Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Samankaltaiset tiedostot
Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Metsäenergia Pohjanmaalla

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Biohiilen käyttömahdollisuudet

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

Kustannustehokas pilketuotanto Pilkepäivä, Energiametsä-hanke Oulu Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Energiapuun korjuutuet

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsäbiomassan energiakäyttö

Energiapuun varastointitekniikat

Terminaaleilla turvataan metsäenergian toimitusvarmuutta ja laatua

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti

Selvitys biohiilen elinkaaresta

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

/JH. Terminaalitoiminnot Oy TransPeltola Ltd Savonsuontien terminaali

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Metsäenergian hankintaketjujen kannattavuus Terminaaliketjut vs. suora autokuljetus. Kestävä metsäenergia hanke Tuomas Hakonen

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Energiaa ja elinvoimaa

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet Valtimo

Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Energiaa ja elinvoimaa

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Suomessa vuonna 2005

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Liikenteen biopolttoaineet

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN

Viitasaaren biokaasulaitos

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus Antti Hautala, Helsingin yliopisto / Metsäteho Oy

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy.

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

BIOHIILIPELLETTI. Paikalliset liiketoimintamahdollisuudet

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

BEST Energiapuuterminaalit

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Metsäenergiaa tarvitaan

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Atte Vartiamäki Opinnäytetyö: Puutavaran kuormausalueet inventointi ja kehitys Pirkanmaan alueella

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä

Transkriptio:

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS

2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen käsittelykustannukset terminaalissa Yhteenveto: terminaali osana toimitusketjua

3 Mihin terminaaleja tarvitaan? Metsäpolttoainetase Metsäpolttoaineen käytön ennustetaan kasvavan etelän kasvukeskuksissa Runsaimmat metsäpolttoainevaras Itä- ja Koillis-Suomessa

4 Tausta Terminaalin määritelmä? Keskitetty varastoalue metsä- ja agrobiomassoille ja linkki kuljetusmuotojen välillä (irtotavara - hake/murske, juna - auto) Metsä- ja agrobiomassojen valmistus, vastaanotto- ja varastoalue etäällä käyttöpaikasta tai käyttöpaikan läheisyydessä Polttoaineen valmistuspaikka ja varmuusvarasto Bioterminaali on osa biopolttoaineen tuotanto- ja logistiikkaketjua Tavoitteet: Polttoaineen jalostaminen paremman kuljetustehokkuuden saavuttamiseksi Irtotiheys kg/i-m 3 (palakoon vaikutus) Energiatiheys MWh/i-m 3 (kosteuden vaikutus) Polttoaineen ympärivuotinen toimitusvarmuus Tuotanto- ja kysyntäpiikkien tasoittaminen Kuvat: Metla, Marjut Suomi/Yle, Sauli Antikainen/Yle

5 Terminaalityypit Satelliittiterminaali (1 TWh/a - 0,3 TWh/a) Suuri, monipuolisella polttoaineen valmistusteknologialla varustettu terminaali Varastokapasiteettia sekä raaka-aineelle että valmiille polttoaineelle Ympärivuotinen toiminta, tie- ja rautatieyhteydet Polttoaineen jalostusterminaali Syöttöterminaali (1 TWh/a - 0,3 TWh/a) Varastokapasiteettia lyhytaikaiseen polttoaineen varastointiin Valmius polttoaineen valmistukseen Puskurivarastointia Ympärivuotinen toiminta, painottuu lämmityskauteen Tie- ja rautatieyhteydet Polttoaineen jalostusterminaali Siirtokuormausterminaali (0,3 TWh/a - 0,1 TWh/a) Metsäpolttoaineen kausivarastointia ja tuotantoa lämmityskaudella Rajallinen kapasiteetti, tieyhteys

6 Siirtokuormausterminaali Materiaali sisään Kuormainvaaka (purun yhteydessä) 0,1-0,3 TWh/a = 50 000-150 000 kiintom3/a Kausivarasto Usein runkopuuta Mobiilimurska/hakkuri Kuormaus rekkaan (Kuormainvaaka lastauksessa) Kuljetus käyttöpaikalle

7 Satelliittiterminaali Materiaali sisään Runkopuu, kokopuu, hakkuutähde, kannot Siltavaaka Runkopuuta! Lähivarasto Kausivarasto Murskain Hakkuri puhdas materiaali Hake/murskevarasto Kuormaus rekkaan Kuormaus junaan (kuormainvaaka) Siltavaaka Kuljetus käyttöpaikalle Kuljetus käyttöpaikalle 0,7-1 TWh/a = 350 000-500 000 kiinto-m3/a

8 Syöttöterminaali Materiaali sisään: Tie, rautatie Kuormainvaaka (Siltavaaka suurimmissa) Runkopuuta! Puskurivarasto Mobiilimurska Mobiilihakkuri puhdas materiaali Hake/murskevarasto: Aumat hakkeen murskeen lyhytaikaiseen varastointiin 0,7 to 1 TWh/a = 350 000-500 000 kiinto-m3/a Kuormaus rekkaan (kuormainvaaka/siltavaaka) Kuljetus käyttöpaikalle

9 Polttoaineen jalostusterminaali Materiaali sisään: Tie, rautatie Kuormainvaaka (Siltavaaka suurimmissa) Prosessointi (luonnonkuivaus ja puhdistuminen varastoinnin aikana) Mobiilihakkuri Mobiilihakkuri puhdas materiaali Hake/murskevarasto: Aumat hakkeen murskeen lyhytaikaiseen varastointiin Kuormaus rekkaan/ junaan (kuormainvaaka/siltavaaka) Prosessointi (kuivaus, seulonta, sekoitukset, tiivistäminen) 0,7-1 TWh/a = 350 000-500 000 kiinto- m3/a Kuljetus käyttöpaikalle

