Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2014

Ympäristöraportti nro 1/15 Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Antti Petänen PL 86 90101 Oulu Oulun seudun ympäristötoimi Marketta Karhu PL 34 90015 Oulun kaupunki Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2014

Ympäristöraportti nro 2/15 Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Laitoksen käyttö... 4 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot... 4 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto... 4 2.3 Henkilökunta... 4 3 Polttoaineet... 4 3.1 Kevytpolttoöljy... 5 3.2 Prosessikaasu... 5 4 Savukaasut... 5 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto... 5 4.2 Päästöjen seuranta... 5 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt... 6 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika... 7 4.5 Kertaluonteiset mittaukset... 8 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin... 8 5 Kuukausiraportointi... 9 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet... 9 6.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte... 9 6.2 Jätteen laatu... 10 7 Toiminnassa syntyneet jätteet... 10 7.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote... 11 7.2 Kuona... 11 7.3 Muut jätteet... 12 8 Veden käyttö... 12 9 Syntyvät jätevedet... 13 10 Kemikaalien käyttö... 13 11 Melu ja haju... 14 12 Toiminnassa tapahtuneet muutokset... 14 13 Yhteenveto... 14

Ympäristöraportti nro 3/15 1 Yleistä Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristöluvan (Dnro PPO-2004-Y-7-111, oikeuden päätökset VHO 24.5.2006 06/0140/3, KHO 8.6.2007 1808/1/06, VHO 21.12.2007 07/0442/1 ja KHO 1.4.2009 224/1/08) lupaehdoissa määrätään, että toiminnanharjoittajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän raporttiin on koottu tiedot laitoksen vuoden 2014 toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Yksityiskohtaisemmat tiedot on myös syötetty ympäristöviranomaisen ylläpitämään VAHTI-järjestelmään. Kuva 1. Ekovoimalaitoksen toimintakaavio. Kattilan tekniset tiedot: Arinakattila Polttoaineteho 53,0 MW Maksimi höyryn tuotto 18,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87,9 bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen 515 C

Ympäristöraportti nro 4/15 Oulun Energian jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos valmistui elokuussa 2012 Oulun Laanilan kaupunginosaan, Kemiran teollisuusalueelle. Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Ympäristöluvan mukaan ekovoimalaitoksella voidaan hyödyntää jätettä energiaksi korkeintaan 150 000 t. 2 Laitoksen käyttö 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot Ekovoimalaitos käyttöaika oli vuonna 2014 7774 h. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä.) on eritelty tarkemmin laitoksen pysäytysjaksot. Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä 2014. Ekovoimalaitos seis SYY 4.4.- 15.4. Suunniteltu huoltoseisokki 11.9.- 11.10. Suunniteltu huoltoseisokki 26.- 29.11. Arinan korjaustyöt 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto 2.3 Henkilökunta Laanilan ekovoimalaitoksella hyödynnettiin vuoden 2014 aikana energian tuotannossa 131 062 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä 2,8 GWh kevyttä polttoöljyä ja Kemiran prosesseissa ylijäänyttä prosessikaasua 29,3 GWh. Tällä polttoainemäärällä laitoksella tuotettiin 349,9 GWh korkeapaine- ja prosessihöyryä, joka edelleen hyödynnettiin alueella sähkön- ja prosessihöyryn tuotannossa. Tämän lisäksi laitoksella tuotettiin 24,6 GWh kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Ekovoimalaitoksen osuus Oulun Energian lämmönhankinnasta oli 19 %. Oulun Energia on tehnyt laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista sopimuksen Laanilan Voima Oy:n kanssa. Laanilan Voiman työntekijöitä laitoksella työskenteli vuonna 2014 32 henkeä. Oulun Energian työntekijöitä laitoksella on pääsääntöisesti 1-2. 3 Polttoaineet Polttoaineena laitoksella käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä sekä kevytöljyä ja prosessikaasua. Energiaksi hyödynnetyn jätteen määrä on eritelty raportin kohdassa 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet.

