HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON VUONNA 2006

Samankaltaiset tiedostot
Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2009

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2007

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2015

Tuusulanjärven eläinplanktontutkimus vuonna 2008

Eläinplanktonin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Karjalan Pyhäjärvellä

Johdat us eläinplankt onin maail maan

Jyväsjärven rantavyöhykkeen eläinplankton vuosina

Tuusulanjärven eläinplankton vuosina Pelagial zooplankton community in Lake Tuusulanjärvi Kirsi Kuoppamäki

ELÄINPLANKTON KAISA HUTTUNEN

Määrlammin eläinplankton kesällä 2014

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Meren eläinplanktonseuranta Menetelmäohje ELY-keskusten käyttöön / SYKE Merikeskus / Maiju Lehtiniemi ja Siru Tasala

Vesijärven Enonselän ravintoverkon rakenne ja toiminta sekä niissä tapahtuvat muutokset (vuosina ) Osaraportti (eläinplankton, vesikemia)

Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy

Eläinplankton, kasviplanktonbiomassa ja veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

Eläinplanktonyhteisön pitkäaikainen kehitys ja vuoden 2017 tilanne Vesijärven Enonselän ulapalla

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus

Vesijärven Enonselän ulappa-alueen eläinplanktontutkimus Pelagial zooplankton community of Enonselkä Basin in Lake Vesijärvi

Vesijärven eläinplanktonin seurantatutkimus

Inarijärven kasvi- ja eläinplanktontutkimukset

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

IITIN URAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Anne-Mari Ventelä, Pyhäjärvi-instituutti Jukka Koski-Vähälä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys Heikki Mäkinen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HAUKIVEDEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2016

GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010

Vesirutto Littoistenjärvessä kolmen vuosikymmenen opetuksia Jouko Sarvala Turun yliopiston biologian laitos

Anu Suonpää, , Vihdin vesistöpäivä

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Keskeisiä käsitteitä: Järvet Suomessa. Seisovan (makean)veden ekosysteemit: Järvi vai lampi? Lammet ja järvet pohjaeläimet ja eläinplankton

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA Taustaa

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

IITIN MÄRKJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Karhijärven kalaston nykytila

Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2006

Vesijärven Enonselän ulapan kalatiheys ja -biomassa sekä runsaimpien lajien ravinto kesällä 2015

Veden laatu hyvä viime vuonna, uudet hankkeet tuovat suojelutyöhön entistäkin laajemmat toimijaverkostot

Eläinplanktonin ja sulkasääsken toukkien (Chaoborus flavicans) sukkessio pienissä metsäjärvissä

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2016

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vesijärven vedenlaatu- ja planktontietojen päivitys ja raportointi

Vertailevia järvitutkimuksia

Kalat ja ravut tulevaisuudessa - ennusteita Pyhäjärvelle Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset keväältä 2017

Eläinplanktonin keskikoko vs. kokonaismäärä

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Maan eteläosissa odotettavissa hyviä muikkusaaliita tänä kesänä, pohjoisempana heikompia

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Ravintoketjukunnostus vesistön tilan kohentajana. Pia HögmanderH

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Näsijärven muikkututkimus

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

ENÄJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS HUHTIKUUSSA Raportti nro

Hämeenlinnan Alajärven ravintoverkkoselvitys vuonna 2017

VOIKO HUMUKSEN MERKITYSTÄ SUURTEN BOREAALIJÄRVIEN ELÄINPLANK- TONIN RAVINNOSSA MÄÄRITTÄÄ VAKAIDEN HIILI- JA TYPPI-ISOTOOPPIEN AVULLA?

KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Tuusulanjärven kuhanpoikasten ja muiden ulappa-alueen kalojen ravinto elo-syyskuussa 2008

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi

Tiedote Julkaisuvapaa klo Lisätietoja: Vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, puh

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

Suonteen siioista 2016

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

Vuorinen, I. & Rajasilta, M. 1978: Suomen murtovesialueen eläinplankton. Määritysopas. Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos.

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Pyhäjärven hoitokalastus

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Sulkasääsken runsaus Hyvinkään Kytäjärvessä

Päällysveden sekoittuminen Jyväsjärvessä

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

KASVIPLANKTONDYNAMIIKKA SUHTEESSA FYSIKAALIS-KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN VAIHTELUIHIN ERI VESIKERROKSISSA VESIJÄRVEN ENONSELÄLLÄ HEIDI VÄRTTÖ

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Transkriptio:

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON VUONNA 26 Vesa Saarikari Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Turku 27

2 HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...3 3. TULOKSET...4 3.1. Lajisto...4 3.2. Biomassat...4 3.3. Eläinplanktonlajisto ja -biomassa asemittain...6 3.4. Daphnia-vesikirppujen koko...8 4. YHTEENVETO...1 5. KIRJALLISUUS...11 Liitteet Liite 1. Haukiveden eläinplanktontaksonit koodeineen 26 Liite 2. Haukiveden eläinplankton, biomassat 26 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Telekatu 16 236 Turku p. 2-274 2, fax 2-2381 838 s-posti: enimi.snimi@lsvsy.fi

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) 3 1. JOHDANTO Planktoneläimet ovat vesien ravintoverkossa tärkeitä välittäjiä kasviplanktonin, bakteeriplanktonin ja kalojen välillä. Planktoneläimistön runsautta säätelevät siten keskeisesti ravinnon määrä ja saalistajat. Sisävesien planktoneläimiä ovat rataseläimet (Rotifera), sekä äyriäisiin kuuluvat vesikirput (Cladocera), keijuhankajalkaiset (Calanoida) ja kyklooppihankajalkaiset (Cyclopoida). Eläinplanktonissa on myös alkueliöiden (Protista) ryhmään kuuluvia eliöitä, kuten ameeboja, siimaeliöitä ja ripsieläimiä. Yksilömäärältään runsaimpia ovat pienikokoiset alkueliöt ja rataseläimet, mutta niiden osuus eläinplanktonin biomassasta ei välttämättä ole suuri. Selviä määrällisiä eläinplanktoniin perustuvia vesistön rehevyysluokituksia ei ole, koska eläinplankton edustaa useita eri trofia- eli tuotantotasoja (kasvinsyöjiä, petoja, kaikkiruokaisia, detrituksen syöjiä, bakteerien syöjiä). Varsinkin niukkatuottoisissa vesistöissä valtaosa planktonlevistä joutuu eläinplanktonin ruuaksi. Runsastuottoisissa vesistöissä jää eläinplanktonin vaikutus puolestaan pienemmäksi, koska niissä usein vallitsevat (massaesiintymiksi asti) suurikokoiset ja jopa myrkylliset sinilevät, ja runsas särkivaltainen kalasto pitää eläinplanktonin niukkana. Eläinplanktonin lajikoostumus ja kokojakaumat kertovat veden laadusta ja ravintoverkon rakenteesta (mm. planktonia syövien kalojen runsaudesta) (esim. Sarvala ym. 1998). 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy haki Haukiveden eläinplanktonnäytteet tutkimusohjelman mukaisesti kolmena eri ajankohtana heinäkuussa (4.7.) elokuussa (7.8.) ja syyskuussa (12. 14.9.) 26 neljältä näyteasemalta: Kinkamonselkä (vertailuasema), Siitinselkä (Murkinasaari), Saviluoto ja Heposelkä. Kultakin näyteasemalta otettiin näytteet kahdelta syvyysvyöhykkeeltä ( 1 m ja 1 2 m/1 14 m Siitinselkä). Molemmista syvyyksistä otettiin kolme nostoa 7 litran vetoisella Sormusen noutimella, joten näytekohtaiseksi tilavuudeksi tuli 21 litraa. Näytteet eivät siten edusta koko vesipatsasta. Näytteet suodatettiin 5 µm haavin läpi ja säilöttiin formaliiniin. Laboratoriossa näyte suodatettiin 5 mikrometrin seulan läpi. Kutakin näytettä ositettiin siten, että äyriäisten lopulliseksi lasketuksi ja mitatuksi yksilömääräksi saatiin noin 2 äyriäisplanktonyksilöä ja lisäksi enintään 5 mitattua hankajalkaisten nauplius-vaiheista yksilöä. Rataseläimistä laskettiin omina ositteinaan vain suurikokoinen Asplanchna priodonta-laji. Eläinplanktonnäytteet mikroskopoi Vesa Saarikari (Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy). Eläinplanktonnäyte huuhdeltiin aluksi 1 litran pulloon ja täytettiin litraan asti vedellä. Litran pulloa ravisteltiin huolellisesti eläinten mahdollisimman tasaisen jakautumisen varmistamiseksi ja sen sisältö kaadettiin edelleen ravistaen 1 dl:n ositteiksi kymmeneen pulloon, joista valittiin satunnaislukutaulukkoa käyttäen 1/1 näyte. Kymmenesosanäyte kaadettiin ja huuhdeltiin jälleen 1 litran pulloon, joka täytettiin vedellä. Näyte kaadettiin ja ravisteltiin edelleen 1 dl:n pulloihin 1/1 näytteiksi, joista valittiin satunnaisesti yksi tai useampia ositteita tarvittavan eläinplanktonmäärän saamiseksi.