10 Koneet ja laitteet Kustannuslaskelmat Oletettu työaika: 2 vuoroa ympäri vuoden, 4000 työtuntia/vuosi. Kaluston jäännösarvo pitoajan lopussa = 0 Korko investoinneille ja sitoutuneelle pääomalle 10% Investointi- ja käyttökustannukset, tuottavuudet ja pitoajat käyttäjiltä, valmistajilta ja kirjallisuudesta Terminaalialue Maan hinta 5000 /ha Alueen käyttöaika 15 vuotta, jäännösarvo = maan hankintakustannus Maanrakennuskustannus (asfaltointi) 30 /m 2 terminaalialueesta 50% asfaltoitu Tie- ja rautatieyhteyden rakentamiskustannukset EIVÄT mukana investoinnissa. Investointitukia ei huomioitu laskelmassa Varastoitu materiaali (kausivarasto) Vain runkopuuta, varaston arvo 25 /kiinto-m 3 (= tienvarsihinta+ alkukuljetus). Arvioitu kuiva-ainetappio 0,5%/varastointikuukausi Energiasisällön nousun vaikutusta ei huomioitu kustannuslaskelmassa

11 Materiaalivirta ja varasto/terminaalialueen pinta-alatarve Materiaalivirran jakauma: 30% suoraan syöttöön, 40% lähivaraston kautta, 30% kausivarasto n kautta Kasan korkeus 6m, leveys 6m, ajoväylän leveys 6 m. 6 m kasakorkeus 20% lisää varastokapasiteettia hehtaaria kohti aiempiin tutkimuksiin verrattuna (perinteisesti 5m korkeat pinot) Varastokapasiteettitunnukset käytössä kausi-, lähi- ja valmiin polttoaineen varastoinnissa. Apualueet lisätty laskelmaan erikseen. Pienimmissä 0,1 ja 0,3 TWh terminaaleissa 5m kasakorkeus, ei materiaalin siirtoja

12 Terminaalien kustannusvertailua terminaalien koon ja materiaalin varastokierron mukaan Suurissa yksiköissä kustannukset hiukan alhaisemmat Suora syöttö murskaan/hakkuriin antaa alhaisimmat kustannukset Kokopuulle, kannoille ja hakkuutähteelle kierto kausivaraston kautta ei ole taloudellisesti kannattava vaihtoehto

13 Terminaalin kustannusjakauma Pääosa kustannuksista muodostuu terminaalin käsittelyoperaatioista Murskaus/haketuskustannus suurin yksittäinen kustannus tehostuspotentiaali Laskettu mobiililaitteilla, tehostamispotentiaalia kiinteillä laitteilla

14 Biomassan terminaalitoimitusten arvoketju: karsittu ranka Korjuun tuet: Metsänomistaja/korjuuyritys Menee suoraan metsänomista jalle. Korjuuyrityksen osuus arvoketjussa. Sitoutuneen pääoman kustannukset. Huom! Varastointi voi myös lisätä arvoa! Kuljetus- ja haketusyrityksen osuus arvoketjussa Voimalaitoksen osuus arvoketjussa. 4 /m 3 2.2 /MWh 20 /m 3 10.8 /MWh 0.67 /m 3 0.36 /MWh 11 /m 3 6 /MWh 27.8 /m 3 15 /MWh Puun arvo ennen puunkorjuuta Hakkuu ja metsäkuljetus Varastoinnin kustannus (5% korko Haketus ja kuljetus( n. 100 km) Laitoksen käyttö- ja pääomakustannukset Biomassan kasvu Biomassan purchase osto Harvesting Hakkuu & lähikuljetus Forwarding Varastointi Haketus ja kuljetus Poltto laitoksessa Lämmön toimitus Arvon kehitys/mwh 2.2 13 13.4 19.4 34.4 48.4* Arvon kehitys/ MWh Arvon kehitys/mwh Arvon kehitys/mwh Biomassan tienvarsihinta 10 /MWh Kuljetus terminaaliin 3-6 /MWh Käsittelyt: purku, sis. kuljetukset, lastaukset, haketus/murskaus, lastaus kuljetusvälineeseen, sitoutuneen po:n kustannukset, terminaalin kiinteät kustannukset 5,4 6,8 /m 3 2,7 3,4 /MWh Toimitus terminaalista (rautatie, 600 km) 6,2 8,2 /MWh 10 13-16 15,7 19,4 21,9 22,8 *Kaukolämmön keskimääräinen myyntihinta ilman veroja Lähde: Sikanen 2014 ja Virkkunen 2014

15 Yhteenveto Mitä terminaalilla voidaan saavuttaa: Ylimaakunnallinen hankintahaaste Toimitusvarmuus kysyntäpiikit + kesän hiljainen kausi Hintavakaus Lähellä bioresursseja (lyhyet alkukuljetusmatkat, hyvät leimikot saatavilla) Työvoiman saatavuus, terminaalimaan hinta ja liikenneyhteydet Terminaalityyppien ja kokoluokkien välillä on merkittäviä kustannus- ja teknologiavaatimuseroja: Pienimmät terminaalit hyvin kustannusherkkiä, säästöpotentiaali suurissa terminaaleissa Murskaus/haketus on suurin kustannuserä korkea käyttöaste varmistettava Säästöpotentiaalia kiinteillä, suurikapasiteettisilla laitteilla (energiayhtiö mukaan hankintaan)

16 VTT - Teknologiasta liiketoimintaa