EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA 2018 Kirjenumero 1115/16
Kalaosasto/HH 13.1.2017 Kirjenumero 1115/16 KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE 1. HANKKEEN TIIVISTELMÄ Kokemäenjoen vesistöalueen vapaat vesireitit-hankeessa on tarkoituksena toteuttaa Pirkanmaan alueella konkreettisia kunnostustoimia vesistöissä olevien kalojen nousuesteiden poistamiseksi. Hankkeessa toteutetaan myös virtavesien kunnostustoimia taimenen luontaisen elinkierron vahvistamiseksi. Hanke hyödyntää sitä pohjatyötä, jota KVVY on tehnyt toimialueellaan jo usean vuoden ajan kunnostustoimien toteuttamiseksi. Hankkeen aikana tuotetaan myös uutta tutkimustietoa Pirkanmaalla luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaelluskäyttäytymisestä. Tutkimustiedolla pyritään perustellusti viemään eteenpäin alueella taimenkantojen hoitotoimenpiteitä. EKOenergialta haettavan avustuksen suuruus on 50 000 euroa. EKOenergian tuella käynnistetään kaksivuotinen hanke, joka toteutetaan vuosina 2017 ja 2018. EKOenergialta saatava 50 000 euron avustus kattaisi 45,5 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Loppuosa hankeen kokonaiskustannuksesta on määrä kerätä kalastusalueilta, osakaskunnilta, kaupungeilta sekä ELY-keskukselta. Vuosittain käytettävästä EKOenergian avustuksesta (25 000 euroa) 20 000 euroa käytetään nousuesteiden poistamiseen ja virtavesien kunnostustoimiin ja 5 000 euroa käytetään luontaisesti syntyneiden taimenien vaellustutkimukseen. Vuosittain tehdyistä toimenpiteistä laaditaan raportti, josta selviää tarkasti mihin EKOenergian myöntämä avustus on käytetty. Mikäli hanke toteutuu täysmääräisesti hankesuunnitelman esitetyllä tavalla, voidaan hanketta pitää Pirkanmaan kärkihankkeena ja sen positiiviset vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä kolmen vesistön osalta. Samalla hanke tulee edesauttamaan vastaavanlaisten hakkeiden toteuttamista Kokemäenjoen vesistöalueella. 2. JOHDANTO Luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen tilaa ei nykyisin voida pitää hyvänä Kokemäenjoen vesistöalueella. Ihmisen moninaisten toimintojen seurauksena sisävesien vaeltavat taimenkannat ovat hävinneet tai kannat ovat ilmeisen häviämisuhan alla. Lisäksi pitkään jatkunut ja kirjava istutustoiminta on sekoittanut alueen alkuperäisiä taimenkantoja. On ilmeistä, että virtavesissä olevat nousuesteet ovat kalastuksen ohella muuttaneet taimenkantojen geeniperimää vuosikymmenten aikana siten, että vaelluskäyttäytymisen omaavat yksilöt ovat hävinneet populaatiosta ja vesistöjen latvaosille jääneiden paikallisesti elävien taimenten geeniperimä on vahvistunut. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere
2 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) on vuodesta 2011 alkaen kartoittanut DNAnäytteiden avulla järjestelmällisesti Kokemäenjoen vesistöalueella esiintyviä alkuperäsiä taimenkantoja (Kuva 2.1). Tutkimustulosten perustella ennakko-odotusten vastaisesti Kokemäenjoen vesistöalueella esiintyy vielä runsaasti alkuperäisiä taimenkantoja. DNA-näytteiden perusteella vapaat vesireitit-hankkeessa mukana olevissa vesistöissä (Kovesjosjoki, Taipaleenjoki ja Kooninjoki) esiintyy hyvin omanlaisia taimenkantoja, jotka poikkeavat huomattavasti vijelyksessä olevista taimenkannoista (Rautalammin reitti, Isojoki ja Luutajoki). Sähkökoekalastustulosten perusteella voidan kuitenkin todeta, että alkuperäisten kantojen tila on heikko ja ne sijaitsevat lähes tyystin pienissä virtavesissä. Useat alkuperäisistä taimenkannoista ovat säilyneet nousuesteiden yläpuolella. Näiden kantojen tilan parantamiseksi tulisikin tehdä pikaisia toimenpiteitä. KVVY on kartoittanut vuosien 2013 2016 aikana yhteensä 13 virtavesikokonaisuutta. Inventoinnit ovat vahvistaneet sitä käsitystä, että virtavesissä olevat nousuesteet muodostavat merkittävimmän haitan taimenen luontaisen elinkierron toteutumiselle Pirkanmaalla. Esimerkiksi vuosina 2015 ja 2016 inventoiduista 46 kilometristä virtavettä löydettiin yhteensä 15 totaalisesti kalan kulun estävää rakennetta ja 13 osittaista nousuestettä. Käytännössä voidaan todeta, että vuosien aikana ei ole inventoitu yhtään virtavesistöä, jossa ei olisi kalan kulkua rajoittavia rakenteita. KVVY on valinnut kolme merkittävintä Pirkanmaan virtavesissä olevaa nousuestettä, jotka on tarkoitus muuttaa vapaat vesireitit-hankkeen aikana kalan kulun mahdollistavaksi rakenteiksi. Kuva 2.1. KVVY:n kartoittamat Kokemäenjoen vesistöalueen taimenkannat. Kuvassa on esitetty myös Kovesjoen, Taipaleenjoen ja Kooninjoen luontaisesti lisääntyvät taimenkannat, jotka poikkeavat huomattavasti viljelyksessä olevista taimenkannoista.
3. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY 3 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on ottanut aktiivisen roolin toimialueellaan olla yhdistävänä tahona, joka edistää toimenpiteitä virtavesien ja taimenkantojen tilan vahvistamiseksi toimialueellaan. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka on jo 50 vuoden ajan tehnyt työtä puhtaiden vesistöjen ja elinvoimaisten kalakantojen puolesta Kokemäenjoen vesistöalueella. Puolueettomana ja laajan tietopohjan omaavana yhdistyksenä monet kalastusalueet ja osakaskunnat sekä kunnat ja kaupungit ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä KVVY:n kanssa. Yhdistyksen toiminnan lähtökohtana on tehdä yhteistyötä laaja-alaisesti eri toimijoiden kanssa ja tukea paikallisia tahoja oma-aloitteiseen ympäristön hoitoon. Vain pitkäjänteisellä virtavesien kunnostustoiminnalla voidaan saavuttaa pysyviä positiivisia tuloksia vaelluskalakantojen tilaan. KVVY on osakaskuntien, kalastusalueiden ja alueella kuntien kanssa toteuttanut vuosien virtavesien tilan kartoituksia, toteuttanut sähkökoekalastuksia ja järjestänyt virtavesien talkookunnostustapahtumia. Tiedottaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen virtavesien ja taimenkantojen tilasta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä on tärkeä osa KVVY:n toimintaa. Vuosien 2015 ja 2016 aikana onkin tehty eri toimenpiteiden toteutuksista yhteensä 24 lehtiartikkelia. Tiedonjaon lisäämiseksi KVVY perusti vuonna 2015 