009 yhteensä 11.583,26 euroa.
6 Koko oman pääoman määrä kasvoi 5,5 prosenttia 7.602 tuhanteen euroon (7.206). Luottotappiovarausta kasvatettiin 140 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan nk. Basel II säännöstön mukaisesti. Luottoriskin pääomavaatimuksen laskentaan käytetään luottoriskin standardimenetelmää. Myös markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Operatiivisten riskien pääomavaatimuksen laskennassa siirryttiin vuoden 2010 aikana perusmenetelmästä standardimenetelmän käyttöön. OP-Pohjola-ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP- Pohjola-ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Vakavaraisuussäännöstö on muuttumassa finanssikriisin seurauksena. Kansainvälisesti valvojien yhteistyönä ollaan muodostamassa nk. Basel III säännöksiä, joilla pyritään estämään finanssikriisien synty tulevaisuudessa. Suurimmat muutokset koskevat luottolaitosten omien varojen sisältöä, likviditeettivaatimuksia ja vähimmäisomavaraisuusastetta. Basel III säännöstön lopullinen sisältö, voimaantulo- ja siirtymäaikataulut ovat vielä avoimena. Osuuspankin omat varat ja vakavaraisuus ovat muuttuneet vuoden aikana seuraavasti: Omat varat 31.12.2010 31.12.2009 1000 euroa Ensisijaiset omat varat 9 145 8 900 Osuus- ja lisäosuuspääoma 716 727 Irtisanottu osuus- ja lisäosuuspääoma 19 2 Pääomalainat 0 0 Muut ensisijaiset omat varat 8 410 8 171 - Aineettomat hyödykkeet 0 0 Muut vähennykset ensisijaisista omista varoista 0 0 Toissijaiset omat varat 257 9 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 257 9 Muut toissijaiset omat varat 0 0 Muut vähennykset toissijaisista omista varoista 0 0 Omat varat yhteensä 9 401 8 909 Omien varojen määrä oli tilikauden päättyessä 9.401 tuhatta euroa ja taseen osoittama oma pääoma 7.602 tuhatta euroa. Omien varojen ja taseen osoittaman oman pääoman erotus 1.799 tuhatta euroa johtuu sellaisista omiin varoihin luettavista eristä, jotka eivät sisälly taseen omiin pääomiin sekä omista varoista vähennetyistä eristä. Merkittävimmät tällaiset erät ovat omiin varoihin luetut vapaaehtoiset varaukset ja poistoero laskennallisella verolla vähennettynä (1.820). Omista varoista vähennettyjä eriä ovat mm. suunniteltu voitonjako (13). Finanssivalvonnan 15.1.2010 antaman luottolaitostoiminnasta annetun lain 48 :n 8 momentin mukaisen poikkeusluvan perusteella osuuspankin sijoituksia Pohjola Capital Partners Oy:n (nyk. Vaaka Partners Oy:n) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskennassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin sen sijaan, että ne olisi vähennetty omista varoista.
7 Omien varojen vaatimus 1000 euroa Omien varojen vaatimus 31.12.2010 31.12.2009 Luottoriski Valtio- ja keskuspankkivastuut 1 1 Luottolaitos- ja 0 0 sijoituspalveluyritysvastuut Yritysvastuut 920 809 Vähittäisvastuu 2 182 2 154 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 268 258 Muut erät 37 36 Luottoriski yhteensä 3 408 3 257 Markkinariski 27 28 Operatiivinen riski 258 320 Yhteensä 3 693 3 605 Vakavaraisuus 31.12.2010 31.12.2009 1000 euroa Omat varat yhteensä 9 401 8 909 Ensisijaiset omat varat 9 145 8 900 Omien varojen vaatimus 3 693 3 605 Vakavaraisuussuhde, % 19,8 19,8 Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % 20,4 19,8 Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus, % * 12,7 12,6 *syyskuussa 2010 Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia. Ensisijaisilla omilla varoilla lasketun vakavaraisuussuhteen alaraja on 4 prosenttia. Tunnuslukujen laskentakaavat: Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Vakavaraisuussuhde ensisijaisilla omilla varoilla, % Ensisijaiset omat varat yhteensä x 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Yhteisvastuu ja yhteisturva Osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP-Pohjola osk, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP-Pohjola osk:n jäseniä olivat vuoden lopussa 213 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP- Kotipankki Oyj. Lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista.
