24. PROSESSIAUTOMAATIO



Samankaltaiset tiedostot
3 Automaatiojärjestelmien rakenne

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä KyAMK

Prosessiautomaatiota LabVIEW lla NI Days NI Days LabVIEW DCS 1

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

MNS ACS880 MNS-kojeistoon asennetut taajuusmuuttajat

CP1L. K o m p a k t i k o n e o h j a u s l o g i i k k a. » Ke h i t t y n y t l i i k ke e n o h j a u s. » S u u r i k ä s i t t e l y n o p e u s

6$70$7,&9$+9$67,352-(.7,72,0,78.6,66$

I T. SurePath. Järjestelmä on täysin yhteensopiva kaikkien DALI hyväksyttyjen turva- ja poistumistievalojen kanssa.

ENERGIANKÄYTÖN SEURANTA JA ANALYSOINTI Energiatehokas vesihuoltolaitos 3/2018

Tosi elävä virtuaalimalli Mika Karaila Tutkimuspäällikkö Valmet Automation

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Väylään liitettävä laite: Pheonix Contact ILB PB DI8 DIO8

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Open Core Engineering Vapauden ja tehokkuuden uusi aste

Sähköpäivä Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat. Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu

KOULUTUSPALVELUT Kurssiluettelo 2013

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

BACnet protokolla kiinteistöautomaatiossa

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

PROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI

Tietojärjestelmä tuotantoympäristössä. Sovellusohjelmat Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia / Tekniikka ja liikenne Vesa Ollikainen

ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus

Avoimet standardit ja integraatio

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB Group May 11, 2016 Slide 1

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Kokemuksia Lappeenrannan kaupungin BACnet integraatiosta

ELEC-C1210 Automaatio 1 ELEC-C1220 Automaatio 2. Kurssien esittely lukukausi

VERSA. monipuolinen hälytinkeskus. Versa

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA

Älykkään rakennusautomaation järjestelmäkomponentit

HCM Master Data. Matti Manninen / Arc Technology Oy. Human Capital Management liiketoiminnan moottorina IT Viikko-seminaari 7.10.

Varavoimakoneiden hyödyntäminen taajuusohjattuna häiriöreservinä ja säätösähkömarkkinoilla

Turvallisen tekniikan sem inaari -04. Koneautom aation ohjelm istot Teem u Pajala

Migraatioprojektin päätöksenteko ja toteutus

Sovellusarkkitehtuurit

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Lon-verkkotyökalu. Ostajan opas

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Joka päivän alussa, asentaja saa ohjeistuksen päivän töille.

Kotimaiset turvallisuusalan ohjelmistot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa

Tulostimen hallintaohjelmisto MarkVision

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013

SKF Flowline monitor. Öljyvirtausmittauksen uusi ulottuvuus

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

AUTOMAATIOASENTAJAN AT 2013 AINEISTOLUETTELO

Rexroth Engineering Työkalumme tehokkaaseen suunnitteluun ja järjestelmien optimointiin

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

- Jarjestelmaasiantuntija Markku Jaatinen

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

Automaatio, vedenmittaus, turvallisuus

DESIGO. Rakennusautomaatiojärjestelmä, joka kasvaa vaatimusten mukaan DESIGO. astustamattomasti. Siemens Building Technologies DESIGO PX 1

Matkalla digitaaliseen tulevaisuuteen

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Yhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita

Directory Information Tree

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Kannettava sähköverkon analysaattori AR6

Action Request System

Viljo-Praktiikka ja Kirjanpito -ohjelman versio 3.05 asennusohje uudet käyttäjät

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)

Mitä avoimuus oikeasti on yhteensopivuus vai yhteistoiminnallisuus. Annual Report Jukka Karhu Aluepäällikkö/South Finland

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE

Kyberturvallisuus kiinteistöautomaatiossa

Verkkodatalehti. UE I0000 Moduulit ja väyläliitynnät LISÄTARVIKKEET

Projektisuunnitelma. (välipalautukseen muokattu versio) Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus

ZigBee-ohjaus kuorma-autolle

Projektisuunnitelma Vesiprosessin sekvenssiohjelmointi ja simulointiavusteinen testaus

TPA-PMD alusta soi nyt ja tulevaisuudessa - Asennuskannan uudistaminen jatkuu vahvana

Kumppaniratkaisu. M-Files Cloud Vault Dokumenttien hallinta on helppoa. Paranna tietotyön tehokkuutta ja laatua!