4 HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) Tarvittaessa dominoivaa eläinplanktonlajia ositettiin omana ositteenaan, jottei sen osuus laskettavasta osanäytteestä kasvanut liian suureksi ja näin menetellen myös harvinaisten lajien osuus tuli paremmin näkyviin. Lajistomäärityksen ohella sukupuoli, sekä hankajalkaisten kopepodiittivaiheet määritettiin. Hankajalkaisten nauplius-vaiheet määritettiin Cyclopoida - Calanoida-tasolle, sekä planktonäyriäisissä olevat munat ja myös irtomunat laskettiin. Määrityksiin käytettiin Flössnerin (1972), Kieferin & Fryerin (1978) ja Einslen (1993) teoksia. Äyriäisplanktonin biomassa laskettiin käyttäen kirjallisuudesta saatuja tai niiden puuttuessa pituusmittojen perusteella ja lähisukuisten lajien tietoja hyväksikäyttäen arvioituja lajikohtaisia hiiliarvoja. Äyriäisplanktonin kohdalla otettiin huomioon myös yksilöiden koko hiili-pituusregressioita käyttäen. Biomassa ilmoitetaan äyriäisplanktonin sisältämänä hiilenä kuutiometriä kohti ( ). Rataseläimistä laskettiin omina ositteinaan vain suurikokoinen Asplanchna priodonta-laji. 3. TULOKSET 3.1. Lajisto Vuonna 26 näytteissä esiintyi kaikkiaan 31 äyriäisplanktonlajia (liite 1). Vesikirppulajeja tavattiin 18, Calanoida-hankajalkaisia 6 ja Cyclopoida-hankajalkaisia 1 lajia. Taksonien lukumäärä vaihteli asemittain ja syvyysvyöhykkeittäin 14 23 kpl. Siitinselän asemalla molempien syvyysvyöhykkeiden äyriäisplanktontaksonien määrä oli sama (22 kpl), mutta muilla asemilla 1 2 m:n syvyysvyöhykkeen lajisto oli monimuotoisempaa kuin 1 m:n lajisto. Pintaveden äyriäisplanktonin taksonimäärä (25 kpl) vastaa hyvin aiemmissa tutkimuksissa havaittua Haukiveden ulapan pintaosan taksonimäärää (Rahkola-Sorsa ym. 22). Rataseläimistä lasketun Asplanchna priodonta-lajin osuus kokonaisbiomassasta jäi pieneksi. 3.2. Biomassat Päällysveden korkein hiilibiomassa oli 7.8. Saviluodolla (22, kuva 1) ja alusveden korkein hiilibiomassa Siitinselällä 4.7. (239, kuva 2). Kinkamolla ja Heposelällä ajankohtien välinen hiilibiomassan vaihtelu ei ollut yhtä suurta kuin Saviluodolla ja Siitinselällä (kuva 3). Alusveden hiilibiomassataso oli päällysvettä alhaisempi Siitinselän alusveden 4.7. biomassaa lukuun ottamatta. Syvyysvyöhykkeittäin yhdistetyn aineiston ( 2 m) kaikkien näytepäivien hiilibiomassan keskiarvo oli korkein Siitinselällä (95 ), mutta Saviluodon hiilibiomassa oli samaa tasoa (92 ). Alhaisin hiilibiomassataso oli puolestaan Heposelällä (62 ), ja Kinkamon hiilibiomassa oli 84. Asemien väliset biomassaerot vastasivat vuonna 22 saatuja tuloksia, vaikka hiilibiomassatuloksia ei voitu suoraan verrata menetelmäeroista johtuen. Vuonna 26 1 m:n äyriäisplanktonin hiilibiomassan vaihteluväli oli 52 22 µgc/m 3. Vuonna 1999 heinäkuun lopussa Haukiveden ulapan pintaosan eläinplanktonbiomassan vaihteluväli oli 69 25 µgc/m 3 (Rahkola-Sorsa ym. 22). Vuonna 26 äyriäisplanktonin hiilibiomassa oli 7.8. keskimäärin 81. Vuonna 2 elokuun alussa Haukiveden eläinplanktonin hiilibiomassa oli keskimäärin 77 µgc/m 3 (Rahkola-Sorsa ym. 21). On huomattava, että mainituissa aiempien vuosien hiilibiomassoissa ovat mukana myös rataseläimet, joiden osuus kokonaisbiomassasta ei kuitenkaan välttämättä ole suuri. Vuoden

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) 5 26 äyriäisplanktonin hiilibiomassataso vastaa siten aiemmissa tutkimuksissa havaittua Haukiveden eläinplanktonin hiilibiomassatasoa. 25-1 m 2 15 1 5 Kinkamo Siitinselkä Saviluoto Heposelkä 4.7. 7.8. 12.9.-14.9. KUVA 1. Haukiveden ( 1 m) eläinplanktonin kokonaisbiomassat ( ) 26. 25 1-2 m / 1-14 m 2 15 1 5 Kinkamo Siitinselkä Saviluoto Heposelkä 4.7. 7.8. 12.9.-14.9. KUVA 2. Haukiveden (1 2 m/1 14 m) eläinplanktonin kokonaisbiomassat ( ) 26.