oman Youtube-kanavan, jonne on koostettu tällä hetkellä 21 esittelyvideoita virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä. Lisääntyneen tiedottamisen ja tiedon jaon kautta kiinnostus virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimia kohtaan on lisääntynyt huomattavasti viimevuosien aikana Pirkanmaalla. Tämä näkyy ihmisten suorina kontakteina yhdistykselle. Myös kalastusseurat ja -yhdistykset ovat aktivoituneet viimevuosien aikana Pirkanmaalla hoitotyöhön ja osa kalastusseuroista on, jopa tukenut hoitotoimenpiteitä taloudellisesti. Kalastusseurojen jäseniä on osallistunut aktiivisesti myös KVVY:n järjestämiin virtavesien talkookunnostustapahtumiin. KVVY:n tekemän pohjatyön ansiosta Pirkanmaalla alkoi virtavesien talkookunnostustoiminta vuonna 2013, jolloin pidettiin ensimmäinen talkookunnostustapahtuma. Vuosien aikana talkookunnostusten määrä on kasvanut ja vuonna 2016 niitä järjestettiin yhteensä 6 kpl. Talkoisiin osallistui 57 vapaaehtoista henkilöä, joiden vastikkeetta tekemä työn määrä oli 340 tuntia. Vuosien 2013 2016 aikana KVVY on järjestänyt yhteensä 13 talkookunnostustapahtumaa. 4. VAPAAT VESIREITIT-HANKKEEN TOTEUTUS JA TAVOITTEET Vapaat vesireitit-hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Pirkanmaan alueella käytännön kunnostustoimia, joilla poistetaan vesistöissä kalojen nousuesteitä. Hankkeen tavoitteena on viedä käytännön toimenpiteitä eteenpäin niissä vesistöissä, joissa on jo tehty esiselvityksiä. Vapaat vesireitit-hanke kytkeytyy tiiviisti EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteisiin parantaa virtavesien ekologista tilaa ja monimuotoisuutta. Hankkeen aikana edistetään myös MMM:n kalatiestrategiaa Kokemäenjoen vesistöalueella parantamalla kalojen vaellusmahdollisuuksia. Hankkeen aikana toteutetaan konkreettisia kunnostustoimenpiteitä vesistössä olevien nousuesteiden poistamiseksi. Hankkeessa tehdään myös kunnostustoimia, jotka parantavat vaelluskalojen luontaisen elinkierron toteutumista. Hankkeen tavoitteet ovat linjassa myös ympäristöhallinnon yleisten linjausten kanssa.
4 Vapaat vesireitit-hanke on kaksivuotinen ja se toteutetaan vuosina 2017 ja 2018. Hankkeen aikana toteutetaan kaksi osatyötä, jotka ovat: 1) Kalojen nousuesteiden poistaminen ja virtavesistön kunnostustoimet ja 2) Pirkanmaalla luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaellustutkimus. Kumpiakin osatöitä toteutetaan molempina hankevuosina. Vapaat vesireitit-hankkeen käynnistämiseksi EKOenergialta anotaan 50 000 euron suuruista avustusta. Hankkeen tarkempi rahoitussuunnitelma on esitetty taulukossa 4.1. EKOenergian vuosittainen avustus (25 000 euroa) käytetään siten, että 20 000 euroa kohdennetaan nousuesteiden poistamiseen sekä virtavesien kunnostustoimintaan ja 5 000 euroa käytetään luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaellustutkimukseen. Osatöiden taustoista, tavoitteista ja toteutuksesta kerrotaan tarkemmin osatöiden omissa kappaleissa. 