8 Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletus- ja sijoitussuoja Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP-Pohjola-ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP-Pohjola-ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmä on maksanut vuonna 2010 rahastolle kannatusmaksuja 24 530 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina. Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2010 2009 2008 Oman pääoman tuotto (ROE), % 2,8 5,7 6 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,4 0,8 0,8 Omavaraisuusaste, % 14 13,9 13,2 Kulujen suhde tuottoihin, % 79,6 61,4 62,9 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
9 Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulujen suhde tuottoihin, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskienhallinta on järjestetty OP-Pohjola osk:n jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti. OP-Pohjola osk:n johtokunta on asettanut osuuspankkien riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja eri riskilajeille valvontarajat, joita niiden ei tule toiminnassaan ylittää. Pankin hallintoneuvosto on vahvistanut vakavaraisuutta ja riskien hallintaa koskevat periaatteet. Pankin hallitus vastaa riskienhallinnan riittävyydestä ja on vahvistanut eri riskilajeja koskevat ohjeet sekä asettanut riskirajat riskinkantokyvylle ja keskeisimmille riskimittareille. Riskirajojen ajantasaisuus suhteessa pankin liiketoiminnan tilaan ja kehitykseen tarkistetaan vuosittain. Hallitus valvoo riskienhallintaa ja seuraa säännöllisesti pankin riskinkantokykyä ja riskitilannetta. Hallitus käsittelee pankin riskiaseman kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Osuuspankin johto vastaa riskienhallinnan toteutuksesta hallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti sekä raportoi hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP-Pohjola osk:lle säännöllisesti pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Pankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja OP-Pohjola osk:n tuottaman, riskien pohjalta lasketun taloudelliseen pääomaan perustuvan, laskentamallin avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankin riskit on kartoitettu kattavasti ja että pankilla on riittävä riskinkantokyky nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja riskinkantokyvyn tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman riskinkantokykyyn vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa.
10 Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Pankkiliiketoiminnassa luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat vahvistettuihin päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Seurannassa kiinnitetään huomiota myös luotonannon toimialakohtaisiin keskittymiin. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Pankin luottokanta on pääsääntöisesti vakuutettu Osuuspankkien Keskinäisessä Vakuutusyhtiössä (OVY). OVYn vakuutuskäsittely myös tukee pankin laadukasta luottoprosessia analysoimalla asiakkaan velanhoitokyvyn riittävyyden ja vakuuksien turvaavuuden tietyn vastuumäärän ylittävistä asiakaskokonaisuuksista. Pankin luottoasiakkaat ovat pääasiallisesti yksityishenkilöitä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi luottolaitoslain asettaman 25 prosentin rajan pankin omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 58,1 prosenttia pankin omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä pankissa ylitti 10 prosenttia pankin omista varoista, oli yhteensä 49,8 prosenttia pankin omista varoista. Markkinariskit Vuonna 2010 luotto- ja takaustappioiden nettomäärä oli 0,0 prosenttia luotto- ja takauskannasta. Luottotappioriskien kartoituksen perusteella suurimpien asiakkaiden taholta ei ole odotettavissa olennaisia tappioita. Pankin järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset olivat 1,8 prosenttia luottoja takauskannasta. Markkinariskeihin sisällytetään likviditeetti- (rahoitus-), korko-, valuuttakurssi-, osake- ja kiinteistöriskit. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Markkinariskien hallinta on osa pankin sisäistä valvontaa ja liiketoiminnan johtamista sekä vakavaraisuuden hallintaprosessia. Markkinariskien hallinnasta pankki on vahvistanut erillisen toimintaohjeen. Rahoitusriskillä tarkoitetaan pankin kykyä selviytyä maksuvelvoitteista. Rahoitusriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan luotonannon ja sen rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankin shekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategian ja OP- Pohjola osk:n hallintoneuvoston hyväksymistä ryhmätason riskirajoista johdettujen osuuspankkien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Korkoriskillä tarkoitetaan korkojen muutosten aiheuttamaa epävarmuutta pankin tulokselle ja kannattavuudelle. Korkoriski aiheutuu sijoituksen ja hankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista. Korkoriski näkyy toteutuessaan taseen nykyarvon muutoksena ja korkotuloksen muutoksena. Pankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP-Pohjola-ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna tai ns. taloudellisena suojauksena. Taloudellisen suojauksen avulla suojataan tiettyä riskipositiota tai kassavirtaa tulevaisuuden arvonmuutoksia vastaan sovellettavan riskienhallintastrategian mukaisesti.
