Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät

Samankaltaiset tiedostot
Diofantoksen yhtälön ratkaisut

Matriisien tulo. Matriisit ja lineaarinen yhtälöryhmä

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Käänteismatriisi 1 / 14

Insinöörimatematiikka D

Matematiikka B2 - TUDI

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

Lukuteorian kertausta

Kurssin loppuosassa tutustutaan matriiseihin ja niiden käyttöön yhtälöryhmien ratkaisemisessa.

Ennakkotehtävän ratkaisu

Insinöörimatematiikka D

Lineaariset yhtälöryhmät ja matriisit

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

LU-hajotelma. Esimerkki 1 Matriisi on yläkolmiomatriisi ja matriisi. on alakolmiomatriisi. 3 / 24

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. Olkoot A 2 := AA =

Matriisipotenssi. Koska matriisikertolasku on liitännäinen (sulkuja ei tarvita; ks. lause 2), voidaan asettaa seuraava määritelmä: ja A 0 = I n.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

2.5. Matriisin avaruudet ja tunnusluvut

Determinantit. Kaksirivinen determinantti. Aiheet. Kaksirivinen determinantti. Kaksirivinen determinantti. Kolmirivinen determinantti

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/81

Käänteismatriisin ominaisuuksia

3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset. 3.2 Matriisien laskutoimitukset

Neliömatriisin adjungaatti, L24

Liittomatriisi. Liittomatriisi. Määritelmä 16 Olkoon A 2 M(n, n). Matriisin A liittomatriisi on cof A 2 M(n, n), missä. 1) i+j det A ij.

A = a b B = c d. d e f. g h i determinantti on det(c) = a(ei fh) b(di fg) + c(dh eg). Matriisin determinanttia voi merkitä myös pystyviivojen avulla:

Matriisilaskenta. Harjoitusten 3 ratkaisut (Kevät 2019) 1. Olkoot AB = ja 2. Osoitetaan, että matriisi B on matriisin A käänteismatriisi.

2.8. Kannanvaihto R n :ssä

1. LINEAARISET YHTÄLÖRYHMÄT JA MATRIISIT. 1.1 Lineaariset yhtälöryhmät

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

Determinantti 1 / 30

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

BM20A0700, Matematiikka KoTiB2

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Matikkapaja keskiviikkoisin klo Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/210

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Insinöörimatematiikka D

Lineaarinen yhtälöryhmä

Determinantti. Määritelmä

ominaisvektorit. Nyt 2 3 6

Käänteismatriisin. Aiheet. Käänteismatriisin ominaisuuksia. Rivioperaatiot matriisitulona. Matriisin kääntäminen rivioperaatioiden avulla

Ortogonaalinen ja ortonormaali kanta

9 Matriisit. 9.1 Matriisien laskutoimituksia

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II Syksy 2009 Laskuharjoitus 1 ( ) Ratkaisuehdotuksia Vesa Ala-Mattila

Matriisilaskenta Luento 8: LU-hajotelma

Lineaarialgebra (muut ko)

10 Matriisit ja yhtälöryhmät

5 OMINAISARVOT JA OMINAISVEKTORIT

a ord 13 (a)

Osittaistuenta Gaussin algoritmissa: Etsitään 1. sarakkeen itseisarvoltaan suurin alkio ja vaihdetaan tämä tukialkioiksi (eli ko. rivi 1. riviksi).

Similaarisuus. Määritelmä. Huom.

Lineaarikuvauksen R n R m matriisi

Algebra I, harjoitus 5,

Determinantti. Määritelmä

Oppimistavoitematriisi

Esimerkki 4.4. Esimerkki jatkoa. Määrää matriisin ominaisarvot ja -vektorit. Ratk. Nyt

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

Talousmatematiikan perusteet

5 Lineaariset yhtälöryhmät

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Tehtäväsarja I Kertaa tarvittaessa materiaalin lukuja 1 3 ja 9. Tarvitset myös luvusta 4 määritelmän 4.1.

