Tietoja Manner-Suomen kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella sekä vertailutietoa edellisiltä valtuustokausilta Sirkka-Liisa Piipponen & Marianne Pekola-Sjöblom Elokuu 2017 Lähteet: Kuntaliiton tiedonkeruu ja kuntavaalien 2017 ehdokasrekisteri.
Diapaketin sisältö Valtuuston puheenjohtajan profiili (dia 3) Kunnanhallituksen puheenjohtajan profiili (dia 4) Puheenjohtajien sukupuoli (diat 5-12) Puheenjohtajien puoluetausta (diat 13-17) Puheenjohtajien ikäjakauma (diat 18-26) 2
Valtuuston puheenjohtajat 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella Sukupuoli: Naisia 39%, miehiä 61%. Ikäjakauma: Alle 30-vuotiaita 2%, 30-39-vuotiaita 15%, 40-49- vuotiaita 21%, 50-64-vuotiaita 45% ja yli 64-vuotiaita 18%. Keski-ikä: 52 vuotta, nuorin 22 v ja vanhin 76 v. Keski-ikä sukupuolen mukaan: Miehet 55 vuotta (22-76 v.) ja naiset 49 vuotta (22-72 v.). Pj:t puolueittain: KESK 48%, SDP 22%, KOK 17%, RKP 6%, VAS 3%, VIHR 2%, PS 1%, KD 0,3% ja MUUT 1%. Äidinkieli: suomi 93,6%, ruotsi 6,1% ja saame 0,3%. Istuva/uusi valtuutettu: Istuvia valtuutettuja 85%, uusia valtuutettuja 15%. Kansanedustajia: 23 3
Hallituksen puheenjohtajat 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella Sukupuoli: Naisia 31%, miehiä 69%. Ikäjakauma: Alle 30-vuotiaita 1%, 30-39-vuotiaita 14%, 40-49- vuotiaita 24%, 50-64-vuotiaita 49% ja yli 64-vuotiaita 11%. Keski-ikä: 52 vuotta, nuorin 22 v ja vanhin 76 v. Keski-ikä sukupuolen mukaan: Miehet 53 vuotta (22-73 v.) ja naiset 49 vuotta (30-76 v.) Pj:t puolueittain: KESK 58,6%, KOK 15,6%, SDP 14,6%, RKP 7,5%, VAS 1,0%, PS 1,0%, VIHR 0,3% ja MUUT 1,4%. Äidinkieli: suomi 91,9%, ruotsi 7,8% ja saame 0,3%. Istuva/uusi valtuutettu: Istuvia valtuutettuja 84%, uusia valtuutettuja 16%. Kansanedustajia: 4 (Kauniainen, Nurmijärvi, Savonlinna, Vantaa) 4
Tietoa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien sukupuolijakaumasta 5
Naisten valinta valtuuston puheenjohtajaksi Naisia on valtuuston puheenjohtajista 39 %, osuus on sama kuin valtuutetuista. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna naisten osuus valtuuston puheenjohtajista nousi 11 prosenttiyksikköä. Naisten osuus on noussut tasaisesti vuodesta 1993, jolloin se oli 16 %. Alle 10 000 asukkaan kunnissa naisten osuus valtuuston puheenjohtajista jää alle Manner-Suomen kuntien keskiarvon. Näiden, 198 kunnan valtuuston puheenjohtajan paikoista keskustapuolueen hallussa on 58 %. Naisten osuus valtuutetuista kasvoi vuoden 2012 kuntavaaleista lähes kolmella prosenttiyksiköllä. Naisenemmistöisiä valtuustoja on kuluvan valtuustokauden alussa 26 kunnassa. Myös naisenemmistöisten valtuustojen määrä kasvoi, v. 2013 niitä oli 6 ja v. 2009 yhteensä 13. Tasa-arvolain kiintiösäännös ei koske puheenjohtajien valintaa. 6
