KOKONAISTESTAUSSUUNNITELMA

1 KOKONAISTESTAUSSUUNNITELMA Potilastiedon arkiston vaiheittainen yhteistestaus Versiohistoria Versio Päiväys Laatijat Muutokset 1.0 11.10.2013 Kanta-palvelut Asiakirja perustettu 1.01 28.10.2013 Kanta-palvelut Omien tietojen katselu -> Omakanta

2 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Kelan koordinoima yhteistestaus... 4 3 Yhteistestauksen strategia... 6 3.1 Suunnittelu ja toteuttaminen... 6 3.2 Osapuolten vastuut... 6 3.2.1 Järjestelmätoimittajan vastuu... 7 3.2.2 Asiakasorganisaation vastuu... 7 3.2.3 Kelan vastuu... 8 4 Yhteistestauksen vaiheet... 8 4.1 Testaus järjestelmätoimittajan testiympäristössä (vaiheet 1-2)... 9 4.2 Järjestelmätoimittajan testaus Kanta-asiakastestipalvelussa (vaiheet 3-5)... 9 4.3 Kahdenvälinen testaus (vaihe 6)... 10 4.4 Järjestelmätoimittajien ristiintestaus (vaihe 7)... 11 4.5 Asiakasorganisaatioiden ristiintestaus (vaihe 8)... 12 5 Yhteistestauksen aikataulu... 12 6 Testauksen hallinta... 13 6.1 Yhteistestauksen aloitus- ja lopetus/hyväksymiskriteerit... 13 6.1.1 Testauksen keskeyttäminen ja jatkaminen... 14 6.1.2 Testauksen lopettaminen ja hylkäämiskriteerit... 14 6.2 Testausympäristö... 14 6.2.1 Vaatimukset Kanta-asiakastestiympäristöön liittyjälle... 15 6.2.2 Testiaineiston luonti... 16 6.2.3 Testipalvelut... 16 6.3 Havaintojen ja muutosten hallinta... 17 6.3.1 Havaintojen kirjaaminen ja raportointi... 17

3 6.3.2 Havaintojen ja virheiden luokittelu yhteistestausjaksolla... 18 6.3.3 Virheiden korjaus... 19 6.3.4 Tarkistuspalaverit... 19

4 1 Johdanto Yhteistestaus on Potilastiedon arkiston arkistointi-, luovutus- ja tiedonhallintapalvelutoiminnallisuuksien suunnitelmallista testausta Kantaasiakastestipalvelun ja potilastietojärjestelmien välillä. Yhteistestaus koskee järjestelmiä, jotka tullaan integroimaan suoraan Kanta-tuotantoympäristöön edellä kuvattujen toiminnallisuuksien käyttöä varten. Yhteistestaus on osa potilastietojärjestelmän auditointia, jonka läpäiseminen on edellytys tuotantokäytön aloittamiselle kyseisellä järjestelmällä. Dokumentti esittelee Potilastiedon arkiston yhteistestausten yleiset periaatteet, jotka koskevat niin julkisen kuin yksityisen sektorin järjestelmien testausta. Se sisältää testauksen strategian, tavoitteet, menetelmät, rajaukset, testivaiheet ja vastuut. Kunkin yksittäisen yhteistestauksen tarkempi sisältö ja aikataulu kuvataan omassa suunnitelmassa. Dokumentti on tarkoitettu Potilastiedon arkistoon liitettävien järjestelmien toimittajille ja yhteistestaukseen osallistuville terveydenhuollon organisaatioille. Terveydenhuollon organisaatiot ovat mukana ensisijaisesti järjestelmätoimittajien asiakastestaajina. Dokumentin määrittämät menettelyt koskevat sekä ensimmäistä kertaa yhteistestaukseen osallistuvia järjestelmiä että jatkokehitystä, jolla laajennetaan tai muutetaan jo kertaalleen yhteistestauksen läpäisseen ja tuotantoon viedyn järjestelmän toiminnallisuutta. Muutokset toteutetaan jatkossa kansallisen muutoksenhallintaprosessin mukaan. 2 Kelan koordinoima yhteistestaus Yhteistestauksessa potilastietojärjestelmät testataan suunnitelmallisesti toistensa ja Potilastiedon arkiston kanssa Kanta-asiakastestipalvelussa. Yhteistestauksen tavoitteena on todeta, että eri potilastietojärjestelmistä lähetettävät sanomat ovat kaikissa yhteistestaukseen osallistuvissa järjestelmissä tulkittavissa teknisesti ja sisällöltään samanlaisina. Eri järjestelmien toiminnallisuudet tulee olla toteutettu niin, että toimintaprosessi toimii saumattomasti, riittävän tehokkaasti ja potilasturvallisuutta vaarantamatta. Potilastiedon arkistoon voi tuotannossa liittyä vain Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) auditoinnissa hyväksytyillä potilastietojärjestelmillä. Yhtenä osana auditointiprosessia on yhteistestauksen lausunto, jonka Kela laatii ja toimittaa STM:lle. Kela suunnittelee yhteistestausjaksojen ajoituksen ja käytettävät testitapaukset sekä valvoo testauksen etenemistä. Testaus noudattelee suurelta osin sähköisen lääkemääräyksen jo vakiintunutta yhteistestausprosessia huomioiden kuitenkin sekä Potilastiedon arkiston toiminnallisuuksien laajuuden että liittyvien järjestelmien ja niitä käyttävien