6 HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) Keskiarvo (-2 m) 25 2 15 1 5 Kinkamo Siitinselkä Saviluoto Heposelkä 4.7. 7.8. 12.9.-14.9. KUVA 3. Haukiveden eläinplanktonin keskimääräiset ( 2 m) kokonaisbiomassat ( ) 26. 3.3. Eläinplanktonlajisto ja -biomassa asemittain Eläinplanktonryhmien runsaussuhteet vaihtelevat ajankohdasta riippuen, mutta kokonaisuutena asemien päällysvedessä esiintyi enemmän vesikirppuja ja Cyclopoida-hankajalkaisia, ja alusvedessä Calanoida-hankajalkaiset vallitsivat. Seuraavassa esitetyt taksonien runsaussuhteet on esitetty koko näytteenottokausi huomioiden. Kinkamo (kuva 4) Päällysvedessä vallitsivat Cyclopoida-hankajalkaiset (Mesocyclops leuckarti). Vesikirpuista tärkeät lajit olivat Daphnia cristata- ja Bosmina coregoni sekä Calanoida-hankajalkaisista Eudiaptomus sp. Alusvedessä vallitsivat Calanoida-hankajalkaiset (Limnocalanus macrurus). Muut tärkeät ryhmäkohtaiset lajit olivat Bosmina longirostris (vesikirput) sekä Mesocyclops leuckarti ja Thermocyclops oithonoides (Cyclopoida). Siitinselkä (kuva 5) Päällysvedessä vallitsivat Calanoida-hankajalkaiset (Limnocalanus macrurus ja Eudiaptomus sp.). Muut tärkeät ryhmäkohtaiset lajit olivat Daphnia cristata (Cladocera), Mesocyclops leuckarti, Thermocyclops oithonoides (Cyclopoida). Alusvedessä vallitsivat tasaisesti Cyclopoida- (Cyclops scutifer, Diacyclops bicuspidatus, Mesocyclops leuckarti, Thermocyclops oithonoides, T. crassus) ja Calanoida-hankajalkaiset (Limnocalanus macrurus). Tärkeimmät vesikirppulajit olivat Daphnia galeata, Bosmina longispina ja Daphnia cristata). Saviluoto (kuva 6) Päällysvedessä vesikirppujen sekä Cyclopoida- ja Calanoida-hankajalkaisten osuus oli tasaisesti jakautunut. Tärkeimmät ryhmäkohtaiset lajit olivat Daphnia cristata, Chydorus

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) 7 sphaericus, Limnosida frontosa (vesikirput), Mesocyclops leuckarti, Thermocyclops oithonoides (Cyclopoida) ja Eudiaptomus sp. (Calanoida). Alusvedessä tärkein ryhmä olivat vesikirput ja Cyclopoida-hankajalkaisten osuus oli pieni. Biomassaltaan tärkeimmät ryhmäkohtaiset lajit olivat Daphnia galeata, D. cristata, Bosmina longispina, B. coregoni, Bythotrepes longimanus (Cladocera), Limnocalanus macrurus, Eurytemora lacustris (Calanoida), Mesocyclops leuckarti ja Thermocyclops oihonoides (Cyclopoida). Heposelkä (kuva 7) Päällysvedessä vallitsivat tasaisesti Cyclopoida-hankajalkaiset ja vesikirput. Tärkeimmät ryhmäkohtaiset lajit olivat Mesocyclops leuckarti (Cyclopoida), Chydorus sphaericus, Daphnia cristata, Bosmina coregoni (vesikirput) ja Eudiaptomus sp. (Calanoida). Alusvedessä tärkein ryhmä olivat Calanoida-hankajalkaiset (Limnocalanus macrurus). Muut tärkeät ryhmäkohtaiset lajit olivat Bosmina longispina, Daphnia cristata, Bosmina coregoni (vesikirput), Thermocycylops oithonoides ja Mesocyclops leuckarti (Cyclopoida). 18 16 14 Kinkamo (-1 m) Calanoida Cyclopoida Cladocera oth. Daphnia sp. Bosmina sp. A. priodonta 8 7 6 Kinkamo (1-2 m) Calanoida Cyclopoida Cladocera oth. Daphnia sp. Bosmina sp. A. priodonta 12 1 8 5 4 3 6 2 4 1 2 4.7. 7.8. 12.9. 4.7. 7.8. 12.9. KUVA 4. Kinkamon eläinplanktonryhmien biomassat ( ) 26. 12 1 8 6 4 Siitinselkä (-1 m) Calanoida Cyclopoida Cladocera oth. Daphnia sp. Bosmina sp. A. priodonta 25 2 15 1 Siitinselkä (1-15 m) Calanoida Cyclopoida Cladocera oth. Daphnia sp. Bosmina sp. A. priodonta 2 5 4.7. 7.8. 14.9. 4.7. 7.8. 14.9. KUVA 5. Siitinselän (Murkinasaari) eläinplanktonryhmien biomassat ( ) 26.

8 HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) Saviluoto (-1 m) Calanoida Saviluoto (1-14 m / 1-15 m) Calanoida 25 Cyclopoida Cladocera oth. 1 Cyclopoida Cladocera oth. Daphnia sp. Daphnia sp. 2 Bosmina sp. A. priodonta 8 Bosmina sp. A. priodonta 15 1 6 4 5 2 4.7. 7.8. 14.9. 4.7. 7.8. 14.9. KUVA 6. Saviluodon eläinplanktonryhmien biomassat ( ) 26. Heposelkä (-1 m) Calanoida Heposelkä (1-2 m) Calanoida 14 12 1 8 6 Cyclopoida Cladocera oth. Daphnia sp. Bosmina sp. A. priodonta 1 8 6 4 Cyclopoida Cladocera oth. Daphnia sp. Bosmina sp. A. priodonta 4 2 2 4.7. 7.8. 12.9. 4.7. 7.8. 12.9. KUVA 7. Heposelän eläinplanktonryhmien biomassat ( ) 26. 3.4. Daphnia-vesikirppujen koko Useimmat eläinplanktonia syövät saalistajat valitsevat saaliinsa sen koon perusteella, vaikka saaliin valintaan vaikuttavat myös ruumiinmuoto, pigmentaatio ja uintiliikkeet. Runsastuottoisissa järvissä vesikirppujen kokojakauma on yleensä herkkä saalistuspaineen mittari: mm. Säkylän Pyhäjärvessä on havaittu yli.5 mm:n pituisten vesikirppujen puuttuvan lähes kokonaan sellaisina vuosina, jolloin järvessä on ollut paljon planktonia syöviä kaloja (Sarvala ym. 1997). Daphnia-vesikirput olivat 1 m:ssä melko tasakokoisia (taulukot 1 4). Alusveden suurimmat vesikirput olivat Siitinselän 1 14 m:ssä. Heposelän asemaa lukuun ottamatta Daphnia-vesikirput olivat alusvedessä päällysvettä suurempia.

