Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä (kaasuverkkoasetus) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 10 päivänä joulukuuta 2003 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2004 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Mauri Valtonen
2 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ MUISTIO EU/2003/1475 KOM(2003) 741 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI KAASUN- SIIRTOVERKKOIHIN PÄÄSYÄ KOSKEVISTA EDELLYTYKSISTÄ (KAASUVERK- KOASETUS) 1. Yleistä Maakaasun siirtoverkkoihin pääsyn ehtoja koskevia suosituksia on laadittu kaasumarkkinakysymyksiä käsittelevän Madridin foorumin puitteissa. Verkkoihin pääsyn edellytyksiä koskevien suositusten soveltaminen eri jäsenvaltioissa on osoittautunut epäyhtenäiseksi. Koska maakaasun sisämarkkinoiden tehokas toiminta edellyttää yhtenäisiä verkkoon pääsyn sääntöjä koko sisämarkkinoiden alueella, Euroopan komissio on katsonut tarpeelliseksi antaa ehdotuksen asetukseksi, jolla säädettäisiin maakaasun siirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä. Komission ehdotuksen mukaan asetuksessa on säädetty noudatettavista periaatteista. Yksityiskohtaiset täytäntöönpanosäännöt olisivat asetuksen liitteessä. Näitä sääntöjä voitaisiin muuttaa neuvoston päätöksen 1999/468/EY artiklojen 5 ja 7 mukaisella komiteamenettelyllä. 2. E hdotuksen pääasiallinen sisältö Asetuksen tavoitteena on antaa maakaasun siirtoverkkoihin pääsyn säännöt ottaen huomioon kansallisten ja alueellisten markkinoiden erityispiirteet. Säännöt koskisivat verkkoihin pääsyn hinnoittelun periaatteita, tarpeellisten palvelujen määrittelyä, kapasiteetin jakamisen ja ylikuormituksen hallinnan periaatteita, avo imuusvaatimusten ja tasehallintamaksujen määrittelyä ja siirtokapasiteetin jälkimarkkinoiden edistämistä. Asetusehdotuksen 3 artiklan mukaan siirtoverkonhaltijoiden verkkoon pääsystä perimien maksujen tulee olla avoimia, järjestelmän teknisen toimivuuden huomioon ottavia ja niiden tulee vastata todellisia kustannuksia, joihin sisältyy asianmukainen tuotto investoinneille. Maksuissa tulisi ottaa tarvittaessa huomioon tariffien kansainvälinen vertaileva arviointi ja niitä tulisi soveltaa syrjimättömällä tavalla. Siirtoverkkotariffien tulee edistää tehokasta kaasukauppaa ja kilpailua ja välttää ristiinsubventointia verkon käyttäjien välillä. Siirtoverkkotariffien ei tule rajoittaa markkinoiden likviditeettiä eikä vääristää eri siirtoverkkojen välistä rajat ylittävää kauppaa. Asetusehdotuksen 4 artiklan mukaan siirtoverkonhaltijoiden tulee tarjota siirtopalveluja samoin sopimusehdoin kaikille verkon käyttäjille joko käyttämällä vakiomuotoisia sopimuksia tai yleistä verkkotariffia. Siirtoverkonhaltijoiden tulee tarjota sekä kiinteää että keskeytyvää verkkoon pääsyä. Keskeytyvän siirtokapasiteetin hinnan tulee heijastaa keskeytyksen todennäköisyyttä ellei sääntelyviranomainen edellytä muuta hinnoittelutapaa. Siirtoverkonhaltijoiden tulee tarjota verkon käyttäjille sekä pitkäaikaisia että lyhytaikaisia