Ympäristöraportti nro 5/15 3.1 Kevytpolttoöljy 3.2 Prosessikaasu Kevyttä polttoöljyä käytetään prosessin tukipolttoaineena, silloin kun tulipesän lämpötila laskee alle 850 C sekä laitoksen ylös ja alasajotilanteissa. Kevytöljyä voidaan käyttää varsinaisen polttokattilan lisäksi polttoaineena myös tulistinkattilassa, jossa tuotetun höyryn lämpötila nostetaan turbiineille sopivaksi. Taulukossa 2 on esitetty polttoaineen kulutukset vuonna 2014. Ulkopuolisen tulistinkattilan pääasiallisena polttoaineena käytetään Taminco Finland Oy:n tehtaan prosessissa syntynyttä, ylijäävää prosessikaasua, joka sisältää mm. vetyä, häkää ja typpeä. Taulukossa 2 on esitetty prosessikaasun kulutus vuodelta 2014. Taulukko 2. Käytetyt polttoaineet 2014. Käytetty polttoaine GWh Kevytpolttoöljy 2,8 Prosessikaasu 29,3 4 Savukaasut 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto 4.2 Päästöjen seuranta Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan TSP-vettä (täyssuolapoistettua vettä). Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2 ) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen. Vuonna 2014 lauhduttimesta saatiin savukaasujen lämpöenergiaa talteen n. 20 GWh, joka siirrettiin kaukolämpöverkon paluuveteen. Lauhde puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhde johdetaan kaupungin viemäriin. Ilmapäästöjä seurataan Gasmet Oy:n toimittamalla jatkuvatoimisella päästöjenmittauslaitteella. Päästötiedot redusoidaan 11 % happipitoisuuteen ja tuloksia seurataan laitoksen automaatio-

Ympäristöraportti nro 6/15 sekä päästöjenraportointijärjestelmässä. Taulukossa 3 ja 4 on esitetty seurattavat päästökomponentit ja niiden raja-arvot puolen tunnin ja vuorokauden keskiarvoille. Taulukko 3. Savukaasupäästöjen vuorokausikeskiarvojen ja kertamittausten raja-arvot. Vuorokausikeskiarvot, jatkuvatoimiset mittaukset hiukkaset 10 mg/m 3 (n) SO 2 50 mg/m 3 (n) NOx 200 mg/m 3 (n) HCl 10 mg/m 3 (n) HF 1 mg/m 3 (n) CO 50 mg/m 3 (n) TOC 10 mg/m 3 (n) Kertamittaukset Cd + Tl 0,05 mg/m 3 (n) Hg 0,05 mg/m 3 (n) Sb + As + Pb + Cr + Co + 0,5 mg/m 3 (n) Cu + Mn + Ni + V Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n) Taulukko 4. Savukaasupäästöjen puolen tunnin keskiarvojen raja-arvot. Puolen tunnin keskiarvot Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO 2 ) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO 2 ) typpidioksidina (100 %) A 30 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 60 mg/m 3 (n) 4 mg/m 3 (n) 200 mg/m 3 (n) 400 mg/m 3 (n) 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt Kokonaispäästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5.). Päästöt yhdisteille on saatu suoraan jatkuvatoimisista mittauksista lukuun ottamatta hiilidioksidia joka on laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen (jäte ja kevytöljy) mukaan. Kokonaispäästöihin on lisätty öljytulien aikaiset ylös- ja alasajotilanteiden päästöt. Taminco Finland Oy:n tehtaalta tulevien prosessikaasujen hiilidioksidi päästöt on otettu huomioon taselaskennalla Laanilan Teollisuusalueen yhteispäästöluvassa (Laanilan Voima Oy ja Taminco Finland Oy). Tämän vuoksi prosessikaasujen CO2-päästöjä ei huomioida uudelleen Ekovoimalaitoksen päästöissä. Taulukossa 6 olevat raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt on laskettu kertamittausten perusteella saaduista tuloksista suhteutettuna koko vuoden savukaasuvirtaukseen (m 3 N/a).