5 organisaatioiden monimuotoisuuden. Potilastiedon arkistoon liitytään pääsääntöisesti terveydenhuollon kokonaisjärjestelmillä, joilla organisaatio hoitaa sekä potilaskertomusasiakirjojen tuottamisen että potilashallinnon ja toiminnanohjauksen. Organisaatioilla on lisäksi rajoitetumpaan käyttöön tarkoitettuja potilastietojärjestelmiä, esimerkiksi kuvantamisen ja laboratorion erillisjärjestelmiä, sekä erilaisia alueellisia potilastietojärjestelmiä. Yhteistestaus koskee myös näitä järjestelmiä, jos ne on tarkoitus integroida suoraan Kanta-tuotantoympäristöön Potilastiedon arkiston toiminnallisuuksien käyttämistä varten. Yhden yhteistestausjakson arvioitu kesto on 5 6 kuukautta, kun testataan terveydenhuollon kokonaisjärjestelmän tuottamien asiakirjojen arkistointia ja luovutusta eri tilanteissa. Tämän dokumentin luvussa 4.1 esitettävä laajan yhteistestauksen vaiheistuksen perusmalli sekä kansalliset testitapaukset on suunniteltu kokonaisjärjestelmää ajatellen. Perusmallista poikkeavissa tilanteissa testauksen sisältö ja kesto vaatii yksilöllisempää suunnittelua. Näitä poikkeustilanteita ovat esimerkiksi: erillisjärjestelmän tuottamien asiakirjojen arkistoinnin ja luovutusten testaus huomioiden palvelutapahtuman muodostuminen erillisjärjestelmän ulkopuolella, arkiston toiminnallisuuksia vain osittain käyttävien järjestelmien testaus, esimerkiksi pelkkiä asiakirjojen hakuja tekevät järjestelmät sekä tietosisällön tai toiminnallisuuden muutosten ja täydennysten testaus. Yhteistestaukseen osallistuminen edellyttää, että potilastietojärjestelmään on rakennettu määritysten mukaiset toiminnallisuudet Potilastiedon arkistoon liittymistä varten. Yhteistestausvalmiuden osoittamiseksi järjestelmätoimittajan tulee raportoida näihin toiminnallisuuksiin liittyvän oman testauksensa tulokset Kelalle. Kun osallistumisen edellytykset täyttyvät ja järjestelmätoimittaja ilmoittautuu yhteistestaukseen, tarkennetaan testauksen sisältö, aikataulu, resurssivaatimukset ja mahdolliset rajaukset toimittajan ja Kelan yhteistyönä. Osapuolet sitoutuvat noudattamaan yhteisesti sovittua aikataulua ja suunnitelmaa. Seuraavat testauksen osa-alueet eivät kuulu Kelan koordinoimaan yhteistestaukseen: yhteistestauksen esikriteerinä oleva järjestelmätoimittajan oma testaus, Kelan sisäinen testaus Potilastiedon arkistolle, liitettävän potilastietojärjestelmän version hyväksymistestaus ja käytettävyystestaus, jotka järjestelmätoimittaja organisoi itsenäisesti ja yhteistestauksen aikataulusta riippumattomasti, suorituskykytestaus Potilastiedon arkistolle ja potilastietojärjestelmille sekä tuotannon aikaisiin kiirekorjauksiin ja muuhun ylläpitoon liittyvä testaus.

6 3 Yhteistestauksen strategia Yhteistestauksen tavoitteena on todeta potilastietojärjestelmän valmiudet liittyä Kanta-palveluiden käyttäjäksi, varmistaa järjestelmien toimiminen yhdessä ja laatia potilastietojärjestelmästä testauslausunto auditointia varten. Yhteen toimivuuteen sisältyy sen varmistaminen, että eri potilastietojärjestelmät tuottavat Potilastiedon arkistoon rakenteellisesti ja sisällöllisesti määritysten mukaisia asiakirjoja sekä lisäksi asiakirjojen arkistosta luovutuksen tekninen toimivuus, niin että asiakirjojen vastaanotto eri potilastietojärjestelmiin toteutuu oikein huomioiden myös informoinnin, suostumuksen ja kieltojen asettamat rajaukset. Testaus suoritetaan organisoidusti ja samaa perusmallia soveltaen riippumatta siitä, onko kyseessä ensimmäistä kertaa Potilastiedon arkistoon liittyvä vai muutostestausta tekevä potilastietojärjestelmä. 3.1 Suunnittelu ja toteuttaminen Kela suunnittelee ja koordinoi yhteistestauksen, jonka tarkoituksena on todentaa erityyppisten asiakirjojen määritysten mukainen arkistoituminen ja luovutus Potilastiedon arkistosta. Järjestelmätoimittajalla on kuitenkin aina vastuu suunnitella oman potilastietojärjestelmänsä testauskokonaisuus kulloisenkin tarpeen mukaan niin teknisten ominaisuuksien kuin käytettävyydenkin osalta. Kela toimittaa yhteistestauksen ohjeistuksen ja kansallisesti määritellyt testitapaukset, joita on käytettävä yhteistestauksessa. Kantaasiakastestiympäristöön arkistoidaan asiakirjoja vain Kelan Potilastiedon arkiston testausta varten toimittamille testihenkilötunnuksille, omia tai sähköisen reseptin testauksessa käytettyjä testihenkilötunnuksia ei saa käyttää. Vuosittaiset muutokset rytmitetään jatkossa kansallisen muutoksenhallintaprosessin mukaisesti. Yhteistestausten aikataulu ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan Kanta.fi-sivustolla. Kela päättää ilmoittautuneen järjestelmätoimittajan hyväksymisestä yhteistestaukseen ja antaa kullekin järjestelmätoimittajalle aikataulun järjestelmän muutosten testaamiselle. Osallistuminen yhteistestaukseen on kyettävä suorittamaan kyseisessä aikataulussa tai testaus siirtyy seuraavaan yhteistestausjaksoon. 3.2 Osapuolten vastuut Tässä luvussa kuvataan yhteistestaukseen liittyviä vastuita eri osapuolten näkökulmasta. Testauksen vaihekohtaisia vastuita tarkennetaan lisäksi luvussa 4. Yleiset vastuut on määritelty Potilastiedon arkiston käyttöönottosuunnitelmassa.