siirtopalvelusopimuksia. Kaasunsiirtosopimukset, jotka alkavat muuna kuin yleisesti käytettynä aj ankohtana tai ovat kestoltaan vakiomuotoista sopimusta lyhyempiä, eivät saa johtaa mielivaltaisen korkeaan siirtohintaan. Asetusehdotuksen 5 artiklassa säädetään siirtoverkon kapasiteetin jakomekanismista ja ylikuormituksen hallinnasta. Artiklan mukaan siirtoverkonhaltijoiden tulee käyttää syrjimättömiä ja avoimia kapasiteetin jakomekanismeja, jotka tulee julkaista. Kun siirtoverkonhaltijat tekevät uusia siirtosopimuksia, näiden sopimusten tulee ottaa huomioon seuraavat periaatteet, joita noudatetaan sopimusperusteisessa ylikuormitustilanteessa: a. siirtoverkonhaltijoiden tulee tarjota va-
3 paana olevaa kapasiteettia primäärimarkkinoille b. verkon käyttäjien tulee voida halutessaan jälleenmyydä vapaata kapasiteettiaan jälkimarkkinoilla Kun siirtoverkon kapasiteetista tehtyjen sopimusten mukaista kapasiteettia jää käyttämättä ja esiintyy sopimusperusteista ylikuormitusta, siirtoverkonhaltijoiden tulee toimia kohtien a ja b mukaisesti ellei tämä olisi ristiriidassa solmittujen siirtosopimusten kanssa. Silloin kun tämä olisi ristiriidassa solmittujen siirtosopimusten kanssa siirtoverkonhaltijoiden tulisi toimivaltaisia viranomaisia kuullen yrittää vapauttaa siirtokapasiteettia. Siirtoverkon fyysisessä ylikuormitustilanteessa tulisi käyttää syrjimättömiä markkinaehtoisia ratkaisuja. Asetusehdotuksen 6 artiklassa säädetään avoimuusvaatimuksista. Artiklan mukaan siirtoverkonhaltijoiden tulee julkaista yksityiskohtaiset tiedot tarjoamistaan palveluista ja niihin sovellettavista ehdoista yhdessä siirtopalvelun käyttäjien tarvitsemien teknisten tietojen kanssa. Siirtoverkonhaltijoiden on julkaistava tarjoamistaan palveluista tiedot, jotka koskevat teknistä, sopimusten sitomaa ja käytettävissä olevaa kapasiteettia. Kansalliset sääntelyviranomaiset hyväksyvät ne siirtoverkon kohdat, joita koskevat tiedot on julkaistava. Näihin kohtiin tulee kuulua ainakin tärkeimmät kaasunottokohdat, joiden yhteenlaskettu osuus on vähintään 50 % kyseisestä siirtoverkosta otettavasta kaasusta. Kun kaasun siirtoverkko-operaattori katsoo, että sillä ei luottamuksellisuussyistä ole oikeutta julkaista kaikkia tietoja, siirtoverkkooperaattorin tulee pyrkiä sopimukseen kansallisen sääntelyviranomaisen kanssa julkaistavien tietojen rajoittamisesta. Asetusehdotuksen 7 artiklassa säädetään tasehallinnasta. Tasehallinnan säännöt tulee laatia kohtuullisiksi, syrjimättömiksi, avoimiksi ja objektiivisiksi. Tasehallinnan sääntöjen tulee vastata järjestelmän tarpeita ja niiden tulee ottaa huomioon siirtoverkonhaltijan käytettävissä olevat resurssit. Silloin kun ei käytetä markkinaehtoista järjestelmää, sallitut tasepoikkeamat tulee asettaa siten, että ne ottavat huomioon ainakin kausiluonteisuuden ja siirtoverkon todellisen teknisen kapasiteetin. Sallittujen tasepoikkeamien tulee vastata järjestelmän tarpeita ja ottaa huomioon siirtoverkonhaltijan käytettävissä olevat resurssit. Tasehallinnan maksujen tulee olla kustannusvastaavia samalla kun niiden