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 /

Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Vektoreiden virittämä aliavaruus

Informaatiotieteiden yksikkö. Lineaarialgebra 1A. Pentti Haukkanen. Puhtaaksikirjoitus: Joona Hirvonen

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

LUKUTEORIA johdantoa

Oppimistavoitematriisi

Seuraava luento ti on salissa XXII. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/117

Insinöörimatematiikka D

Insinöörimatematiikka D

Matriisi-vektori-kertolasku, lineaariset yhtälöryhmät

Lineaarisen kokonaislukuoptimointitehtävän ratkaiseminen

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III. Tapani Matala-aho MATEMATIIKKA/LUTK/OULUN YLIOPISTO

Kaksirivisen matriisin determinantille käytämme myös merkintää. a 11 a 12 a 21 a 22. = a 11a 22 a 12 a 21. (5.1) kaksirivine

802328A LUKUTEORIAN PERUSTEET OSA III BASICS OF NUMBER THEORY PART III

7 Vapaus. 7.1 Vapauden määritelmä

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Transkriptio:

Lineaariset kongruenssiyhtälöryhmät LuK-tutkielma Jesse Salo 2309369 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto

Sisältö Johdanto 2 1 Kongruensseista 3 1.1 Kongruenssin ominaisuuksia................... 3 1.2 Kongruenssiyhtälöryhmä..................... 4 2 Yhtälöryhmien matriisiesitys 6 2.1 Matriisien kongruenssi...................... 6 2.2 Yhtälöryhmien ratkaiseminen matriisimenetelmällä...... 8 Lähdeluettelo 13 1

Johdanto Tässä tutkielmassa tutkitaan lineaarisia kongruenssiyhtälöryhmiä ja kehitetään niille ratkaisutapa. Tutkielmassa on käytetty pääasiassa teosta [2]. Lukijalta odotetaan esitietoina kongruenssien ja lineaarialgebran perustuntemusta. Erityisen tärkeitä esitietoja ovat matriisilaskenta ja varsinkin matriisien tulon ja determinantin laskeminen. Tutkielman alussa perehdytään kongruenssiin ja niihin kongruenssin ominaisuuksiin, joita tullaan myöhemmin tutkielmassa tarvitsemaan. Seuraavaksi tutkitaan lineaarista kongruenssiyhtälöparia, jolle esitetään algebrallinen ratkaisutapa. Vastaavalla menetelmällä voitaisiin ratkaista myös suurempia lineaarisia kongruenssiyhtälöryhmiä, mutta tutkielman toisessa luvussa kehitetään toinen ratkaisutapa matriisien avulla. Sitä varten käytetään lineaarisille kongruenssiyhtälöryhmälle matriisiesitystä ja tutkitaan hieman matriisien kongruenssia. Näin saadaan matriisien lineaarinen kongruenssiyhtälö, joka voidaan ratkaista etsimällä käänteismatriisi alkuperäisen yhtälön kerroinmatriisille. Tästä ratkaisusta saadaan ehdot alkuperäisen kongruenssiyhtälöryhmän ratkaisuille. Tutkielma perustuu suurimmaksi osaksi lähdeaineistoihin. Osion 1.1 numeroimattomat esimerkit ovat itse keksimiäni. Myös tutkielman lopussa olevat ehdot, jotka lineaarisen kongruenssiyhtälöryhmän ratkaisun on täytettävä, yleisen ratkaisun muoto ja viimeinen esimerkki ovat omia lisäyksiäni. 2

1 Kongruensseista Ensimmäiseksi määritellään kongruenssi ja tutustutaan muutamiin siihen liittyviin tuloksiin. Näitä ominaisuuksia voidaan käyttää hyväksi myöhemmissä osioissa. 1.1 Kongruenssin ominaisuuksia Määritelmä 1.1. Olkoon m Z + ja a, b Z. Jos m a b, niin sanotaan, että luku a on kongruentti luvun b kanssa modulo m. Tällöin käytetään merkintää a b (mod m) tai a b (m). Esimerkiksi luvut 7 ja 19 ovat kongruentteja modulo 12, sillä 12 7 19. Voidaan käyttää myös merkintää 7 19 (mod 12). Määritelmä 1.2. Olkoon m Z + ja a, b Z. Luku b on luvun a käänteisluku modulo m, jos ab 1 (mod m). Esimerkiksi luvun 7 käänteisluku modulo 13 on 2, sillä 7 2 = 14 1 (mod 13). Todistetaan seuraavaksi kaksi kongruenssiin liittyvää tulosta. Lause 1.3. Olkoon m Z +. Kongruensseilla modulo m on seuraavat ominaisuudet: (i) Reeksiivisyys. Jos a on kokonaisluku, niin a a (mod m). (ii) Symmetrisyys. Jos a ja b ovat sellaisia kokonaislukuja, että a b (mod m), niin b a (mod m). (iii) Transitiivisuus. Jos a, b ja c ovat sellaisia kokonaislukuja, että a b (mod m) ja b c (mod m), niin a c (mod m). Todistus. (i) Nähdään, että a a (mod m), koska m (a a) = 0. (ii) Jos a b (mod m), niin m (a b). On siis olemassa sellainen kokonaisluku k, että km = a b. Kun kerrotaan yhtälön molemmat puolet luvulla 1, saadaan ( k)m = b a. Nyt m (b a) ja määritelmän 1.1 mukaan b a (mod m). 3