Ympäristöraportti nro 7/15 Taulukko 5. Ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt vuonna 2014. Yhdiste Päästöt [t/a]* Hiukkaset 0,7 CO, häkä 15,2 HCl, vetykloridi 0,2 HF, vetyfluoridi 0,00039 NOx, typen oksidit 141,1 SO2, rikkidioksidi 4,7 TOC, orgaanisen hiilen kokonaismäärä 0,2 CO2, Hiilidioksidi ** 105 000 *Otettu huomioon myös alas- ja ylösajotilanteiden päästöt. ** Laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen mukaan. Taulukko 6. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien vuoden 2014 kokonaispäästöt. Raskasmetalli [kg/a] Elohopea, Hg 0,61 Arseeni, As 0,41 Kadmium, Cd 0,36 Koboltti, Co 0,3 Kromi, Cr 1,1 Kupari, Cu 1,01 Mangaani, Mn 0,71 Nikkeli, Ni 0,86 Lyijy, Pb 0,71 Antimoni, Sb 0,06 Tallium, Tl 0,32 Vanadiini,V 0,36 [g/a] Dioksiinit ja furaanit 0,0015 Laitokselle laskettiin myös kokonaispäästöt viranomaisilta saaduilla päästökertoimilla haihtuville orgaanisille yhdisteille (NMVOC), metaanille (CH4) ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH). Päästötiedot on syötetty ympäristöviranomaisen VAHTI-järjestelmään. 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Kesäkuussa savukaasujen mittalaitteille tehtiin AST (Annual Surveillance Test) -menettelyn mukaiset mittaukset ja NOx-mittaukselle QAL2-laadunvarmistusmittaukset. Lisäksi tehtiin vertailut myös laitoksen jatkuvatoimisille apusuuremittauksille (O2, CO2, kosteus, paine, lämpötila, virtaus, NH3, N2O). Laadunvarmistusmittausten yhteydessä tehtiin ympäristöluvan mukaiset kertaluoteiset savukaasupäästömittaukset (raskasmetallit, elohopea ja PCDD/F). ASTmittaukset sujuivat hyvin ja laitoksen mittalaitteet läpäisevät AST-mittaukset, lukuun ottamatta

Ympäristöraportti nro 8/15 CO-mittausta, jonka kalibrointifunktio ei läpäissyt t-testiä. CO-mittaukselle määritettiin uusi kalibrointifunktio 2.-4.6.2014 tehtyjen mittausten perusteella. QAL2-mittaukset sujuivat hyvin ja laitoksen NOx- ja CO-mittaukset läpäisivät QAL2-tarkastelut. Myös NOx:lle määritettiin uusi kalibrointifunktio. Apusuuremittaukset olivat vertailumittausten perusteella kunnossa, lukuun ottamatta CO2-mittausta, joka tuli tarkistaa ja huoltaa. Koska CO-mittaukselle määritetty kalibrointifunktio ei läpäissyt AST-tarkastelua 2.-4.6. tehdyissä AST-mittauksissa, sille määritettiin uusi kalibrointifunktio 16.10.. olleiden raskasmetalli ja PCDD/F-mittausten yhteydessä. Mittalaitteille tehdään jatkuvan käytön aikaiset laadunvarmennustarkastukset (QAL 3) viikoittain käyttöhenkilökunnan toimesta. Mittalaitteet olivat vuonna 2014 häiriötilassa yhteensä 14 tuntia. Tämä johtui partikkelimittauksen vikaantumisesta 6.11.. Tältä ajalta pystyttiin luotettavasti todistamaan, että päästöjen raja-arvot eivät ylittyneet. Häiriö- ja poikkeustilanteista lähetetään aina myös tarkempi tilannekuvausraportti viranomaisille. 4.5 Kertaluonteiset mittaukset Savukaasuista mitataan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksia laitoksen kahdentoista ensimmäisen käyttökuukauden aikana joka kolmas kuukausi ja tämän jälkeen vähintään kahdesti vuodessa. Vuonna 2014 tehtiin kahdet kertaluonteiset mittaukset, 2.-5.6. ja 16.10.. Mittaukset on toteutettu ulkopuolisen mittauslaboratorion, Nablabs Oy:n, toimesta. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset) on esitetty kertamittausten tulokset verrattuna ympäristöluvan raja-arvoihin. Tulokset on esitetty mittauskertojen keskiarvona. Raportit mittauksista on lähetetty viranomaisille. Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset 2014. Raskasmetallit Kertamittausten ka. [µg/m3n] Luparaja [µg/m3n] Hg 0,60 50 Cd+Tl 0,65 50 As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, V 4,55 500 Yhdiste Kertamittausten ka. [ng/m3n] Luparaja [ng/m3n] Dioksiinit ja furaanit 0,0015 0,1 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin Kun verrataan päästöjen vuorokausikeskiarvoja raja-arvoihin, on päästy pääsääntöisesti selvästi alle ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen. Ainoastaan NOx- raja-arvot ovat ylittyneet huoltorevisioiden käynnistysten jälkeen huhtikuussa ja lokakuussa sekä ammoniakkiveden toimitusongelmien vuoksi touko- ja heinäkuussa. Lupaehdoissa määritellään, että savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia

Ympäristöraportti nro 9/15 vuodessa. Kun tarkastellaan laitoksen 30 minuutin raja-arvojen ylityksiä, ylitystilanteita oli 6,5 h, joista kaikki NOx-päästöylityksiä ja pisimmän kesto oli 1.7. 2,5 tuntia. Vuorokausikeskiarvojen ylityksiä tuli viime vuonna neljä, kaikki typenoksideille. 15.4 tapahtunut vuorokausiylitys on tullut vuorokauden vaihteessa käynnistyksen yhteydessä 5 tunnin ajalta lasketuista pitoisuuksista. Kesän ajan NOx-päästöjen ylitykset johtuivat ammoniakin toimituksissa ja säiliön pinnan mittauksessa olleista ongelmista. Tarkemmat raportit on lähetetty viranomaiselle. VAHTI:in on syötetty laitehäiriöt. Typenoksidien vähentämiselle yhteishäiriöajaksi on syötetty 6,5 tuntia. 5 Kuukausiraportointi Oulun Energia lähettää kuukausiraportin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Raportista käy ilmi seuraavat asiat: - Laitoksen käyntiajat myös ylös- ja alasajo- sekä häiriötilanteet ja niiden ajankohdat - savukaasupäästöjen jatkuvatoimiset mittaukset kuukausikeskiarvot vuorokausikeskiarvojen ylitykset (kpl) puolen tunnin keskiarvojen ylitykset (kpl) - mittalaitteiden käytöstä poissaoloaika - valvonnan kannalta muut olennaiset tapahtumat, kuten kertaluonteiset mittaukset, mittalaitteiden kalibroinnit, muutokset jne. 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet 6.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksella hyödynnetään energiaksi n. 140 000 tonnia jätettä vuosittain. Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Oulun Jätehuollon toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan Kemiran ajoneuvovaa alla. Punnitustiedot tallentuvat ONCE - polttoainetietojärjestelmään. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kattilaan. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Alla olevaan taulukkoon (Taulukko 8.) on eritelty laitoksella käsitellyt jätteet.

Ympäristöraportti nro 10/15 6.2 Jätteen laatu Taulukko 8. Energiaksi hyödynnetty jäte 2014. Jäteluokka Yhdyskuntajäte (200199) 90410 Lajitteluareenalta (200199) 19736 Mekaanisesti lajiteltu jäte (191212) 2452 Teollisuusperäinen muovi (200139) 33 Mekaanisesti lajiteltu yhd.kuntajäte (191210) 6356 Sekalaiset yhdyskuntajätteet (200301) 12166 [t] Yhteensä: 131152 Laitokselle tuleva jäte punnitaan ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä vaakatietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Vuonna 2014 tehtiin lisäksi ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta laaduntarkkailua. Kerran kuukaudessa otetussa pistokokeessa otettiin satunnainen jäte-erä ja tutkittiin sen sisältö. Erilaiset ei-polttokelpoiset, materiaalina hyödynnettävät jakeet kirjattiin ylös prosentteina. Seuraavassa (Taulukko 9) on yhteenveto tehdyistä pistokokeista, osuudet on laskettu raportteihin kirjattujen prosenttien keskiarvoina. Taulukko 9. Materiaalina hyödynnettävät jätteet pistokokeiden mukaan. Jätelaji % Paperi 3,2 Pahvi 2,8 Metalli 0,9 Lasi 1,5 Vaarallinen jäte - Biojäte 8,8 Suuret kappaleet, kpl 1,5 YHT. 17,2 Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Tarkkojen prosenttien arviointi on näin ollen hankalaa. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraa kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että polttokelpoisen jätteen mukana on vielä runsaasti materiaalina hyödynnettävää jätettä ja biojätettä. 7 Toiminnassa syntyneet jätteet Alla olevassa taulukossa (Taulukko 10.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2014. Ekovoimalaitoksella syntyi vuonna 2014 poltetun jätteen määrästä tuhkia 22,1 % (arinakuona, kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote yhteensä). Vaaralliset jätteet (kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote) sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kuonasta pystyttiin käyttämään hyödyksi 71,4 % mm. suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa (seulottu kuona) ja metallien uudelleen kierrätyksen avulla.