tulee tarjota sopivia houkuttimia verkon käyttäjille pitää verkkoon syöttö ja verkosta otto tasapainossa. Tasehallinnan maksujen tulee välttää ristiinsubve ntointia verkon käyttäjien välillä eikä niiden tule estää uusien toimijoiden pääsyä markkinoille. Artiklan 7 mukaan siirtoverkonhaltijat voivat kerätä sakkomaksuja niiltä verkon käyttäjiltä, joiden verkkoon syöttö ja verkosta otto eivät ole tasapainossa tasehallinnan sääntöjen mukaisesti. Sakkomaksut, jotka ylittävät todelliset tasepalvelun kustannukset tulee palauttaa verkon käyttäjille syrjimättömällä tavalla. Artiklan 7 mukaan siirtoverkonhaltijoiden tulee edellyttäen, että ne ovat saaneet tai niiden voidaan olettaa saavan asianmukaiset tiedot, antaa riittävästi, ajankohtaista ja luotettavaa tietoa verkon tasetilanteesta verkon käyttäjille, jotta verkon käyttäjät voivat ryhtyä oikea-aikaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Asetusehdotuksen 8 artiklassa säädetään jälkimarkkinoista. Artiklan mukaan siirtoverkonhaltijoiden tulee pyrkiä sallimaan ja helpottamaan kapasiteettioikeuksien vapaata kauppaa rekisteröityjen verkon käyttäjien välillä jälkimarkkinoilla. Siirtoverko nhaltijoiden tulee kehittää vakiomuotoisia siirtosopimuksia ja menettelyjä primäärimarkkinoilla helpottaakseen jälkimarkkinakauppaa ja sallia verkon käyttöoikeuksien siirto. Asetusehdotuksen 9 artiklassa säädetään seuraavista säännöistä: a. tariffien laatimismenettelyn yksityiskohdat artiklan 3 mukaisesti, b. verkkoon pääsyn yksityiskohdat mukaan lukien luone, kesto ja muut vaatimukset artiklan 4 mukaisesti, c. kapasiteetin jaon periaatteiden ja ylikuormitustilanteiden hallinnan yksityiskohdat sopimusperusteisessa ylikuormituksessa artiklan 5 mukaisesti, d. verkon käyttäjille tehokasta verkkoon pääsyä varten annettavien tietojen yksityiskohdat ja avoimuusvaatimusten kannalta olennaisten verkon kohtien määrittely ja tietojen julkaisemisen aikataulu artiklan
4 6 mukaisesti, e. tasehallinnan sääntöjen yksityiskohdat artiklan 7 mukaisesti, f. jälkimarkkinoita koskevat yksityiskohdat artiklan 8 mukaisesti. Kohtia b, c ja d koskevat säännöt ovat asetuksen liitteessä. Sääntöjä voidaan muuttaa sääntelykomiteamenettelyl lä. Kohtia a, e ja f koskevat säännöt hyväksyttäisiin sääntelykomiteamenettelyllä. Asetusehdotuksen 10 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten velvollisuudesta varmistaa asetuksen ja sen liitteessä olevien sääntöjen noudattaminen. Asetusehdotuksen 11 artiklassa säädetään tietojen antamisesta ja luottamuksellisuudesta. Artiklan mukaan jäsenvaltioiden ja sääntelyviranomaisten tulee pyynnöstä toimittaa komissiolle kaikki tarpeellinen informaatio artiklan 9 tarkoituksiin. Jos jäsenvaltio tai sääntelyviranomainen ei toimita tietoja annetussa määräajassa, komissio voi pyytää kaikkia tarvittavia tietoja suoraan asianomaiselta yritykseltä. Jos yritys ei toimita pyydettyjä tietoja komission antamassa määräajassa tai jos se toimittaa puutteelliset tiedot, komissio voi päätöksellään edellyttää tietojen toimittamista. Asetusehdotuksen 12 