(iii) Jos a b (mod m) ja b c (mod m), niin m (a b) ja m (b c). Tällöin on olemassa sellaiset kokonaisluvut k ja l, että km = a b ja lm = b c. Nyt a c = (a b) + (b c) = km + lm = (k + l)m. Siis m (a c), joten a c (mod m). Lause 1.4. Olkoon a, b, c Z ja m Z +. Jos a b (mod m), niin (i) a + c b + c (mod m), (ii) a c b c (mod m), (iii) ac bc (mod m). Todistus. (i) Koska a b (mod m), niin m (a b). Erotus (a b) voidaan kirjoittaa muodossa (a b) = (a + c) (b + c), joten m (a + c) (b + c). Näin ollen a + c b + c (mod m). (ii) Vastaavasti erotus (a b) voidaan esittää muodossa (a b) = (a c) (b c), joten m (a c) (b c). Siis a c b c (mod m). (iii) Käytetään hyväksi relaatiota ac bc = c(a b). Nyt m (a b), josta seuraa, että m c(a b) ja siten ac bc (mod m). 1.2 Kongruenssiyhtälöryhmä Muotoa ax b (mod m) oleva kongruenssi, jossa x on tuntematon kokonaisluku, on yhden muuttujan lineaarinen kongruenssiyhtälö. Jos x = x 0 on ylläolevan kongruenssin eräs ratkaisu, niin x 1 x 0 (mod m) on myös ratkaisu. Jos siis jakojäännösluokan modulo m eräs alkio on ratkaisu, niin kaikki tämän jakojäännösluokan alkiot ovat myös ratkaisuja. Tutkitaan seuraavaksi kongruenssiyhtälöparia, jossa on kaksi muuttujaa ja jossa molempien kongruenssien moduloluku on m. 4

Oletetaan, että halutaan löytää kaikki sellaiset kokonaisluvut x ja y, että yhtälöparin 3x + 4y 5 (mod 13) 2x + 5y 7 (mod 13) kongruenssit toteutuvat. Kerrotaan ylempi yhtälö luvulla 5 ja alempi yhtälö luvulla 4, jolloin saadaan 15x + 20y 25 (mod 13) 8x + 20y 28 (mod 13). Kun vähennetään ylempi yhtälö alemmasta, saadaan 7x 3 (mod 13). (mod 13), kerrotaan yhtälön molem- Koska luku 2 on luvun 7 käänteisluku mat puolet luvulla 2. Nyt jonka perusteella 2 7x 2 3 (mod 13), x 7 (mod 13). Samoin voidaan kertoa ylempi yhtälö luvulla 2 ja alempi luvulla 3, jolloin saadaan 6x + 8y 10 (mod 13) 6x + 15y 21 (mod 13). Kun vähennetään ylempi yhtälö alemmasta, saadaan 7y 11 (mod 13). Luku y saadaan ratkaistua, kun kerrotaan molemmat puolet luvulla 2, joka on luvun 7 käänteisluku modulo m. Tällöin saadaan 2 7y 2 11 (mod 13), joten y 9 (mod 13). 5