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) 9 Haukiveden päällysveden Daphnia-vesikirput olivat valtaosin D. cristata-lajia. Suvun keskipituus näyteasemien 1 m:ssä oli samaa luokkaa kuin D. cristata Puruvedellä kesäheinäkuussa vuonna 2 (keskipituus.61 mm, Karjalainen ym. 1992) ja Karjalan Pyhäjärvellä (Rahkola-Sorsa ym. 24). Haukiveden alusveden Daphnia-vesikirput olivat kuitenkin suurempia Heposelkää lukuun ottamatta. Alusveden (1 2 m) Daphniavesikirppujen pieni yksilömäärä ja lajiston muuttuminen enemmän D. galeata-valtaiseksi näkyy yksilöpituuden kasvamisena varsinkin aineiston yläkvartiilipituuksissa. TAULUKKO 1. Kinkamon Daphnia-vesikirppujen pituusjakauman mediaanit (Q 2 ) ja yläkvartiilit (Q 3 ) mikrometrinä (µm). -1 m 1-2 m 4.7. 7.8. 12.9. k.a. 4.7. 7.8. 12.9. k.a. Q 2 654 832 599 659 653 817 842 736 Q 3 788 948 649 83 768 988 174 983 TAULUKKO 2. Siitinselän (Murkinasaari) Daphnia-vesikirppujen pituusjakauman mediaanit (Q 2 ) ja yläkvartiilit (Q 3 ) mikrometrinä (µm). -1 m 1-2 m 4.7. 7.8. 12.9. k.a. 4.7. 7.8. 12.9. k.a. Q 2 683 661 658 671 1379 747 86 877 Q 3 732 733 772 739 1568 1115 959 1232 TAULUKKO 3. Saviluodon Daphnia-vesikirppujen pituusjakauman mediaanit (Q 2 ) ja yläkvartiilit (Q 3 ) mikrometrinä (µm). -1 m 1-2 m 4.7. 7.8. 12.9. k.a. 4.7. 7.8. 12.9. k.a. Q 2 617 685 726 669 637 872 943 738 Q 3 683 75 829 752 726 147 192 98 TAULUKKO 4. Heposelän Daphnia-vesikirppujen pituusjakauman mediaanit (Q 2 ) ja yläkvartiilit (Q 3 ) mikrometrinä (µm). -1 m 1-2 m 4.7. 7.8. 12.9. k.a. 4.7. 7.8. 12.9. k.a. Q 2 65 663 686 664 611 783. 631 65 Q 3 724 717 859 734 675 1719 73 745

1 HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) 4. YHTEENVETO Vuonna 26 näytteissä esiintyi kaikkiaan 31 äyriäisplanktonlajia. Vesikirppulajeja tavattiin 18, Calanoida-hankajalkaisia 6 ja Cyclopoida-hankajalkaisia 7 lajia (liite 1). Alusvedessä vallitsivat Calanoida-hankajalkaiset, päällysvedessä Siitinselkää lukuun ottamatta Cyclopoida-hankajalkaiset ja vesikirput (kuvat 4 7). Syvyysvyöhykkeittäin yhdistetyn aineiston ( 2 m) kaikkien näytepäivien hiilibiomassan keskiarvo oli korkein Siitinselällä (95 ), mutta Saviluodon hiilibiomassa oli samaa tasoa (92 ). Alhaisin hiilibiomassataso oli puolestaan Heposelällä (62 ), Kinkamon hiilibiomassa oli 84. Asemien väliset biomassaerot vastasivat vuonna 22 saatuja seurantaraportin tuloksia, vaikka biomassamääriä ei voitukaan suoraan verrata menetelmäeroista johtuen. Vuonna 26 tutkittujen Haukiveden alueiden äyriäisplanktonin hiilibiomassataso vastasi myös vuosina 1999 ja 2 tehdyissä tutkimuksissa havaittua Haukiveden ulapan eläinplanktonin loppukesän hiilibiomassatasoa. Useimmat eläinplanktonia syövät saalistajat valitsevat saaliinsa koon perusteella, vaikka saaliin valintaan vaikuttavat myös ruumiinmuoto, pigmentaatio ja uintiliikkeet. Runsastuottoisissa järvissä vesikirppujen kokojakauma on yleensä herkkä saalistuspaineen mittari: mm. Säkylän Pyhäjärvessä on havaittu yli.5 mm:n pituisten vesikirppujen puuttuvan lähes kokonaan sellaisina vuosina, jolloin järvessä on ollut paljon planktonia syöviä kaloja (Sarvala ym. 1997). Haukiveden äyriäisplanktonin kokojakaumissa ei havaittu kasviplanktonia tehokkaasti laiduntavien suurten (yli.5 mm pituisten) vesikirppujen (Daphnia-lajit, Bosmina coregoni, B. longispina) ja Calanoida-hankajalkaisten puuttumista loppukesällä (liite 2). Siten eläinplanktonia ravintonaan käyttävien kalojen saalistuspainetta ei voi tutkituilla selillä pitää suurena. Saalistuspaineesta ei kuitenkaan näy suoraan esim. muikkukannan koko, koska myös muut planktonia syövät kalat ottavat osansa (mm. kuore ja ahven). Eläinplanktonyhteisöön vaikuttavien ympäristötekijöiden moninaisuuden vuoksi on yhden tekijän vaikutuksia vaikea erottaa, mutta toisaalta veden laatuun perustuvat seurantamenetelmät eivät yksin riitä kertomaan järven ekologisesta tilasta. Vuosien välisissä vaihteluissa sääolosuhteilla (esim. kesän lämpimyys, sademäärä) on suuri merkitys. Planktoneliöiden yhteisörakenteen ajallinen ja paikallinen vaihtelu heijastaa herkimmin järven tilan muutosta suhteellisen muuttumattomien ympäristöolojen vallitessa. Turussa 23. tammikuuta 27 Vesa Saarikari va. biologi Teija Kirkkala toimitusjohtaja

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON (26) 11 5. KIRJALLISUUS Einsle, U. 1993: Crustacea: Copepoda: Calanoida und Cyclopoida. Süsswasserfauna von Mitteleuropa. Gustav Fisher Verlag, Stuttgart-Jena-New York-1993. 8/4-1. Flössner, D. 1972: Krebstiere, Crustacea. Die Tierwelt Deutschlands 6, 51s. VEB Gustav Fischer Verlag, Jena. 261 7/165/72. Karjalainen, J., Viljanen, M., Eskelinen, R., Löytty M., Rahkola, M. ja Tiainen, J. 1992: Eläinplanktonyhteisön muutokset suhteessa muikkukannan suuruuteen Puruveden Hummonselällä. Teoksessa: Viljanen, M. ja Ollikainen, S. (toim.), Saimaa-seminaari 1992, tutkimus Saimaalla, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja 13: 151-163. Kiefer, F. & Fryer, G. 1978: Das Zooplankton der Binnengewasser, 2. painos, 38 s. Die Binnengewässer. Band XXVI. E. Schweizerbart sche Verlagsbuchhandlung (Nägele u. Obermiller). Stuttgart 1978. ISBN-3-51-436-4. Rahkola-Sorsa, M., Holopainen, A.-L., Grönlund, E., Salonen, K. ja Viljanen, M. 21: Planktonyhteisöjen alueelliset erot Haukivedellä ja Etelä-Saimaalla. Spatial differences in plankton communities in lakes Haukivesi and Etelä-Saimaa. Teoksessa: Grönlund, E., Viljanen, M., Juvonen, P., Holopainen, I.J. (toim.) Suurjärviseminaari 21. Ympäristö ja yhteiskunta. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja N:o 133: 194-21. Rahkola-Sorsa, M., Avinski, V., Viljanen, M. 22: Spatial patterns in plankton communities along trophic gradients in the Saimaa lake complex. Verh. Internat. Verein. Limnol. 28: 536-539. Rahkola-Sorsa, Tiainen, J., Staff, S. 24: Eläinplanktonin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Karjalan Pyhäjärvellä. Rajavesien ekologisen tilan arviointi-hanke. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Alueelliset ympäristöjulkaisut 36. 45 s. Sarvala, J., Helminen, H. ja Kirkkala T. 1997: Pyhäjärven veden laatu ja sitä säätelevät tekijät. Vesitalous 38 (3): s. 15-2. Sarvala, J. Helminen, H., Saarikari, V., Salonen, S. & Vuorio, K. 1998: Relations between planktovorous fish abundance, zooplankton and phytoplankton in three lakes of differing productivity. Hydrobiologia 363: 81-95. Wetzel, R.G. 21: Limnology. 16 s. Third edition. Elsevier. Academic Press Jakelu: Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy/Hartikainen