4.1 Hankkeen rahoitussuunnitelma Vapaat vesireitit-hankkeen kokonaiskustannusarvio on 110 000 euroa. Ekoenergia rahaston osuus kattaa tästä 45,5 %:n osuuden (50 000 e). ELY-keskukselta haettava rahoitus on 40 000 euroa (36,4 %). Kohdevesistöjen alueella olevien kaupunkien rahoitusosuus on 8 000 euroa (7,2 %). Alueella toimivien kalastusalueiden esitetään osallistuvan hankkeen toteutukseen 9 000 euron osuudella (8,1 %) ja osakaskuntien 3 000 eurolla (2,7 %). Kalastusalueet, kaupungit ja osakaskunnat osallistuvat kukin omalla alueella olevien kohteiden toteutukseen. Taulukko 4.1. Vapaat vesireitit-hankeen rahoitussuunnitelma vuosille 2017 2018. Esitys kustannusten jakaantumisesta 2017 2018 Yhteensä Osuus % Ekoenergia 25000 25000 50000 45,5 ELY-keskus 20000 20000 40000 36,4 Ikaalisten kaupunki 1500 1500 3000 2,7 Parkanon kaupunki 1000 1000 2000 1,8 Oriveden kaupunki 1500 1500 3000 2,7 Kyrösjärven kalastusalue 1500 1500 3000 2,7 Parkanon kalastusalue 1500 1500 3000 2,7 Längelmäveden kalastusalue 1500 1500 3000 2,7 Kohdevesistöjen osakaskunnat 1500 1500 3000 2,7 Yhteensä 55000 55000 110000 100
5 4.2 Nousuesteiden muuttaminen kalojen kulun mahdollistaviksi rakenteiksi Vapaat vesireitit-hankkeessa mukana olevien kohdevesistöjen sijoittuminen Kokemäenjoen vesistöalueella. Kohdevesistöjen tarkemmat sijainnit ilmenevät kuvasta 4.1. Kovesjoki (1) laskee Kyrösjärveen sekä Taipaleenjoki (2) ja Kooninjoki (3) laskevat Längelmäveteen. 1) 2) 3) Kuva 4.1. Poistettavien nousuesteiden sijainnit Koemäenjoen vesistöalueella. 1) Kovesjoki, 2) Taipaleenjoki ja 3) Kooninjoki. 4.2.1. Kovesjoki (Ikaalinen) alin pato Kovesjoki on yksi suurimmista Kyrösjärveen laskevista jokivesistöistä. Joen alaosalla on voimalaitospato, joka estää taimenen vapaan liikkumisen Kovesjoen ja Kyrösjärven välillä. Kovesjoki ja sen sivuuomat virtavesi-inventoitiin vuonna 2015. Kartoituksen perusteella vesistössä on runsaasti taimenen elinympäristöksi soveltuvia virta- ja koskialueita. KVVY toteutti vuonna 2015 myös Kovesjoen ja sen sivu-uomien sähkökoekalastustutkimuksen. Hieman yllättäen taimenia saatiin saaliiksi kaikilta Kovesjoen koealoilta. Kovesjoen pääuoman koealojen taimentiheydet olivat 1,7 kpl/100m 2, 14,7 kpl/100m 2, 5,8 kpl/100m 2, 14,4 kpl/100m 2, 0,9 kpl/100m 2. Sähkökoekalastustulosten perusteella vesistössä elää varsin elinkykyinen, mutta paikallinen taimenkanta. Sähkökoekalastusten toteuttamisesta on koostettu video KVVY:n Youtube-kanavalle. Kovesjoen alimmalle padolle laadittiin vuonna 2015 kalatiesuunnitelma Jami Ahon toimesta. Kyröjärven kalastusalue on yhteistyössä ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen kanssa vienyt kalatien raken-
6 tamista eteenpäin lupien saamisen muodossa, jotka ovat välttämättömiä kalatien rakentamiseksi. Ekoenergian antamalla rahoituksella on tarkoitus rakennuttaa suunniteltu kalatie. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kyrösjärven ja Parkanon kalastusalueiden, Ikaalisten kaupungin sekä ELY-keskuksen kanssa. Ekoenergian taloudellista tukea käytetään myös alueella tehtävien virtavesien kunnostuksiin. Osa Ekoenergian taloudellisesta tuesta käytetään Kovesjoessa esiintyvän taimenkannan vaellustutkimukseen. Taimenen vaelluskäyttäytymisen selvittäminen on olennainen tieto, kun arvioidaan kalatien toimivuutta sekä sen vaikutuksia taimenen vaelluskäyttäytymiseen tapahtuviin pitkäaikaisiin muutoksiin. Kuva 4.2. Kovesjoen alin voimalaitospato, johon on laadittu kalatiesuunnitelma. 