214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 214... 2 LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 214 EDISTYSASKELIA.. 3 KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA 214... 4 1. TALOUDELLINEN KESTÄVYYS... 5 2. EKOLOGINEN KESTÄVYYS... 7 2.1. ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ SEKÄ VESIHUOLTO... 7 2.2. LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI... 9 2.3. JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ... 9 2.4. TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA... 11 2.5. PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS... 12 2.6. MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI... 13 2.7. LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 13 3. SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS... 14 LÄHDELUETTELO 214 MITTARITIEDOILLE:... 17 LIITE 1 Teksti: Virpi Karjalainen, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Oona Gullsten
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 2 Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategia sisältää kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1999. Kunnassa on myös otettu käyttöön Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli. Toimintamallin mukaisesti kunnassa on edistetty kestävän kehityksen tavoitteita osana taloussuunnittelua kullakin toimialalla. Taloussuunnitelmassa mukana olevat kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osana kestävän kehityksen työtä, Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista sekä kulttuurista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen, myös kunnanvaltuustolle tiedoksi vietävä raportti. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen osa-alueella ja arvioida toiminnan kestävyyttä. Mittariraportissa pyritään tuomaan esille kehityksen suuntia ja muutoksia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa, kun taas kehityksen pysähtyminen tai muutokset huonompaan suuntaan, antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta julkaistaan laajempi raportti kunkin valtuustokauden aikana. Vuosittain julkaistaan suppeampi raportti, jossa kerrotaan kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta edellisen vuoden aikana sekä tarkastellaan edellisen vuoden mittaritietoja. Kestävän kehityksen mukaisesti Lempäälän kunnassa raportoidaan vuosittain energiatehokkuussopimuksen mittarit sekä laaditaan hyvinvointikertomus neljän vuoden välein. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 214 Vuonna 214 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Sami Vigren vpj., Tiia Levonmaa siht., Kirsi Kallio, Timo Viitanen, Joni Hassinen (nuorisovaltuutettu), Päivi Porre-Mutkala, Päivi Liejumäki, Kari Löytty, Kati Skippari ja Talvikki Torppa. Kestävää kehitystä edistävän työn koordinoinnista vastasivat ympäristönsuojelun viranhaltijat. Vuonna 214 työryhmä kokoontui 5 kertaa. Aalborgin toimintamallin mukainen kestävän kehityksen teema oli vuonna 214 vastuullinen kuluttaminen ja elämäntapavalinnat. Kestävän kehityksen työryhmä edisti mm. jätteenlajittelua kunnan kiinteistöillä. Kestävän kehityksen työryhmä oli myös järjestämässä vuosittaiseksi keväiseksi perinteeksi muodostunutta siivoustempausta. Tapahtumaan osallistui, keke-ryhmän lisäksi, kouluja, päiväkoteja ja yhdistyksiä. Kansallisella pyöräilyviikolla kannustettiin työmatkapyöräilyyn jakamalla sämpylöitä