Samaan lopputulokseen päästään sijoittamalla x 7 (mod 13) kumpaan tahansa alkuperäisistä yhtälöistä. Tehdään tämä ensimmäiselle yhtälölle, jolloin saadaan 3x + 4y 5 (mod 13) 3 7 + 4y 5 (mod 13) 21 + 4y 5 (mod 13) 8 + 4y 5 (mod 13) 4y 10 (mod 13) 10 4y 100 (mod 13) y 9 (mod 13). Tästä nähdään, että jokaisen ratkaisun (x, y) tulee toteuttaa ehdot x 7 (mod 13) ja y 9 (mod 13). Kun sijoitetaan nämä alkuperäiseen yhtälöpariin, nähdään että nämä parit (x, y) ovat todellakin ratkaisuja, koska 3x + 4y 3 7 + 4 9 = 57 5 (mod 13) 2x + 5y 2 7 + 5 9 = 59 7 (mod 13). Näin ollen kaikki tämän yhtälöparin ratkaisut ovat sellaisia pareja (x, y), että x 7 (mod 13) ja y 9 (mod 13). Nähdään, että kongruenssiyhtälöparin ratkaisujen löytäminen on hyvin suoraviivaista. Samoin voidaan ratkaista kongruenssiyhtälöryhmiä, joissa on n kongruenssia ja tuntematonta. Tällöin edellä käytetty ratkaisutapa voi viedä paljon aikaa, varsinkin jos n on suuri. Seuraavassa luvussa kehitetään näille yhtälöryhmille nopeampi ratkaisutapa lineaarialgebraa hyväksi käyttäen. 2 Yhtälöryhmien matriisiesitys 2.1 Matriisien kongruenssi Määritelmä 2.1. Olkoot A ja B n k-matriiseja, joiden alkiot ovat kokonaislukuja. Merkitään matriisien (i, j)-alkioita a ij ja b ij. Jos a ij b ij (mod m) kaikilla pareilla (i, j), 1 i n ja 1 j k, niin sanotaan, että matriisi A on kongruentti matriisin B kanssa modulo m, ja merkitään A B (mod m). 6

Matriisien kongruenssi on tehokas tapa ilmaista nk kongruenssia a ij b ij (mod m), jossa 1 i n ja 1 j k. Esimerkki 2.2. On helposti nähtävissä, että ( ) ( ) 15 3 4 3 (mod 11). 8 12 3 1 Seuraava tulos osoittautuu tärkeäksi, kun myöhemmin kehitetään ratkaisutapaa matriisimuotoiselle kongruenssiyhtälöryhmälle. Lause 2.3. Olkoot A ja B sellaisia n k-matriiseja, että A B (mod m), C k p-matriisi, D p n-matriisi ja matriisien kaikki alkiot kokonaislukuja. Tällöin AC BC (mod m) ja DA DB (mod m). Todistus. Merkitään matriisin A ja matriisin B alkioita a ij ja b ij, kun 1 i n ja 1 j k. Vastaavasti merkitään matriisin C alkioita c ij, kun 1 i k ja 1 j p. Matriisien AC ja BC alkiot (i, j) ovat k t=1 a itc tj ja k t=1 b itc tj, kun 1 i n ja 1 j p. Koska A B (mod m), niin a it b it (mod m) kaikilla kokonaisluvuilla i ja k. Siten Lauseen 1.4 kohdan (iii) nojalla k t=1 a itc tj k t=1 b itc tj (mod m). Näin ollen AC BC (mod m). Väitteen DA DB (mod m) todistus on vastaavanlainen. Tarkastellaan nyt kongruenssiyhtälöryhmää a 11 x 1 + a 12 x 2 + + a 1n x n b 1 (mod m) a 21 x 1 + a 22 x 2 + + a 2n x n b 2 (mod m) a n1 x 1 + a n2 x 2 + + a nn x n b n. (mod m). Matriisiesitystä käyttämällä tämä yhtälöryhmä voidaan esittää matriisien kongruenssina AX B (mod m), missä a 11 a 12 a 1n x 1 b 1 a 21 a 22 a 2n A =. X = x 2., ja B = b 2.. a n1 a n2 a nn x n b n 7