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden oikeudesta säätää asetusta ja artiklassa 9 tarkoitettuja sääntöjä yksityiskohtaisempia säädöksiä. Asetusehdotuksen 13 artiklassa säädetään sakoista. Artiklan mukaan komissio voi määrätä yrityksille sakkoja, joiden määrä ei ylitä 1 % yrityksen edellisen vuoden liikevaihdosta, jos yritykset tarkoituksellisesti tai tuottamuksellisesti toimittavat komissiolle vääriä tai puutteellisia tietoja tai eivät toimita tietoja annetussa määräajassa. Asetusehdotuksen 14 artiklassa säädetään sääntelykomiteasta. Asetusehdotuksen 15 artiklassa säädetään komission raportista. Artiklan mukaan komissio seuraa asetuksen täytäntöön panoa. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kolmen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta raportin asetuksen soveltamisesta saaduista kokemuksista. Asetusehdotuksen 16 artiklan mukaan asetus tulisi voimaan 1 heinäkuuta 2005. LIITE: Asetuksen liitteessä on säädetty noudatettavista periaatteista seuraavasti: 1. Kolmannen osapuolen verkkoon pääsy (1) Siirtoverkonhaltijoiden tulee tarjota kiinteää ja keskeytyvää palvelua alkaen yhden päivän pituisesta sopimusjaksosta. (2) Vakiomuotoiset siirtosopimukset ja yleiset verkon käyttöehdot laaditaan siten, että helpotetaan siirto-oikeuksien kauppaa ja jälleenmyyntiä estämättä siirtokapasiteetin vapauttamista. (3) Siirtoverkonhaltijoiden tulee käyttää vakiomuotoisia siirron ilmoitusmenettelyä ja mittausyksikköä sen jälkeen kuin näistä on sovittu eurooppalaisen kaas ualan yhteistyöelimen (EASEE-gas) puitteissa. Siirtoverkonhaltijoiden tulee kehittää informaatiojärjestelmiä ja sähköistä tiedonsiirtoa asiaankuuluvien tietojen antamiseksi verkon käyttäjille siirtoilmoitusten, siirtosopimusten ja verkon käyttäjien välisten siirto-oikeuksien siirron yksinkertaistamiseksi. (4) Siirtoverkonhaltijoiden tulee yhtenäistää muodolliset siirtopyynnöt ja vastausajat teollisuuden parhaiden käytäntöjen mukaisiksi vastausaikojen minimoimiseksi. Niiden on otettava käyttöön tietokonepohjaiset siirtokapasiteetin varaamis- ja vahvistusjärjestelmät sekä siirtoilmoitusten ja siirtoilmoitusten muuttamismenettelyt, joista on sovittu EASEE-gas in puitteissa viimeistään 1 heinäkuuta 2005. (5) Siirtoverkonhaltijat eivät saa periä verkonkäyttäjiltä erillisiä maksuja tietopyynnöistä ja liiketoimista, jotka liittyvät siirtosopimuksiin ja jotka suoritetaan vakiosääntöjen ja -menettelyjen mukaisesti. (6) Tietopyynnöistä, jotka aiheuttavat poikkeuksellisia tai erityisen suuria kustannuksia, kuten toteutettavuustutkimukset, voidaan periä erillisiä maksuja, jos kyseiset maksut voidaan perustella asianmukaisesti. (7) Siirtoverkonhaltijoiden tulee koordinoida verkkojen huolto muiden siirtoverkonhaltijoiden kanssa verkkojen siirtopalvelujen keskeytysten minimoimiseksi ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. (8) Siirtoverkonhaltijoiden tulee julkaista vähintään kerran vuodessa tiedot huoltojaksoista, jotka voivat vaikuttaa verkon käyttäjien siirtosopimusten mukaisiin oikeuksiin.