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Osaa käyttää työvälineohjelmia, tekstinkäsittelyä taulukkolaskentaa ja esitysgrafiikkaa monipuolisesti asiakasviestintään.

LEHDISTÖTIEDOTE. Nikon tuo markkinoille uuden sukupolven. kuvankäsittelyohjelmiston. Capture NX2: entistä tehokkaampi ja helppokäyttöisempi

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Digitaalisen tallennuksen edelläkävijä

18 LIITTYMÄT MUIHIN JÄRJESTELMIIN

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

Käyttöjärjestelmät. 1pJÄKÄ1 KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN HALLINTA, 12 OSP

Yhteydenpito asiakaspalveluun, asiantuntijoihin ja muihin yhteyshenkilöihin

Arto Luukkainen

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS

Transkriptio:

24. PROSESSIAUTOMAATIO 24.1. Yleistä Prosessiautomaation avulla parannetaan tuotannon tehokkuutta ja tuotteen laatua ja siten edistetään tehtaan kilpailukykyä. Muita tavallisia perusteita ovat yksitoikkoisten ja vaarallisten työtehtävien hoitaminen automaattisesti. Prosessiautomaation laajasta kokonaisuudesta tässä keskitytään automaatiojärjestelmiin. Automaatiojärjestelmillä tarkoitetaan tässä ohjausjärjestelmiä ohjelmoitavista logiikoista koko tehtaan kattaviin automaatiojärjestelmiin. Automaatiojärjestelmien avulla nimensä mukaan automatisoidaan jokin tuotantoprosessi tai osa siitä. Automaatiojärjestelmillä on nykyään myös muita tehtäviä, kuten raportointi ja historiatiedon keruu. Automaatiojärjestelmä kerää prosessista mittaustietoa. Mittaustiedot esitetään operaattorille valvomopäätteillä. Mitatun datan perusteella järjestelmä laskee tarvittavat ohjaukset ja ohjaa erilaisia toimilaitteita. Käyttäjä voi tyypillisesti puuttua ohjauksiin operointipäätteeltään tarpeen mukaan. Automaatiojärjestelmän avulla koneen tai prosessin hoitajan saatavilla on käsiteltyä tietoa prosessin tilasta. Järjestelmä tekee kerätyn tiedon perusteella ohjaustoimenpiteitä automaattisesti tai operaattorille esitetään tietoa mahdollisimman paljon ja selkeästi, jotta hän pystyisi tekemään oikeita päätöksiä ja puuttumaan tarvittavin toimenpitein järjestelmän toimintaan. 24.2. Hajautetut automaatiojärjestelmät Prosessiautomaatiojärjestelmät ovat tyypillisesti hajautettuja ohjausjärjestelmiä ( DCS = Distributed Control Systems ). DCS- järjestelmään kuuluu tyypillisesti prosessiasemia, valvomoasemia, järjestelmäväylä, ohjelmointilaitteita ja tiedonhallinta/raportointiasema. Tiedonhallinta-asema tarvitaan tavallisesti vain keskikokoisissa tai suurissa sovelluksissa. Prosessiohjauksen reaaliaikainen tietokanta hajautetaan viemällä prosessiasemat lähelle prosessia. Hajautetun automaatiojärjestelmän prosessiasemat kykenevät hoitamaan mittaustiedon käsittelyn, ohjausten laskennan ja ohjausten tekemisen paikan päällä. Tällöin ei tarvitse lähettää mittaustietoja jollekin keskustietokoneelle laskentaa varten ja sitten palauttaa ohjausarvoja. Tästä seuraa, että järjestelmä voidaan rakentaa prosessilayoutin mukaan. Kenttäväylän avulla voidaan säästää kaapelointikustannuksissa. Hajautetut I / O-yksiköt viedään lähelle prosessia, jolloin kaapelointi mittaus- ja toimilaitteilta I / O-yksiköille on mahdollisimman lyhyt. Kommunikointi hajautetun I / O-yksikön ja prosessiaseman keskusyksikön välillä tapahtuu keskitetysti kenttäväylän kautta. Nykyisin järjestelmissä painottuu helppokäyttöisyys, avoimuus ja liityntä perinteisiin tehtaan PC- verkkoihin ja tietohallintajärjestelmiin. 24.2.1. Integroidut järjestelmät Vaakasuuntainen integraatio Nykyaikainen hajautettu automaatiojärjestelmä, kuten ABB:n Advant OCS, pystyy hoitamaan logiikkaohjaus-, säätö-, sekvenssi-, asemointi-, moottorien sähkökäyttö ja eräohjaustehtäviä. Kaikki nämä hoidetaan samalla laitteistolla ja ohjelmistolla. Tästä vaakasuuntaisesta integroinnista seuraa etuja: - toimilaitteet ja anturit kytketään tehtaan laajuisesti yhdenmukaisiin I / O-liityntöihin - ohjelmointi ja ohjelmien ylläpito helpottuu, kun kaikki prosessiosat on ohjelmoitu samalla ohjelmointikielellä ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 1