HAUKIVEDEN ELÄINPLANKTON 26 - MÄÄRITETYT TAKSONIT LIITE 1. Laji / Taksoni vaihe/sukupuoli lyhenne koodi ROTIFERA (RATASELÄIMET) Asplanchna priodonta Gosse, 185 Aspl 16 CRUSTACEA (ÄYRIÄISET) Cladocera (Vesikirput) Leptodora kindti (Focke, 1844) Lept 21 Sida crystallina, (O.F. Müller, 1776) Sida 22 Limnosida frontosa, G.O.Sars 1861 Lfro 23 L. frontosa koiras LfroM 234 Diaphanosoma brachyurum (Líevin, 1848) Diaph 24 D. brachyurum koiras DiapM 244 Holopedium gibberum Zaddach, 1855 Holop 26 Daphnia galeata Sars, 1864 Dgal 211 D. galeata koiras DgalM 2114 Daphnia cristata Sars, 1862 Dcri 212 D. cristata koiras DcriM 2124 Daphnia longiremis Sars, 1862 Dlon 213 Ceriodaphnia pulchella Sars, 1862 Cpul 222 Ceriodaphnia quadrangula (O.F. Müller, 1785) Cqua 223 C.quadrangula koiras CquaM 2234 Bosmina longirostris (Müller, 1785) Blris 24 Bosmina longispina Leydig, 186 Blna 241 Bosmina coregoni Baird, 1857 Bcor 242 B. coregoni koiras BcorM 2424 Alona rectangula Sars, 1862 Arect 267 Leydigia quadrangularis (Leydig, 186) LeydQ 268 Disparalona rostrata (Koch, 1841) Dispr 27 Chydorus sphaericus (Müller, 1785) Chydo 283 Bythotrepes longimanus Leydig, 186 Bytho 291 Cladocera munat Clamu 298 Copepoda (Hankajalkaiset) Calanoida (Soutajahankajalkaiset) Limnocalanus macrurus Sars, 1863 koiras LmaM 314 L. macrurus naaras LmaF 313 L. macrurus kopepodiitti LmaC 312 Eurytemora lacustris (Poppe, 1887) koiras EurM 324 E. lacustris naaras EurF 323 E. lacustris kopepodiitti EurC 322 Heterocope appendiculata Sars, 1863 koiras HetM 334 H. appendiculata naaras HetF 333 H. appendiculata kopepodiitti HetC 332 *Heterocope borealis (Fischer, 1851) naaras HetF 333 Eudiaptomus gracilis (Sars 1863) koiras EgriM 354 E. gracilis naaras EgriF 353 Eudiaptomus graciloides (Lilljeborg, 1888) EgroM 364 E.graciloides naaras EgroF 363 Eudiaptomus sp. kopepodiitti EuspC 342 Calanoida nauplius CalN 39 Cyclopoida (Kyklooppihankajalkaiset) Eucyclops macrurus (Sars, 1863) koiras EucyM 324 Cyclops scutifer Sars, 1863 koiras CscuM 3334 C. scutifer naaras CscuF 3333 C. scutifer kopepodiitti CscuC 3332 Megacyclops viridis (Jurine, 182) kopepodiitti MvirC 3422 Diacyclops bicuspidatus (Claus, 1857) koiras DiacM 354 D. bicuspidatus naaras DiacF 353 D. bicuspidatus kopepodiitti DiacC 352 Mesocyclops leuckarti (Claus, 1857) koiras MleuM 374 M. leuckarti naaras MleuF 373 M. leuckarti kopepodiitti MleuC 372 Thermocyclops oithonoides (Sars, 1863) ToitM 3754 T. oithonoides naaras ToitF 3753 T. oihonoides kopepodiitti ToitC 3752 Thermocyclops crassus (Fischer, 1853) koiras TcraM 3764 T. crassus naaras TcraF 3763 T. crassus kopepodiitti TcraC 3762 Cyclopoida kopepodiitti I CycC1 3851 Cyclopoida kopepodiitti II CycC2 3852 Cyclopoida nauplius CycN 38 Copepoda munat Copmu 398 *Heposelkä 7.8.6 1-2 m, ei omaa koodia