11 Operatiiviset riskit Strategiset riskit Pankkiliiketoiminnassa valuuttakurssiriskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP-Pohjola-ryhmässä valuuttakurssiriski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan julkisesti noteerattavien osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Pankin sijoitustoiminnan kulmakivet ovat vähäriskisyys, turvaavuus ja likviditeetti. Sijoitustoiminta ei ole pankin ydinliiketoimintaa. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Pankin kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee pankin kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2010 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,6 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 45 prosenttia vuokrattuna. Sijoituskiinteistöihin sitoutuneen pääoman tuotto oli 3,6 prosenttia eli hieman edellisvuotista korkeampi. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että puutteellisesti toimivista sisäisistä prosesseista, henkilöistä ja järjestelmistä tai ulkoisista tapahtumista aiheutuu tappiota. Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan säännöllisesti ja riskitilanne raportoidaan hallitukselle kokonaisuutena kaksi kertaa vuodessa. Vuonna 2010 operatiivisista riskeistä pankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strategisella riskillä tarkoitetaan väärin valitun liiketoimintastrategian johdosta syntyviä menetyksiä. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko Vuoden lopussa pankilla oli pääkonttorin lisäksi kolme sivukonttoria, Kankaanpäässä, Tuiskulassa ja Vuorenmaalla. Pääkonttorissa Kepolassa on rahan nostoon tarkoitettu Otto. -käteisautomaatti sekä Internet-asiakaspääte. Lisäksi kaikissa konttoreissa on myös asiamiesposti. Sähköiset pankkipalvelut muodostavat merkittävän osan osuuspankin palvelutarjonnasta. Vuoden 2010 lopussa 90,6 prosenttia asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tehtiin sähköisinä itsepalveluina. Verkkopalvelusopimusten määrä kasvoi vuoden aikana 7,5 prosenttia. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 47 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1541. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja edelleen jatkuvasta aktiivisesta jäsenhankinnasta.
12 Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät Osuuspankki kuuluu OP-Pohjola-ryhmän yhteiseen OP-Henkilöstörahastoon. Henkilöstörahasto on työntekijöiden pitkän tähtäimen palkitsemismuoto. Pankki maksaa henkilöstörahastolle voittopalkkioita ennalta sovittujen periaatteiden mukaan. Rahaston jäsen voi nostaa rahasto-osuuksia rahaston säännöissä mainituin perustein. Osuuspankissa on käytössä johdon palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella järjestelyyn kuuluvat työntekijät saavat osittain Pohjola Pankki Oyj:n osakkeina ja osittain rahana selvitettävän palkkion. Palkkion suuruus määräytyy asetettujen tavoitteiden perusteella ja se suoritetaan ansainta- ja sitouttamisjakson kuluttua. Henkilöstö Köyliön Osuuspankin henkilökunta 31.12.2010 Aaltonen Tuija Kaleva Juhani Lehtonen Soili Puljujärvi Tarja Sulin Pirjo Hakkarainen Pirkko Kanninen Riitta Pohjus Jorma Sauramo Päivi Valonen Jari Vuoden 2010 aikana Köyliön Osuuspankin palveluksessa olivat Sonja Kumlander (kesätyöntekijä) ja Sarita Sandelin (harjoittelija). Sari Nurminen siirtyi vuoden aikana toisen työnantajan palvelukseen ja Anitta Lehto jäi eläkkeelle. Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Hallintoneuvosto Köyliön Osuuspankin omistajajäsenet käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 4.3.2010. Kokoukseen osallistui 18 osuuspankin jäsentä. Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet.
13 Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 15 ja enintään 26 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 25. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 65 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2010 yhteensä neljä kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 3- jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle. Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 6 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 65 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 15.