Naisten valinta hallituksen puheenjohtajaksi Naisia on hallituksen puheenjohtajista 31 %. Edelliseen valtuustokauteen verrattuna naisten osuus hallituksen puheenjohtajista nousi 5 prosenttiyksikköä. Naisten osuus on noussut tasaisesti vuodesta 1993, jolloin se oli 11 %. Yleisintä (40 %) naisten hallituksen puheenjohtajuus on yli 20 000 asukkaan kunnissa. Naisia on vähiten hallituksen puheenjohtajana pienissä kunnissa. Alle 2 000 asukkaan 32 kunnasta vain kolmessa on hallituksen puheenjohtajana nainen. Tasa-arvolain kiintiösäännös ei koske puheenjohtajien valintaa. 7
Naiset valtuuston ja hallituksen puheenjohtajina Manner-Suomen kunnissa vuosina 1993-2017, % 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 39 31 26 27 28 26 24 22 20 21 16 15 16 11 1993 1997 2001 2005 2009 2013 2017 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat Kunnanhallituksen puheenjohtajat 8
Kuntavaalit 2017: Naiset äänestäjinä, ehdokkaina, valtuutettuina ja puheenjohtajina 51,2 % Naisten osuus äänioikeutetuista 60,7 % Osuus äänioikeutetuista naisista kävi äänestämässä 39,9 % Naisten osuus ehdokkaista 39,0 % Naisten osuus valituista valtuutetuista 38,6 % Naisten osuus valtuustojen puheenjohtajista 9 MPS & SLP elokuu 2017 30,5 % Naisten osuus hallitusten puheenjohtajista
Naisten osuus valtuuston puheenjohtajista kuntakoon mukaan vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella, % Naiset Miehet Alle 2 000 as. (N=32) 2 001-5 000 as. (N=86) 5 001-10 000 as. (N=81) 31 30 33 69 70 67 10 001-20 000 as. (N=41) 49 51 20 001-50 000 as. (N=34) 59 41 50 001-100 000 as.(n=12) 42 58 Yli 100 000 as. (N=9) 67 33 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Naisten osuus keskimäärin 39 % 10
Naisten osuus hallituksen puheenjohtajista kuntakoon mukaan vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella, % Naiset Miehet Alle 2 000 as. (N=32) 9 91 2 001-5 000 as. (N=86) 5 001-10 000 as. (N=81) 10 001-20 000 as. (N=41) 20 001-50 000 as. (N=34) 50 001-100 000 as.(n=12) Yli 100 000 as. (N=9) 29 35 29 41 42 33 71 65 71 59 58 67 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Naisten osuus keskimäärin 31 % 11
Naiset ja miehet valtuuston ja hallituksen puheenjohtajina 30 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajana on nainen.» Jämsässä sekä valtuuston että hallituksen koko puheenjohtajisto on naisia. 121 kunnassa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajana on mies. 84 kunnassa valtuuston puheenjohtajana nainen ja hallituksen puheenjohtajana mies. 60 kunnassa valtuuston puheenjohtajana mies ja hallituksen puheenjohtajana nainen. 12
Tietoa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien puoluetaustasta 13
Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat puolueittain 2017 Keskusta: 48 prosenttia valtuuston puheenjohtajista ja 59 prosenttia hallituksen puheenjohtajista. Valtuuston puheenjohtajien osuus on hieman pienentynyt, mutta hallituksen puheenjohtajien osuus on kasvanut vuonna 2009 alkaneesta valtuustokaudesta. SDP: 22 prosenttia valtuuston puheenjohtajista ja 15 prosenttia hallituksen puheenjohtajista. Valtuuston puheenjohtajien osuus on hieman kasvanut, mutta hallituksen