HAUKIVEDEN ÄYRIÄISPLANKTON 26 LIITE 2. BIOMASSAT (µgc/m 3 ) KINKAMO -1 m LAJIKOODIT 16 23 24 244 26 211 212 213 223 24 241 242 PVM Aspl Lfro Diaph DiapM Holop Dgal Dcri Dlon Cqua Blris Blna Bcor 4.7... 5.37... 18.413. 1.431.174 4.326 9.756 7.8..2.818 4.918.. 4.877 3.412.186.615 1.152 2.251 8.269 12.9..137.949 4.368.261 1.217.435 4.19..572.365. 6.6 mean.52.589 4.864.87.46 1.771 8.615.62.873.564 2.193 8.28 sd.74.514.472.151.72 2.699 8.491.17.484.518 2.164 1.579 LAJIKOODIT 283 298 334 342 353 354 363 364 39 372 373 374 PVM Chydo Clamu HetM EuspC EgriF EgriM EgroF EgroM CalN MleuC MleuF MleuM 4.7. 4.892 2.571. 13.664.. 18.51 4.587 2.221 17.165 3.595 7.828 7.8. 3.74 2. 8.571 6.267 18.762 4.53 2.15. 1.497 14.396 7.2 2.6 12.9. 1.862 1.. 16.379 9.88... 1.128 16.45.. mean 3.486 1.857 2.857 12.13 9.523 1.351 6.839 1.529 1.615 15.868 12.598 3.296 sd 1.527.795 4.949 5.234 9.384 2.34 1.15 2.648.556 1.393 15.996 4.58 LAJIKOODIT 3752 3753 3754 3762 3763 3764 38 3851 3852 398 9999 PVM ToitC ToitF ToitM TcraC TcraF TcraM CycN CycC1 CycC2 Copmu TOTAL 4.7. 4.243.846 1.269. 1.47. 1.912 1.285 3.819.357 156.57 7.8. 3.217 2.242.656.228 1.16.228 6.975 2.622 1.972 1.857 118.145 12.9. 9.86..228.228.423..713.817 2.11.17 79.477 mean 5.755 1.29.718.152.979.76 3.2 1.575 2.61.774 118.64 sd 3.545 1.132.524.131.54.131 3.324.937 1.55.946 38.547 LAJIRYHMIEN OSUUDET PROMILLEINA LAJIKOODIT PVM ROTIF BOSMI DAPHN HOLOP LITTC MUUCL CYCLN CYCLC CYCAD CALAN CYCLO CLADO 4.7.. 91. 118... 91. 12. 169. 27. 249. 452. 299. 7.8.. 99. 72... 12. 59. 19. 13. 348. 379. 273. 12.9. 2. 88. 56. 15.. 113. 9. 364. 1. 344. 382. 272. mean 1. 92. 82. 5.. 12. 27. 241. 137. 314. 44. 281. sd 1. 6. 32. 9.. 11. 28. 17. 13. 56. 41. 16. KINKAMO 1-2 m LAJIKOODIT 16 21 23 24 211 2114 212 2124 213 223 2234 24 PVM Aspl Lept Lfro Diaph Dgal DgalM Dcri DcriM Dlon Cqua CquaM Blris 4.7..2.5...559. 2.915...65. 12.977 7.8.....34 1.26. 1.295..56...655 12.9....323.234 2.94.7 1.235.9...32.114 mean.7.17.18.179 1.226.23 1.815.3.19.22.11 4.582 sd.11.29.186.159.787.4.953.5.32.38.19 7.275

LAJIKOODIT 241 242 283 298 313 314 322 324 332 333 334 342 PVM Blna Bcor Chydo Clamu LmaF LmaM EurC EurM HetC HetF HetM EuspC 4.7.. 4.884.485.857 5.885 19.736.595 14.584 5.981...355 7.8. 1.398 1.7.594.729 16.87 6.948. 1.11. 8.632 5.466.5 12.9..299.898.45.143. 4.289..... 1.411 mean.566 2.263.375.576 7.585 1.324.198 5.228 1.994 2.877 1.822.65 sd.736 2.271.291.381 8.563 8.258.344 8.121 3.453 4.983 3.156.714 LAJIKOODIT 353 354 363 39 3332 372 373 374 3752 3753 3762 3763 PVM EgriF EgriM EgroF CalN CscuC MleuC MleuF MleuM ToitC ToitF TcraC TcraF 4.7.....299..974.754.453.113.379.. 7.8. 1.71.458.528.87. 1.774.996.155 2.195.399..18 12.9..43.352..2.41 1.57.. 4.82..229.12 mean.71.27.176.135.134 1.439.583.23 2.13.26.76.1 sd.889.24.35.145.231.416.519.23 1.985.225.132.92 LAJIKOODIT 3764 38 3851 3852 398 9999 PVM TcraM CycN CycC1 CycC2 Copmu TOTAL 4.7...257.184.168. 73.528 7.8...49.143.22.43 55.4 12.9..57.117.16.16. 18.812 mean.19.261.144.177.14 49.246 sd.33.146.39.22.25 27.872 LAJIRYHMIEN OSUUDET PROMILLEINA LAJIKOODIT PVM ROTIF BOSMI DAPHN HOLOP LITTC MUUCL CYCLN CYCLC CYCAD CALAN CYCLO CLADO 4.7.. 243. 47... 2. 3. 2. 22. 645. 45. 31. 7.8.. 55. 43... 29. 7. 78. 32. 755. 117. 127. 12.9.. 7. 181... 41. 6. 348. 9. 344. 364. 292. mean. 123. 9... 3. 6. 149. 21. 582. 175. 243. sd. 14. 79... 11. 2. 175. 11. 213. 167. 11. HEPOSELKÄ -1 m LAJIKOODIT 16 23 234 24 211 212 223 241 242 283 298 332 PVM Aspl Lfro LfroM Diaph Dgal Dcri Cqua Blna Bcor Chydo Clamu HetC 4.7..78.. 3.527.56 15.48.458 6.716 13.79 21.386 1.6. 7.8..78 2.179. 1.723. 5.789. 3.878 1.64 3.999 1.81.34 12.9..82 1.917.45..814 2.52..979.73.716.429. mean.325 1.365.135 1.75.458 7.63.153 3.858 5.15 8.7 1.28.113 sd.428 1.19.234 1.764.416 6.691.264 2.869 6.882 11.18.745.196

LAJIKOODIT 334 342 353 354 363 364 39 372 373 374 3752 3753 PVM HetM EuspC EgriF EgriM EgroF EgroM CalN MleuC MleuF MleuM ToitC ToitF 4.7.. 4.12 3.67 2.445.. 1.143 9.249 19.759 6.819 3.774 1.235 7.8.. 3.23 3.522 1.19. 1.926.636 4.185 3.47 1.17 2.11 1.698 12.9. 5.143 9.17..917 4.697 6.716.638 7.617.. 7.197. mean 1.714 5.441 2.397 1.46 1.566 2.881.85 7.17 7.743 2.642 4.36.978 sd 2.969 3.13 2.77.854 2.712 3.458.292 2.584 1.55 3.659 2.593.878 LAJIKOODIT 3754 3762 3763 3764 38 3851 3852 398 9999 PVM ToitM TcraC TcraF TcraM CycN CycC1 CycC2 Copmu TOTAL 4.7..455 1.851..364 1.542.147.9.857 12.764 7.8..879.374 1.137.19 2.846.988.623.214 51.564 12.9......248 1.28 1.19.15 53.247 mean.445.742.379.185 1.546.721.847.47 75.192 sd.44.979.657.182 1.299.497.23.391 39.475 LAJIRYHMIEN OSUUDET PROMILLEINA LAJIKOODIT PVM ROTIF BOSMI DAPHN HOLOP LITTC MUUCL CYCLN CYCLC CYCAD CALAN CYCLO CLADO 4.7. 1. 164. 129... 223. 13. 132. 244. 94. 389. 517. 7.8. 2. 17. 112... 188. 55. 161. 169. 26. 384. 48. 12.9. 15. 32. 54... 65. 5. 317. 3. 59. 324. 151. mean 6. 11. 98... 159. 24. 23. 139. 27. 366. 358. sd 8. 66. 4... 83. 27. 99. 123. 215. 36. 188. HEPOSELKÄ 1-2 m LAJIKOODIT 16 23 24 211 212 24 241 242 2424 283 291 298 PVM Aspl Lfro Diaph Dgal Dcri Blris Blna Bcor BcorM Chydo Bytho Clamu 4.7..2.27.29. 1.758.225 15.19 2.322..829. 1.543 7.8....34 1.927 2.912. 4.359.747. 1.113..643 12.9..117..333. 1.143. 1.699.765.143.338.257.386 mean.46.9.192.642 1.938.75 7.83 1.278.48.76.86.857 sd.63.156.15 1.113.898.13 7.146.94.82.392.148.68 LAJIKOODIT 312 313 314 324 333 342 353 363 364 39 3333 3422 PVM LmaC LmaF LmaM EurM HetF EuspC EgriF EgroF EgroM CalN CscuF MvirC 4.7. 12.992 21.834 28.55...229....163 2.83. 7.8... 4.414.986 5.476.149 1.56...139. 3.124 12.9...... 4.286..986.917.135.. mean 4.331 7.278 1.973.329 1.825 1.554.352.329.36.146.694 1.41 sd 7.51 12.66 15.343.569 3.162 2.366.61.569.529.15 1.22 1.84