7 3.2.1 Järjestelmätoimittajan vastuu Järjestelmätoimittaja vastaa omassa testauksessaan potilastietojärjestelmän teknisestä ja sovelluslogiikan toimivuudesta. Potilastietojärjestelmän on toteutettava Kanta.fi-sivustolla julkaistujen määrittelyiden mukaiset Potilastiedon arkiston toiminnallisuudet. Potilastietojärjestelmän on tuotettava valideja CDA R2-asiakirjoja ja muodostettava niistä määritysten mukaisia HL7-sanomia. Järjestelmätoimittaja voi käyttää jo tuotekehityksen aikana asiakirjojen validoinnissa apuna Kanta-validointipalvelua. Järjestelmätoimittaja tekee Kelalle hakemuksen Kantaasiakastestiympäristöön liittymiseksi ja hankkii sen käyttöä varten tarvittavat varmenteet Väestörekisterikeskukselta. Järjestelmätoimittaja vastaa potilastietojärjestelmän paikallisesta käytettävyydestä ja suorituskyvystä asiakkaan käytössä. Järjestelmätoimittajan on tiedotettava Kelaa ja asiakasorganisaatiota kaikista arkistoon vaikuttavista virheistä, niiden korjaamisesta ja vaaditusta regressiotestaustarpeesta. Järjestelmätoimittaja suunnittelee ja toteuttaa omassa kehitysympäristössään tarvittavan testauksen. Yhteistestauksen uusintamenettelyt järjestelmätoimittaja sopii Kelan kanssa. Järjestelmätoimittaja tekee testauksen jälkeen määrämuotoisen raportin kunkin testivaiheen suorittamisesta. Järjestelmätoimittajan on sitouduttava sovittuun yhteistestauksen aikatauluun ja tuettava asiakasorganisaationsa testaamista. Järjestelmätoimittaja etsii asiakaskunnastaan yhteistestaukseen osallistuvan organisaation huomioiden seuraavat tekijät: asiakasorganisaatiolla on testausympäristö, jossa mahdollisimman laaja sisällön ja toiminnallisuuden testaus onnistuu käyttäen useampaa eri rekisterinpitäjää ja rekisteriä, asiakasorganisaatio on halukas osallistumaan testaukseen ja sillä on mahdollisuus resursoida henkilöstöä testauksen valmisteluun ja testaukseen sovittua aikana sekä asiakasorganisaation tietojärjestelmäarkkitehtuuri on kuvattu yhteistestauksen kannalta oleellisilta osin (esimerkiksi kokonais- ja erillisjärjestelmän integraation toteutustapa, jos kummankin järjestelmän tuottamien asiakirjojen arkistointia testataan). Järjestelmätoimittajalla on velvollisuus osallistua uusien liittyjien auditoinnin tai muutosten takia järjestettäviin yhteistestauksiin ristiintestausosapuolena sen jälkeen kun oma potilastietojärjestelmä on auditoitu. 3.2.2 Asiakasorganisaation vastuu Yhteistestaukseen osallistuva asiakasorganisaatio tekee oman testausympäristönsä osalta liittymishakemuksen Kanta-

8 asiakastestiympäristöön ja hankkii Väestörekisterikeskukselta testauksessa tarvittavat testivarmennekortit sekä palvelin- ja järjestelmäallekirjoitusvarmenteet. Asiakasorganisaatio vastaa, että käytössä oleva potilastietojärjestelmä ja mahdolliset erillisjärjestelmät täyttävät liittymisen tekniset ja toiminnalliset vaatimukset käyttäen tukena järjestelmätoimittajan asiantuntemusta. Asiakasorganisaatio sitoutuu sovittuun aikatauluun varaamalla testaukseen ja sen valmisteluun riittävästi resursseja ja tekemällä potilastietojärjestelmänsä hyväksymistestauksen aikataulun mukaisesti, jos testausympäristö vaatii laajemman versiopäivityksen ennen yhteistestausta. Asiakasorganisaatio voidaan velvoittaa osallistumaan uusiin yhteistestauksiin ristiintestausosapuolena myös sen jälkeen, kun sen käyttämä järjestelmä on auditoitu. 3.2.3 Kelan vastuu Kela ylläpitää Kanta-asiakastestiympäristöä ja sen lisäpalveluita sekä antaa testipotilaiden henkilötunnukset ja kansalliset testitapaukset testaavien osapuolten käyttöön. Kela suunnittelee yhteistestaukset ja koordinoi niiden etenemistä sekä ylläpitää testitapauksia ja testiketjuja. Kela arvioi eri testausvaiheiden tarpeellisuuden yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa heti järjestelmätoimittajan oman testauksen jälkeen ennen hyväksymistä yhteistestaukseen. Kela kartoittaa uusiin yhteistestauksiin osallistuville järjestelmille ristiintestausparin auditoitujen järjestelmien ja niitä käyttävien asiakasorganisaatioiden joukosta, sekä sopii osapuolten kanssa ristiintestauksen aloittamisesta. Kela tarkastaa testausraportit potilastiedon arkiston näkökulmasta ja antaa STM:lle lausunnon yhteistestauksesta potilastietojärjestelmien auditointia varten. 4 Yhteistestauksen vaiheet Yhteistestauksen sekä sisällöllinen että aikataulullinen laajuus riippuu testattavan toiminnallisuuden ja tietosisällön määrästä. Kela määrittelee kunkin yhteistestauksen sisällön ja laajuuden. Testausvaiheet ja sisältö kuvataan tarkemmin kunkin yhteistestauksen omassa testaussuunnitelmassa. Yhteistestaukset voidaan luokitella laajuuden mukaan: 1) Laaja yhteistestaus, suuri kansallisen muutoksenhallintaprosessin mukainen versio (esim. 1.9.2014 ja 1.9.2016) Tehdään kattava testaus, jossa käydään kaikki vaiheet läpi. 2) Suppea yhteistestaus (esimerkiksi merkittävän muutoksen tai arkiston toiminnallisuuksia vain osittain käyttävän järjestelmän testaus) Tehdään kattava testaus soveltaen, kaikkia testauksen vaiheita ei välttämättä tarvita.

9 Kuva 1. Erilaisia yhteistestauskokonaisuuksia Testausprosessi noudattaa Sähköisen reseptin testauksesta tuttuja vaiheita. Merkittävä osa vaiheista toteutuu jo ennen yhteistestausta järjestelmätoimittajan tuotekehitykseen sisältyvänä testauksena. Tässä dokumentissa keskitytään kuvaamaan Kelan koordinoimaa yhteistestausta eli prosessin vaiheita 6-8, jotka esitellään seuraavassa laajan yhteistestauksen mukaisina. 4.1 Testaus järjestelmätoimittajan testiympäristössä (vaiheet 1-2) Testauksen sisältöä ovat: sovelluskehityksen aikainen testaus järjestelmätoimittajan ympäristössä, kun potilastietojärjestelmään toteutetaan määritysten mukaiset toiminnallisuudet ja tietosisällöt Potilastiedon arkistoon liittymistä varten järjestelmän tuottamien asiakirjojen tarkistus Kanta-validointipalvelussa 4.2 Järjestelmätoimittajan testaus Kanta-asiakastestipalvelussa (vaiheet 3-5) Vaiheiden sisältöä ovat: liittyminen Kanta-asiakastestipalveluun

10 järjestelmätoimittajan omatoiminen testaus potilastietojärjestelmän ja Kanta-asiakastestiympäristön välillä, Omakanta-testipalvelun käyttäminen apuna ilmoittautuminen yhteistestaukseen, kun potilastietojärjestelmällä on siihen valmiudet, viimeistään 2-3 kuukautta ennen yhteistestausjakson alkua raportin toimittaminen Kelalle järjestelmätoimittajan omasta testauksesta yhteistestausvalmiuksien arviointia varten (yhteistestauksen edellytykset ja raportin malli julkaistaan Kanta.fi-sivustolla) 4.3 Kahdenvälinen testaus (vaihe 6) 6 a) Järjestelmätoimittajan ja Kelan välinen tekninen järjestelmätestaus Vaiheen tavoitteena on testata potilastietojärjestelmän ja Potilastiedon arkiston välistä toiminnallisuutta ja tietosisältöä laajempien toimintoketjujen (testitapausten) avulla sekä todentaa valmius edetä seuraavaan testausvaiheeseen. Vaiheen aikana testataan sekä arkistointi- että luovutustoiminnallisuuksia. Järjestelmätoimittaja testaa ja raportoi testit Kelalle, korjaa testauksessa potilastietojärjestelmässä havaitut virheet, sekä osoittaa korjausten toimivuuden kohtien uudelleentestauksella ja raportoinnilla. Järjestelmätoimittaja vastaa potilastietojärjestelmänsä sisäisen toiminnallisuuden testaamisesta huomioiden asiakkaiden erilaiset käyttötarpeet. Kela tarkastaa raportoidut testit, antaa palautetta testaushavainnoista ja hyväksyy testauksen tulokset. Vaihe voidaan hyväksyä, kun kaikki suunnitellut testit on testattu ja raportoitu ja järjestelmätoimittaja korjaa testauksessa potilastietojärjestelmässä havaitut virheet sekä osoittaa korjausten toimivuuden kohtien uudelleentestauksella ja raportoinnilla. Mikäli korjausten ja uusintatestausten jälkeen esiintyy vielä puutteita, puutteet dokumentoidaan ja niitä koskevat jatkotoimenpiteet käsitellään erikseen. 6 b) Järjestelmätoimittajan asiakasorganisaation ja Kelan välinen testaus Vaiheen aikana testataan Potilastiedon arkiston toiminnallisuuksia ja tietosisältöä määriteltyjen testitapausten avulla asiakasorganisaation testiympäristössä tuotantokäyttöä vastaavalla tavalla. Testaus painottuu arkistointitoiminnallisuuksiin. Asiakasorganisaation testausympäristöön tulee olla toteutettuna myös arkistoitavien asiakirjojen tuottamiseen tarvittavat liittymät erillisjärjestelmiin. Testauksen tavoitteena on todentaa potilastietojärjestelmän ja Potilastiedon arkiston välinen toimivuus asiakasorganisaation käytössä. Myös ne