puheenjohtajien puolestaan pienentynyt vuonna 2009 alkaneesta valtuustokaudesta. Kokoomus: 17 prosenttia valtuuston puheenjohtajista ja 16 prosenttia hallituksen puheenjohtajista. Valtuuston puheenjohtajien osuus on pysynyt suhteellisen samana, mutta hallituksen puheenjohtajien osuus on selvästi laskenut vuoteen 2009 verrattuna. RKP: 6 prosenttia (17 kuntaa) valtuuston puheenjohtajista ja 7 prosenttia (22 kuntaa) hallituksen puheenjohtajista. Vasemmistoliitto: 3 prosenttia (9 kuntaa) valtuuston puheenjohtajista ja 1 prosentti (3 kuntaa) hallituksen puheenjohtajista. Vihreät: 2 prosenttia (5 kuntaa) valtuuston puheenjohtajista ja 0,3 prosenttia (1 kunta). Perussuomalaiset: 1 prosentti (3 kuntaa) valtuuston puheenjohtajista ja 1 prosentti (3 kuntaa) hallituksen puheenjohtajista. Kristillisdemokraatit: 1 valtuuston puheenjohtaja (Luoto). Muut, sitoutumattomat: 1 prosentti (3 kuntaa) valtuuston puheenjohtajista ja 1 prosenttia (4 kuntaa) hallituksen puheenjohtajista. 14
Puolueiden osuus puheenjohtajien paikoista Manner-Suomen kunnissa vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella, % Valtuusto Hallitus KESK 48 KESK 59 SDP 22 KOK 16 KOK 17 SDP 15 RKP 6 RKP 7 VAS 3 Muut 1 VIHR 2 VAS 1 Muut 1 PS 1 PS 1 VIHR 0 KD 0 KD 0 0 10 20 30 40 50 60 70 0 10 20 30 40 50 60 70 15
Puolueiden osuudet kunnanvaltuuston puheenjohtajan paikoista vuosina 2009, 2013 ja 2017 alkaneilla valtuustokausilla, % Puolue Vuosi 2017 Vuosi 2013 Vuosi 2009 KESK 48 51 56 SDP 22 20 16 KOK 17 15 16 RKP 6 7 8 VAS 3 3 2 VIHR 2 1 1 Muut 1 1 1 PS 1 2 0 KD 0 1 1 LKM 295 304 332 16
Puolueiden osuudet kunnanhallituksen puheenjohtajan paikoista vuosina 2009, 2013 ja 2017 alkaneilla valtuustokausilla, % Puolue Vuosi 2017 Vuosi 2013 Vuosi 2009 KESK 59 57 56 KOK 16 23 25 SDP 15 10 11 RKP 7 6 5 Muut 1 0 1 VAS 1 1 1 PS 1 2 0 VIHR 0 0 0 KD 0 0 0 LKM 295 304 332 17
Tietoa valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien ikäjakaumasta 18
Kunnanvaltuuston puheenjohtajien ikä* Valtuuston puheenjohtajat ovat keskimäärin 52-vuotiaita, kaksi vuotta vanhempia kuin valtuutetut. Nuorin puheenjohtaja on 22-vuotias (Järvenpää) ja vanhin 76-vuotias (Pukkila). Valtuuston puheenjohtajista lähes puolet on 50-64-vuotiaita. 18-29-vuotiaita* on valtuuston puheenjohtajina erittäin vähän: noin kaksi prosenttia (6 kunnassa: Asikkala, Järvenpää, Kajaani, Kuhmo, Tornio ja Urjala). Osuus on pysynyt saman suuruisena kolmena edellisenä valtuustokautena. 65 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia on puheenjohtajista 18 prosenttia. Osuus on kasvanut 11 prosenttiyksikköä vuodesta 2005. Vastaavasti 50-64-vuotiaiden osuus on vähentynyt samaan aikaan 14 prosenttiyksikköä. *ikä vaalipäivänä 19
Valtuuston puheenjohtajien ikäjakauma* 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella Manner-Suomen kunnissa, % 30-39 v. 18-29 v. 15 2 65- v. 18 45 50-64 v. 21 40-49 v. *ikä vaalipäivänä 20