LAJIKOODIT 372 373 374 3752 3753 3754 3762 3763 38 3851 3852 398 PVM MleuC MleuF MleuM ToitC ToitF ToitM TcraC TcraF CycN CycC1 CycC2 Copmu 4.7..556 1.389.26.72.721.254...129.175.26.5 7.8..852.557.232.54..396.68.127.38..13.236 12.9. 2.96.. 5.424.15..54.127.13.384.383.11 mean 1.456.649.146 2..275.217.41.85.213.186.171.249 sd 1.311.699.127 2.973.39.21.36.73.145.192.188.245 LAJIKOODIT 9999 PVM TOTAL 4.7. 92.199 7.8. 3.534 12.9. 21.81 mean 47.938 sd 38.621 LAJIRYHMIEN OSUUDET PROMILLEINA LAJIKOODIT PVM ROTIF BOSMI DAPHN HOLOP LITTC MUUCL CYCLN CYCLC CYCAD CALAN CYCLO CLADO 4.7.. 192. 19... 31. 1. 9. 56. 691. 66. 242. 7.8.. 167. 159... 59. 12. 152. 51. 4. 215. 384. 12.9. 6. 124. 54... 62. 6. 437. 11. 3. 454. 24. mean 2. 161. 77... 51. 7. 199. 39. 464. 245. 289. sd 3. 35. 73... 17. 6. 218. 24. 23. 196. 83. SIITISELKÄ -1 m LAJIKOODIT 16 21 22 23 234 24 244 211 212 2124 222 24 PVM Aspl Lept Sida Lfro LfroM Diaph DiapM Dgal Dcri DcriM Cpul Blris 4.7..273.5.15 1.333..446.. 6.412..333.169 7.8..625 2.4... 1.438.. 8.371...653 12.9..39.. 3.952 1.613.162.113 2.387 5.28.62 1.155.478 mean.43.967.35 1.762.538.682.38.796 6.687.21.496.433 sd.179 1.266.61 2.11.932.67.66 1.378 1.564.36.595.245 LAJIKOODIT 241 242 283 298 313 314 322 324 333 334 342 353 PVM Blna Bcor Chydo Clamu LmaF LmaM EurC EurM HetF HetM EuspC EgriF 4.7. 1.279 1.476 1.497 4.286. 33.599 1.549 7.996 3.936 7.655 1.888 3.173 7.8..691 2.986 3.95 5.29 13.717 9.739. 5.874.. 1.871 1.835 12.9.. 5.918 3.395 3.143...... 14.592 6.956 mean.657 3.46 2.932 4.152 4.572 14.446 3.516 4.623 1.312 2.552 6.117 3.988 sd.64 2.259 1.269.95 7.92 17.287 6.9 4.142 2.273 4.42 7.339 2.656

LAJIKOODIT 354 363 364 39 324 3332 3333 3334 372 373 374 3752 PVM EgriM EgroF EgroM CalN EucyM CscuC CscuF CscuM MleuC MleuF MleuM ToitC 4.7.......711 1.229. 1.149.499.39.256 7.8... 1.48.49 2.125.. 1.967 3.98 5.524 1.371.949 12.9. 9.39 8.666 1.76 1.5.... 6.631.. 4.863 mean 3.13 2.889 1.56.663.78.237.41.656 3.92 2.8.56 2.23 sd 5.375 5.3.931.765 1.227.411.71 1.136 2.741 3.55.719 2.484 LAJIKOODIT 3753 3754 3762 3763 38 3851 3852 398 9999 PVM ToitF ToitM TcraC TcraF CycN CycC1 CycC2 Copmu TOTAL 4.7..423.687.. 2.959.326.44. 95.859 7.8..956.58 1.254. 4.598.653.545.857 86.319 12.9. 2.395..861 1.518 1.675.624.715.71 9.186 mean 1.258.398.75.56 3.77.534.555.31 9.788 sd 1.2.356.641.877 1.465.181.156.476 4.798 LAJIRYHMIEN OSUUDET PROMILLEINA LAJIKOODIT PVM ROTIF BOSMI DAPHN HOLOP LITTC MUUCL CYCLN CYCLC CYCAD CALAN CYCLO CLADO 4.7. 3. 3. 67.. 1. 88. 31. 3. 33. 718. 93. 186. 7.8. 7. 5. 97... 148. 53. 86. 154. 45. 293. 295. 12.9. 4. 71. 86... 15. 19. 152. 44. 474. 215. 37. mean 5. 51. 83... 129. 34. 89. 77. 532. 2. 263. sd 2. 2. 15.. 1. 35. 18. 61. 67. 164. 11. 67. SIITINSELKÄ 1-14 m (1-15 m) LAJIKOODIT 16 24 244 211 2114 212 2124 213 222 223 24 241 PVM Aspl Diaph DiapM Dgal DgalM Dcri DcriM Dlon Cpul Cqua Blris Blna 4.7. 1.991.168. 1.736..634.37...88.27 3.26 7.8..117.246. 1.512. 1.995..227...572.619 12.9..176.713.58 3.118.147 1.12.25..562.252..85 mean.761.375.193 2.122.49 1.214.21.76.187.113.281 1.321 sd 1.66.295.335.869.85.72.19.131.325.128.286 1.7 LAJIKOODIT 242 268 27 283 298 313 314 322 323 324 342 353 PVM Bcor Leydq Dispr Chydo Clamu LmaF LmaM EurC EurF EurM EuspC EgriF 4.7..21.385.. 1.314 98.372 123.651.657 1.552.459.. 7.8..938...228 3.5......171. 12.9..923..33.533.714..... 1.68 1.467 mean.69.128.11.254 1.843 32.791 41.217.219.517.153.593.489 sd.416.222.19.267 1.466 56.795 71.39.379.896.265.883.847