Ympäristöraportti nro 11/15 Taulukko 10. Ekovoimalaitoksen tuhkat ja kuonat 2014. Vuoden 2014 tuhkat ja kuonat [t] Kattilatuhka 1903 Savukaasunpuhdistustuote 5142 Kuona 21 972 7.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote 7.2 Kuona Kattilatuhka (ts. lentotuhka) ja savukaasunpuhdistustuote on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Oulun Energia on ostanut näiden tuhkajakeiden kuljetuksen ja käsittelyn Ekokem Palvelut Oy:ltä. Savukaasunpuhdistustuote kuljetetaan säiliöautoissa Ekokemin Porin käsittelykeskukseen ja kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Kattilatuhkaa nuohotaan kattilan ja tulistimien sekä ekonomaiserin (ts. syöttöveden esilämmitin) sisäpinnoilta. Nuohousmenetelminä käytetään prosessin osasta riippuen joko vesisuihku-, vasara- tai kuulanuohouksia. Energiaksi hyödynnetyn jätteen kokonaismäärästä kattilatuhkaa syntyi 1,5 %. Savukaasunpuhdistustuotetta ekovoimalaitoksella syntyy savukaasun puhdistusprosessissa. Savukaasunpuhdistustuote koostuu kattilan lentotuhkasta, prosessiin syötetyistä, reagoimattomista kemikaaleista sekä kemikaalien ja savukaasun eri yhdisteiden välisistä reaktiotuotteista. Savukaasunpuhdistustuotetta syntyi 3,9 % hyödynnetyn jätteen määrästä. Kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistustuotteesta otetaan kuukausinäytteet, joista kerätään vuosikokooma. Vuosikokooman liukoisuustulosten perusteella kattilatuhka on sijoituskelpoista vaarallisen jätteen kaatopaikalle ilman stabilointia. Savukaasunpuhdistustuote ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä ennen vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista. Ekokem Palvelut on laatinut vuosiselvityksen tuhkien ominaisuuksista ja se on toimitettu valvovalle viranomaiselle. Kuona on jätteen palamisprosessissa syntyvää palamatonta ainesta. Kuona tippuu arinan päässä olevista suppiloista kuonasammuttimelle, jossa kuona jäähdytetään veden avulla. Myös kuonan kuljetuksesta ja loppukäsittelystä vastaa Ekokem Palvelut Oy. Ekokem toimittaa kuonan Ruskon jätekeskukseen, missä se ikäännytetään ja seulotaan. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs. Kuonaa laitoksella syntyi hyödynnetyn jätteen määrästä 16,8 %. Yllä olevassa taulukossa (Taulukko 10.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2014. Ympäristöluvan lupaehdon 11 mukaan polttolaitoksen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa olevan orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tulee olla alle 3 % tai hehkutushäviön alle 5 % kuivapainosta. Kuonasta otetaan viikkokokoomanäyte vuodessa neljän kuukauden välein, maalis-, heinä- ja marraskuussa. Lisäksi vuonna 2014 otettiin ylimääräiset TOC näytteet loka- ja joulukuussa kattilan tehon noston jälkeen. Näiden näytteiden keskimääräinen TOC oli 1,83 %, eikä noussut kertaakaan yli 3 %:n. Hehkutushäviön analyysitulos ei ole vertailukelpoinen, koska se muuttuu kuonan ollessa kosketuksissa ilman kanssa ennen analyysiä. Liukoisuustulosten perusteella pohjakuona täyttää tavanomaisen jätteen

