Ammatillisen koulutuksen reformi teknologiateollisuuden näkökulmasta Mervi Karikorpi, 6.6.2017
Sisältö Teknologiateollisuuden näkymät Teknologiateollisuuden osaamistarpeet Ammatillisen koulutuksen reformi: Teknologia-alojen ammatillisen koulutuksen haasteita Ammatillisen koulutuksen reformi: Mahdollisuudet 3
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat 80 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2016* Muut toimialat 20 % Kemianteollisuus 15 % Teknologiateollisuus 50 % Metsäteollisuus 15 % *) Palveluviennin toimialakohtaiset tiedot vuodelta 2015. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa) 4
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa on noususuunnassa kaikilla päätoimialoilla Teknologiateollisuuden liikevaihto vuonna 2016 yhteensä 68,7 mrd euroa. Kausipuhdistetut teollisuuden ja palveluiden liikevaihtokuvaajat Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %, metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 % Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 5
Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät suoraan lähes 290 000 ja välillisesti noin 700 000 henkilöä 30 % Suomen koko työvoimasta Teknologiayritykset työllistävät suoraan 285 000 ja 350 000 välillisesti noin 700 000 henkilöä 30 % Suomen 300 000 koko työvoimasta 250 000 Teknologiayritykset työllistävät suoraan 285 000 ja 200 000 välillisesti noin 700 000 henkilöä 30 % Suomen 150 000 koko työvoimasta 100 000 50 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi Metallien jalostus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa puolet suuntautuu tällä hetkellä alihankintaan Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa Terästuotteet, värimetallit, valut 4 200 Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot 4 500 34 200 68 800 Tavoitteena korkean arvonlisän liiketoiminta ja työpaikat Teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut 39 200 Mitä edellyttää koulutukselta? Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut yhteensä 150 900 0 50 000 100 000 150 000 200 000 14.6.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos laskelmat 2012 7
Teknologiateollisuuden osaamistarpeet
Työpaikka lähes 10 000 uudelle osaajalle vuosittain Arvio teknologiateollisuuden vuotuisesta nettorekrytointitarpeesta Suomessa 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Mistä teknologia-alojen ammattiosaajat? Yliopistotutkinto yhteensä AMK yhteensä Ammatillinen yhteensä Teknologiateollisuuden yritykset rekrytoivat v. 2016 noin 28 500 osaajaa, joista noin 18 500 tapahtui toimialan sisällä. Nettorekrytointitarve: Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016, Kokonaisrekrytointi: Talousnäkymät 1/2016 9
DIGITAALISET TYÖKALUT MUOKKAAVAT YHTEISTYÖN TEKEMISEN TAPOJA KONEOPPIMINEN JA ISON DATAN KÄSITTELY VAIKUTTAA RUTIININOMAISIIN TEHTÄVIIN UUDET TYÖNTEON ALUSTAT LUOVAT UUDENKALTAISIA TYÖMARKKINOITA Lähde: Työ 2040, Demos Finland