Esimerkki 2.4. Yhtälöpari voidaan esittää matriisimuodossa ( ) ( ) 3 4 x 2 5 y 3x + 4y 5 (mod 13) 2x + 5y 7 (mod 13) ( ) 5 7 (mod 13). 2.2 Yhtälöryhmien ratkaiseminen matriisimenetelmällä Kehitetään nyt tapa ratkaista muotoa AX B (mod m) oleva kongruenssi. Tämä tapa perustuu sellaisen matriisin A 1 löytämiseen, että A 1 A I (mod m), missä I on identiteettimatriisi. Määritelmä 2.5. Jos A ja A 1 ovat n n-matriiseja, niiden alkiot ovat kokonaislukuja ja A 1 A AA 1 I (mod m), 1 0 0 0 1 0 missä I = on identiteettimatriisi,. 0 0 1 niin sanotaan, että matriisi A 1 on matriisin A käänteismatriisi modulo m. Jos matriisi A 1 on matriisin A käänteismatriisi ja B A 1 (mod m), tällöin myös matriisi B on matriisin A käänteismatriisi. Tämä on seuraus Lauseesta 2.3, sillä BA A 1 A I (mod m). Jos vastaavasti matriisit B 1 ja B 2 ovat molemmat matriisin A käänteismatriiseja, niin B 1 B 2 (mod m). Tämän osoittamiseksi käytetään Lausetta 2.3 ja kongruenssia B 1 A B 2 A I (mod m). Kerrotaan kongruenssin molemmat puolet matriisilla B 1, jolloin saadaan B 1 AB 1 B 2 AB 1 (mod m). Koska AB 1 I (mod m), niin voidaan todeta, että B 1 B 2 (mod m). Esimerkki 2.6. Koska ( ) ( ) 1 3 3 4 = 2 4 1 2 ( ) 6 10 10 16 ( ) 1 0 0 1 (mod 5) ja ( ) ( ) ( ) ( ) 3 4 1 3 11 25 1 0 = (mod 5), 1 2 2 4 5 11 0 1 ( ) ( ) 3 4 1 3 niin nähdään, että matriisi on matriisin käänteismatriisi 1 2 2 4 modulo 5. 8

Seuraavaa lausetta käyttämällä on helppoa löytää käänteismatriisi 2 2- matriiseille. ( ) a b Lause 2.7. Olkoon m Z +, A =, jonka alkiot ovat kokonaislukuja c d ja syt (m, deta) = 1. Tällöin matriisi ( ) d b A 1 = (deta) 1, c a missä (deta) 1 on matriisin A determinantin käänteisluku modulo m, on matriisin A käänteismatriisi modulo m. Merkitään selvyyden vuoksi jatkossa (deta) =. Todistus. Määritelmän 2.5 nojalla riittää, että osoitetaan kongruenssien AA 1 A 1 A I (mod m) olevan voimassa. ( ) ( ) ( ) a b d b ad bc 0 AA 1 1 1 c d c a 0 bc + ad ( ) ( ) ( ) 0 1 1 0 1 0 0 0 1 = I (mod m) 0 1 ja ( ) ( ) ( ) d b a b ad bc 0 A 1 A 1 1 c a c d 0 bc + ad ( ) ( ) ( ) 0 1 1 0 1 0 0 0 1 = I (mod m), 0 1 missä 1 on luvun käänteisluku modulo m, joka on olemassa, koska syt (, m) = 1. ( ) 3 4 Esimerkki 2.8. Olkoon A =. Koska luku 2 on luvun deta = 7 2 5 käänteisluku modulo 13, niin edellisen Lauseen 2.7 nojalla ( ) ( ) ( ) 5 4 10 8 10 5 A 1 2 (mod 13). 2 3 4 6 9 6 Kun n Z +, n > 2, niin n n-matriisin käänteismatriisi voidaan löytää sen liittomatriisin avulla. 9

Määritelmä 2.9. Olkoon A n n-matriisi. Matriisin A liittomatriisi on n n-matriisi adj A = (cof A) T, missä (cofa) ij = ( 1) i+j deta ij kaikilla i, j = 1,..., n. Matriisin cof A alkio (cofa) ij on siis ( 1) i+j kerrottuna sen matriisin determinantilla, joka saadaan, kun poistetaan matriisista A i:s rivi ja j:s sarake. Liittomatriisi on tämän matriisin transpoosi. Seuraava lineaarialgebran tulos löytyy teoksesta [1]. Tässä vaiheessa lukijan on hyvä palauttaa mieleen kuinka n n-matriisin determinantti kehitetään rivin i tai sarakkeen j suhteen. Lause 2.10. Olkoon A n n-matriisi ja det A 0. Tällöin A(adjA) = (deta)i, missä adj A on matriisin A liittomatriisi. Todistus. Tarkastellaan tuloa a 11 a 12 a 1n a 21 a 22 a 2n C 11 C 21 C j1 C n1... C 12 C 22 C j2 C n2 AadjA = a i1 a i2 a in........ C 1n C 2n C jn C nn a n1 a n2 a nn Tässä on käytetty lyhennysmerkintää C ij rivillä i ja sarakkeessa j on = (cofa) ij. Tulomatriisin alkio a i1 C j1 + a i2 C j2 + + a in C jn. Jos i = j, niin ylläoleva alkio on matriisin A rivin i suhteen kehitetty determinantti, ja jos i j, niin ylläoleva alkio on nolla. Siten det(a) 0 0 0 det(a) 0 A(adjA) =... = det(a)i. 0 0 det(a) Tämän lauseen seurauksena saadaan tulos, jolla löydetään n n-matriisin A käänteismatriisi modulo m. 10