- käyttöhenkilökunta pystyy valvomaan ja ohjaamaan koko tehdasta samalta työpisteeltä yhdenmukaisella käyttöliittymällä Pystysuuntainen integraatio Automaatiojärjestelmien pystysuuntainen integraatio tarkoittaa, että sama jär jestelmä pystyy hoitamaan prosessin ohjaus-, tuotannon ohjaus- ja tehdasjärjestelmien välistä tiedonsiirtoa. Saavutetaan seuraavia etuja: - Tuotannon johto pystyy tarkistamaan tuotannon tilatiedot omilta pääteiltään reaaliaikaisesti. - Käyttöhenkilökunta pystyy suunnittelemaan ja optimoimaan tuotannon ajoa esim. tilauskirjaan tai raaka- ainevaraston tietoihin perustuen. Tällöin he hakevat omille päätteilleen tarvittavat tiedot ylemmän tason järjestelmistä, tyypillisesti ikkunointitekniikkaan perustuen. Tehdasjärjestelmä Tehdasinformaatio Tiedonhallintaasema Valvomoasema Tuotantoinformaatio Pystysuunt. integraatio Prosessiasema Prosessiasema Prosessiasema Prosessiinformaatio Sähköohjaukset Säätötoiminnot Laskenta Optimointi Vaakasuunt. integraatio KUVA 24.2a. Automaatiojärjestelmän pysty- ja vaakasuuntainen integrointi. 24.2.2. Avoin automaatiojärjestelmä Avoimuus Hajautetuilta automaatiojärjestelmiltä vaaditaan nykyään avoimuutta. Avoimuus tarkoittaa, että järjestelmät ovat liitettävissä toisiin automaatiojärjestelmiin, kunnonvalvonta- ja laadunohjausjärjestelmiin, tehtaan tietoverkkoihin jne. Avoin järjestelmä pystyy kommunikoimaan muiden järjestelmien kanssa hyvin määriteltyjen rajapintojen yli. Tällaiset rajapinnat ovat yleisesti hyväksyttyjä tai de facto teollisuusstandardeja. ABB:n Advant OCS automaatiojärjestelmä on kehityksen kärjessä tällä alueella. Advant OCS toteuttaa avoimelta automaatiojärjestelmältä vaadittavat standardit: UNIX, OSF/ Motif, X Window System, MS Windows, Windows NT, DDE, SQL, OPC. ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 2

24.2.3. Luotettavuus Hajautetun automaatiojärjestelmän eräs perusvaatimus on, että se on mahdollisimman luotettava. Järjestelmät ovat toiminnassa keskeytyksettä vuodesta toiseen. Järjestelmän käytettävyyttä voidaan nostaa eri tavoilla, joista osa on toteutettu järjestelmän laitteistossa tai perusohjelmistossa ja osa toteutetaan osana sovellusohjelmaa: kahdentamalla järjestelmän eri osat, esim. prosessorit, väylät, järjestelmän itsediagnostiikkaohjelmistoilla, järjestelmän tilanäytöillä ja hälytyskäsittelyllä, piirikorttien on- line vaihdettavuudella ja prosessin jaolla prosessiasemien ohjattavaksi prosessin luonnollisten rajojen mukaan siten, että jonkin laitteisto-osan vikaantuminen vaikuttaa mahdollisimman vähän muun tehtaan toimintaan. Järjestelmän luotettavuuden arvioinnissa käytetään tilastollisia menetelmiä. 24.2.4. Käyttäjäystävällisyys Järjestelmien käyttäjäystävällisyys koostuu mm. grafiikan tasosta, hälytysten ja tapahtumien esitystavasta ja operaattorille esitettävien dialogien selkeydestä. Käyttäjädialogien operointi tapahtuu tyypillisesti näppäimistön, rullapallon ja / tai hiiren avulla. Käyttäjäystävällisyyteen vaikuttaa myös järjestelmän ylläpidon helppous. Tähän taas vaikuttaa esim. on- line ohjelmointimuutosten tekomahdollisuus, piirikorttien vaihtomahdollisuus on-line ja järjestelmän itsediagnostiikan taso ja esitystapa. KUVA 24.2b. Valvomonäyttöesimerkki, korkean resoluution grafiikaa. ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 3

Käyttäjälle on tärkeää, että hän saa yhdellä silmäyksellä riittävästi informaatiota päätöksen tekoa varten. Lisäksi operointidialogien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia. Kuvaruudun resoluutio on Advant Station 500 OS valvomoasemissa 1280 x 1024. Absoluuttista maksimimäärää kuhunkin prosessikuvaan kiinnitettäville dynaamisille pisteille ei ole. Tyypillinen määrä dynaamisia pisteitä prosessikuvaa kohden on n. 50-120. Operointidialogit ja kohdekuvat eri prosessiohjauskohteille, kuten mittaus, moottoripiiri, säätöpiiri, venttiilipiiri jne., ovat yhdenmukaiset. KUVA 24.2c. Esimerkki kohdekuvasta, jonka järjestelmä luo automaattisesti (PIDCONA). Kuvassa 24.2c on erään prosessiasemassa olevan adaptiivisen pid- säätöpiirin ( PIDCONA ) kohdekuva Advant Station 500 OS valvomoaseman näyttöruudulta. Kyseinen pid- säätäjä on valittu operointia varten, jolloin käyttäjälle tulee operointidialogi kuvan alaosaan. Näitä dialogeja käyttäjä operoi hiiren, rullapallon tai operaattorin näppäimistön avulla. Aina ei käyttäjä saa tarvitsemaansa informaatiota yhdestä prosessikuvasta. Tällöin hän voi ikkunoinititekniikka hyväksikäyttäen avata jonkin muun prosessikuvan, trendikuvan tai kohdekuvan ikkunana samalle näyttöruudulle. Advant Station 500 OS- valvomoasemissa käyttäjä voi avata peruskuvan lisäksi 5 muuta kuvaa ikkunana samanaikaisesti. Kaikkien näiden kuvien dynamiikka päivittyy reaaliaikaisesti. Myös muita kokonaan toisessa jär jestelmässä olevia sovelluksia voidaan tarvittaessa avata X- ikkunoinnin avulla kuvaruudulle. Kuvassa 24.2b on kuvaruudun alareunaan peruskuvan päälle on avattu pieni apukuva, jossa esitetään turbiinin tilatietoja. ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 4

