Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Transkriptio

1 Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

2 Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta sovellusten ja laitteiston välille: Tiedostojärjestelmän ja I/O-palvelujen hallinta Muistin hallinta Prosessien hallinta Ominaisuutena moniajotekniikka Prosessoriaikaa jaetaan ohjelmille niiden prioriteettien mukaan Ohjelmoitu C-kielellä, pieni osa assemblyä

3 Linux ydin Ytimen versionumerot ovat muotoa r.x.y R on muuttunut tähän mennessä vain kahdesti; 0, 1 ja 2 sarjat Jos x on parillinen, niin kyseessä on vakaa tuotantoversio Pariton x tarkoittaa kehitysversiota Y tarkoittaa pieniä muutoksia Yleisesti nykyisin käytössä 2.6.x.sarja.

4 Linux muistinhallinta Moniajo asettaa haasteita muistinhallinnalle. Linuxissa on seuraavia ratkaisuja: Dynaaminen levyvälimuisti: tarkoitukseen käytetään automaattisesti suurinta osaa vapaana olevasta fyysisestä muistista. Virtuaalimuisti: RAM-muistin jatke kiintolevyllä (swap-osio, käyttö sivutustekniikalla). Jaettu koodi: saman ohjelma useat samanaikaiset käyttäjät käyttävät samaa ajettavaa koodia.

5 Linux muistinhallinta Tarvelataus: Ajettavasta ohjelmasta ladataan muistiin kerralla vain se osa joka on suorituksessa. Jaetut kirjastot: vakiopalveluja käyttöjärjestelmän sovelluksille.

6 Linux komentotulkki Käyttäjän ei tarvitse huolehti ytimen toiminnasta, tiedot annetaan komentotulkin (shell) välityksellä. Suosituin komentotulkki bash. Muita komentotulkkeja mm. sh, csh, tcsh ja zsh.

7 Linux graafinen käyttöliittymä Graafisen käyttöliittymän taustalla toimii X Window System: X-palvelin X-asiakasohjelma Ikkunamanageri Linuxia on mahdollista etäkäyttää graafisesti. Graafinen etäkäyttö on erittäin helppoa: päätteellä annetaan ssh-komennolle etäyhteyttä otettaessa vipu -X, jolloin X-ikkunointi siirtää palvelimella avattavien ohjelmien ikkunat paikalliselle työasemalle.

8 Linux graafinen käyttöliittymä X client toteuttaa näytölle tulostettavan ohjelman sisällön. X server huolehtii näytölle tulostamisesta. X-protokolla hoitaa edellisten välisen yhteydenpidon, joko yhdessä koneessa tai TCP/IP-verkon koneiden välillä. X Window System on järjestelmäriippumaton.

9 Linux graafinen käyttöliittymä Ikkunamanageri on erillinen komponentti X-palvelimen päällä. Määrää millaisia ikkunoita ja nappuloita ruudulle piirretään ja piirtää ne. Mm. fvvm2, AfterStep, Swafish, Enlightenment ja WindowMaker.

10 Linux graafinen käyttöliittymä Työpöytäympäristöt sisältävät oman ikkunamanagerin lisäksi myös muuta toiminnallisuutta työpöydän ja järjestelmän hallintaan. Tunnetuimpia työpöytäympäristöja ovat mm. GNOME, KDE ja Xfce.

11 Linux tiedostojärjestelmät Tiedostojärjestelmä = tekniikka joka määrää millaiseen järjestykseen tieto tallennetaan massamuistilaitteeseen. Huolehtii mm. hakemistojen ja tiedostojen hierarkkisuudesta.

12 Linux verkkotuki Linuxissa sisäänrakennettu tuki TCP/IP:lle. LANin lisäksi verkkoon voidaan olla yhteydessä mm. WLANin, GPRS:n tai PPP:n kautta. Tarjolla monia TCP/IP-verkkopalveluja: Sähköposti (Pine, Sendmail) Newssit FTP HTTP (Firefox, Apache)

13 Linux verkkotuki Monet erillisenä myytävät palomuurit ja muut verkkoon liitetyt laitteet on rakennettu Linuxin päälle. Voidaan hyödyntää myös muita verkkoprotokollia, mm. SMB:tä jolloin Linux voi toimia palvelimena Windowstyöasemille.

14 Linux laitteistovaatimukset Linux skaalautuu hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin, toimii hyvin vaatimattomissakin laitteissa. Yleensä yksi Linux-palvelinkone selviää esimerkiksi reititin-, palomuuri-, postipalvelin- ja Webpalvelintehtävistä hyytymättä ennen kuin Internetyhteyden nopeus rajoittaa palvelujen nopeutta.