Digikyvykkyys uudet liiketoimintamallit ja verkoston rakentaminen 45% on älykkäitä tuotteita tai palveluita 30% on ottanut käyttöön uuden digitalisaation mahdollistaman liiketoimintamallin 43% on käytössä sovellusrajapinta (API) 52% kokee epätodennäköiseksi, että kilpailija voisi tulla digitalisaation vuoksi oman toimialan ulkopuolelta 47% ei ole määritellyt ekosysteemiä, jossa toimivat 50% on vaikeaa tai mahdotonta saada 5000 eur proton kehittämiseen Eira Vatanen ja Teknologiateollisuus ry, Digikyvykkyyskysely yritysten johdolle, 2016 Vastaajina 258 toimitusjohtajaa ja hallituksen jäsentä eri toimialoilta
TULEVAISUUDEN ENERGIARATKAISUT Kestävä ja puhdas energiantuotanto Siirtyminen fossiilisista uusiutuviin energialähteisiin Maailman energiankulutus kasvaa 1,5% vuodessa samalla kun päästörajoitukset tiukentuvat Uusiutuvat energialähteet jopa neljännes maailman energiantuotannosta (2020) Suomen tavoite 50% käytetystä energiasta Lisääntyviä investointeja erityisesti aurinko- ja tuulivoimaan; Kiinan investoinnit uusiutuvaan energiaan 300 mrd. euroa (arvio 2020) Yrityksiä Suomessa, esim.: Viisaat energiaratkaisut Energian siirto, varastointi ja infrastruktuuri Uusiutuvan energian laajamittainen käyttö edellyttää, että energiaa voidaan varastoida nykyistä tehokkaammin Infrastruktuurit osa ratkaisua Liikkuminen ja logistiikka Rakentaminen ja kiinteistöt Kokonaisvaltaiset ratkaisut yleistyvät Smart city -teknologiamarkkinan arvo v. 2023: USD 27,5 mrd. Yrityksiä, Suomessa, esim.: Hallittu ja tehokas energiankäyttö Energiatehokkuus, energiankäytön seuranta ja optimointi Elinkaariajattelu sekä energia- ja materiaalitehokkuus teollisuudessa Uudet teknologiat ja ratkaisut (esim. IoT, etäluku) mahdollistavat energiankulutuksen tarkemman seurannan ja reaaliaikaisen hallinnan Energiatehokkaat liiketoimintamallit, esim. erilaiset smart home - sovellukset Jakamis- ja kiertotalous Yrityksiä Suomessa, esim.:
LEARNING 4.0 Uudistuva teollisuus Ammatit ja osaamistarpeet Koulutus- ja oppimisratkaisut Asiakaslähtöisyys Palvelumuotoilu Smart Industry Uudet ansaintamallit Alustatalous Innovaatiokumppanuudet Esimerkkejä: Uudet liiketoimintamahdollisuudet: smart industry ja alustatalous Moninaiset sosiaaliset ja tekniset taidot Luovuus, innovatiivisuus ja ongelmanratkaisu Metataidot, kuten oppimaan oppiminen ja muutosadaptiivisuus Portfoliourat Esimerkkejä: Uudet työnkuvat (esim. food engineer), uudet taidot (esim. High Ping Quotidient) Osaamistarpeiden ennakointi, ketteryys Täydentävän koulutuksen kasvava tarve Työssä ja verkostoissa oppiminen Virtuaaliset ja digitaaliset oppimisratkaisut, blended learning Esimerkkejä: MOOC -verkkokurssit, AR/VR opetusratkaisuissa, robottiavusteinen oppiminen
Lähde: Työ 2040, Demos Finland
Ammatillisen koulutuksen reformi: Teknologia-alojen ammatillisen koulutuksen haasteita 15
Kohtaanto-ongelma on suuri: 30 % tutkinnon suorittaneista ei ole töissä eikä jatko-opiskelemassa Teknologia-alojen tutkintoja vuosina 2009-2014 suorittaneiden sijoittuminen 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Työssä teknologiateollisuudessa Työssä muualla Opiskelija Muu* 10 % 0 % Tietojen käs. Kone- ja met. Sähkö- ja aut. Tieto- ja tietol. Tietojen käs. Kone-, met.- ja energ. Sähkö ja autom Lähde: Tilastokeskus Tieto ja tietol. Rak. ja maanmitt. Tietojen käs. Kone-, met.- ja energ. Sähkö ja autom. Toinen aste, perustutkinnot AMK-tutkinto, insinööri tradenomi Yliopistotutkinto: DI, FM Päivitetty 10.3.2017 *Muu: esim. armeija, työttömät, eläkeläiset, muut Tieto ja tietol. Rak. ja maanmitt.