5 Samoin on julkaistava tiedot huoltojaksoja koskevista muutoksista ja huollosta, jota ei ole etukäteen suunniteltu. Huoltojaksojen aikana siirtoverko nhaltijoiden tulee julkaista tietoja huollon yksityiskohdista, kestosta ja vaikutuksista. (9) Siirtoverkonhaltijoiden on pidettävä päivittäin kirjaa tehdystä huollosta ja kaasunsiirron keskeytyksistä ja näytettävä kirjatut tiedot pyynnöstä sääntelyviranomaiselle. Tietoa on annettava pyynnöstä myös niille, joihin häiriöt ovat vaikuttaneet. 2.1. Siirtokapasiteetin jakomekanismin ja ylikuormituksen hallinnan periaatteet (1) Siirtokapasiteetin jakomekanismin ja ylikuormituksen hallinnan menettelyjen tulee helpottaa kilpailun kehittymistä ja likvidiä siirtokapasiteetin kauppaa ja niiden tulee olla yhteensopivia markkinamekanismin kanssa. Niiden tulee olla joustavia ja muuttuviin markkinoiden olosuhteisiin soveltuvia. (2) Nämä mekanismit ja menettelyt voivat ottaa huomioon kyseisen siirtojärjestelmän asettamat vaatimukset sekä toimitusvarmuuden. (3) Näiden mekanismien ja menettelyjen ei tule estää uusien toimijoiden pääsyä markkinoille eikä luoda markkinoille tulon esteitä. Niiden ei tule estää markkinoiden toimijoiden tehokasta kilpailua. 2.2. Sopimusperusteisen ylikuormituksen hallintamenettelyt (1) Jos siirtosopimusten kapasiteettia jää käyttämättä, siirtoverkonhaltijoiden tulee vapauttaa tätä kapasiteettia markkinoille keskeytyvänä kapasiteettina niin kauan kuin asianomainen verkon käyttäjä (kapasiteetinhaltija) ei tarjoa kyseistä kapasiteettia jälkimarkkinoille kohtuulliseen hintaan. (2) Keskeytyvän kapasiteetin myynnistä saadut tulot tulee jakaa sääntelyviranomaisen antamien sääntöjen mukaisesti. (3) Sääntelyviranomaiset voivat määritellä kohtuullisen hinnan vapautettavalle keskeytyvälle kapasiteetille ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet. (4) Siirtoverkonhaltijoiden tulee pyrkiä tarjoamaan vähintään osa käyttämättömästä siirtokapasiteetista kiinteänä kapasiteettina. 3.1 Verkon käyttäjien tehokkaan verkkoon pääsyn edellyttämien teknisten tietojen määrittely Siirtoverkonhaltijoiden tulee julkaista kansallisilla kielillä ja samanaikaisesti englanniksi ainakin seuraavat tiedot järjestelmästään ja palveluistaan: (1) Yksityiskohtainen ja kattava kuvaus erilaisista tarjottavista palveluista ja niiden hinnoista (2) Saatavilla olevat eri tyyppiset siirtosopimukset, siirtoverkon käyttöehdot ja/tai kaikkia verkon käyttäjiä koskevat oikeudet ja velvollisuudet mukaan lukien vakiomuotoiset siirtosopimukset ja muut asiaankuuluvat asiakirjat (3) Siirtojärjestelmän käytössä sovellettavat vakiomenettelyt mukaan lukien keskeisten käsitteiden määrittely (4) Siirtokapasiteetin jakamista, ylikuormituksen hallintaa sekä hamstrauksen estämistä koskevat säännöt ja uudelleen käyttöä koskevat menettelyt (5) Siirtokapasiteetin jälkimarkkinakauppaan sovellettavat säännöt (6) Siirtopalveluihin ja muihin palveluihin liittyvät joustovarat ja toleranssirajat, joihin ei liity erillisiä maksuja sekä lisäksi tarjottu joustovara ja vastaavat maksut (7) Siirtoverkonhaltijan järjestelmän yksityiskohtainen kuvaus, jossa ilmoitetaan kaikki verkon kohdat, jotka liittävät kyseisen verkon muiden siirtoverkonhaltijoiden verkkoihin ja/tai kaasuinfrastruktuuriin (8) Tiedot kaasun laatu- ja painevaatimuksista (9) Säännöt, jotka koskevat liittymistä siirtoverkonhaltijan järjestelmään (10) Tiedot ehdotetuista tai tehdyistä muutoksista palvelujen hintoihin tai ehtoihin. 3.2 Avoimuusvaatimusten kannalta olennaisten verkon kohtien määrittely Olennaisiin verkon kohtiin kuuluvat ainakin seuraavat: (1) Kaikki siirtoverkonhaltijan verkon syöttöpisteet