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 3 työmatkapyöräilijöille ja tarjoamalla polkupyörän pikahuoltoa. Reilun kaupan viikolla järjestettiin Ideaparkissa tilaisuus, jossa kerrottiin Reilun kaupan viljelystä. Kestävän kehityksen työryhmä järjesti myös yhdessä kulttuuritoimen kanssa Tavarataivasilmaiselokuvanäytöksen lukiolla. Koulujen 3. ja 7. luokkalaisille puolestaan tarjottiin oppitunteja vastuullisesta kuluttamisesta. Vuonna 214 Ekoteko-palkinto myönnettiin Kiilto Oy:lle. Kiilto Oy:n on tehnyt pitkäjänteistä työtä tuotteiden ja prosessien kehittämisessä ympäristömyönteisemmiksi ja panostanut ympäristö- ja turvallisuusluokituksiin. Kesällä 214 Kiilto Oy:n henkilökunta osallistui myös hyväntekeväisyyteen parantamalla Lempäälän Himminkodon pihaympäristöä viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi vanhuksille. Kiitoksen ansaitsee myös tehtaan siisti ympäristö. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 214 edistysaskelia Vuonna 214 Lempäälän kunnassa edistettiin kestävää kehitystä monella eri taholla. Vesihuoltoverkostojen saneerauksen avulla on saatu vesijohdon laskuttamattoman veden määrää vähennettyä. Vuonna 214 laskuttamattoman veden määrä oli 15 %, kun vuonna 212 määrä oli 21 %. Vuotovesien vähentyminen näkyy mm. jätevedenpuhdistamon sähkönkulutuksen pienenemisenä. Vesihuoltolaitoksen kokonaissähkönkulutus onkin pysynyt alhaisella tasolla, vaikka nousi vuodesta 213 hieman. Sääksjärvellä sijaitsevassa Lempäälän Energia Oy:n omistamassa lämpölaitoksessa poltetaan haketta ja muita kiinteitä ympäristöystävällisiä polttoaineita kaukolämmön tuottamiseksi. Polttoaineiden kotimaisuusaste on 1 %. Vuonna 214 näitä kiinteitä polttoaineita käytettiin 14,514 GWh:n edestä. Lempäälän kunnan ja Lempäälän Lämpö Oy:n yhdessä toteuttamien ESCOhankkeiden avulla saavutettiin merkittäviä energiasäästöjä. Vuonna 214 mm. Hakkarin koulun IV-saneeraus saatiin valmiiksi. Tämä ilmanvaihto- ja automaatioremontti on lähes puolittanut Hakkarin koulun lämmönkulutuksen vuodesta 212 vuoteen 214. Myös Moision koulun keittiön kylmälaitteiden lauhdutuslämmön talteenotto, jossa lämpöä käytetään keittiön lattialämmitykseen sekä käyttöveden lämmittämiseen, saatettiin valmiiksi. ESCO- hankkeiden investoinnit maksetaan säästyvillä energiakustannuksilla. Lempäälän kunnan kiinteistönhuollossa jatkuu järjestelmällinen työ energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä näkyy myönteisenä kehityksenä ja edelleen alentuneina kulutuslukemina. Uusissa rakennuksissa on energiatehokkuuden vaatimukset otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja tarjouspyynnöissä. Suunnitteluvaiheisiin on lisätty energialaskenta eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. Tietyissä rakennuttamisen hankinnoissa energiatehokkuus on yksi pisteytettävä tekijä.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 4 Vuoden 214 elokuussa Sääksjärvelle avattiin puolijulkinen maakaasun tankkausasema. Kaiken kaikkiaan vuonna 214 maakaasua käytettiin autoiluun 12 MWh verran. Tankkausaseman suosio ja ympäristöystävällisemmän maakaasun käyttö polttoaineena tulevat edelleen kasvamaan tulevaisuudessa. Vuonna 213 valmisteltu Lempäälä-strategiaa hyväksyttiin alkuvuodesta 214. Lempäälä-strategiassa painotetaan useita eri kestävän kehityksen teemoja. Mm. sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sisältyy osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä niiden tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Lempäälässä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on edistetty mm. kuntalaisaloite.fi palvelun käyttöönotolla ja sosiaalisen median hyödyntämisellä tiedotuksessa sekä kunnan omien kotisivujen Osallistu ja vaikuta palvelun avulla. Syksyllä 214 avattiin päivähoidon osallisuusfoorumi, osana asiakasraatitoiminnan kehittämis-projektia. Kuntaan perustetun lähidemokratiatoimikunnan (kausi 1.1.214-31.12.215) kestävää kehitystä tukeva toiminta on jatkunut mm. Lähidemokratia teoriasta käytännöksi hankkeen puitteissa. Kunnan yleishyödyllisiin hankkeisiin myöntämä omatoimiraha on kannustanut kuntalaisia omatoimisuuteen ja edistänyt näin myös yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä. Vuoden aikana järjestettiin kulttuuripalveluiden omatuotantoisina tai osittain tuottamana kaikkiaan 135 eri tapahtumaa, joissa oli noin 7.85 osallistujaa. Kestävän kehityksen mittarit vuonna 214 Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 214 kestävän kehityksen eri osa-alueiden tilaa kuvaajien avulla ja verrataan vuoden 214 mittaritietoja kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson (1999 211) kehityssuuntiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointi on vuodelta 211. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu liitteeseen 1.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 5 1. Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) +/- Kunnan väkiluku on kasvanut nopeasti koko ajanjaksolla, mutta viime vuosina kasvu on ollut maltillisempaa. + Kunnan vuosikate on ollut nousujohteinen (keskimäärin tilikaudella 263 / asukas). - Kunnan lainamäärä on kasvanut nopeasti. - Toimintamenojen menojen kasvu on ollut maltillista, mutta hieman suurempaa kuin tulopohjan kasvu. Tulopohjan kasvu on hidastunut vuodesta 28 alkaen. VUONNA 214 +/- Kunnan väkiluvun kasvu oli hieman hitaampaa kuin edellisvuonna. Kunnan väkiluku oli 31.12.215 22 222. + Kunnan toimintamenojen kasvu (3,8 %) hidastui vuodesta 213 ja oli seuranta-ajan (v. 21-214) keskiarvoa (ka. 7,4 %) pienempi. - Kunnan lainamäärä kasvoi nopeasti edellisvuoteen verrattuna. Kunnalla on velkaa kahdeksankertainen määrä vuoteen 21 verrattuna. - Kunnan tulopohja kasvu lakkasi, ollen vuonna 214,%. Seuranta-ajan keskiarvo on 7,4 %. - Kunnan vuosikate laski edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin keskiarvoa matalampi (vuosikate v. 214 197 /asukas) Kunnan asukasmäärän kasvu vuosittain 6 569 569 5 4 3 358 443 333 299 336 515 454 482 419 417 29 395 379 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 1. Lempäälän asukasmäärän nettokasvu vuodessa Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaan (31.12.214).
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 6 35 3 25 2 15 1 5 371 41 Kunnan lainamäärä /asukas 498 416 883 1918 1468 1632 165 153 114 123 2462 2968 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuosina 21-214. 16 14 12 1 8 6 4 2 15,2 13,2 11,8 11,1 11,2 11,1 9,9 1,11 9,5 5,7 6,1 8,5 7,6 7,6 7,4 7 7,3 6,6 5,8 5,7 4,8 5 4 3,8 2,3 1,3 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 kunnan toimintakulujen kasvu % kunnan tulopohjan kasvu % Kuva 3. Kunnan tulopohjan - ja toimintakulujen kasvu vuosina 21-214. Tulopohja = verotulot + valtionosuus + toimintatuotot
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 7 2. Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisy ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta. 2.1. Energian ja veden käyttö sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Kunnan kiinteistöjen energian käyttö vähentynyt (kwh/rm 3 ). + Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö noususuunnassa, mikä kertoo kaukolämmön osuuden kasvusta lämmitysmuotona. + Vedenkäyttö asukasta kohden on vähentynyt ja on kirkkaasti alle Pirkanmaan keskiarvon (Lempäälä 139 l/ asukas, Pirkanmaa 234 l /as.). + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä laskenut (seurattu 26-211). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA 214 +/- Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö laski edellisvuodesta. + Laskuttamattoman jäteveden osuus laski edelleen. + Kunnan kiinteistöjen energiankäyttö ja kokonaissähkönkäyttö laskivat. - Vedenkäyttö asukasta kohden nousi hieman edellisvuodesta. 7 6 5 4 3 2 1 Lämmitysenergian kulutus kwh/rm 3 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattitunti/rakennuksen tilavuuskuutio kwh/rm 3.
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 8 12 1 8 6 4 2 Maakaasun kulutus GWh/v 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 5. Maakaasun kulutus vuosittain GWh/h. 2 Vedenkulutus l/asukas/vrk 15 1 5 Kuva 6. Talousvedenkulutus Lempäälässä asukasta kohti. 6 5 4 3 52 Laskuttamaton jätevesi käsitellystä 52 jätevedestä % 45 45 43 47 44 33 29 2 1 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 7. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä.
26 27 28 29 21 211 212 213 214 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 9 2.2. Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut. + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeen matkustajamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää viime vuosina. Suunnitelmia meluesteiden rakentamiseksi kyllä on. VUONNA 214 + Kevyen liikenteen väylien määrä kasvoi edelleen 5,2 km vuodesta 213. + Henkilöautojen määrä asukasta kohden laski hieman edellisvuodesta ollen,5 autoa/asukas. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää - Seutulippujen (luvussa vain seutuliput) latausmäärät ovat laskeneet vuodesta 213. - Lempäälän seisakkeen kautta tehtyjen junamatkojen määrä laski hieman vuodesta 213. 1 8 6 4 2 Lempäälän seisakkeen junamatkat, saapuvat ja lähtevät 1 8 6 4 2 Seutuliput yhteensä kpl/v Kuva 8. Joukkoliikenteen käyttö. 2.3. Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä toimitetun jätteen määrä on pysähtynyt 4 t/v tuntumaan. Jätteen määrä asukasta kohti on ollut laskusuunnassa. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä koko ajan enemmän. - Lempäälän jäteasemalle on toimitettu kaatopaikka- ja ongelmajätettä enemmän kuin hyödynnettäviä jätteitä ja näiden jätteiden kokonaismäärä on ollut kasvussa. VUONNA 214 + Jätteen määrä asukasta kohti laski vuodesta 213. + Lempäälän jäteasemalle toimitetun kaatopaikkajätteen kokonaismäärä laski edellisvuodesta. - Lempäälän jäteasemalle toimitetun ongelmajätteen määrä kasvoi entisestään.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 1 Toimitetun jätteen määrä kg/asukas/v 25 226 214 222 222 217 219 2 27 28 23 198 194 189 182 181 15 1 5 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Kuva 9. Lempäälän jätteenkäsittelykeskukseen toimitetun jätteen määrä kohti asukasta/vuosi (järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä oleva jäte). 16 14 12 1 8 6 4 2 Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet 68 643 765 679 497 512 573 473 483 91 72 72 16 88 12 55 118 334 66 379 225 32 331 268 278 42 348 196 24 23 197 242 192 37 264 22 26 27 28 2921 211212 213 214 Kaatopaikkajäte Vaarallinen jäte tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrät.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 11 2.4. Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa Kunnan toimistojen paperinkulutus kg/vuosi 14 12 1 8 6 4 2 2 21 23 24 25 26 27 28 211 212 213 214 Tekninen Hallinto Sivistys Sote Himmi ja terveyskeskus Kuva 11. Kunnan toimistojen paperinkulutus vuosittain. Paperin kulutus kg/oppilas v. 214 3 2,5 2 1,5 1,5 Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Lempoinen Kuva 12. Vuoden 214 toimistopaperin hankinta isoilla kouluilla kg/oppilas.
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 1999 21 23 25 27 29 211 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 12 2.5. Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA 214 + Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus laski edellisvuodesta (Koipijärveltä ei näytettä elokuulta). + Koipijärven talviaikainen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet laskivat edellisvuodesta. - Kirkkojärven talviaikaiset kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet nousivat edellisvuodesta. µg/l 15 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l 1 5 Maaliskuu Elokuu µg/l 6 5 4 3 2 1 Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet.
22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 13 µg/l 8 6 4 2 Koipijärven kokonaistyppi µg/l µg/l 5 4 3 2 1 Koipijärven kokonaisfosfori µg/l Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 14. Koipijärven kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet. 2.6. Maatalouden ympäristötuki Maatalouden mittaritietona ovat maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellinen osuus kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 lähtien myös tukimuodot. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskussa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna 214 9 % viljelijöistä (v. 213 9 %) eli yhteensä 16 (v. 212 11) viljelijää. Vuonna 214 lisätoimenpiteisiin oli sopimuksia 15 (v. 213 16) ja erityistukisopimuksia oli 16 kpl. Vuonna 213 erityistukisopimuksia oli myös 16 kpl ja vuonna 212 18 kpl. 2.7. Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko seuranta-ajan, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueita ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 213 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutosten vuoksi. Vuonna 214 lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta nousi taas hieman vuonna 214, ollen 323,2 ha. Lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetuista alueista on n. 16 %.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 14 3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Sosiaalisessa kestävyydessä keskeisenä tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalinen kestävyys liittyy myös elinympäristön laatuun ja viihtyvyyteen, terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yhteisöön kuulumiseen jne. Siihen sisältyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä näiden mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös sitä, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on tärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle kaikilla osa-alueilla. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-211) + Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on noussut tasaisesti. + Kirjastojen kokonaislainausmäärä ja lainat asukasta kohden ovat kasvaneet. + Lempäälä-opiston (nyk. Pirkan opisto) asiakasmäärät ovat kasvaneet. + Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet nopeasti vuodesta 25. + Alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet laskusuunnassa, tosin vuosina 29-21 työttömyys kasvoi. + Toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut (kokonaismäärä kasvanut) - Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä ovat kasvusuunnassa. +/- Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. VUONNA 214 + Kirjastojen kokonaislainausmäärät ja lainaukset asukasta kohti kasvoivat. + Toimipaikkojen lukumäärä kasvoi vuonna 213 (tilastot vuoden jäljessä). + Toimipaikkojen henkilöstön määrä kasvoi hieman vuonna 213 edellisvuodesta (tilastot vuoden jäljessä). + Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrä laski edellisvuodesta. + Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski edellisvuodesta reippaasti. - Kunnan liikevaihto laski vuonna 213 edellisvuoteen nähden (tilastot vuoden jäljessä) - Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi nopeasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä on korkeampi kuin kertaakaan aiemmin seuranta-aikana (tiedot vuodesta 1999-). - Myös alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut edelleen vuodesta 213 ja on suurinta seuranta-aikana (1999-). Työttömien määrän kasvu heijastaa valtakunnallista taantumaa. - Toimeentulotukiasiakkaiden kokonaismäärä ja osuus väestöstä kasvoivat. - Pirkan opiston asiakasmäärä laski. - Rikoslakirikostenmäärä kasvoi edellisvuodesta hieman.
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 15 5 Kokonaislainamäärät kirjastoissa 4 3 2 1 Kuva 15. Kirjastojen kokonaislainausmäärä. 5 4 3 2 1 Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 16. Toimipaikkojen ja niiden henkilöstön määrä Lempäälässä. 4 35 3 25 2 15 1 5 Työttömyys Lempäälässä 349 276 28 243 29 222 232 228 228 221 192 165 145 151 168 161 11 97 88 86 91 13 13 117 118 93 95 132 73 67 6 53 Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 17. Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä.
1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 16 1 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat ja toimeentulotukiasiakkaat Lempäälässä 8 6 4 2 Toimeentulotukiasiakkaat Lastensuojeluasiakkaat Kuva 18. Toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä. 3 25 2 15 1 218 1877 1784 1896 1225 112 988 1146 Rikokset Lempäälässä 2531 227 2246 268 214 2111 2241 2169 2332 2348 2276 1957 151 1483 173 1433 1461 154 1368 162 1591 1514 1519 1565 5 Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä rikoslakirikokset Kuva 19. Rikosten määrä Lempäälässä.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 17 Lähdeluettelo 214 mittaritiedoille: Talous ja asukasluku - Talous: Lempäälän kunta, Kari Auvinen - Asukasluku: Väestörekisterikeskus (www.vrk.fi) Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Hanna Lampinen - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän vesihuoltolaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi (www.trafi.fi) - Kevyenliikenteenväylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Antti Jokela - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, Hannu Vainio - Seutuliput: Lempäälän kunta, Mari Suominen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu, Kristian Träskelin Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Riitta Lehtonen ja Tero Haapala Paperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Sirkku Viikari (jatkossa Tuija Merontausta) - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Teija Montonen - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision koulu ja Kuokkalan koulu: Maarit Rautanen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju (ei tietoja v. 213) - Sote, Tampereentie 1: Liisa Lyytikäinen - Hoitotarvikekeskus: Pia Ylermä Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Virpi Karjalainen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän vesihuoltolaitos, Helena Urvanta Maatalouden ympäristötuki - Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi - Terminen kasvukausi: www.ilmatieteenlaitos.fi Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: www.ymparisto.fi - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto - Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus/määrä: Lempäälän kunta, Maija Villanen Sosiaaliset mittarit - Äänestysprosentti: Tilastokeskus - Kirjastojen kokonaislainaus: Lempäälän kirjasto, Sarri Nykänen - Toimeentulo- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä: Lempäälän kunta, Sisko Vesander - Työttömät: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hannu Antikainen - Lempäälän opiston opiskelijat: Pirkan opisto, Lempäälän toimipiste, Matti Korolainen - Työpaikkojen ja toimipaikkojen määrä: Lempäälän Kehitys Oy, Kari Löytty - Rikokset: Poliisi, Sisä-Suomen poliisilaitos, Juha Ahola - Kulttuuripalveluiden tuottamat tapahtumat, Lempäälän kunta, Talvikki Torppa