14 Toimitusjohtaja Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto suluissa toimikauden alkamisvuosi ja erovuoroisuusvuosi Puheenjohtaja Suni Maija (2010-2013) opettaja Varapuheenjohtaja Korpela Reijo (x) (2009-2012) maanviljelijä Muut jäsenet Aaltonen Jukka (2010-2013) maanviljelijä Eskola Terho (2008-2011) maanviljelijä Granqvist Pentti (2010-2013) maanviljelijä Hankaankorpi Jari (2010-2013) yritystutkija Huila Teija (2008-2011) fysioterapeutti Ilola Pekka (2008-2011) tuotantopäällikkö Kalliolevo Kaija (2008-2011) toimistovirkailija Karilainen Ami (2008-2011) yrittäjä Kesonen Sakari (2009-2010) palomies (xx) Ketola Tapani (x) (2010-2013) piirtäjä Markkula Hanna (x) (2010-2013) maatalousyrittäjä Matomäki Vesa-Pekka (2008-2011) maanviljelijä Mattila Raimo (2009-2012) metallimies Nieminen Antero (2009-2012) kiinteistövälittäjä Parkkila Jaakko (2008-2011) maanviljelijä Putko Tapio (2009-2012) maanviljelijä Pörrö Tuula (2009-2012) emäntä Routama Risto (2008-2011) koulunjohtaja Sarin Jukka (2010-2013) maanviljelijä Sauramo Maija (2010-2013) yrittäjä Simula Kari (2010-2013) maanviljelijä Tuomola Johanna (2009-2012) yrittäjä Vahekoski Marika (2009-2012) agrologi AMK Vahteristo Samuli (2010-2013) toimiupseeri x) Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen xx) Hallituksen jäsen 3.12.2010 alkaen Hallitus Puheenjohtaja Korpela Hannu, yrittäjä 02.12.2010 asti Puheenjohtaja Mika Männistö, maanviljelijä 20.12.2010 alkaen Varapuheenjohtaja Mika Männistö, maanviljelijä 20.12.2010 asti Varapuheenjohtaja Seija Haanpää, terveydenhoitaja 20.12.2010 alkaen
15 Muut jäsenet Eskola Ilkka, sähkötyönjohtaja 03.12.2010 alkaen Kesonen Sakari, palomies 03.12.2010 alkaen Mikkola Matti, maanviljelijä 16.04.2010 asti Ojala Jarmo, yrittäjä Pohjus Jorma, toimitusjohtaja Välilä Reijo, maanviljelijä Toimitusjohtaja Pohjus Jorma emba agrologi AMK, 54 v, pankin toimitusjohtajaksi vuonna 2003 Toimitusjohtajan sijainen Valonen Jari, yo-merkonomi, 46 v, toimitusjohtajan sijainen 1.11.2010 alkaen Tilintarkastajat Muu tarkastustoiminta Osuuskunnan kokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut professori, kauppatieteiden tohtori, KHT Markku Koskela. OP-Pohjola osk:n OP-Tarkastuksen tarkastajat Heikki Launiala ja Juha Pajumaa suorittivat osuuspankin tarkastuksen 12. 15.4.2010. Lisäksi tarkastuspäällikkö Ilkka Haapa suoritti pankissa tarkastuksen 5.10.2010 ja 3.-4.11.2010. Osuuspankin sisäinen tarkastus tehdään ostopalveluna OP-Pohjola osk:n jäsenpankkien sisäisen tarkastuksen toimesta. Vastuutarkastajana on toiminut Ilkka Haapa. Tulevaisuuden näkymät Suomen talous on kasvanut selvästi vuonna 2010 ja näkymät pysyvät verraten suotuisina myös jatkossa. Sen sijaan kansainvälinen talouskasvu on ollut alueellisesti epätasaista ja Euroalueen talouden elpymiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Euroopan keskuspankin odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasolla ainakin vuoden 2011 loppupuolelle asti. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin toiminnan jatkuvuus ja kannattavuus turvaten. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 6.031.788,23 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 154.473,79 euroa. Tilikauden ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 2,3 prosenttia eli yhteensä 13.320,75 euroa. Loppu tilikauden ylijäämästä eli 141.153,04 euroa jätetään edellisten tilikausien voittovarojen tilille.