6 (2) Tärkeimmät siirtoverkonhaltijan verkon toimituspisteet, joiden yhteenlaskettu osuus verkonhaltijan hoitamien toimituspisteiden kokonaiskapasiteetista on vähintään 50 %. (3) Kaikki siirtoverkonhaltijan verkon liityntäpisteet muihin siirtoverkkoihin. (4) Kaikki siirtoverkonhaltijan verkon liityntäpisteet LNG-terminaaliin. (5) Kaikki siirtoverkonhaltijan verkon keskeiset kohdat, mukaan luettuina kohdat, jotka yhdistävät siirtoverkon verkon solmuko htiin. Keskeisinä pidetään kaikkia kohtia, joissa kokemusten perusteella todennäköisesti esiintyy fyysistä ylikuormitusta. (6) Kaikki siirtoverkonhaltijan verkon kohdat, jotka yhdistävät verkon infrastruktuuriin, jota tarvitaan direktiivin 2003/55/EY artiklan 2 kohdan 14 mukaisten lisäpalvelujen tarjoamisessa. 3.3 Kaikista olennaisista verkon kohdista julkaistavat tiedot ja aikataulu, jonka mukaan tiedot on julkaistava (1) Siirtoverkonhaltijoiden on säännöllisesti ja jatkuvasti julkaistava internetissä seuraavat verkon olennaisia kohtia koskevat tiedot käyttäjäystävällisessä vakiomuodossa: (a) suurin tekninen kaasunsiirtokapasiteetti molempiin suuntiin (b) siirtosopimuksin sidottu ja keskeytyvä kapasiteetti (c) vapaa kapasiteetti (2) Siirtoverkonhaltijoiden tulee julkaista kaikkia olennaisia verkon kohtia koskevat tiedot vapaasta kapasiteetista ainakin seuraaville 18 kuukaudelle ja näitä tietoja tulee päivittää vähintään kuukausittain. (3) Siirtoverkonhaltijoiden tulee julkaista kaikkia olennaisia verkon kohtia koskevia päivityksiä lyhytaikaisten palvelujen saatavuudesta perustuen siirtoilmoituksiin, voimassa oleviin sopimuksiin ja säännöllisiin vuosittain tehtäviin pitkän tähtäyksen ennusteisiin vapaasta siirtokapasiteetista. (4) Siirtoverkonhaltijoiden tulee julkaista toteutuneita kuukausittaisia enimmäis- ja vähimmäiskäyttöasteita ja vuosittaisia keskimääräisiä siirtomääriä koskevia tietoja kaikista verkon tärkeistä kohdista liukuvasti kolmelta edelliseltä vuodelta. (5) Siirtoverkonhaltijoiden tulee pitää päivittäistä kirjaa kolmen kuukauden yhteenlasketuista kaasunsiirtomääristä. (6) Siirtoverkonhaltijoiden tulee säilyttää tiedot kaikista siirtosopimuksista ja muista tiedoista, joita tarvitaan käytettävissä olevan kapasiteetin laskemiseen. Kansallisilla sääntelyviranomaisilla tulee olla oikeus saada nämä tiedot tehtäviensä hoitamista varten. (7) Siirtoverkonhaltijoiden tulee tarjota käyttäjäystävällisiä välineitä, joilla voidaan laskea saatavilla olevien palvelujen tariffit ja tarkistaa käytettävissä oleva kapasiteetti tietoverkkovälitteisesti. (8) Jos siirtoverkonhaltijat eivät voi julkai sta tietoja kohtien 1,3 ja 7 mukaisesti, niiden on kuultava kansallisia asianomaisia viranomaisia ja laadittava toimintasuunnitelma tietojen julkaisemiseksi niin pian kuin mahdollista ja viimeistään 31 päivään joulukuuta 2005 mennessä. 