Ympäristöraportti nro 12/15 7.3 Muut jätteet kaatopaikka-kelpoisuuskriteerit. Nämä tutkimustulokset ja muutkin kuonan ominaisuudet on analysoitu Ekokemin tekemässä vuosiselvityksessä. Erikoistilanteista syntyviä jätteitä olivat lauhteenpuhdistuksen ylivuotona syntynyt rejektivesi elokuussa, sekä kattilan muurausten vesipiikkauksessa syntynyt vesi syyskuun revisiossa. Jätteet otti vastaan Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamo. Tarkat jätemäärät on syötetty VAHTI-järjestelmään. Normaalit käytönaikaiset jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) kirjataan Laanilan teollisuuspuiston kirjanpitoon ja raportoidaan heidän toimestaan. 8 Veden käyttö Taulukko 11. Vedenotto 2014 Veden otto 2014 [m3] Jokivesi, jäähdytysvesi 938146 Kaupunkivesi, Oulun Vesi 2130 Täyssuolapoistettu vesi (TSP-vesi) 32717 Ekovoimalaitoksella käytetään Oulujoen jokivettä seuraavien prosessiosien jäähdyttämiseen: kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde. Lisäksi jokivettä käytetään palovesi- ja sprinklerjärjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Lämmönvaihtimien kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan takaisin jokeen pihalla olevan viivästysaltaan kautta. Viivästysaltaaseen ohjataan myös laitosalueen sadevedet. Viivästysaltaan vettä tarkkaillaan säännöllisesti. Siitä analysoidaan ph, johtokyky ja kiintoaine. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 12.) on viivästysaltaan kautta kulkeva vesimäärä ja analyysitulosten keskiarvot vuonna 2014. Taulukko 12. Viivästysaltaan vesi 2014. kiintoaine [mg/l] TOC m3 ph [mg/l] johtokyky [µs/cm] 947314,9 8,05 7,2 10,2 34,7 Vrt. Oulujoen vedenlaatu 2014 3,3 6,7 30,00

Ympäristöraportti nro 13/15 Tuloksista nähdään että ph on hieman korkeampi kuin tulevassa jokivedessä (vrt. Suomen ympäristökeskuksen jokiveden laatutiedot ph 6,7). 1 Kiintoaineen ja TOC tuloksissa keskiarvoa nostaa todennäköisesti viivästysaltaaseen tuulen mukana tulleet lehdet ja havunneulaset. Oulun Veden kaupunkivettä käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Laitos tarvitsee täyssuolapoistettua vettä (TSP-vettä) kattilan syöttövedeksi, kattilaveden säätökemikaalien ja tulipesään syötettävän ammoniakin laimennukseen, jätteen syöttösuppilon jäähdytykseen, kalkin sammutukseen sekä savukaasun jäähdytykseen. TSP-vesi saadaan ekovoimalaitokselle Kemiran vesilaitokselta. 9 Syntyvät jätevedet Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet eli jätebunkkerin ja kuonabunkkerin pohjalle kertyvä vesi sekä lauhteenkäsittelyssä pehmennyssuodattimien elvytyksessä ja hiilisuodattimen huuhtelussa syntyvä vesi johdetaan kuonasammuttimelle. Kuonasammuttimella arinalta tippuva palamaton aines eli kuona jäähdytetään vedellä. Osa vedestä haihtuu kattilan tulipesään ja osa kulkeutuu kuonan mukana kuonan loppusijoituspaikalle. Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään lauhteenpuhdistusprosessissa, jonka jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Vesi mitataan virtausmittauksella lauhteenkäsittelyprosessista. Kaupungin viemäreistä lähtevästä vedestä tarkkaillaan Oulun Veden määrittelemän (25.6.2013) ohjelman mukaisesti: Analyysi ph Sulfaatti Raskasmetallit Haihtuvat hiilivedyt, kokonaispitoisuus Mineraaliöljyt tarkkailun tiheys 4 krt/vuosi 4 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi Tarkemmat analyysitulokset, mukaan lukien raskasmetalli-, VOC- ja mineraaliöljytulokset, on lähetetty Oulun Vedelle ja tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Viemäriin menevän veden osalta analyysien perusteella ollaan Oulun Veden määrittelemissä rajoissa. 10 Kemikaalien käyttö Ekovoimalaitoksella käytetään savukaasujen puhdistuksessa poltettua kalkkia (CaO), sammutettua kalkkia (Ca(OH) 2 ), aktiivihiiltä ja ammoniakkivettä (24,5 %). Lisäksi savukaasun lauhteen ph:n säätöön käytetään lipeää (NaOH). Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen puhdistusprosessissa käytetään lisäksi natriumsulfidia (Na 2 S) ja suolaa (NaCl). Kattilaveden 1 Jokien vedenlaadun aikasarjoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, http://wwwi8.ymparisto.fi/i8/fi/shortperiod_28208.htm