24.2.5. Advant OCS automaatiojärjestelmä AdvaInform Display (UNIX, NT, Win 95) X-terminaali (AdvaCommand, AdvaInform) PC Advant Engineering Workplace (NT) MES- tai ERPserveri Tehdasväylä, TCP/IP Advant Information Management (UNIX) Advant Engineering Workplace (NT) Advant Operator Workplace (UNIX) Advant Operator Workplace PC tai X-terminaali (UNIX, NT) Advant Operator Workplace (NT) Järjestelmäväylä (MasterBus 300) Advant Controller 450 HMI/OPC (NT) Advant Controller 410 Kenttäväylä S800 I/O Advant Controller 110 Advant Station 100 ES AdvaBuild for Windows Advant Controller 70 ACS 600 Drives System Advant Controller 55 RCOM Advant Controller 160 Kuva 24.2d. Advant OCS järjestelmäkaavio. Järjestelmäväylä Advant OCS järjestelmä rakentuu järjestelmäväylän MasterBus 300 ympärille. MasterBus perustuu IEEE 802.3 standardiin. Kommunikointinopeus on 10 Mbit/s. MasterBus 300E ( extended ) tukee kommunikointia radio- tai sateliittilinkkien kautta maantieteellisesti hajautetuissa sovelluksissa. MasterBus 300 voidaan tarvittaessa kahdentaa. MasterBus 300 on fyysisesti koaksiaali- tai optinen kaapeli. Prosessiasemat Advant Controller 400 -sarjan prosessiasemat ( AC450 ja AC410 ) ovat suorituskykyisiä prosessiasemia, joissa on kattava valikoima toimilohkoja sovellusohjelmointia varten, mm. logiikka- ja sekvenssiohjaukset, säätöpiirit ( ml. itsevirittyvä adaptiivinen säätäjä ), punnitus, asemointi, venttiili- ja moottoriohjaukset. Ohjelmointi tapahtuu AMPL -toimilohkokielellä. Kenttäväylän avulla voidaan I / O tarvittaessa viedä lähelle prosessia. Advant Controller 160 ( AC160 ) on erityisesti turvallisuudeltaan vaativiin sovelluksiin tarkoitettu prosessiasema. Se soveltuu logiikkaohjauksista säätötehtäviin. Advant Controller 110 ( AC110 ) on keskisuuriin sovelluksiin tarkoittettu prosessiasema. Se soveltuu logiikkaohjauksista säätötehtäviin. Advant Controller 70 ( AC70 ) on pieni prosessiasema, joka soveltuu toimimaan yksin tai muiden Advant Controller prosessiasemien kanssa. Advant Controller 55 ( AC55 ) on pieni asema prosessien ohjaukseen ja valvontaan. Se soveltuu hyvin hajautettujen sovellusten ohjaukseen. Kommunikointiin muun järjestelmän kanssa käytetään RCOM protokollaa. ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 5

Prosessiasemien I / O-liityntä toteutetaan usein kenttäväylän avulla. Advant OCS:n kenttäväylä on tyypiltään Advant Fieldbus 100. Sen kommunikointinopeus on 1,5 Mbit / s. Valvomoasemat Advant Station 500- sarjan valvomoasemat ( AS500OS ) perustuvat työasemiin, joissa käytetään RISC- prosessoreita. Reaaliaikainen MasterBus 300- kommunikointi tapahtuu ABB:n liityntäkortin välityksellä. Työasemissa on käytössä UNIX- käyttöjärjestelmä, X Window ikkunointi, OSF/ Motif- käyttöliityntä ja SQL relaatiotietokannan käsittelykieli. Järjestelmän perusohjelmisto koostuu valituista AdvaCommand-, AdvaInform- ja AdvaBuildohjelmistopaketeista. Työasemina käytetään Hewlett Packardin työasemia. AdvaSoft for Windows on PC -ympäristössä toimiva valvomo-ohjelmisto. Sitä käytetään tyypillisesti AC110 ja AC70 prosessiasemien kanssa. Tiedonhallinta-asemat Advant Station 500- sarjan tiedonhallinta- asemia ( AS500 IMS ) voidaan käyttää useisiin tarkoituksiin. Ne voivat toimia järjestelmäresursseina, esim. historiatietojen talletusta varten, suorittaa laskentaa, välittää reaaliaikaisesti tietoja prosessiasemista ulkopuolisiin tietojärjestelmiin ja päinvastoin, jne. AS500 IMS perustuu samaan teknologiaan kuin AS500 OS. Konfigurointityökalut Koko projektin kaikissa vaiheissa voidaan suunnittelu tehdä ja dokumentoida käyttämällä Advant Engineering Workplace suunnittelutyöasemaa. Se on suunnittelutyökalu, joka sisältää AdvaBuild- ohjelmointityökalut ja valmiudet koko prosessin dokumenttien hallintaan myös projektointivaiheen jälkeen. Ohjelmointityökalu tukee älykkäitä objekteja, joiden avulla projektin hallinta on helpompaa. Perusperiaatteisiin kuuluu, että tieto syötetään vain kerran. Projektin ohjelmointi voidaan aloittaa heti tarvitsematta tietää lopullista I / O-jakoa prosessiasemilla tai prosessiasemien välillä. Tämä jako voidaan tehdä viime vaiheessa ennen ohjelmien latausta prosessiasemiin. AdvaBuild for Windows on täysin MS Windows yhteensopiva Advant Controllerien ohjelmointiohjelmisto. Ohjelmointi tapahtuu hiiren avulla osoita ja klikkaa- menetelmällä ja interaktiivisten apuikkunoiden avulla. AdvaBuild for Windows pyörii tavallisissa PC:issä. Siinä on työkalut off- line ja on- line ohjelmointiin. Samalla työkalulla voidaan konfiguroida ja dokumentoida sovellusohjelmisto, ottaa käyttöön ja testata Advant Controllereita. AdvaBuild for Windows ohjelmistoa pyöritetään usein Advant Station 100 ES ohjelmointityökalussa, joka on teollisuusympäristöön soveltuva PC, jossa on liityntäkortti AC400- sarjan prosessiasemiin littymistä varten. Eräohjausasema MasterBatch 200 / 1 on tarkoitettu useiden samanaikaisten eräprosessien ohjaukseen tarkoitettu eräohjausasema. Toimintovalikoima käsittää mm. reseptien ja materiaalien käsittelyn, tuotannon suunnittelun, erien reitityksen ja raportoinnin. Yhteensopivuus Edellisen sukupolven MasterPiece 200 / 1 prosessiasemat ja MasterView 800 / 1 prosessiasemat ovat yhteensopivia Advant prosessiasemien ja valvomoasemien kanssa. Niitä voidaan käyttää samassa järjestelmäväylässä. ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 6