4.2.2. Taipaleenjoen ja Kooninjoen padot Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys toteutti vuonna 2016 Taipaleenjoen ja Kooninjoen sähkökoekalastustutkimukset yhteistyössä alueella toimivien osakaskuntien, Längelmäveden kalastusalueen, Pirkanmaan Perhokalastajat ry:n sekä ELY-keskuksen kanssa. Sähkökoekalastukset osoittivat, että molemmissa vesistöissä esiintyy luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Sähkökalastus osoitti kuitenkin, että vain Taipaleenjoen alimmalta koealalta saatiin taimenia saaliiksi (27 kpl), kun joen yläosan kaksi koskialuetta (Hyttöskoski ja Sahakoski) olivat taimenettomia. DNA-näytteiden perusteella vesistössä oleva taimenkanta poikkeaa huomattavasti viljelyksessä olevista taimenkannoista. Sähkökalastusten yhteydessä tuli ilmi, että Taipaleenjoen Myllykoskessa on vanha pato, joka sähkökoekalastusten perusteella estää taimenen liikkumisen joen yläosan koskialueille. Sähkökoekalastustutkimuksesta on koostettu video KVVY:n Youtube-kanavalla. KVVY on saanut padon kiinteistönomistajalta kirjallisen suostumuksen nousuesteen poistamiseksi. Ekoenergian tuella on määrä kunnostaa patoalue sellaiseksi, että se mahdollistaa kalojen vapaan
7 kulun. Ekoenergian tukia käytetään myös kutualueiden kunnostukseen vesireitillä. Osa Ekoenergian tuesta käytetään taimenen vaellustutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää Taipaleenjoessa esiintyvän taimenkannan vaelluskäyttäytyminen. Tutkimuksella on määrä myös selvittää, miten nousuesteen poistaminen vaikuttaa taimenen leviämiseen padon yläpuoleisille koskialueilla ja miten taimenen luontainen lisääntymisen onnistuu näillä koskialueilla. Kuva 4.3. Taipaleenjoen Myllykoskessa oleva pato, joka sähkökoekalastustulosten perustella estää taimenen liikkumisen joen yläosan virta- ja koskialueille. Vuonna 2015 sähkökoekalastettiin kaksi koealaa Kooninjoesta. Kooninjoen Palmunkosken vanhan voimalaitospadon alapuolelta saatiin sähkökoekalastamalla taimenia saaliiksi, mutta padon yläpuolen koeala oli taimeneton. Palmukoskessa oleva vanha voimalaitospato toimii kalojen totaalisena nousuesteenä, mikä heikentää olennaisesti taimenen luontaisen elinkierron toteutumista Kooninjoessa. KVVY on vienyt eteenpäin toimenpiteitä nousuesteen poistamiseksi kysymällä kirjallista suostumusta padon kiinteistön omistajalta. Asianosaisen kanssa käydyn keskustelun pohjalta kiinteistönomistaja on alustavasti myötämielinen kunnostustoimille ja taimenkannan vahvistamisen tavoitteille Kooninjoessa. Ekoenergian tuella on määrä kunnostaa patoalue sellaiseksi, että se mahdollistaa kalojen vapaan kulun. Toimenpiteillä ei ole vaikutusta padon vieressä olevaan rakennukseen tai sen käyttöön. Ekoenergian tukea käytetään myös kutualueiden kunnostukseen vesireitillä.