4 Ehdotusten vaikutukset Suomen kannalta Suomella on maakaasun sisämarkkinoiden yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 2003/55/EY artiklan 28 nojalla oikeus poikkeukseen niin kauan kuin molemmat seuraavat ehdot ovat voimassa: Suomen maakaasuverkosta ei ole yhteyttä muun jäsenvaltion yhteen liitettyyn verkkoon ja Suomella on vain yksi pääasiallinen maakaasun toimittaja. Oikeus poikkeukseen koskee direktiivin 4, 9, 23 ja/tai 24 artiklojen säännöksiä. Direktiivin artikla 23 koskee vaatimukset täyttävien asiakkaiden määrittelyä eli niiden asiakkaiden määrittelyä, jotka ovat oikeutettuja ostamaan kaasua valitsemaltaan toimittajalta eli asiakkaita, joille verkonhaltijoiden tulee myydä siirtopalveluja. Suomi käyttää oikeutta poikkeukseen vaatimukset täyttävien asiakkaiden määrittelyssä. Siirtymäkauden aikana eli niin kauan kuin direktiivin 28 artiklan mukaisen poikkeuksen ehdot ovat voimassa oikeus siirtopalvelujen ostoon koskee vain jälkimarkkinakauppaa käyviä asiakkaita. Maakaasumarkkinalain (508/2000) 2 luvun 3 :n mukaan verkonhaltijan on kohtuullista korvausta vastaan myytävä siirtopalveluja verkkonsa siirtokyvyn rajoissa asiakkaille, jotka ovat maakaasun loppukäyttäjiä tai vähittäismyyjiä ja jotka halua-
7 vat ostaa tai myydä Suomesta alun perin tukkumyyjältä omaan käyttöönsä tai jälleenmyyntiin jakeluverkkonsa kautta hankkimaansa maakaasua. Siirtovelvo llisuuden edellytyksenä on, että asiakkaat kuluttavat maakaasun käyttöpaikoissaan tai hankkivat jälleenmyyntiä varten vähintään 5 miljoonaa kuutiometriä maakaasua vuo dessa ja että maakaasun mittaus on kaukoluentajärjestelmän piirissä. Suomessa oikeus siirtopalvelujen saantiin liittyy maakaasun jälkimarkkinakauppaan. Jälkimarkkinakaupan määrä on noin 1 % koko kaasukaupan määrästä. Jälkimarkkinakaupan siirtopalvelujen saatavuutta ja ehtoja ei ole tarpeen säännellä ehdotetun asetuksen säännöksillä. Nykytilanteessa, jossa Suomen maakaasun siirtoverkkoon ei ole pääsyä direktiivin 2003/55/EY tarkoittamalla tavalla, asetuksen soveltaminen ei ole tarpeellista eikä useimpien säännösten osalta edes mahdollista. 5 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto katsoo, että maakaasun sisämarkkinoiden toimintaa tulee edistää myös siirtoverkkoihin pääsyä koskevia sääntöjä täsmentämällä. Tällaisia uusia sääntöjä sisältyy jäsenvaltioissa toimeenpantavana olevaan toiseen maakaasumarkkinadirektiiviin sekä Madridin foorumissa kehitettyihin suosituksiin. Uusitun maakaasumarkkinadirektiivin täytäntöönpanon ollessa kesken siirtoverkkotoiminnan sääntöjä koskevan asetuksen antaminen merkitsisi siirtoverkkotoiminnan yksityiskohtaisen sääntelyn toteuttamista tarpeettoman nopealla aikataululla. Tämän vuoksi tulisi harkita asetuksen antamisen lykkäämistä ja siirtoverkkotoimintaa koskevien sääntöjen valmistelun jatkamista Madridin foorumin puitteissa paremman sääntöjä koskevan yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että niin kauan kuin Suomella on oikeus poikkeukseen vaatimukset täyttävien asiakkaiden määrittelyssä ja maakaasun siirtoverkkoon pääsyä ei ole avattu muun kuin jälkimarkkinakaupan osalta, ehdotetun asetuksen soveltaminen Suomessa ei ole tarpeellista eikä mahdollista. Jos siirtoverkkoon pääsyn ehdoista säädetään asetuksella, Suomen tulee saada riittävä varmuus siitä, että Suomi voi jättää asetuksen soveltamatta niin kauan kuin Suomella on oikeus direktiivin 2003/55/EY artiklan 28 mukaiseen poikkeukseen. Valtioneuvosto suhtautuu epäillen asetusehdotuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisen tariffien kansainvälisen vertailun hyödyllisyyteen tariffien määrittelyssä. Asetuksen valmistelussa Suomi voi kannattaa perusteltuja ja muiden jäsenvaltioiden enemmistön kannattamia muutos- ja kehittämisehdotuksia.