Seuraus 2.11. Olkoot A n n-matriisi, jonka alkiot ovat kokonaislukuja, ja m sellainen positiivinen kokonaisluku, että syt (deta, m) = 1. Tällöin matriisi A 1 = 1 (adja) on matriisin A käänteismatriisi modulo m, missä 1 on luvun = deta käänteisluku modulo m. Todistus. Jos syt(deta, m) = 1, niin deta 0. Tällöin lauseen 2.10 nojalla A adja = (deta)i = I. Koska syt(deta, m) = 1, niin luvulla = deta on olemassa käänteisluku 1 modulo m. Tästä voidaan päätellä, että A( 1 adja) A (adja) 1 1 I I (mod m) ja 1 (adja)a 1 (adja A) 1 I I (mod m). 2 5 6 Esimerkki 2.12. Olkoon A = 2 0 1. Tällöin deta = 5. Koska 1 2 3 syt( 5, 7) = 1 ja luvun 5 käänteisluku on 4 (mod 7), saadaan 2 3 5 A 1 = 4(adjA) = 4 5 0 10 4 1 10 8 12 20 6 2 6 = 20 0 40 1 0 5 (mod 7). 16 4 40 2 4 2 Matriisin A käänteismatriisia modulo m voidaan käyttää kongruenssiyhtälön AX B (mod m) ratkaisemiseen, missä syt(deta, m) = 1. Kun kerrotaan yhtälön molemmat puolet käänteismatriisilla A 1, niin lauseen 2.3 perusteella A 1 (AX) A 1 B (mod m) (A 1 A)X A 1 B (mod m) X A 1 B (mod m). Ratkaisumatriisi X löydetään muodostamalla matriisi A 1 B (mod m). 11

Tarkastellaan lopuksi esimerkkiä, jossa on kolme kongruenssiyhtälöä ja kolme tuntematonta muuttujaa, ja ratkaistaan se käyttämällä matriisimenetelmää. Esimerkki 2.13. Tarkastellaan kolmen kongruenssin yhtälöryhmää 2x 1 + 5x 2 + 6x 3 3 (mod 7) 2x 1 + x 3 4 (mod 7) x 1 + 2x 2 + 3x 3 1 (mod 7). Se voidaan esittää matriisimuodossa 2 5 6 x 1 3 2 0 1 x 2 4 (mod 7). 1 2 3 x 3 1 6 2 6 2 5 6 Esimerkissä 2.12 nähtiin, että matriisi 1 0 5 on matriisin 2 0 1 2 4 2 1 2 3 käänteismatriisi modulo 7. Tällöin x 1 6 2 6 3 32 4 x 2 = 1 0 5 4 = 8 1 (mod 7). x 3 2 4 2 1 24 3 Yhtälöryhmän eräs ratkaisu on siis x 1 = 4, x 2 = 1 ja x 3 = 3. Jokaisen ratkaisun on täytettävä alla olevat ehdot Yleinen ratkaisu on siis muotoa x 1 4 (mod 7) x 2 1 (mod 7) x 3 3 (mod 7). x 1 = 4 + k 7 x 2 = 1 + l 7 x 3 = 3 + n 7, missä k, l, n Z. Voidaan valita esimerkiksi x 1 = 11, x 2 = 8 ja x 3 = 10. Tällöin eli yhtälöryhmä toteutuu. 2 11 + 5 8 + 6 10 = 122 3 (mod 7) 2 11 + 10 = 32 4 (mod 7) 11 + 2 8 + 3 10 = 57 1 (mod 7), 12

Lähdeluettelo [1] 1. Anton, Howard & Rorres, Chris: Elementary linear algebra - applications version; 8. painos. John Wiley & Sons, Inc., 2000. [2] 2. Rosen, Kenneth H.: Elementary number theory and its applications; 3. painos. Addison-Wesley Publishing Company, 1993. 13