8 Kuva 4.4. Kooninjoen Palmunkosken vanha voimalaitospato, joka sähkökoekalastustulosten perustella estää taimenen liikkumisen joen yläosan virta- ja koskialueille. 4.3 Luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaellustutkimukset Miksi Kokemäenjoen vesistöalueella esiintyvien luontaisesti lisääntyvien järvitaimen-kantojen vaelluksia tulisi tutkia? Mitä hyötyä siitä olisi taimenkantojen suojelussa ja kantojen vahvistamisessa? Kokemäenjoen vesistöalueella virtavesikunnostuksia on tehty viranomaisen toimesta jo 1990-luvulta lähtien. Kunnostetuissa virtavesissä tehtyjen sähkökoekalastusten perustella kunnostustoimet eivät ole useinkaan tuottaneet toivottua tulosta. Kunnostetuissa virtavesissä ei taimenen luontainen lisääntyminen ole käynnistynyt, mikä johtuu siitä, että emokalojen määrä on ollut pieni. On selvää, että pelkät kunnostustoimet eivät riitä taimenkantojen hoitotyössä, vaan taimenkantojen palautus vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa taimenen koko elinkierron palauttamiseksi. Toisin kuin muualla Suomessa Pirkanmaalla ei ole tutkittu alueella esiintyvien taimenkantojen vaelluksia. Yleisen luulon mukaan Pirkanmaalla esiintyvät taimenkannat olisivat paikallisia, eikä niillä ole vaelluskäyttäytymistä järvialtaiden ja lisääntymis-alueiden välillä. Tämä luulo on osasyy sille, miksi Pirkanmaalla ei ole tehty virtavesien suualueilla rauhoitusalueita tai kalojen vaellusväyliä järville. Myös kalastuksen säätelytoimia ei juuri ole tehty taimenen elinkiertoa ajatellen. Taimenkantojen vaellustutkimuksella on tarkoitus selvittää, vaeltavatko alueella esiintyvät taimenkannat ja kuinka laajoja vaellukset ovat. Tutkimuksen tuloksia voitaisiin käyttää apuna taimenkantojen hoitotyössä. Tämän kaltainen tutkimus antaisi alueellista tutkimustietoa taimenkannoista, mikä lisäisi paikallisten maa- ja vesialueiden omistajien kiinnostusta taimenkantojen hoitotyötä kohtaan. Luontaisesti syntyneiden taimenten vaelluskäyttäytymisen selvittämiseksi KVVY on aloittanut jo vuonna 2015 merkitsemään sähkökalastusten yhteydessä saatuja taimenia T-ankkurimerkillä. Tätä työtä on tehty muiden selvitysten ohessa, mikä on rajoittanut huomattavasti toimintaa. Taimenia on
9 saatu saaliiksi vakioiduilta koealoilta vähäisiä määriä, minkä takia merkittyjen kalojen määrät ovat jääneet pieniksi. Vuonna 2015 merkittyjä yksilöitä oli 38 kpl ja vuonna 2016 niitä oli 24 kpl (Taulukko 4.2). Merkkipalautusten alhaisen palautusprosentin takia merkittyjen yksilöiden määrä tulisi olla vuosittain huomattavasti korkeampi. Tutkimusvesistössä taimenia tulisi pyrkiä merkitsemään vuosittain 50 100 kpl. Taulukko 4.2. Kokemäenjoen vesistöalueella T-ankkurimerkeillä merkittyjen taimenten määrät kohdevesistöittäin vuosina 2015 ja 2016. Riviotsikot Määrä / t-ankkuri 2015 38 Kovesjoki 14 Kuusijoki 5 Lähdetoja (Kovesjoki) 1 Vilppulankoski 9 Västilänjoki 9 2016 24 Kooninjoki 2 Mutioja 1 Peräjoki 17 Taipaleenjoki 4 Kaikki yhteensä 62 Taimenen vaellustutkimus koostuu koekalastuspäivistä, joiden aikana pyritään sähkökoekalastamaan mahdollisimman suuri pinta-ala kohdevesistöä. Kohdevesistöinä ovat Kovesjoki ja Taipaleenjoki. Kohdevesistöiksi voidaan näiden jokien lisäksi valita myös muita vesistöjä Pirkanmaalta joiden taimenkantojen vaellustutkimus olettavasti merkittävästi edesauttaisi taimenkantojen hoitotyötä. Vaellustutkimuksen tavoitteena on pyrkiä saamaan mahdollisimman paljon tutkimukseen soveltuvia, pituudeltaan yli 17 cm taimenia (ikä 2 3-vuotta). Koekalastamalla saaliiksi saadut alle 17 cm yksilöiden kirjataan ylös, mutta näitä yksilöitä ei mitata eikä punnita yksilöllisesti. Pienten yksilöiden määrän laskemisella saadaan kuva taimenten kokonaistiheydestä kohdevesistössä. Samalla saadaan tieto siitä, miten taimenen määrät vaihtelevat eri koski- ja suvantoalueilla. Kaikki yli 17 cm pituiset T- ankkurimerkityt taimenet mitataan ja punnitaan yksilöllisesti ja niistä otetaan DNA näyte. Lisäksi osasta otetaan suomunäytteet niiden iän määrittämiseksi, mikäli tähän nähdään tarvetta myöhemmin. Kenttätyöt pyritään toteuttamaan siten, että kalastusalueiden ja osakaskuntien toimihenkilöt pääsevät osallistumaan ja auttamaan koekalastusten toteuttamisessa. Lisäksi kalastusseurojen aktiivijäseniä voidaan pyrkiä rekrytoimaan mukaan apumiehiksi. Taimenten T-ankkurimerkinnät toteutetaan KVVY:n asiantuntijoiden toimesta. Vapaat vesireitit-hankkeen aikana arvioidaan myös PIT-merkkitutkimuksen käytön mahdollisuuksia Pirkanmaan kalateiden toimivuuden ja taimenkantojen vaelluskäyttäytymisen selvittämisessä. Menetelmän mahdollista käyttöä puoltavat sen monet hyvät ominaisuudet. Menetelmällä saadaan merkkipalautuksista riippumatonta tietoa niin vesistöstä syönnösvaellukselle lähtevän poikasmäärän arvioimiseksi että virtavesistöön palaavien emokalamäärien arvioinnissa.
10 4.4 Tiedotus ja yhteistyö Tiedotus on tärkeä osa virtavesien ja taimenkantojen tilan vahvistamista. Tietoa tulee jakaa maa- ja vesialueiden omistajille, kalastusalueille, kuntien viranomaisille ja vapaa-ajan kalastajille. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys on tiedostanut laajan tiedottamisen ja tiedon jaon tärkeyden. Lehtiartikkelien kautta jaetaan laaja-alaisesti tietoa siitä, mitä virtavesien ja taimenkantojen tilan parantamiseksi on tehty ja miten vapaa-ajankalastajat ja muut voivat vaikuttaa tilanteen parantamiseksi. EKOenergian tuella tehtävistä toimenpiteistä koostetaan lehtiartikkeleita paikallislehtiin. Tehtävistä toimenpiteistä koostetaan myös videoita KVVY:n Youtube-kanavalle. Hankkeen laajuudesta ja monitavoitteellisuudesta johtuen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ei toimi siinä yksin, vaan hankkeen aikana on tarkoitus parantaa ja laajentaa yhdistyksen organisoimaa Pirkanmaan virtavesien kunnostusverkostoa sekä tiivistää yhteistyötä vesialueiden omistajien, osakaskuntien ja kalastusalueiden kanssa. KVVY on pyrkinyt aktivoinaan kalastusseuroja ja luonnonsuojeluyhdistyksiä ottamaan osaa mm. virtavesien talkookunnostustapahtumiin. Esimerkiksi Pirkanmaan Perhokalastajat, Näsijärven Lohikalayhdistys, Virtain Urheilukalastajat ja Kyröskala ovat osallistuneet toimenpiteiden toteutukseen. Hankkeen aikana kiinnitetään erityistä huomiota alueella toimivien kalastusseurojen ja vapaa-ajankalastajien aktivoimiseen virtavesien ja taimenkantojen hoitotyöhän. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Limnologi, MMM Heikki Holsti Hyväksynyt: Kalaosaston johtaja Olli Piiroinen