Ympäristöraportti nro 14/15 johtokyvyn ja ph:n säätöön käytetään trinatriumfosfaattia (Na 3 PO 4 ) ja ammoniakkivettä. Taulukossa 13 on esitetty vuoden 2014 kemikaalikulutukset. 11 Melu ja haju Taulukko 13. Ekovoimalaitoksen kemikaalikulutukset 2014. Kemikaali Kulutus 2014 [t] Poltettu kalkki (CaO) 1224 Sammutettukalkki (Ca(OH)2) 128 Lipeä (NaOH) 47 Ammoniakkivesi 25 % (NH3) 620 Aktiivihiili 25 Natriumsulfidi 0,3 Suola (NaCl) 3,3 Trinatriumfosfaatti (Na3PO4) 0,3 Ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanottohalli ja jätevarasto eli bunkkerialue on alipaineistettu. Näistä tiloista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi. Näin ollen haju ei pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila ei ole tuotannossa, ilmanvaihdosta huolehtii kemiallisella suodattimella varustettu ilmanvaihtokone. Vuonna 2014 on tullut yksi ympäristöhavainto, joka koski Ruskon alueella, asunnon sisällä, kuulunutta melua. Havainnon tekijä kävi vierailemassa ekovoimalaitoksella ja todettiin, että melu ei voi olla peräisin tältä laitokselta. 12 Toiminnassa tapahtuneet muutokset 13 Yhteenveto Ekovoimalaitoksen ympäristöluvassa ja tarkkailusuunnitelmassa kuvatussa toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna 2014. Syksyn revision jälkeen kattilan tehoa nostettiin jolloin tuorehöyryn maksimivirtaus kasvoi 16,7 kg/s:sta 18 kg/s. Laanilan ekovoimalaitoksella vuosi 2014 sujui kaiken kaikkiaan ilman suurempia ongelmia. Savukaasunpuhdistuslaitteisto toimi hyvin ja kaasukomponenttien pitoisuuksissa päästiin hyvin alle luparajojen. Kriittisin päästökomponentti on edelleen typenoksidit. Vuonna 2014 NOx:n puolen tunnin ja vuorokauden raja-arvo ylittyi muutaman kerran ammoniakin toimitusongelmien ja kattilan käynnistyksissä olleiden ongelmien vuoksi. Vuonna 2014 jätettä hyödynnettiin energiaksi reilut 131 000 tonnia ja tulevaisuudessa päästäneen vuositasolla n. 145-150 000 t:iin. Tuhkien tarkkailun tuloksena voitiin todeta, että kuona luokitellaan edelleen tavanomaiseksi jätteeksi ja kuonan TOC oli alle luvassa määritetyn 3 %:n. Kattilatuhkan ja savukaasunpuhdistustuotteen analyysit tukivat Ekokemin syksyllä 2012 tekemää selvitystä tuhkien ominaisuuksista. Vesianalyysien perusteella on alitettu Oulun Veden määrittelemät raja-arvot viemäriin menevän veden osalta.

Ympäristöraportti nro 15/15 OULUN ENERGIA OY Voimantuotanto Ilkka Koskela tuotantojohtaja