Taajuusmuuttajien integrointi Advant OCS- järjestelmään voidaan liittää taajuusmuuttajakäyttöjä erillisinä tai järjestelmäkäyttöinä. Liittäminen tapahtuu AF100- kenttäväylän avulla. Käyttöjen kanssa kommunikointi tapahtuu samalla ohjelmointikielellä ja valvomoliitäntä on yhdenmukainen muiden järjestelmän perustoimintojen kanssa. OPC PC-valvomoita on käytetty paljon pienehköissä järjestelmäsovelluksissa, joissa prosessinohjauksen hoitaa tyypillisesti ohjelmoitava logiikka. Tarve kommunikoida muihin sovelluksiin on ajanut kohti kommunikointistandardia. Tällaiseksi on noussut OPC ( OLE for Process Control ). Advant OCS:ssä on OPC- serveri, jonka avulla kolmannen osapuolen järjestelmä voi käyttää järjestelmässä olevaa prosessitietoa. 24.2.6. Ohjelmointikieli AMPL AMPL- ohjelmointikieli on yhteinen kaikille Advant Controllereille. Samalla ohjelmointilaitteella voidaan ohjelmoida kaikkia eri Advant Controller -prosessiasemia. AMPL on graafinen toimilohko- ohjelmointikieli, jossa kukin toimilohko suorittaa jonkin loogisen kokonaisuuden. Tällainen toiminto voi olla esim. looginen TAI- portti, rekisteri, moottoripiirielementti tai PIDsäätäjä. Toimilohkon tulot ja lähdöt kytketään muihin toimilohkoihin, vakioihin tai esim. Prosessi - I / O:n tietokantaelementteihin. Ohjelmointi on itsedokumentoituvaa. Toimilohkot sisältävät myös suoritusta ohjaavia rakenne-elementtejä, joilla ohjelmien ja aliohjelmien suoritukselle voidaan antaa eri kiertoaikoja. Sallitut kiertoajat riippuvat prosessiaseman tyypistä. AC400- sarjan ohjelmien kiertoajat ovat valittavissa väliltä 10... 2000 ms, tai väliltä 5... 32000 ms. KUVA 24.2e. Esimerkki AMPL- toimilohko- ohjelmointikielellä tehdystä ohjelmasta. ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 7

Tarvittaessa voidaan ohjelmointia tehostaa tekemällä omia tyyppipiirejä, jotka ovat testattuja ratkaisuja eri tarpeisiin. Tyyppipiiri sisältää tyypillisesti joukon AMPL:n toimilohkoja, jotka toteuttavat jonkin toiminnon ( esim. moottoripiiri, johon on lisätty käynnistyslogiikkaa ). Lisäksi tyyppipiirejä käytetään myös muokkaamaan tietokantaa ( eli I / O- ja käyttäjäliityntäkommunikointia ). Tyyppipiirit nopeuttavat ohjelmointia ja lisäävät sen luotettavuutta. Piirien tiedot voidaan syöttää sähköisessä muodossa järjestelmään ja järjestelmä automaattisesti tekee niitä vastaavat ohjelmat hyödyntäen valittuja tyyppipiirejä. ABB:n TTT-käsikirja 2000-07 8