Valtuuston puheenjohtajien ikäjakauma* vuosina 2005, 2009, 2013 ja 2017 alkaneilla valtuustokausilla Manner-Suomen kunnissa, % Ikäryhmä v. 2017 v. 2013 v. 2009 v. 2005 18-29 v. 2 0 2 1 30-39 v. 15 18 8 9 40-49 v. 21 22 24 25 50-64 v. 45 47 55 59 65 - v. 18 13 11 7 N, vastanneita Kuntien lkm 295 192 332 399 295 304 332 416 *ikä vaalipäivänä 21
Kuntavaalit 2017: Nuoret 18-29-vuotiaat äänestäjinä, ehdokkaina, valtuutettuina ja puheenjohtajina ~18 % Nuorten osuus äänioikeutetuista 8,9 % Nuorten osuus ehdokkaista 5,7 % Nuorten osuus valtuutetuista 2,0 % Nuorten osuus valtuustojen puheenjohtajista 1,4 % Nuorten osuus hallitusten puheenjohtajista 22
Kuntavaalit 2017: Yli 64-vuotiaat äänestäjinä, ehdokkaina, valtuutettuina ja puheenjohtajina 16,5 % Yli 64-vuotiaiden osuus ehdokkaista 15,3 % Yli 64-vuotiaiden osuus valtuutetuista 17,6 % Yli 64-vuotiaiden osuus valtuustojen puheenjohtajista 11,2 % Yli 64-vuotiaiden osuus hallitusten puheenjohtajista 23
Hallituksen puheenjohtajien ikä* Manner-Suomen kunnissa 2017 Hallituksen puheenjohtaja ovat keskimäärin 52-vuotiaita, saman ikäisiä kuin valtuuston puheenjohtajat. Nuorin puheenjohtaja on 22-vuotias (Inkoo) ja vanhin 76-vuotias (Viitasaari). Hallituksen puheenjohtajista puolet on 50-64-vuotiaita. 18-29-vuotiaita* on hallituksen puheenjohtajina vain prosentti (Iisalmi, Iitti, Inkoo, Turku). Osuus on pysynyt yhtä pienenä vuodesta 2001. Sitä vastoin 30-39- vuotiaiden osuus on kasvanut 8 prosenttiyksikköä samana aikana. 65 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia on puheenjohtajista 11 prosenttia. Osuus on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuodesta 2001. Vastaavasti 50-64-vuotiaiden osuus on vähentynyt samaan aikaan kymmenisen prosenttiyksikköä. *ikä vaalipäivänä 24
Kunnanhallitusten puheenjohtajien ikäjakauma* 1.6.2017 alkaneella valtuustokaudella, % 30-39 v. 18-29 v. 65- v. 11 14 1 50-64 v. 49 24 40-49 v. *ikä vaalipäivänä 25
Hallituksen puheenjohtajien ikäjakauma* vuosina 2001, 2005, 2009, 2013 ja 2017 alkaneilla valtuustokausilla, % Ikäryhmä v. 2017 v. 2013 v. 2009 v. 2005 v. 2001 18-29 v. 1 2 1 1 0 30-39 v. 14 11 8 6 6 40-49 v. 24 24 24 29 32 50-64 v. 49 49 61 60 59 65 - v. 11 14 6 4 3 N, vastanneita 295 195 332 407 430 Kuntien lkm 295 304 332 416 432 26 *ikä vaalipäivänä
Lisätietoa aiheesta Tulossa: Analyysi kuntavaaleista 2017 ja tietoja luottamushenkilöistä (syyskuu 2017) Kuntien valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat (lokakuu 2017) Jo julkaistuja, mm.: Kokokuva Manner-Suomen kuntien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien puheenjohtajista vuonna 2013. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=3171 Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella 2009-2012. Acta nro 252. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2955 Naiset ja miehet kuntaomisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa. STM Raportteja ja muistioita 2017:24. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80006 www.kuntaliitto.fi/kirjakauppa 27