11 testausvaiheet, joihin asiakasorganisaatiot tämän prosessin mukaisesti osallistuvat, liittyvät potilastietojärjestelmän (eikä asiakasorganisaation) liittymisvalmiuksien varmistamiseen, minkä vuoksi Kela tukee vain yhtä asiakastestausta potilastietojärjestelmää kohti. Testauksessa voi olla mukana yksi asiakasorganisaatio tai useamman asiakasorganisaation muodostama kokonaisuus. Ennen Potilastiedon arkiston tuotantoympäristöön liittymistä kaikille asiakasorganisaatioille järjestetään erillinen käyttöönottokoe huomattavasti suppeammalla sisällöllä. Asiakasorganisaatio testaa ja raportoi testit Kelalle ja järjestelmätoimittajalle sekä suunnittelee ja organisoi omien testausresurssien käytön. Asiakasorganisaatio vastaa, että testaus sisältää riittävästi tuotantokäytön kaltaisia tilanteita ja että testaus vastaa omia käyttötarpeita. Järjestelmätoimittaja osallistuu asiakasorganisaation testaukseen ja tukee testausta tarpeen mukaan seuraavin toimin: varmistaa yhdessä asiakasorganisaation kanssa, että käytettävissä on vaatimusten mukainen testiympäristö ja toimittaa tarvittavat päivitykset, opastaa asiakasorganisaation testaajia testaukseen sisältyvissä potilastietojärjestelmän toiminnallisuuksissa sekä täsmentää kansallisten testitapausten toteutus- ja raportointiohjeistuksen testattavaa potilastietojärjestelmää varten, opastaa asiakasorganisaation pääkäyttäjiä testiympäristön konfiguroinnissa ja varaa riittävästi resursseja testauksen aikaiseen tukeen, kuten virhe- tai ongelmatilanteiden selvittelyyn ja tilannekatsauspalavereihin osallistumiseen. Kela tarkastaa raportoidut testit, antaa palautetta tarvittavista virhekorjauksista ja hyväksyy asiakkaan testauksen tulokset. Vaihe voidaan hyväksyä, kun kaikki suunnitellut testit on tehty, asiakasorganisaatio on raportoinut Kelalle suorittamansa testauksen, korjannut mahdolliset omaan testiympäristöönsä liittyvät puutteet, järjestelmätoimittaja on korjannut testauksessa havaitut sovellusvirheet sekä toimittanut korjaukset asiakasorganisaation käyttöön ja tarvittaessa muutoksiin liittyvä uusintatestaus on tehty ja raportoitu Mikäli korjausten ja uusintatestausten jälkeen esiintyy vielä puutteita, puutteet dokumentoidaan ja niitä koskevat jatkotoimenpiteet käsitellään erikseen. 4.4 Järjestelmätoimittajien ristiintestaus (vaihe 7) Ennen kuin uusi potilastietojärjestelmä voi liittyä Potilastiedon arkistoon, on tehtävä ristiintestaus uuden ja aikaisemmin auditoidun järjestelmän välillä. Vaihe voidaan aloittaa kun edelliset vaiheet on suoritettu hyväksytysti ja järjestelmätoimittajat ovat sitoutuneet testauksen aikatauluun.

12 Ristiintestaus tehdään järjestelmätoimittajien omissa, Kantaasiakastestiympäristöön liitetyissä testausympäristöissä. Testausvaiheen päätyttyä järjestelmätoimittajat raportoivat Kelalle tuloksista. Kela arvioi testitulosten perusteella järjestelmän valmiuden seuraavaan vaiheeseen. Ristiintestaus toteutetaan kansallisiin testitapauksiin perustuen ja se painottuu luovutustoiminnallisuuksiin. Aineistona käytetään edellä vaiheessa 6 a) arkistoituja tietoja. 4.5 Asiakasorganisaatioiden ristiintestaus (vaihe 8) Asiakasorganisaatioiden ristiintestaukseen osallistuu uutta testattavaa potilastietojärjestelmää käyttävä asiakasorganisaatio ja toista, aikaisemmin auditoitua järjestelmää käyttävä asiakasorganisaatio. Vaihe voidaan aloittaa, kun Kelan, järjestelmätoimittajan ja asiakasorganisaation yhteinen aloituskokous on pidetty, edelliset testausvaiheet on suoritettu hyväksytysti ja asiakasorganisaatio sitoutuu testauksen aikatauluun sekä on varannut tarvittavat resurssit. Ristiintestauksessa käytetään asiakasorganisaatioiden omia Kantaasiakastestiympäristöön liitettyjä tuotannon kaltaisia testausympäristöjä. Näihin on mahdollisesti toteutettu integraatioita erillisjärjestelmiin. Testaus painottuu luovutustoiminnallisuuksiin ja aineistona käytetään edellä vaiheessa 6 b) arkistoituja tietoja. Testausvaiheen päätyttyä asiakasorganisaatiot raportoivat Kelalle tuloksista. Kela, asiakasorganisaatio ja järjestelmätoimittaja arvioivat yhdessä testitulosten perusteella potilastietojärjestelmän tuotantovalmiuden. Kela laatii yhteistestauskokonaisuuden päätteeksi lausunnon STM:lle. 5 Yhteistestauksen aikataulu Kela määrittelee testauksen aikataulut käyttöönottojen suunniteltujen päivämäärien mukaan. Järjestelmätoimittajien ja asiakasorganisaatioiden on oltava valmiina kuhunkin vaiheeseen erillisten kriteerien mukaisesti. Kullekin vaiheelle määritellään kesto, jossa testaus on kyettävä suorittamaan. Kokonaisuudessaan laaja yhteistestaus kestää noin 5-6 kuukautta. Tarvittaessa vuosittain voidaan käynnistää useita yhteistestausjaksoja, jotka voivat asettua ajallisesti limittäin. Seuraavassa kaaviossa esitetään laajan yhteistestauksen perusvaiheistusmallin mukainen aikataulutus. Ensimmäiseen, ohjelmistotoimittajan ja Kelan kahdenväliseen testaukseen varataan eniten

13 aikaa, koska siihen sisältyy sekä arkistointi- että luovutustestiketjujen suoritus. Siinä varaudutaan myös mahdollisiin korjauksiin ja uusintatestaukseen. Tavoitteena on löytää ja korjata ongelmat varhaisessa vaiheessa, jotta ne eivät toistuisi seuraavissa testausvaiheissa. Testaus asiakasorganisaation ja Kelan välillä on syytä aloittaa vasta, kun toimittajan ja Kelan välinen testaus on hyväksytty ja asiakasorganisaation testiympäristöön voidaan toimittaa mahdolliset korjaukset sisältävä potilastietojärjestelmän versio. Myös jälkimmäiset testausvaiheet on optimaalista suorittaa peräkkäin. Potilastiedon arkiston laaja yhteistestaus Vaihe Aika kuukausina 1 2 3 4 5 6 Toimittajan omatoiminen testaus Liittyminen Kantaasiakastestiympäristöön Aloituskokous Kelan kanssa Toimittajan ja Kelan kahdenvälinen testaus Asiakasorganisaation ja Kelan kahdenvälinen testaus Järjestelmätoimittajien ristiintestaus Asiakasorganisaatioiden ristiintestaus Kuva 2. Laajan yhteistestauksen ohjeellinen aikataulumalli Jos kyseessä on suppeampi testaus, sovelletaan aikataulua vastaavasti. Kaiken kaikkiaan Potilastiedon arkiston yhteistestauksesta voidaan antaa vain ohjeellinen aikataulumalli, koska testausjakson kokonaiskesto riippuu monesta tekijästä, muun muassa järjestelmän alkuvalmiudesta, testauksen osapuolten resursseista sekä havaittujen virheiden määrästä ja uusintatestaustarpeesta. 6 Testauksen hallinta Tässä luvussa esitettyjä kriteereitä ja toimintaperiaatteita sovelletaan kaikissa erilaisissa yhteistestauksissa riippumatta siitä, onko kyseessä suuri kansallisen muutoksenhallintaprosessin mukainen versio tai pienemmän muutospaketin testaus, jossa ei viedä läpi kaikkia testausvaiheita. 6.1 Yhteistestauksen aloitus- ja lopetus/hyväksymiskriteerit Yhteistestaus voidaan aloittaa, kun järjestelmätoimittajan oma testaus on hyväksytysti suoritettu, testauksen alkuvalmistelut, kuten testiympäristön konfigurointi on valmis, järjestelmätoimittajan testaus Kanta-validointipalvelua vasten on suoritettu,

14 testisuunnitelma on hyväksytty, tarvittava testauksen laajuus on arvioitu Kelan ja järjestelmätoimittajan kesken sekä Kelan lupa aloittaa testaus on annettu. Yhteistestaus voidaan hyväksyä, kun kaikki sovitut testivaiheet ja testit on hyväksytysti suoritettu, kaikki tunnetut ongelmat on rekisteröity ja tiedotettu ja tunnetut ongelmat eivät olennaisesti haittaa tuotantokäyttöä. 6.1.1 Testauksen keskeyttäminen ja jatkaminen Yhteistestaus voidaan keskeyttää tilapäisesti välittömien muutospaineiden takia. Kyseessä voi olla esimerkiksi testauksen jatkamisen estävä virhe tai merkittävä resurssivaje. Testauksen keskeyttäminen on keino rauhoittaa tilanne ja kohdentaa voimavarat ongelman korjaamiseen. Yhteistestausta voidaan jatkaa, kun keskeyttämisen aiheuttanut tilanne on selvitetty. Sovellusvirheen osalta myös korjausten testaus tulee olla suoritettu onnistuneesti ja raportoitu. Tällöin on ensin arvioitava mitä jo suoritettuja yhteistestauksen testejä on uusittava. Testauksen jatkamisesta sovitaan osapuolten yhteisessä tilaisuudessa ja Kela antaa lopullisen hyväksynnän jatkamiselle. 6.1.2 Testauksen lopettaminen ja hylkäämiskriteerit Jos useista keskeytyksistä ja uudelleentestauksista johtuen yhteistestaus ei etene aikataulussa, voidaan testaus lopettaa ja sulkea aikaikkuna tuotantoon tuotaville muutoksille. Lopettamisesta sovitaan kaikkien osapuolten yhteisessä tilaisuudessa. Yhteistestaus voidaan hylätä, jos testauksen aikana on löydetty vakavuusluokkien 1-3 virheitä, eikä niitä ehditä tai pystytä korjaamaan testaukseen varatussa aikataulussa. 6.2 Testausympäristö Yhteistestauksen testausympäristö muodostuu Kanta-asiakastestipalvelusta ja siihen liittyneiden osapuolten omista testausympäristöistä. Kantaasiakastestiympäristössä on käytettävissä tuotantoa vastaavat arkistointi- ja luovutustoiminnallisuudet sekä myös Omakanta testauskäyttöä varten. Testauksessa käytetään Väestörekisterikeskuksen testivarmenteita ja Kantaasiakastestiympäristön omaa koodistopalvelua, joka on Kelan ylläpitämä ja erillään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuotantokoodistopalvelusta.

KanTa-viestinvälitys 15 Potilastiedon arkiston testausympäristö KanTa-palvelut Sähköinen resepti Uusimiset Lääkemääräykset Lokit Toimitukset Järjestelmätoimittajien testausympäristöt kokonaisjärjestelmät aluejärjestelmät erillisjärjestelmät Terveydenhuollon palveluntarjoajien testausympäristöt paikalliset kokonais- ja erillisjärjestelmät alueelliset kokonais- ja erillisjärjestelmät eri ohjelmistotuotteiden muodostamat kokonaisuudet järjestelmien väliset integraatiot Omakanta Potilastiedon arkisto Kuvailutiedot Tiedonhallintapalvelu Muut Kanta-asiakastestiympäristön testiympäristön palvelut koodistopalvelu Potilaskertomus Informointi, suostumus ja kiellot Elinluovutustahto Rokotukset Riskit Testaukseen osallistuvien organisaatioiden rekisteri Henkilötiedot RTG-lausunnot Diagnoosit Labrat Hoitotahto Terv. ja hoitosuunn. Lääkitys Lokit Toimenpiteet Fysiol. mittaukset Koodistot ja terminologiat Lomakerakenteet Testivarmennepalvelut (Väestörekisterikeskus) 23.8.2013 1 Kuva 3. Potilastiedon arkiston testausympäristö 6.2.1 Vaatimukset Kanta-asiakastestiympäristöön liittyjälle Kanta-asiakastestiympäristöön liitytään vain ja ainoastaan järjestelmätoimittajan tai terveydenhuollon organisaation testiympäristöstä. Kanta-asiakastestipalveluun liityttäessä potilastietojärjestelmän edellytetään toteuttavan testattavaan toiminnallisuuteen liittyvät käyttötapaukset ja palvelupyynnöt. Liittyjän on toimitettava viimeistään ennen yhteistestauksen alkua arkkitehtuuritason kuvaus ympäristöstä (esimerkiksi miten viestinvälitys on toteutettu) ja raportti toimittajan omassa testauksessa todennetuista toiminnallisuuksista. Liittyjä huolehtii myös testausympäristöön mahdollisesti tarvittavista päivityksistä ja integraatioista muihin järjestelmiin. Potilastietojärjestelmän toimittaja vastaa järjestelmän versiohallinnasta. Liittymisvaatimukset on tarkemmin kuvattu Kanta.fi-sivustolla dokumentissa Kantaasiakastestipalvelun liittymisohje.

16 6.2.2 Testiaineiston luonti Kela toimittaa potilastarinat, testiketjut ja testihenkilötunnukset, joita on käytettävä yhteistestauksessa. Testit ovat kansallisia ja siten yhteisiä kaikille.potilastarinat ja testiketjut on dokumentoitu ja ne ovat kaikkien käytettävissä samassa muodossa versioituna. Sovitun testauksen ulkopuolella järjestelmätoimittajat voivat käyttää Kantaasiakastestiympäristöä omatoimiseen testaukseen. Järjestelmätoimittaja voi siis luoda itse testiaineistoa tarpeen mukaan. Kela toimittaa tätä varten erilliset testihenkilötunnukset ja niitä saa pyydettäessä myös lisää. Yhteistestaukseen tarkoitettuja testihenkilötunnuksia ei käytetä omatoimiseen lisätestaukseen. 6.2.3 Testipalvelut Kela tuottaa seuraavat palvelut potilastietojärjestemien tuotekehitysvaiheessa ja yhteistestauksissa käytettäviksi: 1. Kanta-validointipalvelu Kela tarjoaa selainkäyttöisen testiasiakirjojen validointipalvelun. Palvelu on maksuton ja vapaasti käytettävissä jo ennen Kantaasiakastestiympäristöön liittymistä Kanta.fi-sivuston kautta. Alkuvaiheessa palvelu sisältää potilastiedon arkiston STM:n asetuksen mukaisten 1.9.2014 arkistoitavien HL7 CDA R2 muotoisten asiakirjojen validointisäännöt. Palvelu on ensisijaisesti tarkoitettu järjestelmätoimittajien tuotekehityksen aikaisen testauksen tueksi. 2. Kanta-asiakastestipalvelu Kanta-asiakastestipalveluun liittyneillä järjestelmätoimittajilla ja asiakastestaajaorganisaatioilla on mahdollisuus testata järjestelmiensä arkistotoiminnallisuuksia tuotannon kaltaista Potilastiedon arkistoa ja Tiedonhallintapalvelua vasten sekä ennen potilastietojärjestelmän auditointia että myöhemmässä tuotekehitysvaiheessa. Kanta-asiakastestipalvelun liittymisohjeet ja Potilastiedon arkiston hakemuslomake löytyvät Kanta.fi-sivustolta. Kanta-asiakastestipalvelun palveluaika on arkisin klo 8-16. Palvelu on käytettävissä muinakin aikoina, mutta varsinaisen palveluajan ulkopuolella ympäristössä voi olla päivitys- ja huoltokatkoja. Liittyneitä organisaatioita tiedotetaan palvelukatkoista, jotka kohdistuvat edellä ilmoitettuun palveluaikaan ja mahdollisuuksien mukaan myös muista Kanta-asiakastestipalvelun katkoista.

17 3. Omakanta-testipalvelu Kanta-asiakastestipalvelussa on Omakanta-testipalvelu, jossa on Potilastiedon arkiston testausta ajatellen käytettävissä informointi-, suostumus- ja kielto- sekä terveystietotoiminnallisuudet siten, että palvelun sisältö on Kanta-asiakastestiympäristössä olevan Potilastiedon arkiston version mukainen. Omakanta-testipalvelu on muuten käyttöliittymältään tuotantoa vastaava selainsovellus, mutta tietoja haetaan suoraan testipotilaan henkilötunnuksella ilman vahvan tunnistautumisen vaatimusta. 6.3 Havaintojen ja muutosten hallinta Tässä luvussa kuvataan testaushavaintojen hallinta, joka pääsääntöisesti noudattaa Sähköisen reseptin testauksessa käytössä olevaa menettelyä. 6.3.1 Havaintojen kirjaaminen ja raportointi Tieto sellaisista virhetilanteista, jotka mahdollisesti vaikuttavat muiden testausosapuolten toimintaan, välitetään välittömästi sähköpostitse kyseisten ohjelmistojen kehittäjille ja Kelalle. Kelalle osoitetut kiireelliset virheilmoitukset lähetetään osoitteeseen kantakehitys@kanta.fi tai yhteistestausjaksojen aikana testausohjeistuksessa erikseen kuvatulla tavalla. Yhteistestausjaksoilla havaintojen käsitelyä varten järjestetään myös yhteisiä tilannekatsauspalavereita. Kela koordinoi virhekäsittelyä ja tarvittaessa selvittää, onko virhe potilastietojärjestelmässä vai Potilastiedon arkistossa. Valviran rooli- ja attribuuttitietopalveluihin liittyvät virheilmoitukset ilmoitetaan osoitteeseen: varmennepalvelut@valvira.fi. Virheilmoituksissa ilmoitetaan seuraavat tiedot: otsikko: "Arkiston testaus ohjelmisto havainto" virheen havaitsemisajankohta potilastarina tai testiketju, johon virhe liittyy virheen kuvaus Potilastiedon arkiston mahdollisesti palauttama virheilmoitus organisaatio ja järjestelmä, missä virhe on havaittu virheen ilmoittaja

18 6.3.2 Havaintojen ja virheiden luokittelu yhteistestausjaksolla Testaushavainnot luokitellaan jatkokäsittelyä varten alla olevan taulukon mukaisesti: Havainnon tyyppi Selite 1 - Virhe Toiminnoissa selvä virhe, joka vaatii korjauksen. 2 - Kysymys Epäselvä asia, josta ei ole varmuutta onko kyseessä virhe vai ei. 3 - Kehittämisehdotus Erillinen käsittely. Kysymykset käsitellään testauksen aikana. Niihin vastaa joko järjestelmätoimittajan tai Kelan asiantuntijat riippuen siitä, liittyykö epäselvä asia potilastietojärjestelmän vai Potilastiedon arkiston toiminnallisuuksiin. Kysymyksiä voidaan käsitellä myös tarkistuspalavereissa. Kun havainto todetaan virheeksi, otetaan kantaa sen vakavuuteen seuraavan luokittelun mukaisesti: Virheen vakavuus Selite 1 - Estävä Niin vakava virhe, että estää testauksen etenemisen, vaatii välittömän korjauksen, uudelleentestattava. 2 - Vakava Osaa toiminnoista tai toimintoa ei voi suorittaa, ei estä testauksen jatkumista, korjaus välittömästi, uudelleentestattava. 3 - Merkittävä Virheellisestä toiminnosta haittaa, ei estä testauksen jatkumista, korjaus normaali aikataulussa, uudelleentestattava. 4 - Lievä Virheellinen toiminto ohitettavissa muulla tavalla tai ohjeistamalla, ei estä testauksen jatkamista, korjaus vaaditaan, mutta ei heti, uudelleentestattava. 5 - Kosmeettinen Ei haittaa toimintoja, ei merkitystä testauksen etenemiselle, ei vaadi uusintatestausta. Virheistä luokitellaan myös korjauksen kiirellisyys: Kiireellisyys Selite 1- Suuri Korjattava ja uusintatestattava käynnissä olevan testausvaiheen aikana, oltava korjattuna ennen tuotantoon siirtoa. 2 - Keskimääräinen Virhe oltava korjattuna viimeistään seuraavan yhteistestausjakson alkaessa. 3 - Pieni Virhe korjataan tulevassa versiossa, ei estä tuotantokäyttöä.

19 6.3.3 Virheiden korjaus Yhteistestaukseen osallistuva järjestelmätoimittaja huolehtii siitä, että tarvittavat korjaukset toteutetaan potilastietojärjestelmään ja korjauksen sisältävä sovellusversio toimitetaan testaukseen mahdollisimman nopeasti. Korjauksen tekemisen yhteydessä on tehtävä arvio tarvittavan uusintatestauksen laajuudesta huomioiden myös korjauksen mahdollinen vaikutus muihin jo hyväksytysti testattuihin toiminnallisuuksiin. Korjausten ja uuden ohjelmistoversion asennusten jälkeen yleensä vähintään aiemmin virheeseen päätyneet testitapaukset tulee testata uudelleen. Tarvittaessa tietyn eristettävissä olevan virhekorjauksen uusintatestaus on mahdollista tehdä suppeammin kuin mitä testitapaukseen on kuvattu. Menettelystä on kuitenkin sovittava erikseen Kelan kanssa, koska testauksen tavoitteena on, että koko tapahtumaketju eri vaiheineen saadaan todennettua onnistuneeksi. Testauksen päättyessä virheiden tulee olla korjattu ja uudelleentestattu sekä korjaukset on todettu toimiviksi. Jos uusintatestauksen jälkeen järjestelmän toiminnallisuudessa on vielä puutteita, virheiden korjaustoimenpiteiden aikataulutus tai mahdolliset päätökset jättää korjaamatta käsitellään ja dokumentoidaan erikseen. 6.3.4 Tarkistuspalaverit Testauksen etenemistä käydään läpi tilannepalavereissa, joissa testien tulokset käydään läpi yhteistyössä testausvaiheeseen osallistuvien toimijoiden kesken. Tarkistuspisteiden avulla seurataan testauksen edistymistä ja aikataulussa pysymistä sekä arvioidaan seuraavaan testausjaksoon siirtymistä. Kela arvioi testien onnistumisen ja läpäisyn Potilastiedon arkiston/tiedonhallintapalvelun osalta, mutta testien tulee olla onnistuneita myös järjestelmätoimittajan oman tietojärjestelmän vaatimusten mukaan. Tarkistuspisteissä käydään läpi testauksessa ilmenneet virheet ja niiden jatkotoimenpiteet, sekä sovitaan tarvittavasta uusintatestauksesta. Kela ylläpitää listaa Potilastiedon arkistosta havaittavista virheistä ja vastaavasti järjestelmätoimittaja huolehtii potilastietojärjestelmän virhehavaintojen listauksesta.