LAJIKOODIT 354 364 39 322 3332 3333 3334 352 353 354 372 373 PVM EgriM EgroM CalN EucyC CscuC CscuF CscuM DiacC DiacF DiacM MleuC MleuF 4.7....27. 1.626......526.2 7.8..458..93.286 7.135 1.247 1.6.83 4.286 3.429 1.392 2.278 12.9...528.35.65......571 2.74. mean.153.176.52.312 2.92.416.353.28 1.429 1.333 1.331.826 sd.265.35.36.326 3.739.72.612.48 2.474 1.837.776 1.262 LAJIKOODIT 374 3752 3753 3754 3762 3763 38 3851 3852 398 9999 PVM MleuM ToitC ToitF ToitM TcraC TcraF CycN CycC1 CycC2 Copmu TOTAL 4.7. 1.453.93.15.46...28.16.153.17 239.431 7.8...883.15..154.127.578.466.825.171 35.182 12.9.. 2.55.463. 1.248 1.91.927.328.152. 23.177 mean.484 1.1.224.15.467.676.571.3.377.93 99.263 sd.839.987.27.26.681 1.63.36.181.388.87 121.537 LAJIRYHMIEN OSUUDET PROMILLEINA LAJIKOODIT PVM ROTIF BOSMI DAPHN HOLOP LITTC MUUCL CYCLN CYCLC CYCAD CALAN CYCLO CLADO 4.7. 8. 16. 1.. 2. 7. 1. 1. 8. 939. 19. 34. 7.8. 3. 61. 16... 113. 16. 319. 361. 21. 697. 28. 12.9. 8. 44. 186.. 14. 145. 4. 281. 127. 157. 447. 388. mean 6. 4. 11.. 5. 88. 19. 23. 165. 372. 388. 234. sd 3. 23. 88.. 8. 72. 2. 168. 18. 495. 343. 182. SAVILUOTO -1 m LAJIKOODIT 16 21 23 234 24 244 211 212 222 223 24 241 PVM Aspl Lept Lfro LfroM Diaph DiapM Dgal Dcri Cpul Cqua Blris Blna 4.7. 1.269.65 7.926.... 13.91 1.399.211.798 3.77 7.8. 2.577 3.3 4.757 2.569 3.78. 1.375 16.669.. 1.222 1.384 12.9. 1.172.333 2.395. 1.3.174 1.959 1.344...318.393 mean 1.673 1.428 5.26.856 1.37.58 1.111 1.638.466.7.779 1.828 sd.785 1.629 2.776 1.483 1.567.1 1.6 8.167.88.122.453 1.71 LAJIKOODIT 242 283 291 298 322 342 353 354 363 364 39 3422 PVM Bcor Chydo Bytho Clamu EurC EuspC EgriF EgriM EgroF EgroM CalN MvirC 4.7. 1.799 2.915. 5.14 13.154 6.154 4.271 2.619...735 3.699 7.8. 9.375 16.62. 6.71. 11.464 21.751 16.68.. 1.727. 12.9. 3.67 1.842 6.896.191. 6.5. 1.174 7.383 7.221 1.34. mean 7.747 7.126 2.299 3.759 4.385 8.39 8.674 6.8 2.461 2.47 1.267 1.233 sd 4.115 8.24 3.981 3.135 7.594 2.971 11.525 8.525 4.263 4.169.5 2.136

LAJIKOODIT 372 373 374 3752 3753 3754 3762 3763 38 3851 3852 398 PVM MleuC MleuF MleuM ToitC ToitF ToitM TcraC TcraF CycN CycC1 CycC2 Copmu 4.7. 6.925 8.917 2.143 3.318 2.562 2.232.. 5.142.68.886. 7.8. 11.16 37.171 4.729 4.47 7.743 2.146.. 6.12 1.636 3.241 3.614 12.9. 5.575.. 7.184.233..493 1.338 1.494.596 1.164.357 mean 7.869 15.363 2.291 4.991 3.513 1.459.164.446 4.216.97 1.764 1.324 sd 2.884 19.46 2.368 1.985 3.844 1.265.285.773 2.397.578 1.287 1.992 LAJIKOODIT 9999 PVM TOTAL 4.7. 112.27 7.8. 22.418 12.9. 63.165 mean 125.87 sd 7.651 LAJIRYHMIEN OSUUDET PROMILLEINA LAJIKOODIT PVM ROTIF BOSMI DAPHN HOLOP LITTC MUUCL CYCLN CYCLC CYCAD CALAN CYCLO CLADO 4.7. 11. 137. 124... 162. 46. 138. 142. 24. 326. 422. 7.8. 13. 59. 89... 18. 3. 11. 274. 255. 44. 328. 12.9. 19. 6. 52... 24. 24. 238. 31. 374. 292. 316. mean 14. 85. 89... 182. 33. 159. 149. 29. 341. 355. sd 4. 45. 36... 21. 12. 71. 122. 73. 58. 58. SAVILUOTO 1-2 m LAJIKOODIT 16 21 23 234 24 211 2114 212 223 24 241 242 PVM Aspl Lept Lfro LfroM Diaph Dgal DgalM Dcri Cqua Blris Blna Bcor 4.7..117..211..46.. 2.872. 1.77 4.926 2.197 7.8......346 3.467. 4.51. 1.332 3.588 5.423 12.9..2.15 3.143.651.424 3.99.284.871.49.67.37 1.62 mean.46.5 1.118.217.272 2.459.95 2.598.16.825 2.94 2.894 sd.63.87 1.757.376.2 2.141.164 1.68.28.669 2.377 2.263 LAJIKOODIT 267 283 291 298 313 314 322 323 324 332 334 342 PVM Arect Chydo Bytho Clamu LmaF LmaM EurC EurF EurM HetC HetM EuspC 4.7..59.27. 1.2 15.717 15.348 1.674 1.226 7.45 1.73 6.53. 7.8.. 2.127 16.645 2.229. 5.62 1.56. 4.11.. 1.569 12.9...479 11.16.257. 3.132......618 mean.2.959 9.268 1.229 5.239 8.33.91.49 3.85.358 2.177.729 sd.34 1.17 8.482.986 9.74 6.455.846.78 3.77.62 3.77.79

LAJIKOODIT 353 354 363 364 39 3332 3422 352 353 354 372 373 PVM EgriF EgriM EgroF EgroM CalN CscuC MvirC DiacC DiacF DiacM MleuC MleuF 4.7..64.64...158...247. 1.143.385.452 7.8. 1.56..917 2.112.45. 1.144. 1.429..638 3.392 12.9..688..779.528.71.376.... 1.863. mean.783.21.565.88.211.125.381.82.476.381.962 1.281 sd.24.349.494 1.99.173.217.66.143.825.66.79 1.842 LAJIKOODIT 374 3752 3753 3754 3762 3763 38 3851 3852 398 9999 PVM MleuM ToitC ToitF ToitM TcraC TcraF CycN CycC1 CycC2 Copmu TOTAL 4.7..41.513.441.54...445.94.88. 67.587 7.8..517 1.811.717....753.67.631.129 67.72 12.9.. 3.172.29..473.484.313.262.243. 36.46 mean.39 1.832.456.18.158.161.54.321.321.43 57.118 sd.273 1.33.254.31.273.279.225.262.28.74 18.249 LAJIRYHMIEN OSUUDET PROMILLEINA LAJIKOODIT PVM ROTIF BOSMI DAPHN HOLOP LITTC MUUCL CYCLN CYCLC CYCAD CALAN CYCLO CLADO 4.7. 2. 121. 42.. 1. 26. 7. 2. 37. 745. 63. 19. 7.8.. 153. 111... 315. 11. 71. 91. 247. 174. 579. 12.9. 1. 4. 14... 453. 9. 177. 19. 161. 25. 633. mean 1. 15. 98... 264. 9. 89. 49. 384. 147. 467. sd 1. 58. 5.. 1. 218. 2. 8. 38. 315. 75. 242.