Työelämäyhteistyötä ja oppilaan ohjausta tarvitaan vauhdittamaan opintoja vain 70 % valmistuu 4 vuodessa Toisen asteen lukiokoulutuksen 2011 tai ammatillisen peruskoulutuksen 2010 aloittaneiden tilanne 4 vuoden kuluttua (2014). 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% Opinnot keskeytyneet Opiskelee edelleen, tutkinto puuttuu Suorittanut tutkinnon 20% 10% 0% Lukiokoulutus (max. 3,5 v) Ammatilliset yht. Tietojenkäsittely Kone- ja metalliala Sähkö- ja automaatioala Tieto- ja tietoliikennetekn. 14.6.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus 17
Kone- ja tuotantotekniikan vetovoima haasteellinen Useat koulutuksenjärjestäjät ovat vähentäneet koulutustarjontaa Kone- ja tuotantotekniikan toisen asteen yhteishaun ensisijaishakijat ja aloituspaikat 1990 2017 - Peruskoulupohjaiset linjat 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Valmistuneiden määrä ei enää vastaa rekrytointitarpeita Kaikki ensisijaishakijat 9.-lk ensisijaishakijat Aloituspaikat 14.6.2017 Teknologiateollisuus Päivitetty 11.4.2017 Lähde: OPH, Vipunen * Valintaperusteet muuttuneet 2014 18
Ammatillisen koulutuksen vetovoima hiipumassa? Koulutuksen laadusta ja relevanssista huolehdittava Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 2010 2017, % 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 9.-luokkalaiset yhteisvalinnassa Ammatilliseen hakeneet Lukioon hakeneet 0 14.6.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OPH, Vipunen Päivitetty 7.4.2017 19
Ammatillisen koulutuksen reformi: Mahdollisuudet 20
Ammatillisen koulutuksen reformi: Mahdollisuudet Valmistuneilla on monipuoliset kontaktit yrityksiin (globaalit, pk-yritykset, start upit). Valmistuneet työllistyvät nopeasti ja yritysten palaute valmistuneiden osaamisesta paranee. Vientiteollisuuden aloilta valmistuu tarvittava määrä osaajia. Jo työelämässä oleville on tarjolla joustavia polkuja oman osaamiseen päivittämiseen ja uudelleen kouluttautumiseen. Vientiteollisuusalojen ammatillisen koulutuksen vetovoima paranee. Ammatillisen koulutuksen brändi on vahva ja kehittyvä. Ammattiosaamista arvostetaan. 21
Mitä tämä edellyttää? Oppilaitokset ovat strategisesti ja hyvin johdettuja. Ennakoidaan muutoksia toimintaympäristössä ja osaamistarpeissa. Tietopohja käyttöön ja läpinäkyväksi. Kokeillaan ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Yhteistyötä yritysten ja muiden oppilaitosten/korkeakoulujen kanssa tiivistetään. Tutkinnonperusteita uudistettaessa uudet ja korostuvat ammattitaitovaatimukset huomioidaan. Vältetään kuitenkin liiallinen laajaa-alaisuus/geneerisyys. Osaamisperusteisuus, osaamisen näytöt ja osatutkinnot otetaan käyttöön oikeasti. Nostetaan tavoitetasoa (osaamisen arviointi 1 5). Onnistumista ja menestystarinoista iloitaan ja palkitaan ja niistä kerrotaan muillekin. Panostetaan tekemisen kulttuuriin. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on erilaisia malleja, jotka huomioivat toimialojen, yritysten ja opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat esim. 2+1 malli. Opettajat panostavat oppilaiden ohjaukseen myös työssäoppimisjaksojen aikana. 22
Mitä tämä edellyttää? Säästöt haetaan hallinnosta, seinistä ja toimintatapoja kehittämällä. Ammatillisen koulutuksen reformin toteutusta ja vaikutuksia arvioidaan yhdessä yritysten ja vientiteollisuuden kanssa paikallisesti ja kansallisella tasolla vuosittain. Hyvät käytännöt jakoon tehokkaasti. Virheistä opitaan ja ne korjataan. Teknologia-alojen koulutuksenjärjestäjien, opettajien ja työelämän tiivistyvää yhteistyötä. Koulutuksen rahoituksesta ei enää leikata. Ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus maksetaan jatkossakin suoraan koulutuksenjärjestäjille. 23
Kiitos! Lisätietoja: etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi