i SISÄLLYSLUETTELO MH, 17.11.2014 10:00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)... 1 180 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen... 3 181 Pöytäkirjan tarkastaminen... 4 182 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus... 5 183 Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajan Mika Maaskolan ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä... 7 184 Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajan valinta... 8 185 Maakuntajohtajan viran täyttäminen... 9 186 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017... 11 Pykälän liite: TA2015... 13 Pykälän liite: Kuntien esitykset... 53 187 Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman hyväksyminen... 55 Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma... 56 188 Valonian toiminnan ja hallinnon siirtäminen Varsinais-Suomen liiton yhteyteen... 114 Pykälän liite: Valonia kutsu kunnille OHJELMA2020 20140901... 116 Pykälän liite: Valonia kuntien vastaukset... 118 189 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä... 119 Pykälän liite: Siirtämispäätökset 2013... 120 190 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle... 121 191 Maakunnan tila syksy 2014 -katsaus... 122 Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014... 123 192 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman hankkeet (EAKR), myönteiset päätökset... 155 193 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman hankkeet (EAKR), kielteiset päätökset... 157 194 Neuvottelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa... 163 Pykälän liite: ELY-keskus 2014 pk... 164 195 Neuvottelu Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa... 170 Pykälän liite: AVI 2014 pk... 171 196 Neuvottelu Varsinais-Suomen korkeakoulujen kanssa... 175 Pykälän liite: Muistio_korkeakoulut_rehtorit_141015... 176 197 Lausunto luonnoksesta Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaksi... 182 198 Maakuntien liittojen asemaa koskeva lausunto... 183 Pykälän liite: Aluehallintokokonaisuuden kartoitus... 185 199 Maakuntavaakunan käytön periaatteet... 189 200 Vuoden 2014 Aurora-mitalin myöntäminen... 190
ii 201 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Salo-Lohja -oikoradan vahvistuspäätöksestä tehtyihin valituksiin... 191 202 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu Loimaan seudun, Turun seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavojen vahvistuspäätöksistä tehty... 192 203 Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan Minna Arven ero Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajuudesta... 194 204 Viranhaltijapäätökset... 195 205 Maankäyttöjaoston 20.10.2014 antamat lausunnot ja käsittelemät asiat... 196 206 Tiedoksi annettavat asiat... 197 Pykälän liite: Matkaraportti_Stjernberg... 199 Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg... 204 Pykälän liite: Matkaraportti_Savo... 222 207 Kokouksen päättäminen... 228 9998 Oikaisuvaatimussivu... 229
-1, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 2
-1, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 11/2014 KOKOUSAIKA 17.11.2014 klo 10.00-11.20 KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT 180-207 Sivut 240 - SAAPUVILLA Maaskola Mika, pj. Sirèn Saara-Sofia Alatalo Juuso Skyten-Suominen Irja Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Mäki-Punto-Ristanen Tarja Pilpola Juhani Saario Mari Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan 180-192, 194-207 180-192, 194-207 poistui klo 11.00 187 180-184, 186-207 185 180-192, 194-207 ESITTELIJÄ Nuotio Tarja Maakuntajohtajan varamies PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka, 180-184, 186-207 Antola Jouko Andersson Li Palmunen Lauri Partanen Petteri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica 180 181 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja Edunvalvontajohtaja Aluekehitysjohtajan sijainen Suunnittelujohtaja Viestintävastaava Mika Maaskola puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Esko Kiviranta Talvikki Koskinen PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa 12.12.2014 Maakuntavirasto Hallintojohtaja
180, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 11.11.2014. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Mika Maaskola totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä. Jatkolistan asia Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan Minna Arven ero Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajuudesta käsitellään asian 23 jälkeen ennen viranhaltijapäätöksiä. Ehdotus hyväksyttiin.
181, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Esko Kiviranta ja Talvikki Koskinen. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
182, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan varamiehen ajankohtainen katsaus. TN/ml Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtajan varahenkilö Tarja Nuotio: Turun, Turun seudun ja Varsinais-Suomen yhteinen aloite cleantech-toimintojen valtakunnallisesta pilottialueesta on saanut tuulta purjeisiin myös valtakunnan tasolla Kesällä Varsinais-Suomen liitto yhdessä 5 muun julkisen toimijan kanssa lähetti ns. minihallitusneuvottelujen pohjaksi aloitteen cleantech-pilottialueen saamisesta Lounais-Suomeen. Tätä tuki myös usean alan yrityksen erikseen toimittama kirjelmä, jonka sisältö oli jokseenkin sama. Aloitteet saivat hyvin julkisuutta, mutta toistaiseksi ei valtioneuvoston 8.5.2014 hyväksymän cleantechstrategian mukaista pilotti/demonstraatioaluetta ole Suomeen vielä nimetty. Asia on jälleen konkretisoitunut, kun Varsinais-Suomen jätehuollon ratkaisuja valmisteleva hankintarengas sai 30.10.2014 päätökseen kilpailutuksen yhdyskuntajätteiden käsittelystä. Kilpailutuksen voitti Ekokem Oy:n Saloon sijoitettava energiahyötykäyttöön perustuva jätteenpolttolaitos. Toiseksi kilpailutuksessa tuli niin ikään Ekokemin ratkaisu, joka koostui lajittelulaitoksen ja energiahyötykäytön yhdistelmästä. Jätehuollon maailma muuttuu kovaa vauhtia ja kiristyvät päästö- ja kierrätysvaatimukset (mm. biojätteiden erilliskeräysvaatimus, kaatopaikkasijoituksen loppuminen jne.) asettavat yhä kovempia haasteita uusille jätehuoltoratkaisulle. TEM yhdessä TEKES:n kanssa järjesti asiaan liittyen 11.11.2014 asiantuntijaseminaarin/kuulemisen, jossa monipuolisesti pohdittiin mahdollisuutta uudenlaiseen ratkaisuun, jossa huomioitaisiin uudet muuttuneet vaatimukset ja toisaalta mahdollistettaisiin toteutettavan ratkaisun kautta Varsinais-Suomeen kansainvälisen mittaluokan jätehuollon referenssikohde. Asian takana voimakkaasti olevat cleantech-alan toimijat toivoivat lopulliselle jätehuoltoratkaisulle aikalisää, jonka aikana voitaisiin selvittää vaihtoehtoisen, vahvasti lajitteluun ja energiatuotantoon pohjautuvan mallin toteuttaminen. Tässä uudessa selvityksessä ei voi kuitenkaan unohtaa jo tehdyn kilpailutuksen juridisia reunaehtoja, siksi selvitykseen on välttämätöntä saada mukaan myös tarjouskilpailun voittanut Ekokem Oy (joka puolestaan oli myös yksi yritysten lähettämän aloitekirjeen allekirjoittajista). Toivottavasti keskustelu asiasta käynnistyy pikaisesti ja kaikki osapuolet näkevät tämän mahdollisuutena saada Varsinais-Suomeen cleantech-alan huippudemonstraatiokohde. Ainakin TEM ja TEKES ovat selkeästi ilmaisseet asialle vahvan tukensa, myös taloudellisesti. Tämä on mahdollisuus, jota Varsinais-Suomella ei ole varaa menettää! Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia korjattava oikeudenmukaisemmaksi Ammattikorkeakoulujen uusi, eri tuloksellisuuskriteerien perusteella määräytyvä rahoitusmalli astui voimaan 1.1.2014. Pääosa rahoituksesta (85 %) määräytyy koulutuksen eli mm. suoritettujen tutkintojen ja valmistuneiden työllistymisen mukaan laskettavin kriteerien perusteella. Yhtenä rahoituksen kriteerinä on soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön mukaan määräytyvä osuus. Tavoitteena on kannustaa ammattikorkeakouluja tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan sekä laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksesta 15 % (arviolta n. 90 milj. euroa/vuosi) perustuu tähän kriteeriin. Tästä osuudesta puolestaan yli puolet (kokonaisrahoituksesta 8 % eli n. 48 milj. euroa) perustuu ammattikorkeakoulujen saamaan ulkopuoliseen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen. Järjestelmän perusrakenne on sinänsä var-
182, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 7 maan hyvä ja harkittu, mutta siinä on yksi perustavaa laatua oleva ongelma liittyen siihen, että ulkopuoliseen rahoitukseen lasketaan mukaan myös vain alueellisesti käytössä/jaettavissa oleva rakennerahasto- tai muu vastaava alueellisesti kilpailtu rahoitus. Tämä vääristää merkittävästi ammattikorkeakoulujen välistä tuloksellisuuteen perustuvaa rahoitusjakoa ja suosii selkeästi Itä- ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluja. Jo alueellinen rakennerahastorahoitus on merkittävästi painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. On täysin selvää, että tämä rahoitus ei kokonaisuudessaan kohdennu yksinomaan ammattikorkeakouluille, vaan rahoituskriteereinä ovat hakemusten laatu ja ohjelmanmukaisuus. Yhtä selvää on, että mitä suurempi potentiaalisesti alueella jaettava rahoitus on sitä suuremman euromääräisen osan voivat ammattikorkeakoulut hakuprosesseissa saada. On arvioitu, että ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksessa vuonna 2014 tapahtuu lähes 16 miljoonan euron siirtymä Etelä- ja Länsi-Suomen alueilta Itä- ja Pohjois-Suomen alueille. On siis huolehdittava siitä, että vuoden 2017 AMK-rahoitusmallin seuraavan uudistuksen valmistelun yhteydessä huomioidaan tämä kuvattu epäsuhta ja jatkossa yhtenä tulosrahoituksen määräytymiskriteerinä käytetään yksinomaan sitä rahoituksen kokonaismäärää, joka on aidosti eri alueiden kilpailtavissa (esim. valtakunnalliset rakennerahastovarat, EU:n suorat rahoitusohjelmat, TEKES-rahoitus jne.). Maan hallitus Tunnin junan edistämisen takana! EU-ministerivaliokunta linjasi perjantaina Suomen ehdotukset aloitteiksi EU-komission investointiohjelmaan. Neljästä painopisteestä yksi on Tunnin juna. Suomi haluaa edistää nopeaa ratayhteyttä Helsingin ja Turun välille. Tämä on erittäin vahva poliittinen tahtotilan osoitus maan hallitukselta Tunnin junallemme. Kiitos kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet asian edistämisessä jo tässä vaiheessa. Turku-Helsinki välin liikenneyhteydet sisältyvät EU-komission hyväksymään TEN-T ydinverkkokäytävään ja välin ratayhteys on samaisessa päätöksessä tunnistettu EU-tason liikenteen pullonkaulana. Ratayhteyden kehittäminen koostuu kolmesta osasta 1) Espoon kaupunkirata, 2) Espoo- Lohja-Salo uusi rata ja 3) Salo-Turku radan kaksiraiteistus. EU-tason liikenteen pullonkaulojen ratkaisemiseksi ydinverkkokäytävillä on mahdollista saada TEN-T/CEF-osarahoitusta: suunnitteluun 50 % ja investointiin 10 40 %. Tämän rahoitusinstrumentin käytön pelisäännöt ovat selvät. EU-komission investointiohjelman osalta kaikki on auki. Ohjelman sisällöstä on kuulunut ainoastaan, että sen laajuus voisi olla 300 miljardia euroa. Muusta ei ole tihkunut tietoa. Jos EU:n investointiohjelma hakee investointikohteita nopealla aikataululla, niin Tunnin junan osalta siihen voidaan tarjota Espoon kaupunkirataa, jonka toteuttamisvalmius on Tunnin junan osahankkeista pisimmällä. Muilta osin Tunnin juna etenee suunnittelulla. Tunnin junalla rakennetaan tulevaisuuden menestystarinaa, jonka maan hallitus on nyt tunnistanut ja osoittanut siihen tahtotilansa. Suunnittelun osalta on nyt edellytykset edetä. Ministeri Risikon soisi antavan Liikennevirastolle välittömästi toimeksiannon suunnittelun eteenpäin viemiseksi EUosarahoituksen turvin. Ehdotus hyväksyttiin.
183, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 215/2014 Sivu 8 MAAKUNTAHALLITUKSEN 1. VARAPUHEENJOHTAJAN MIKA MAASKOLAN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Mika Maaskola on 10.11.2014. pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. Perusteena vuoden 2015 tammikuussa tuleva valinta Turun kaupunginhallitukseen. Mika Maaskola on maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Mika Maaskolalle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Mika Maaskolan tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
184, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 215/2014 Sivu 9 MAAKUNTAHALLITUKSEN 1. VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 13 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee jäsenten joukosta maakuntahallitukselle puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjohtajaa. Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajan Mika Maaskolan erottua maakuntahallituksen jäsenyydestä tulee maakuntahallitukselle valita uusi varapuheenjohtaja. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se maakuntahallituksen jäsenten joukosta valitsee maakuntahallitukselle 1. varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
185, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 108/2014 Sivu 10 MAAKUNTAJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Asia Maakuntajohtaja Juho Savo on kirjeellään 19.5.2014 ilmoittanut eläkkeelle siirtymisestään seuraavasti: Täytettyäni nyt toukokuussa 65 vuotta ja kun edessä olevana kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun aloitin yhtäjaksoisen työn Varsinais-Suomen maakunnan tunnusten alla, ilmoitan kunnioittaen siirtyväni 1.1.2015 alkaen eläkkeelle maakuntajohtajan virasta. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n ja hallintosäännön 41 :n mukaan Maakuntavaltuusto ottaa maakuntajohtajan. Hallintosäännön 39 :n mukaan Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus ja 40 :n mukaan Maakuntahallitus päättää virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 :n Julkinen hakumenettely mukaan Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 5 :n Virkasuhteeseen ottaminen mukaan Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Lain 1 :n mukaan Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee myös kuntayhtymää. Maakuntajohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kieli- tai virkamiestutkinnolla osoitettu vähintään hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Muu kielitaito (erityisesti englannin kieli), johtajakokemus asiantuntijaorganisaatiosta sekä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja Varsinais-Suomen liiton toimialaan kuuluviin tehtäviin katsotaan hakijalle eduksi. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu KVTES:n mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan 8 700 euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Kunnallisen viranhaltijalain 8 :n mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Maakuntajohtajan virka on ollut haettavan julkisella haulla 16.9.2014 klo 12.00 mennessä. Virkaa on hakenut 16 henkilöä: Johtava tutkija Toni Ahlqvist, Tarvasjoki Office Manager Teijo Alakahri, Turku (ei julkisuuteen) Tutkija Faris Alsuhail, Helsinki Liiketoimintajohtaja Jyri Arponen, Turku Ylijohtaja Kari Häkämies, Masku Yksikön päällikkö, Tero Jokilehto, Tampere (ei julkisuuteen) Hallintojohtaja Hannu Kallio, Turku Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte, Raisio Erikoistutkija Eija Koskivaara, Turku Kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi, Salo Maatalousyrittäjä Pekka Myllymäki, Mynämäki Hallintojohtaja Jukka Mäkilä, Pori Kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri Riikka Pakarinen, Espoo Ammattistarttiopettaja Tiina Perho, Loimaa Teknisen toimen ja maankäytön johtaja Juha Prittinen, Hämeenlinna
185, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 108/2014 Sivu 11 Kehittämispäällikkö Janne Virtanen, Paimio Maakuntahallitus perusti kokouksessaan 22.9.2014 146 haastatteluryhmän, johon kuuluvat Pauliina Haijanen, Jani Kurvinen ja Mika Maaskola. Maakuntahallitus valtuutti haastatteluryhmän kutsumaan ja haastattelemaan maakuntajohtajan viran haastateltavat. Haastatteluihin osallistuvat ryhmiensä edustajina myös Juhani Pilpola, Nina Söderlund, Mari Saario ja Stefan Wallin. Haastatteluryhmän puheenjohtajana toimii Mika Maaskola. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 20.10.2014 166 lähettää seuraavat hakijat soveltuvuustesteihin: Liiketoimintajohtaja Jyri Arponen, Turku Ylijohtaja Kari Häkämies, Masku Maatalousyrittäjä Pekka Myllymäki, Mynämäki Ammattistarttiopettaja Tiina Perho, Loimaa Kehittämispäällikkö Janne Virtanen, Paimio Haastatteluryhmä päätyi kokouksessaan 10.11.2014 siihen, että kärkiehdokkaat maakuntajohtajan virkaan ovat varatuomari Kari Häkämies ja FM Jyri Arponen. Valmistelija MR/MK Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntajohtajan toimeen valitaan varatuomari Kari Häkämies ja varalle FM Jyri Arponen. Päätös Merkittiin, että Tiina Perho ja Pekka Myllymäki ilmoittivat olevansa esteellisiä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn (osallisuusjäävi, maakuntajohtajan viran hakijoita). Tarja Mäki-Punto-Ristanen saapui kokoukseen tämän pykälän ajaksi. Puheenjohtaja Mika Maaskola täsmensi ehdotustaan seuraavasti: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntajohtajan virkaan valitaan varatuomari Kari Häkämies ja varalle FM Jyri Arponen ja että viran koeaika on neljä kuukautta.. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040-720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
186, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 147/2014 Sivu 12 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Asia Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus (mh 23.6.2014 103) merkitsi tiedoksi talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluaikataulun ja evästi jatkovalmistelua. Maakuntahallitus 25.8.2014 käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 10.10.2014 mennessä. Valmistelija MR/mk Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 17.11.2014 ja viedään maakuntavaltuuston 8.12.2014 päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen 15.8.2014. Kuntajohdon neuvottelupäivillä 16.9.2014 selostetaan talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 830 299 euroa, joka euromäärä on 0,8 % (30 399 euroa) suurempi kuin talousarvion 2014 maksuosuustuloarvio. Talousarvioluonnokseen 2015 oli korvamerkitty 30 000 euron määräraha liiton osarahoitukseen Turun ja Varsinais-Suomen Pietarin toimiston kustannuksiin. Vuonna 2014 Pietarin toimistoa rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla (63 000 euroa). Valtion talousarviossa ei ole osoitettu maakunnan kehittämisrahaa vuodelle 2015. Pietarin toimiston osarahoituksen (30 000 euroa) vaikutus kuntien maksuosuuksiin 0,8 %. Tällöin liiton muun varsinaisen toiminnan kustannusvaikutus kuntien maksuosuuksien kasvuun olisi 0 %. Vuosien 2002-2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2015 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (80 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien 2016-2017 taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2016 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Talousarvioluonnoksen 2015 investointiosaan on varattu 20 000 euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Vastauksen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä on 3.11.2014 mennessä toimittanut 16 jäsenkuntaa. Jäsenkuntien esityksiin perustuen talousarvioluonnosta 2015 on syytä muuttaa siten, että kuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2014 tasosta. Kuntien esitysten mukaisesti talousarvion tasapainottaminen edellyttää, ettei liitto ryhdy sellaisiin uusiin toimintoihin, jotka rasittavat liiton talousarviota. Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että 1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman 2015 2017 siten, että talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2014 tasosta (3 799 900 euroa).
186, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 147/2014 Sivu 13 2. talousarvion 2015 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. 3. maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2015 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 13 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 17.11.2014 Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS 2015-2017
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 14 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 15 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...5 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT...9 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET...13 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT...13 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT...14 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...16 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET...18 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO...18 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO...20 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN...21 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ...26 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU...29 4. HENKILÖSTÖ...32 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT...33 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA...33 5.2 TULOSLASKELMAOSA...36 5.3 INVESTOINTIOSA...37 5.4 RAHOITUSOSA...37 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2011 2014...38 LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS 1993 2014...39 LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014...40
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 16 4
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 17 5 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Maakuntahallinnon rooli Varsinais-Suomen liiton rooli maakunnan aluekehitysviranomaisena, aluesuunnitteluviranomaisena, edunvalvojana, yhteistyön kehittäjänä, maakunnan kulttuurin, hengen ja imagon nostajana ja maakunnan kansanvälisen yhteistyön vastuuviranomaisena on menneiden 21 vuoden varrella vakiintunut ja tunnustettu. Luottamus ja tunnettavuus alueen toimijana on aina kuitenkin hankittava johdonmukaisella työllä. Varsinais-Suomen liiton toiminnassa korostuu kansanvalta. Maakuntahallinto on luottamushenkilöiden varaan rakentuvaa päätöksentekoa, johon kuntavaalien tulos aina suoraan vaikuttaa. Maakuntahallinto on myös aina koko maakunnan yhteiseen etuun ja kehitykseen tähtäävää hallintoa. Maakunnan liitto on ennen kaikkea yhteistyöorganisaatio. Yhteistyö peruskuntien kanssa on itsestäänselvyys. Yhtä tärkeää on yhteistyö valtion paikallishallinnon, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kaikkien maakunnan keskeisten intressitahojen kanssa. Maakunnan liitto ei saa toiminnassaan jäädä yhdeksi "viranomaiseksi" vaan sen on oltava aktiivisesti mukana kaikessa alueen kehittämistoiminnassa. Se on osa julkishallintoa, mutta sen on onnistuakseen toiminnassaan otettava kasvavassa määrin huomioon myös perinteinen yksityinen sektori ja koottava kaikki tarvittavat voimavarat edistämään maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Toiminnallisia haasteita 2015: 1. Maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta muodostuva maakuntastrategia on liiton tärkein ohjausväline. Kesäkuussa 2014 vahvistetun uuden strategian keskeisin toimenpide on kumppanuuden nostaminen maakunnan keskeisimmäksi toimintatavaksi. Kumppanuusfoorumin perustaminen ja yhteistyön nostaminen aivan uudelle tasolle on rohkea ja vaikuttava toimenpide. Liiton rooli asiassa on entistäkin keskeisempi. Maakuntastrategiassa esitetyt tavoitteet ja konkreettiset neljän seuraavan vuoden toimenpiteet ohjaavat kaikkien alueen viranomaisten ja muiden toimijoiden resurssien käyttöä ja painopisteitä. Käynnissä olevat elämäntapojen, tuotannon ja arvojen muutokset ovat niin suuria, että pysyviin rakenteisiin ja toimialoihin ei pidä kiinnittyä. Oleellisimmaksi on noussut kyky säilyttää joustavuus ja innovatiivisuus muutostilanteissa. 2. Liiton toiminnan tuloksia arvioidaan helpoimmin ns. perinteisen edunvalvonnan kentällä saavutetuilla voitoilla tai tappioilla. Erityisesti liikenneverkon kehittämisen tulevat ratkaisut pysyvät edelleen vahvasti esillä. VT 8:n rakentaminen nelikaistaisena Nousiaisiin asti on nyt ratkaistu valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuodelle 2015. VT 8 Turku - Pori -yhteysvälin II vaiheen ratkaisut, VT 9:n liikenneturvallisuusratkaisut ja KT 40:n perusparannus odottavat rahoitusratkaisuja seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa, joka eduskuntavaalien 2015 jälkeen uudelle hallitukselle valmistellaan. sama asiakirja on ratkaiseva myös ns. Tunnin juna - tavoitteessa, jolla Salon ja Espoon välille rakennetaan uusi nopea oikorata palvelemaan EU:n määrittelemän TEN-T -verkon liikennettä Tukholma - Turku - Helsinki - Pietari välillä. Maakunnan teollisuuden rakennemuutoksen edistämisestä on telakkateollisuuden ja matkapuhelinalan työpaikkojen vähenemisen ja murroksen seurauksena tullut keskeinen maakunnallinen haaste. Telakkateollisuuden kilpailukyky on jatkossakin avainkysymys vaikka tilauskirjoissa taas onkin rakennettavaa. Juuri tehty Suomen valtion ja Meyer Werftin päätös ostaa Turun telakka uudelle yhteisyritykselle oli aluetalouden kannalta parasta mitä valtiolta on Varsinais-Suomeen saatu vuosikymmeniin. Nokian 2012 tekemä päätös lopettaa matkapuhelinten valmistus Salon tehtaassa on voimakkain tuotantoa ja työpaikkoja vähentävä päätös mitä Suomessa on koettu. Siihen liittyvät rakennemuutostoimet ulottuvat edelleen koko maakuntaan ja edellyttävät hyvin monipuolista välineistöä uusien työpaikkojen luomisen edellytysten vahvistamiseksi. Laajavaikutteinen ja jo pitkään esillä ollut aihealue liittyy saaristomeren ympäristökehityksen kääntämiseen paranevaan suuntaan. Itämeri on jatkuvien seminaarien aihe - käytännön toimet asiassa ovat maakunnan
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 18 6 ydintavoitteina myös jatkossa. Osaaminen on maakunnan keskeinen vahvuus. Siksi korkeakoulut, koulutuksen aloituspaikat ja tutkimukseen kohdistuvat rahoitusratkaisut pysyvät edunvalvonnassakin jatkuvasti esillä. Maakunnan edunvalvonta ei hyvin sujuessaan ole julkilausumia, vaatimuksia eikä lähetystöjä, vaan aktiivista mukanaoloa päätösten valmistelussa ja tuloksia, jotka tuntuvat kaikista muistakin oikeilta ratkaisuilta. Varsinaissuomalaisten erityisolosuhteiden hyväksikäyttökoko Suomen parhaaksi on parasta edunvalvontapolitiikkaa. 3. Maan hallituksen ohjelmassa on erittäin keskeisessä asemassa kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen. Kuntarakenteen muuttaminen hallituskauden aikana sellaiseksi, että kunnat pääsääntöisesti muodostuisivat työssäkäyntialuepohjaisiksi ja muodostuisivat taloudellisesti niin vahvoiksi, että ne pystyisivät ilman kuntayhtymäjärjestelyjä tuottamaan kuntalaisille peruspalvelut, on jo teoriassakin kova haaste. Vielä kovempi se on käytännössä. Erityisesti suurempien kaupunkiseutujen osalta ratkaisuja on haasteellista löytää ainakaan vapaaehtoistietä. Eduskunta on nyt hyväksynyt asiaa edistämään ns. selvityslain, joilla kunnat velvoitetaan selvittämään mm. minimissään 20 000 asukkaan kokoisten kuntien toteuttamisedellytykset. Kuntarakenneuudistuksen rinnalla tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon tähtäävä valmistelu on osoittautunut ehkä kuntarakennettakin visaisemmaksi kysymykseksi. Viiden erityisvastuualueen varaan rakentuva hallintokokonaisuus on edelleen työryhmävalmistelussa, mutta tullee toimintavuoden aikana pysymään kuntapalvelukeskustelun ja - päätöksenteon keskiössä. Maakunnan liitolle uudistukset ovat valtion taholta liiton peruskunnille tuleva kehittämishaaste. Alueen kehittäminen yhteistyössä yli kuntarajojen on luonnollisesti jo sääntö- ja lakiperusteisesti maakunnan liittojen perustoimintoja. Myös palvelujen järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti yli kuntarajojen on maakunnallisesti tuettava pyrkimys. Maakunnan liitolla on alueen yhteistyöviranomaisena hyvät edellytykset edistää näitä uudistuksen tavoitteita. Edellinen hallitus jätti maakunnat "reserviin" näitä palvelurakenteita uudistettaessa. Edessä ovat nyt uudet eduskuntavaalit, joiden jälkeen uuden hallituksen ohjelman mukaisesti hallinto- ja palvelurakenteiden uudistustyö saa jatkoa. Maakunnan liittojen asiantuntemus alueensa kehittäjänä otetaan silloin toivottavasti käyttöön. 4. Maakunnan liittojen asemaa on johdonmukaisesti vahvistettu kaikkien kahden viime vuosikymmenen hallitusten politiikassa. Hallitusohjelmassa ei nyt ollut tällaisia merkintöjä. Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen ja kaupunkiseutujen roolin vahvistaminen vievät päähuomion. Onko aluehallinto siis tullut valmiiksi? Ei millään tavalla. Onnistuessaan kuntarakennemuutos muuttaa aluehallinnon kenttää niin paljon, että jatkosta voidaan päättää vasta sen jälkeen. Jos kuntarakenne muuttuu hallituksen kaavailemalla tavalla, on selvää, että myös aluehallinto muuttuu vastaavasti. Jos kunnat ovat suuria, on niitä paljon nykyistä vähemmän. Sama seikka merkitsee maakunnallisen aluehallinnon rajojen suurenemista. Maakuntien toimintaa yhdistetään uuden alueellisen jaon tarpeiden mukaisesti. Tämä on edessä ennemmin tai myöhemmin. Kuntien ja valtion välissä on kaikissa eurooppalaisissa demokratioissa kunnan aluetta suuremmilla alueilla toteutettavaa yhteistyötä, koordinaatiota ja palvelutuotantoa varten oma vaaleilla valittu hallinto. Sitä ilman ei Suomikaan voi asioitaan järjestää. Pidemmän päälle siihen on yhdistettävissä nykyinen ministeriövetoinen valtion aluehallinto. Mitä nopeammin tähän päästään, sitä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja kansanvaltaisempaa toiminta on. Kun seuraavan hallituksen ohjelmaa valmistellaan, niin tämä aluehallinnon integraatio tulisi ottaa vakavaan valmisteluun. 5. Varsinais-Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen erityisesti Itämeren alueella on maakunnan yhteinen visio. EU:n Itämeristrategia antaa painopisteitä myös Varsinais-Suomen omalle toiminnalle Itämeren
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 19 7 piirissä. Varsinais-Suomen liiton on pystyttävä edelleen syventämään monilla tahoilla käynnistämiänsä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Erityisen tärkeäksi on noussut liiton rooli EU:n ja Venäjän välisessä saumakohdassa. Nyt kun Venäjä on toimillaan Ukrainassa saanut koko Euroopan varpailleen, on tämä erityissuhteemme muodostumassa entistäkin arvokkaammaksi. Liiton omien resurssien rajallisuudesta johtuen erityisesti tässä korostuu laaja maakunnallinen julkisiin tahoihin ja elinkeinoelämään kohdistuva yhteistoiminta. Tiivis yhteistyö erityisesti Turun kaupungin kanssa on tässä toiminnassa tärkeää. Liiton rooli EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallintoviranomaisena on osaltaan luonut erinomaiset edellytykset yhteyksien tiivistämiseen alueella. Ohjelma on antanut myös huomattavat resurssit yhteisiin hankkeisiin. Yli 100 miljoonan euron ohjelma on ollut liitolle erittäin vaativa, mutta myös erittäin haastava ja innostava kokonaisuus. Uusi vuodet 2014-2020 kattava entistäkin laajempi ja taloudellisesti suurempi Central Baltic -ohjelma on juuri johdollamme käynnistynyt. Varsinais-Suomen liitolle kansainvälinen toiminta ei ole mitään erillistä "ulkopolitiikkaa", vaan maakunnan aluekehitysintresseistä lähtevää käytännön yhteistyön rakentamista niin Itämeren alueella kuin sen ulkopuolellakin. Toiminnan painopisteet ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. 6. Maakunnan suunnittelun ja -kaavoituksen ajantasaisuus ja korkea taso on edelleen turvattava, jotta maakunnan kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan ja edistää uusien infra- ja rakennushankkeiden toteuttamista ja kestävää kehitystä. Maakuntakaavoitus jatkuu täydellä teholla ensimmäisen kokonaismaakuntakaavakierroksen jälkeen. Tuulivoimamaakuntakaava odotetaan saatavan vahvistetuksi syksyllä 2014. Toimintavuoden päähanke on saada taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus nähtäville v. 2011 muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain ja sen siirtymäsäännösten vauhdittamana. Liikennejärjestelmätyöllä edistetään seutukuntien työssäkäyntialueiden toiminnallista integroitumista vahvaksi, yhtenäiseksi maakunnalliseksi talousalueeksi. 7. Maakuntasuunnitelman tavoitteiden ja maakuntaohjelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavan yhteistyön ja rahoituksen kerääminen maakunnan liiton/eu-ohjelmien, kuntien ja valtion kehittämispanoksista on muodostunut entistäkin haastavammaksi valtion poistettua budjettiesityksestä v. 2015 kokonaan maakunnan kehittämisrahamomentin. Hanketoiminnan radikaali väheneminen on tosiasia. Maakunnan kehittämisraha on ollut tärkein ja joustavin rahoitusmuoto käynnistettäessä alueellisia uusia kehittämishankkeita. 8. Uusi EU:n 2014+ ohjelmakauden "Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020" -ohjelma koko Suomeen on Brysselissä odottamassa hyväksyntää. Ratifiointi saataneen alkusyksystä 2014. Varsinais-Suomea koskeva Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelma painottuu PK-yritystoiminnan tukeen, innovaatioihin ja työllisyyteen. Tukien yhteissumman laskee koko 7-vuotiskaudella noin 30 % siitä mitä se edellisellä kaudella oli. Käytännössä hankerahoituksen seula tiukkenee tästä johtuen erittäin paljon. EU:n sisäiset rajat ylittävän Central Baltic -ohjelman lisäksi Varsinais-Suomi (Turun kaupunkiseutu) on pääsemässä myös Venäjän suuntaan toteutettavan EU:n ulkorajan ylittävän uuden ENI -ohjelman ohjelmaalueeseen. Mahdollisuus saada rahoitusta Pietarin kaupungin ja Leningradin Oblastin kanssa tehtäviin yhteistyöhankkeisiin voi antaa meille aivan uudet mahdollisuudet vahvistaa jo luotuja yhteyksiä. Tämän ohjelman toteutumiselle on kuitenkin vielä suuria kysymysmerkkejä, jotka johtuvat meistä riippumattomista asioista.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 20 8 Vuodesta 2015 on tulossa eduskuntavaaleista johtuen taas murroskohta. Uusi hallitusohjelma määrittää seuraavien 4 vuoden politiikan tavoitteet. Maakunnan liiton itsensä kannalta oleellisin on kysymys aluehallinnon kehittämistavoitteista. Joko tulee se hallitus, joka ryhtyy kokoamaan aluehallintoa yhteen niin, että valtion viranomaistoiminta alueella ja kuntaperusteinen aluekehitystoiminta kootaan yhteen suoraan vaaleilla mandaattinsa saavaan aluehallintoon. Uudistukselle olisi ainakin 3 syytä: 1. Selkeys (kaikki tietäisivät, että juuri tämä viranomainen hoitaa alueen asiat ja edustaa sen tahtoa) 2. Säästö (yhdistäminen poistaisi päällekkäisyydet ja säästäisi kaikkia resursseja, kun enää ei tarvitsisi mm. valmistella lausuntoja toisten viranomaisten papereista) 3. Demokratia (suoraan vaaleilla valittu hallinto vastaisi alueen asioista) Vuosi on myös kuntahallinnon kehityksessä erittäin haastava. Sote -uudistuksen käytännön toteutus on niistä vaikutukseltaan suurin. Vuosi on erittäin haasteellinen myös aluetaloudessa. Koko maailman taloutta heiluttavat kehityskulut ovat vaikuttaneet suoraan myös Varsinais-Suomen tuotantoon, talouteen ja kilpailukykyyn. Tämänhetkistä tilannetta voi luonnehtia erittäin haasteelliseksi. Maakunta ei kuitenkaan ole vain nappula muiden suuressa pelissä, vaan omilla kehittämistoimillaan se myös itse vaikuttaa siihen, mikä roolimme tulevina vuosina on. Turussa 14.8.2014 Juho Savo Maakuntajohtaja
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 21 9 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Landskapsförvaltningens roll Egentliga Finlands förbunds roll som landskapets myndighet för regionutveckling, som myndighet för områdesplanering, som intressebevakare, utvecklare av samarbete, för att höja landskapets kultur, landskapsanda och image och som ansvarig myndighet för landskapets internationella samarbete har under de 21 gångna åren blivit etablerad och erkänd. Förtroendet och kändskapet som en aktör för regionen ska dock alltid förvärvas genom ett konsekvent arbete. Inom verksamheten av Egentliga Finlands förbund accentueras demokratin. Landskapsförvaltningen är ett beslutsfattande som bygger på de förtroendevalda, och som alltid direkt påverkas av kommunalvalens resultat. Landskapsförvaltningen är också en förvaltning som alltid siktar till landskapets gemensamma fördel och utveckling. Landskapets förbund är framför allt en samarbetsorganisation. Samarbetet med primärkommunerna är en självklarhet. Lika viktigt är samarbetet med den statliga lokalförvaltningen, näringslivet, högskolorna och alla landskapets centrala intressenter. Landskapets förbund får ej i sin verksamhet bli en "myndighet", utan det ska vara aktivt med i all utvecklingsverksamhet för regionen. Det utgör en del av den offentliga förvaltningen, men för att lyckas i sin verksamhet ska förbundet i allt tilltagande omfattning beakta även den traditionella privata sektorn och samla alla de nödvändiga resurserna för att främja invånarnas välfärd. Utmaningar för verksamheten 2015: 1. Landskapsstrategin som utgörs av landskapsöversikten och landskapsprogrammet är det viktigaste styrningsinstrumentet för förbundet. Den mest centrala åtgärden i den nya strategi som fastställdes i juni 2014 är att lyfta upp partnerskapet som det viktigaste handlingssättet för landskapet. Inrättandet av ett partnerskapsforum och att lyfta upp samarbetet till en helt ny nivå är en djärv och effektiv åtgärd. Förbundets roll i frågan är allt mer central än tidigare. De mål som ställts i landskapsstrategin och de konkreta åtgärderna under de kommande fyra åren styr användningen och tyngdpunkterna av resurserna för alla områdets myndigheter och övriga aktörer. Förändringarna av de aktuella levnadssätten, för produktionen och värdena är så stora att man inte bör förankra sig i de bestående strukturerna och verksamhetsområdena. Förmågan att bevara flexibiliteten och innovationen i de föränderliga situationerna har stigit fram som det mest väsentliga. 2. Resultaten av förbundets verksamhet bedöms lättast genom de segrar eller förluster som uppnåtts på fältet för den s.k. traditionella intressebevakningen. De framtida avgörandena, särskilt för att utveckla trafiknätet, kommer att alltjämt vara aktuella. Utbyggnaden av RV 8 med fyra körfält ända fram till Nousis har nu avgjorts i finansministeriets budgetförslag för år 2015. Avgörandena för II skedet av förbindelseavsnittet Åbo - Björneborg för RV 8, trafiksäkerhetsavgörandena för RV 9 och den grundläggande förbättringen av SV 40 väntar på finansieringsavgöranden i nästa trafikpolitiska redogörelse, vilken bereds för den nya regeringen efter riksdagsvalet. Samma dokument är avgörande även i målet för det s.k. Entimmeståget, varigenom en ny snabb snabbjärnväg ska byggas mellan Salo och Esbo för att betjäna trafiken för det av EU specificerade TEN-Tnätet på avsnittet Stockholm - Åbo - Helsingfors - S:t Petersburg. Till följd av att varvsindustrins och mobiltelefonbranschens arbetsplatser minskat och genom omvälvningen har det blivit en viktig utmaning på landskapsnivå att främja strukturomvandlingen för landskapets industri. Varvsindustrins konkurrenskraft är även i fortsättningen en nyckelfråga även om det åter t.o.m. finns något att bygga i orderböckerna. Det beslut som nyligen fattats av Finska staten och Meyer Werft om att köpa Åbovarvet för ett nytt samföretag var det bästa med hänsyn till den regionala ekonomin som från statens sida erhållits för Egentliga Finland på årtionden.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 22 10 Det beslut som fattades av Nokia 2012 att upphöra med tillverkningen av mobiltelefoner i Salofabriken är det kraftigaste beslut om att minska produktion och arbetsplatser vilket man upplevt i Finland. Strukturomvandlingarna i samband därmed utsträcker sig alltjämt till hela landskapet och förutsätter et uppsättning mycket mångsidiga instrument för att förstärka förutsättningarna för att skapa nya arbetsplatser. Ett ämnesområde med vida verkningar och som redan länge varit aktuellt hänför sig till att vända utvecklingen av skärgårdshavets miljö i en allt bättre riktning. Östersjön är ett ämne för ständiga seminarier - åtgärderna i praktiken är ett kärnmål för landskapet även i fortsättningen. Kompetens är landskapets viktiga styrka. På grund härav förblir de finansieringslösningar vilka är inriktade på högskolorna, nybörjarplatserna inom utbildningen och för forskningen även inom intressebevakningen alltjämt aktuella. Då landskapets intressebevakning löper väl är den inte vare sig deklarationer, krav eller delegationer, utan att aktivt vara med i beredningen av beslut och sådana resultat som verkar vara de rätta lösningarna även för alla de övriga som varit med. Utnyttjandet av särförhållandena i Egentliga Finland till fromma för Finland är den bästa intressebevakningspolitiken. 3. I programmet för landets regering intar genomförandet av kommunstrukturreformen en synnerligen central position. Redan i teorin är det ett svårt mål att under regeringsperioden ändra kommunstrukturen till en sådan att kommunerna i regel skulle bildas som baserade på pendlingsområden och ekonomiskt bli så starka att de även utan samkommunsarrangemang kunde producera basservicen för kommuninvånarna. Särskilt för de större stadsregionerna är det utmanande att finna lösningar åtminstone på frivillig väg. Riksdagen har godkänt en s.k. utredningslag för att främja saken, genom vilken kommunerna förpliktas att utreda bl.a. förutsättningarna att förverkliga kommuner med en storlek av minimum 20 000 invånare. Beredningen som siktar till en integration av social- och hälsovårdsservicen och vilken skett vid sidan av kommunstrukturreformen har t.o.m. visat sig vara en kanske ännu mer svårlöst fråga än kommunstrukturen. Förvaltningshelheten som bygger på fem specialansvarsområden befinner sig alltjämt för beredning hos en arbetsgrupp, men torde under verksamhetsåret kvarstå i centrum för kommunservicedebatten och -beslutsfattandet. För landskapets förbund är reformerna en utvecklingsutmaning som från statligt håll är på kommande för förbundets primärkommuner. Utvecklandet av regionen över kommungränserna i samarbete hör naturligtvis redan baserat på regler och lagar till de primära funktionerna för landskapets förbund. En strävan som på landskapsnivå ska stödjas är att över kommungränserna ekonomiskt och effektivt ordna servicen. Landskapets förbund har som samarbetsmyndighet goda förutsättningar att främja dessa mål för reformen. Den föregående regeringen lämnade landskapen "i reserv" då dessa servicestrukturer reformerades. Nu förestår ett nytt riksdagsval, varefter reformarbetet för förvaltnings- och servicestrukturerna i enlighet med den nya regeringens program får en fortsättning. Förhoppningsvis tar man då sakkunskapen hos landskapens förbund i bruk i dess egenskap av utvecklare för sitt område. 4. Ställningen för landskapets förbund har konsekvent förstärkts i alla regeringars politik de två senaste decennierna. I regeringsprogrammet har det nu inte funnits sådana anteckningar. Genomförandet av kommunstrukturreformen och förstärkandet av stadsregionernas roll tilldrar sig huvuduppmärksamheten. Har alltså regionförvaltningen blivit färdig? Inte på något sätt. Kommunstrukturreformen, om den lyckas, förändrar regionförvaltningens fält så mycket att man först därefter kan besluta om en fortsättning. Om kommunstrukturen förändras på det sätt som regeringen skisserar upp, är det klart att även regionförvaltningen förändras på motsvarande sätt. Om kommunerna är stora, är de mycket färre än i dag. Samma omständighet innebär att gränserna för landskapets regionförvaltning utvidgas. Landskapens verksamhet sammanförs i enlighet med behoven hos den nya områdesindelningen. Detta förestår förr eller senare. Mellan kommunerna och staten finns det i alla europeiska demokratier en förvaltning som valts genom egna val för det samarbete som ska genomföras på större områden än kommunens område, för koordinering och serviceproduktion. På lång sikt kan med denna förenas den nuvarande statliga regionförvaltningen som leds
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 23 11 av ett ministerium. Ju snabbare man kommer fram till detta, desto effektivare, mer ekonomiskt och demokratisk är verksamheten. När programmet för nästa regering bereds, så skulle denna integration av regionförvaltningen tas upp till en seriös beredning. 5. Landskapet gemensamma vision är att förstärka Egentliga Finlands internationella ställning, speciellt inom Östersjöområdet. EU:s Östersjöstrategi ger tyngdpunkter också för Egentliga Finlands egen verksamhet inom Östersjöområdet. Egentliga Finlands förbund måste kunna vidare fördjupa de internationella samarbetsprojekt som startats på många håll. Förbundets roll vid fogen mellan EU och Ryssland har trätt fram som speciellt viktig. Då Ryssland nu genom sina handlingar i Ukraina har fått hela Europa på sin vakt, håller detta vårt särförhållande på att bli allt värdefullare än tidigare. På grund av förbundets egna begränsade resurser framhävs särskilt härvidlag ett omfattande samarbete som hänför sig till landskapets offentliga parter och näringslivet. Ett intensivt samarbete med Åbo stad är viktigt här i denna verksamhet. Förbundets roll som förvaltningsmyndighet för EU:s Central Baltic Interreg IV A-program har för sin del skapat ypperliga förutsättningar för att intensifiera förbindelserna. Programmet har också gett betydande resurser för gemensamma projekt. Programmet på över 100 miljoner euro har varit synnerligen krävande för förbundet, men även en synnerligen utmanande och entusiasmerande helhet. Det nya, mer omfattande och ekonomiskt större Central Baltic-programmet än tidigare och som täcker åren 2014-2020, har nyligen kommit i gång under vår ledning. Den internationella verksamheten är inte någon "utrikespolitik" för Egentliga Finlands förbund, utan det är att bygga upp landskapets samarbete i praktiken utifrån intressen inom den regionala utvecklingen såväl inom som utanför Östersjöområdet. Verksamhetens tyngdpunkter är föremål för en kontinuerlig granskning. 6. Planeringens och planläggningens aktualitet och höga nivå för landskapet ska alltjämt tryggas, för att landskapets utveckling kan styras i önskad riktning och genomförandet av nya infrastruktur- och byggnadsprojekt och en hållbar utveckling främjas. Landskapsplaneringen fortgår med full effekt efter den första omgången för helhetslandskapsplanen. Landskapsplanen för vindkraft motses bli stadfäst på hösten 2014. Verksamhetsårets huvudprojekt är att få förslaget till etapplandskapsplan för tätorternas markanvändning, service och trafik offentligt framlagt, påskyndat av den förändrade markanvändnings- och bygglagen år 2011 och dess övergångsstadganden. Genom trafiksystemarbetet främjas att regionkommunerna funktionellt integreras för regionkommunernas pendlingsområden till ett starkt, enhetligt ekonomiområde för landskapet. 7. Det har blivit mer utmanande än förut att samla in det nödvändiga samarbetet och den nödvändiga finansieringen för att uppnå landskapsöversiktens mål och genomföra landskapsprogrammets konkreta åtgärder från landskapsförbundets/eu-programmens, kommunernas och statens utvecklingssatsningar, då staten ur budgetförslaget år 2015 helt och hållet avlägsnat landskapets utvecklingsmoment. Det är ett faktum att projektverksamheten radikalt minskar. Landskapets utvecklingsmedel har varit den viktigaste och mest flexibla finansieringsformen då regionala, nya utvecklingsprojekt startas. 8. Det nya programmet "Hållbar tillväxt och arbete 2014-2020" för EU:s 2014+ programperiod för hela Finland finns i Bryssel och väntar på att bli godkänt. Ratificeringen torde erhållas i början av hösten 2014. Programmet för Södra och Västra Finland, vilket berör Egentliga Finland, har betoningen på stöd för SMföretagsverksamheten, innovationer och sysselsättning. Den totala summan för stöden sjunker under 7-
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 24 12 årsperioden med cirka 30 % från vad det var föregående period. I praktiken blir sållet för projektfinansieringen på grund härav synnerligen mycket tätare. Förutom det gränsöverskridande Central Baltic -programmet inom EU håller Egentliga Finland (Åbo stadsregion) på att även komma med i programområdet för det nya ENI -programmet som överskrider EU:s yttre gräns, vilket ska genomföras i riktning mot Ryssland. Möjligheten att få finansiering för samarbetsprojekt som ska ske med staden S:t Petersburg och Leningrads Oblast kan ge oss helt nya möjligheter att förstärka redan skapade förbindelser. Det finns dock ännu stora frågetecken för att detta program ska förverkligas och vilka beror på frågor som är oberoende av oss. Året 2015 blir på grund av riksdagsvalet åter en brytningspunkt, Det nya regeringsprogrammet definierar målen för politiken de kommande fyra åren. Den mest väsentliga frågan med hänsyn till själva landskapets förbund är frågan om målen för utvecklingen av regionalförvaltningen. Ska den regering komma som redan börjar sammanställa en regional förvaltning så att statens myndighetsverksamhet på området och den kommunbaserade regionutvecklingsverksamheten sammanförs till en regionförvaltning som får sitt mandat direkt genom val. Åtminstone skulle det finnas tre skäl för reformen: 1. Reda och klarhet (alla skulle veta att just denna myndighet har hand om områdets frågor och representerar dess vilja) 2. Inbesparing (sammanslagningen skulle slopa överlappningarna och sparar in på alla resurser, då man inte längre skulle behöva bereda utlåtanden om andra myndigheters papper) 3. Demokrati (en genom direkta val vald förvaltning skulle svara för regionens frågor) Året är också ytterst utmanande inom utvecklingen av kommunförvaltningen. Det praktiska genomförandet av reformen av social- och hälsovården är den största till sina verkningar. Året är mycket utmanande även inom den regionala ekonomin. Utvecklingsförloppen som rubbar hela världens ekonomi har inverkat även på Egentliga Finlands produktion, ekonomi och konkurrenskraft. Situationen i detta nu kan karakteriseras som ytterst utmanande. Landskapet är dock inte endast en spelbricka i ett stort spel, utan genom egna utvecklingsåtgärder kan det även självt påverka vilken vår roll ska vara under kommande år. Åbo 14.8.2014 Juho Savo Landskapsdirektör
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 25 13 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 28 (v. 2015 alusta 27) jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A ohjelman 2007-2013 hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2015. Varsinais-Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic 2014-2020-ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Tämän uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maa kunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laaja-alaisten vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 26 14 Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoimintaalueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh 23.11.2009 267) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkuu Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2015 Päijät-Hämeen liitto.. Varsinais-Suomen liitto seuraa tarkasti kuntarakenteiden ja sote-palvelujen uudistamista koskevan lainsäädännön valmistelua ja varautuu uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin. 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa mv 16.6.2014. Se sisältää maakuntasuunnitelman 2035+ ja maakuntaohjelman 2014-2017. Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma 2035+ Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntaohjelman 2014 2017 Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 27 15 Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Maakuntaohjelmassa on esitetty 25 muuta toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 28 16 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 21 mukaan Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valmisteluprosessi ja käsittelyaikataulut Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus (mh 23.6.2014 103) merkitsi tiedoksi talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluaikataulun ja evästi jatkovalmistelua. Maakuntahallitus 25.8.2014 käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 10.10.2014 mennessä. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 17.11.2014 ja viedään maakuntavaltuuston 8.12.2014 päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen 15.8.2014. Kuntajohdon neuvottelupäivillä 16.9.2014 selostettiin talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Talousarvion sitovuus Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2015 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Kuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2014 on liitteenä 3. Tilikauden tunnusluvut Talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvion 2014 maksuosuustuloarvio. Vuosien 2002-2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2015 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (80 000 euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien 2016-2017 taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2016 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 29 17 Talousarvion 2015 investointiosaan on varattu 20 000 euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2015 TA 2014 TP 2013 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot 6 634 900 5 926 600 6 200 087 6 129 399 6 331 478 _Toimintakulut -6 707 900-6 011 600-6 201 830-6 122 399-6 323 478 TOIMINTAKATE -73 000-85 000-1 743 7 000 8 000 VUOSIKATE -63 000-75 000 4 084 18 000 20 000 TILIKAUDEN TULOS -80 000-90 000-8 842 0 0 TA = talousarvio, TP= tilinpäätös, TS= taloussuunnitelma Talousarvion 2014 toteutumavertailun ajalta 1.1. -30.9.2014 perusteella talousarvio 2014 toteutuu arvion mukaisesti. Talousarvion vastuualueet MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelmat Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle 2015. Käynnissä ovat neuvottelut Valonia -toiminnan siirtämiseksi osaksi liiton organisaatiota. Toiminta rahoitetaan erillisellä rahoituksella, jolloin sen kustannuspaikka on liiton kirjanpidossa omakatteinen.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 30 18 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27*) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNT AVALTUUST O (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto Maankäyttojaosto Saaristotoimikunta Kulttuuritoimikunta (7) (7) (16) (11) Kielellisten Valintatoimikunta (6) palvelujen toimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna 2014. Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. Luottamushenkilöhallinnon organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle 2015. * Vuoden 2015 alussa Tarvasjoki liittyy Lietoon, jonka jälkeen jäsenkuntien lukumäärä on 27 Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraava edustajainkokous kokoontuu vuonna 2017. Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2015 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2014 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 31 19 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus toimintavuoden aikana 11 12 kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 32 20 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka Toteutetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmaa 2013-2016. Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Varmistetaan yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toimintaajatuksista ja arvoista. Lisäksi tunnistetaan ja tiedostetaan liiton toiminnan painopisteet, strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Sisäinen valvonta ja tarkastus Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Henkilöstöpolitiikan painopisteitä ovat: 1) tehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaitojen kehittäminen, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä Kootaan yhteen johtoryhmässä, osaamisryhmissä ja kehityskeskusteluissa esiin nostetut näkökulmat liiton arvoista ja toiminnan visioista. Puretaan kehityskeskustelut sekä osaamisryhmä- että virastokohtaisina yhteenvetoina. Tehdään liiton hallintosääntöön uuden ohjelmakauden hallinnoinnin edellyttämät muutokset. Tarkistetaan vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö. Kootaan yhteen eri tarkastajien kehittämissuositukset ja päivitetään ohjelmahallinnoinnin riskienarviointikaavio. Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Säädetään ja uusitaan kalusteet työterveyshuollon ergonomiasuositusten mukaisesti. Jatketaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä toimenpiteitä. SEURANTA JA MITTARIT Kehityskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa Osaamisryhmien kehittämispäivillä ja syksyn 2014 tpd-päivillä vedetään yhteen viraston strategia- ja painopistetyön saavutetut tulokset. Seurannan mittareina ovat tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raportit. Edetään ottaen huomioon hallintokulttuurin ja käyttäjien sopeutuminen uusiin menettelyihin. Toimintakertomuksessa raportoidaan käyttöön otetut uudet menettelyt. Ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 33 21 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014-2017) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seurantaja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Kesäkuussa 2014 valtuustossa hyväksytyn strategian toimeenpano yhteistyössä alueellisten kumppaneiden ja liiton jokaisen osaamisryhmän toimesta; strategian jalkauttaminen maakuntaan. Aluekehittämisen erityisenä painopisteenä toimintavuonna on ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden edistäminen erityisesti koulutukseen, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen liittyen. Maakunnan kehitämisrahoituksen päättyminen v. 2015 ohjaa toimintaa enemmän ulkoisen rahoituksen hakuun ja hankeyhteistyön aktivointiin. Maakuntastrategian toimeenpanon kokonaiskoordinaatio liiton sisällä on edunvalvonnan ja kuntapalveluiden osaamisryhmässä. SEURANTA JA MITTARIT Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategiassa mainittujen tavoitelukujen toteutumista sekä aktiivisesti mukana olevien toimijoiden määrää. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Maakuntastrategian (suunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014-2017) toteutumisen seurannassa käytetään apuna kumppanuusbarometria, joka perustuu alueen toimijoiden antamiin sähköisiin arviointeihin ohjelman toteutumisesta. Tuloksista raportoidaan valtuustoa ja hallitusta. Kumppanuusbarometrin kautta saatava numeraalinen ja laadullinen seurantatieto maakuntastrategian toteutumisesta. Vuoden 2015 aikana seurataan erityisesti aloitettujen toimenpiteiden määrää (lkm). Tietopalvelut Maakunnan tilan seurannan vakiinnuttaminen Maakunnan tilan kehitystä seurataan Varsinais-Suomen liitossa kolmen toisiaan täydentävän kanavan avulla: jatkuvasti päivittyvä tietopaketti, tietoiskut ja puolivuosittaiset katsaukset. Ylläpidetään tietosisältöjen jatkuvaa päivitystyötä ja kehitetään seurannan sisältöjä ja prosesseja Julkaistujen tietoiskujen määrä ja www-sivuilla olevien kalvosarjojen latausmäärä
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 34 22 Rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 ja 2014-2020 Uuden "Kestävää kasvua ja työtä"- rakennerahasto- ohjelmakauden 2014-2020 käynnistys Kansallisen rakennerahastoohjelman hallinnointi hoidetaan uudella ohjelmakaudella sopimuksen mukaisesti (ja perustuen uuteen aluekehityslainsäädäntöön) Uudenmaan liitossa koko Etelä- Suomen ohjelma-alueen osalta. Liiton vastuulla on edelleen hankehakemusten arviointi ja yhteistyö hakijoiden kanssa. Varsinaiset rahoituspäätökset tehdään UML:n toimesta kun hakemukset on käsitelty VSL:n omissa prosesseissa (MYR/MYRS, HARA, maakuntahallitus). Tiedotus rahoitusmahdollisuuksista hoidetaan yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. Varsinais-Suomeen kohdistuvien hankehakemusten määrä, MYR:n käsittelyyn menevät hankkeet (kpl) ja sidottu rahamäärä ( ). Hakemusten käsittelyaikaa seurataan (vrk) mm. EURA 2014-järjestelmän kautta. 2007-2013 ohjelmakauden sulkeminen liiton osalta Hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen Liiton kautta rahoitettujen hankkeiden loppumaksatukset hoidetaan annetussa aikataulussa. Ohjelman sulkemiseen liittyen hallintoviranomaiselle toimitetaan loppuraporttiin tarvittavat tiedot. Rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen käyttäen hyväksi Varsinais-Suomen hankeverkkoa. Hankeverkkoon syötetään kaikki alueelle kohdistuneet rahoitushakemukset ja - päätökset ja sen kautta voidaan arvioida hankkeiden vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä. Hankeverkko on osa Lounaispaikkaan sijoitettavaa Aluetietopalvelua ja hankeverkon ylläpidosta vastaavat sopimuksen mukaisesti sekä VSL että Varsinais- Suomen ELY-keskus. Ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarviointi on tehty keskitetysti hallintoviranomaisen johdolla (Työ- ja elinkeinoministeriö) osana uuden ohjelmakauden valmisteluprosessia. Uuden ohjelmakauden rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuusarviointi toteutetaan hankeverkon kautta.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 35 23 Ennakointi Ennakointitoiminnan vahvistaminen Matkailun kehittäminen Maakunnallisen matkailun edistäminen Lakisääteinen keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutusennakointityö on jatkuvaa. Järjestetään maakunnallinen ennakointiseminaari osana Taitaja 2015-kisoja. Järjestetään yhteistyössä muiden ennakointitoimijoiden kanssa maakunnallisia ennakointifoorumeja useilla toimialoilla, uusina aloina vuonna 2015 ovat mukana mm. teknologiateollisuus, health-bioala sekä elintarvikeala. KESU 2016-2020 valmistelu (=Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma) yhteistyössä maakunnan koulutuksen järjestäjien ja muiden tahojen kanssa. Lisäksi selvitetään tarve ja mahdollisuudet aktivoida ennakoivaa toimintatapaa maakuntastrategian toteuttamisen osana sekä varmistetaan maakuntastrategian ennakointitoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Varsinais-Suomen matkailuohjelman 2013-2020 strategisten tavoitteiden (saavutettavuus, osaaminen, tuotekehitys, investoinnit ja edunvalvonta) toteutumisen edistäminen koko maakunnan osalta liiton myötävaikutuksella. Liiton sisälle perustettu, eri osaamisryhminen asiantuntijoista koostuva ryhmä koordinoi matkailuun liittyvää kehittämistoimintaa liiton sisällä. Liitto vetämää myös maakunnallista matkailun yhteysryhmää. Varmistetaan maakuntastrategian matkailutoimialalle asetettujen toimenpiteiden käynnistyminen sekä varmistetaan aikaisempien kärkihankkeiden tulosten pysyvyys/jatkuvuus. Järjestetyt tilaisuudet (kpl), osallistujamäärä Järjestetyt tilaisuudet (kpl), osallistujamäärä ja käynnistyneet uudet hankkeet. Maakunnan matkailuvirtoja seurataan Turku Touringin toimesta. Keskeisiä aluetaloudellisen vaikuttavuuden ja kehityksen mittareita ovat mm. bruttokansantuoteosuuden (%) kehitys, matkailutoimialojen työllisten määrän kehitys ja suhde muihin toimialohin, matkailutulojen ( ) kehitys sekä kansainvälisten ja kansallisten yöpyjien määrän kehitys.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 36 24 Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen yhteistyön edistäminen painopistealueina erityisesti Pohjois-Saksa, Puolan Pomerania ja Pietarin alue. Yhteistyön tiivistäminen Tukholman ja Ahvenanmaan maakunnan alueilla. Europe Direct tiedotuspisteen toiminnan vakiinnuttaminen ja tunnettuuden lisääminen Valmistellaan yhdessä Turun kaupungin kanssa v. 2016 Turussa pidettäviä EU:n meripäiviä. EU:n erillisrahoitusmahdollisuuksien selvittäminen kansainvälisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen, yhteistyöhankkeiden valmistelu maakunnalle keskeisten teemojen osalta. Aktiivinen osallistuminen CPMR:n toimintaan (=Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komitea) sekä sen Itämerikomission toimintaan. Yhteistyön edistäminen erityisesti Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan kautta. Rahoitus toiminnalle tulee sekä mukana olevien yhteistyötahojen että Pohjoismaisen ministerineuvoston toimintatuen kautta. Toiminta keskittyy erilaisten yhteistyötapahtuminen järjestämiseen sekä hankeyhteistyön tiivistämiseen mm. Central Baltic 2014-2020 ohjelman saaristo-osion kautta. Tavoitteena on erityisesti elinkeinoelämän kehittäminen, verkottuminen sekä saaristoalueiden edunvalvonta. Selvitetään saaristoyhteistyötoiminnan rahoitusmahdollisuudet vuoden 2015 jälkeen. Käynnistyneet hankkeet, yhteistyökontaktit Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan puitteissa järjestettävät tapahtumat (kpl), raportointi osana ministerineuvostolle annettavaa vuosiraporttia. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan myös liiton kvtyöryhmän kokousten yhteydessä. Vuoden 2015 tiedotuksen yhtenä Osallistujamäärät eri teemana on Suomen EU-jäsenyys tilaisuuksissa, saavutetut 20 vuotta. Lisäksi komissio antaa kontaktit, yhteydenotot jne. vuosittain tiedotuspisteille erilliset Kuukausittainen raportointi temaattiset tavoitteet, jotka komission Suomen tarkentuvat vuoden 2014 lopussa. edustustolle Sosiaalisen median käyttöä informaation jakamiseen tehostetaan entisestään. Yhteistyötä koulujen kanssa tiivistetään koko maakunnan alueella (esim. mahdollinen kummiluokkatoiminta). Järjestetään erilaisille kohderyhmille suunnattuja informaatio- ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Osallistuminen kirjamessuille lokakuussa 2015. Toiminta rahoitetaan osin komission tuella ja osin maakunnan kehittämisrahoituksella (vuoden 2016 loppuun).
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 37 25 Brysselin Eurooppa-toimiston hyödyntäminen ja Pietarin yhteyksien kehittäminen Brysselin Eurooppa-toimiston painopisteenä on edelleen uuden ohjelmakauden rahoitusinformaation jakaminen erityisesti liittyen keskitettyihin rahoitusohjelmiin. Toimisto lähettää säännöllisesti varsinaissuomalaisille toimijoille suunnatun ajankohtaistiedotteen sekä hanketiedotteen EUrahoitusmahdollisuuksista. Edunvalvonta ja sidosryhmätapaaminen järjestetään yhdessä Turun kaupungin kanssa marraskuussa 2014. Kansainvälisestä toiminnasta ja työn vaikuttavuudesta raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle. Toimintoja arvioidaan myös liiton kv-työryhmien kokouksien yhteydessä. Central Baltic Interreg IV-ohjelma 2007-2013, Central Baltic-ohjelma 2014-2020 Ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Central Baltic-ohjelmien tulosten levittäminen Uuden ohjelmakauden 2014-2020 toimeenpano Loppuraportin viimeistely, ohjelman ex post arvioinnin (loppuarviointi) toteuttaminen omana työnä Päättyneen Central Baltic-ohjelman (2007-2013) tuloksista tiedotetaan edelleen ja saatuja tuloksia käytetään hyväksi mm. uuden ohjelmakauden hankkeiden valmistelussa ja rahoituksessa. Erilaisten rahoitukseen liittyvien ohjelmaesitteiden ja hankekoosteiden tuottaminen. Uuden ohjelman graafisessa ilmessä käytetään hyväksi InterAct:n valmistelemaa kaikille ohjelmille yhteistä graafista ilmettä. Rahoituspäätökset keväällä 2015 uuden ohjelman ensimmäisestä hakukierroksesta ja seuraavista hakukierroksista tiedottaminen. Rahoituksen sisällöllinen painopiste on ohjelma-asiakirjan mukaisesti suunnattu neljään valittuun teemaan eli ympäristöön, liikenteeseen, koulutukseen ja pk-yritysten kehittämiseen. Ohjelman uuden hallintorakenteen sisäänajo ja toimintojen vahvempi keskitys Turkuun. Uuden sähköisen tietokantajärkestelmän käyttöönotto syksystä 2014 alkaen. Kansallisten kontaktipisteiden toiminnan tukeminen yhdessä ao. isäntäorganisaatioiden kanssa. Ohjelman kansallisen vastinrahoituksen keskitetty hallinnointi liitossa koko ohjelmaalueen ja kaikkien teemojen osalta. Maksatukset on hoidettu niin, ettei de commitment-leikkaus (myöntövaltuuksien leikkaus ) realisoidu. Järjestetyt tilaisuudet (kpl), tuotetut materiaalit (kpl) ja osallistujamäärät raportoidaan vuosittain osana EU:n komissiolle toimitettavaa vuosiraporttia. Aktiivinen mediaseuranta. hakemusten ja sidontojen määrä, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen ajatasaisuus, hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 38 26 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnan tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014-2017) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seurantaja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. Maakuntakaava ja liikennejärjestelmätyö TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 SEURANTA JA MITTARIT Kesäkuussa 2014 valtuustossa Seurataan hyväksytyn strategian toimeenpano kumppanuusbarometrin avulla ja jalkauttaminen maakuntaan maakuntastrategiassa yhteistyössä alueellisten mainittujen tavoitelukujen kumppaneiden kanssa. Liiton roolina toteutumista sekä aktiivisesti on toimia kumppanuuksien mukana olevien toimijoiden kokoajana ja tarvittaessa myös määrää. Pitkällä aikavälillä: rahoituksen hakijana. maakunnan menestystä ja Osaamisryhmän painopiste on olla kestävää alue- ja vahvasti mukana maakuntastrategian yhdyskuntarakennetta suunnittelun ja ympäristön teemoihin edistävät suunnitelmat, kaavat liittyvissä sidosryhmätapaamisissa ja ja hankkeet. Onnistuminen -keskusteluissa. Kehitetään maakunnan luonnon ja aluetietopalvelua (ks. Lounaispaikka). kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Laaditaan ja asetetaan nähtäville Luonnosvaiheen palautteen käsittely. ehdotus Varsinais-Suomen taajamien Vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäytön, palveluiden ja liikenteen valmistelu. vaihemaakuntakaavaksi. Vaihekaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa, vuosina 2004, 2008, 2013 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Valmisteluvaiheessa saatava palaute.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 39 27 Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja tarkistustarpeita aktiivisesti erilaisissa kumppanuusteemaryhmissä sekä annettavien lausuntojen ja viranomaisyhteistyön avulla. Yhteistyöhankkeet ja selvitykset Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatarkistuksia varten. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä ja koordinoijana. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään edistämis- ja seurantamenetelmiä maakunnan kumppanuusstrategian hengessä. Perustetaan "liikenteen kumppanuusfoorumi". Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämisessä. Maakuntastrategian Järjestettävät tapahtumat ja kumppanuushengessä kootaan tilaisuudet, osallistuvien yhteen toimijoita ja tuetaan toimijoiden määrä. aktiivisesti alueellista yhteistyötä Valmisteltavat hankkeet. osana Kumppanuusfoorumia. 2015 Maakunnan kehitystä painopisteitä ovat kuvaavat seurantaraportit. maakuntamakaavaehdotuksen sekä Yhteistyöryhmien kokoukset. uuden ohjelmakauden hankevalmistelua tukevat toimet. Kehitetään liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Osallistutaan Turun kaupunkiseudun MALaiesopimuksen seurantaan ja toteuttamiseen. Osallistutaan saariston kulttuuriympäristöinventointien loppuun saattamiseen. Vastataan lakisääteisten, alueellisesti laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Materiaali- ja resurssitehokkuuden edistämistä koordinoidaan luonnonvarafoorumin kautta. Luonnonvarafoorumin painopiste vuoden 2015 on Life IP -hankkeen valmistelussa ja käynnistämisessä/suunnittelussa. Tavoitteena hankkeiden avulla viedä kaikkia luonnonvarafoorumin teemoja eteenpäin. Uusilla EAKR-hankkeilla saadaan edistettyä resurssitehokkuutta ja lisätietoa keskeiseen maankäyttöä ja liikennejärjestelmäsuunnittelua sivuavaan kysymykseen tarvittavien terminaalien määrästä ja sijainnista. Maakunnallinen energiaryhmä jatkaa kokoontumisiaan. Teemat kokoavan luonnonvarastrategian valmistelu jatkuu. Järjestettävät tapahtumat ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä. Käynnistyvien hankkeiden määrä.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 40 28 Kehitetään Lounaispaikkapaikkatietoyhteistyötä kohti sisällöltään laajempaa aluetietopalvelua Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavalla yhteistyöalueella. Vahvistetaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaispaikan asemaa alueellisen tiedon hallinnoijana ja välittäjänä. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella.. Syksyllä 2013 käynnistyi kolmivuotinen Baltic Flows -projekti, jossa kehitetään virtaavan veden arviointiverkostoa sekä reaaliaikaiseen purojen ja jokien monitorointiin että kaupunkien tulvavesien hallintaan. Tavoitteena on kehittää menetelmiä havaita saasteet ennen kuin ne päätyvät mereen. Kehitetään aluetietopalvelu laaditun Lounaispaikan suunnitelman mukaisesti mm. 6Aikahankerahoituksen (EU:n palaute, toimintojen ja yhteistyökumppaneilta saatu rakennerahasto-ohjelman suurten palveluiden määrä. kaupunkien osio) avulla. Aktivoidaan Aluetietopalvelun kehittyminen verkostoja, kehitetään kartta- ja ja tunnettavuuden järjestöverkkopalveluja sekä avoimen lisääntyminen. Palveluiden datan ympäristöjä. Aluetietopalvelun toimintavarmuus. tietopankin ja työkalujen ylläpidon ja kehityksen tueksi luodaan vankka ITarkkitehtuuri ja ylläpitomalli yhteistyössä alueen IT-osaajien kanssa. Panostetaan markkinointiin, tiedottamiseen ja toimijoiden sitouttamiseen. Valvotaan maakunnan etua valtakunnallisen aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyössä (ALLI) yhdessä muiden ELLI-maakuntien kanssa. Edistetään uusien maakunnan kehityksen kannalta tärkeiden hankkeiden valmistelua. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari - akseli), liikenne ja logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys, resurssitehokkuus sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta. Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Varsinais-Suomen liitto edustaa Tuloksia seurataan EU:n seitsemännen puiteohjelman rahoittajalle toimitettavan hankkeessa julkista alueellista hankeraportoinnin kautta. näkökulmaa sekä toimii alueen toimijoiden ja alueellisen tiedon koordinoijana. Turku Science Park, Turun yliopisto ja Turun AMK ovat hankeen hankkeen keskeisten työosien vastuutahoja ja yliopisto toimii koko hankeen koordinaattorina. Tavoitteena on varmistaa alueittain vesienhallinnan huomioon ottaminen älykkään osaamisen strategioissa. Vuoden 2015 aikana järjestetään vähintään neljä yhteistyötapaamista hankepartnerimaissa. Suomen toimijoiden vastuulla on JAPjulkistustilaisuuden (Joint Action Plan) pitäminen. Tilaisuus on tarkoitus järjestää Brysselissä laajan osallistamisen mahdollistamiseksi. Liitto ottaa osaa eri työpakettien väliraporttien laatimiseen hankesuunnitelman mukaisesti. Sidosryhmäkyselyn tulosten pohjalta tehdään työpakettiin liittyen tarkentavia kyselyitä sekä järjestetään tapaamisia alueellisesti, näissä vetovastuu on TScP:llä.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 41 29 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 2014-2017) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seurantaja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. Edunvalvonta Asetetaan maakunnan keskeiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet sekä edistetään niiden toteutumista vaikuttamisen keinoin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kehitetään edelleen edunvalvontatoimintaa proaktiivisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja ajantasaiseen tietoon perustuvana vaikuttamistyönä. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Kesäkuussa 2014 valtuustossa hyväksytyn strategian toimeenpano ja jalkauttaminen maakuntaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Liiton roolina on toimia kumppanuuksien kokoajana ja tarvittaessa myös rahoituksen hakijana. Hyväksytään (MH:n huhtikuun kokous) edunvalvonnan painopisteet. Laaditaan jokaisen painopisteen osalta yhteistyötaho- ja kohdentamissuunnitelma. Eduskuntavaalien yhteydessä kansanedustajaehdokkaille informaatiota maakunnan tavoitteista. Hallitusohjelmaneuvotteluihin asetetaan maakunnalliset tavoitteet. Vaikuttamistyö kohdistuu valtion talousarvion sekä maakunnan kannalta keskeisten kansallisten strategioiden valmisteluun ja mm. alueellistamiskysymyksiin. Edunvalvontanäkökulma sisältyy myös sidosryhmätyöskentelyyn sekä lausuntojen antamiseen. Lisätään tiedottamista koskien liiton roolia poliittisessa edunvalvonnassa. Edunvalvonnan ennakoitavuutta lisätään johtavien viranhaltijoiden aktiivisella yhteydenpidolla päätöksenteon valmisteluun. Parannetaan vaikuttamistyön oikeaaikaisuutta ja kohdentamista. SEURANTA JA MITTARIT Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategiassa mainittujen tavoitelukujen toteutumista sekä aktiivisesti mukana olevien toimijoiden määrää. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Laaditaan painopisteittäin edunvalvonnan plus/miinuslistaus. Maakuntahallitus käsittelee edunvalvonnan toteutumisen. Arvioidaan sidosryhmäpalautteet.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 42 30 Vaikutetaan Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän kautta vakiintuneita toimintamalleja käyttämällä. Kuntapalvelut Tehdään kuntayhteistyötä sidosryhmäyhteistyönä mm. järjestämällä jäsenkuntien kuntajohdon tapaamisia ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Kehitetään edelleen liiton tarjoamia asiantuntijapalveluita varsinaissuomalaisille kunnille. Ollaan aktiivisia näiden palvelujen tarjoamisessa kunnille. Korostetaan maakuntahallinnon roolia osana kuntahallintoa ja pyritään vahvistamaan maakuntahallintoa. Maakunnan tunnettuus ja markkinointi Lisätään maakunnan ja liiton tunnettuutta aktiivisella viestinnällä eri kanavissa ja maakunnan markkinoinnilla. Järjestetään kansanedustajien yhteisryhmän kokoukset ja koordinoidaan maakuntatapaamiset. Käytetään kansanedustajia täysimääräisesti hyväksi edunvalvonnassa. - Järjestetään eduskunnan valiokuntavierailut Varsinais-Suomeen. Järjestetään kuntajohdon tapaamiset 4-5 kertaa vuodessa, kuntatalousristeily sekä muita kuntapuolen asiantuntijatapaamisia, esim. kuntien sivistystoimen teemapäivä. - Kuntatalousryhmän merkitystä asiantuntijaelimenä vahvistetaan. Erityishuomio kohdistetaan maakunnan alueella tehtäviin kuntia koskeviin selvityksiin. - Uuden kuntalain sisäänajo. - Lisätään kuntakentän yhteistoimintaa aluetietopalvelun kanssa. Annetaan lausunnot kunta- ja aluerakenteesta sekä alueellisista palveluista. - Pyritään vaikuttamaan aluehallinnon uudelleen järjestämistä koskevaan valmistelutyöhön koskien hallitusohjelmaa. Eduskuntavaalikauden päätteeksi tehdään kansanedustajille kysely yhteisryhmän työstä. Arvioidaan tilaisuuksia osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella. Arvioidaan tilaisuuksien onnistumista osanottajamäärn ja saadun palautteen perusteella. Arvioidaan asiantuntijapalvelut kuntatalousryhmässä. Selvitetään aluetietopalvelun tunnettavuus. Arvioidaan lausuntojen ja kannanottojen vaikutus päätökseen. Julkaistaan neljä Viiri-lehteä. Jatkuva lehdistö- ja Viestinnän volyymi pidetään tiedotusvälineseuranta. Kaikki suunnilleen entisellään. - Kehitetään liittoa koskeva ja sivuava verkkoviestintää ja uudistetaan aineisto otetaan talteen. visuaalista ilmettä. Liiton Facebookryhmää aktivoidaan. Toimitetaan videoaineistoa nettiin. Tiedotusvälineyhteyksien taso pidetään korkeana. Viestinnässä painotus on laadussa ja vuorovaikutteisuudessa. Oikeakielisyys nähdään osana hyvää viestintää. Toteutetaan tähän liittyvää koulutusta. Maakunnan markkinointiin etsitään uutta mallia. Julkaistaan ja ylläpidetään maakunnan käsikirjaa sähköisenä. Lisäksi painopisteinä ovat näkyvyys Louna-Jukolassa ja kirjamessuilla
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 43 31 Maakunnan kulttuuri- ja kansalaisjärjestöyhteistyö Vaalitaan modernia maakuntahenkeä ja vahvistetaan paikallisuutta yhdessä sidosryhmien kanssa. Edistetään kulttuurialaa alueen kehittämisen elementtinä ja luovaa taloutta yhteistyössä maakunnan kulttuurilaitosten kanssa. Yhteydenpitoa kansalaisjärjestökenttään jatketaan mm. neuvottelukuntamuotoisesti eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kulttuuritoimikunnan kautta lisätään Tehdään arvio yhteydenpitoa kulttuuritoimialaan. Ollaan edistämässä kuvaa Varsinais- Suomesta luovien alojen kulttuurimaakuntana. Hyväksytään laajalla yhteistyöllä tehty kulttuuristrategia ja tehdään se tunnetuksi. Jaetaan Aurora-mitali maakunnan hyväksi tieteen ja taiteen alalla tehdystä työstä. Kotiseutu- ja eläkeläisjärjestöyhteyksien lisäksi pidetään kumppanuusverkon kautta yhteyttä nuorisoon ja nuorten organisaatioihin. yhteistyökontaktipalautteesta. Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta Arvioidaan järjestöyhteyksien määrä ja laatu saadun palautteen perusteella.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 44 32 4. HENKILÖSTÖ Vuoden 2015 talousarviossa on kuntarahoituksen osalta varattu rahoitus nykyisten virkojen ja toimien palkkamenoihin. Kuntarahoitteisen toiminnan työntekijöistä 6 henkilöä saavuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on täyttää eläköitymisten seurauksena avautuvat virat ja toimet siten, että nimikkeet ja toimenkuvat vastaavat liiton muuttuvaa toimintakenttää. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten kustannusvaikutus vuonna 2015 olisi 1 %. Yhteiset toiminnot ja hallinto Suunnitelmakauden 2015-2017 aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 1 henkilö. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2015 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Yhteisten toimintojen kustannuspaikalle on varattu 20 000 euroa tilapäisten henkilöiden palkkauksia sekä henkilöstön sijaisuus- ja perehdyttämisjärjestelyjä varten. Aluekehittäminen Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Avautuvien toimien ja virkojen täytössä sekä nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Central Baltic Interreg IV A -ohjelman henkilöstön työsopimukset ulottuvat osalla vuoteen 2014 ja osalla vuoteen 2015. Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman teknisellä tuella on katettu 1,10 htv:n palkat. Tehtävät jatkuvat vuoteen 2015, mutta teknisen tuen riittävyys ko. henkilöstön palkkoihin on epävarmaa. Uuden Central Baltic Interreg -ohjelman 2014 2020 toteuttamista koskevat rekrytoinnit on aloitettu vuonna 2014 ja nämä työsuhteet jatkuvat enimmillään vuoteen 2022. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh 232.6.2014 104) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi 1.9.2014 alkaen. Maankäyttö ja ympäristö Maankäytön ja suunnittelun osaamisryhmässä on eläköitymisten seurauksena osaamisen painopiste siirtynyt tekniseltä luonnontieteelliselle sektorille. Kehitys on jossain määrin vastannut maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen ympäristönäkökohtia painottavia uusia haasteita. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi osaamisryhmässä tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä. Suurin osa liiton eri projekteissa työskentelevistä määräaikaisista henkilöistä kuuluu maankäytön ja ympäristön osaamisryhmään. Edunvalvonta ja kuntapalvelu Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 3 henkilöä. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Aluekehittämisen osaamisryhmästä siirretään yksi erikoissuunnittelija (kumppanuustehtävät) edunvalvonnan ja kuntapalvelun osaamisryhmään.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 45 33 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2015 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TS 2016 TS 2017 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 837 899 3 876 278 Myyntituotot 70 000 65 000 7,7 5 000 71 000 72 000 Muut tuotot 3 000 13 000-76,9-10 000 3 000 3 000 TUOTOT YHT. 3 872 900 3 877 900-0,1-5 000 3 911 899 3 951 278 KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut -147 310-146 310 0,7 1 000-148 000-150 000 Palvelujen ostot -150 300-156 400-3,9-6 100-160 000-162 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 000-2 000 0,0 0-2 000-2 000 Vuokrat -1 800-1 800 0,0 0-1 900-2 000 Muut toimintakulut -19 800-19 800 0,0 0-17 000-18 000 YHTEENSÄ -321 210-326 310-1,6-5 100-328 900-334 000 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut -871 997-861 615 1,2 10 382-870 000-875 000 Palvelujen ostot -347 455-335 355 3,6 12 100-335 000-341 788 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -80 800-81 800-1,2-1 000-80 000-81 000 Vuokrat -251 000-245 500 2,2 5 500-253 000-255 000 Muut toimintakulut -79 000-79 000 0,0 0-70 000-72 000 YHTEENSÄ -1 630 252-1 603 270 1,7 26 982-1 608 000-1 624 788 ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut -573 918-678 704-15,4-104 786-570 000-575 000 Palvelujen ostot -181 101-178 500 1,5 2 601-169 297-168 990 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 600-5 600 0,0 0-5 000-5 500 Muut toimintakulut -17 000-35 000-51,4-18 000-17 000-17 000 YHTEENSÄ -777 619-897 804-13,4-120 185-761 297-766 490 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut -529 285-520 696 1,6 8 589-530 000-535 000 Palvelujen ostot -142 300-137 300 3,6 5 000-140 000-140 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 200-5 200-57,7-3 000-2 000-2 000 Muut toimintakulut -6 000-8 000-25,0-2 000-6 000-6 000 YHTEENSÄ -679 785-671 196 1,3 8 589-678 000-683 000 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut -425 234-352 895 20,5 72 339-425 000-430 000 Palvelujen ostot -80 800-81 425-0,8-625 -70 000-70 000 Muut toimintakulut -31 000-30 000 3,3 1 000-33 702-35 000 YHTEENSÄ -537 034-464 320 15,7 72 714-528 702-535 000 KULUT YHT. -3 945 900-3 962 900-0,4-17 000-3 904 899-3 943 278 TOIMINTAKATE -73 000-85 000-14,1-12 000 7 000 8 000
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 46 34 KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TS 2016 TS 2017 CENTRAL BALTIC 2007-2013 Tuet ja avustukset 835 000 1 568 700-46,8 733 700 Henkilöstökulut (V-S liitto) -700 000-1 045 800-33,1-345 800 Muut toimintakulut -135 000-522 900-74,2-387 900 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 CENTRAL BALTIC 2014-2020 Tuet ja avustukset 1 595 000 1 912 500 2 075 200 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 171 000-1 449 400-1 521 800 Muut toimintakulut -424 000-463 100-553 400 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset 32 000 80 000-60,0 48 000 5 000 5 000 Henkilöstökulut -25 000-70 000-64,3-45 000 Muut toimintakulut -7 000-10 000-30,0-3 000-5 000-5 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset 300 000 400 000-25,0 100 000 300 000 300 000 Henkilöstökulut -150 000-200 000-25,0-50 000-150 000-150 000 Muut toimintakulut -150 000-200 000-25,0-50 000-150 000-150 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 TUOTOT YHT 2 762 000 2 048 700 34,8 881 700 2 217 500 2 380 200 KULUT YHT -2 762 000-2 048 700 34,8-881 700-2 217 500-2 380 200 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 47 35 KÄYTTÖTALOUS 2014 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TS 2016 TS 2017 CENTRAL BALTIC 2007-2013 Tuet ja avustukset 835 000 1 568 700-46,8 733 700 Henkilöstökulut (V-S liitto) -700 000-1 045 800-33,1-345 800 Muut toimintakulut -135 000-522 900-74,2-387 900 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 CENTRAL BALTIC 2014-2020 Tuet ja avustukset 1 595 000 1 912 500 2 075 200 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 171 000-1 449 400-1 521 800 Muut toimintakulut -424 000-463 100-553 400 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset 32 000 80 000-60,0 48 000 5 000 5 000 Henkilöstökulut -25 000-70 000-64,3-45 000 Muut toimintakulut -7 000-10 000-30,0-3 000-5 000-5 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset 300 000 400 000-25,0 100 000 300 000 300 000 Henkilöstökulut -150 000-200 000-25,0-50 000-150 000-150 000 Muut toimintakulut -150 000-200 000-25,0-50 000-150 000-150 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 TUOTOT YHT 2 762 000 2 048 700 34,8 881 700 2 217 500 2 380 200 KULUT YHT -2 762 000-2 048 700 34,8-881 700-2 217 500-2 380 200 TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2015 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TUOTOT Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 Myyntituotot 70 000 65 000 7,7-5 000 Muut tuotot 3 000 13 000-76,9 10 000 TUOTOT YHT. 3 872 900 3 877 900-0,1 5 000 KULUT Henkilöstökulut -2 547 744-2 560 220-0,5-12 476 Palvelujen ostot -901 956-888 980 1,5 12 976 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -90 600-94 600-4,2-4 000 Vuokrat -252 800-247 300 2,2 5 500 Muut toimintakulut -152 800-171 800-11,1-19 000 YHTEENSÄ -3 945 900-3 962 900-0,4-17 000 TOIMINTAKATE -73 000-85 000-14,1-12 000
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 48 36 5.2 TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TA 2015 TA 2014 TA14/TA15 TA14/TA15 TS 2016 TS 2017 % euroa KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot 3 872 900 3 877 900-0,1 5 000 3 911 899 3 951 278 Kulut -3 945 900-3 962 900-0,4-17 000-3 904 899-3 943 278 Netto -73 000-85 000-14,1-12 000 7 000 8 000 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot 2 762 000 2 048 700 34,8-713 300 2 217 500 2 380 200 Kulut -2 762 000-2 048 700 34,8 713 300-2 217 500-2 380 200 Netto 0 0 0 0 TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2015 TA 2014 TA14/TA15 TA14/TA15 TS 2016 TS 2017 % euroa Toimintatulot 6 634 900 5 926 600 12,0-708 300 6 129 399 6 331 478 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 837 899 3 876 278 Tuet, avustukset, korvaukse 2 762 000 2 048 700 34,8-713 300 2 217 500 2 380 200 Muut tuotot 73 000 78 000-6,4 5 000 74 000 75 000 Toimintamenot -6 707 900-6 011 600 11,6 696 300-6 122 399-6 323 478 Henkilöstömenot -4 593 744-3 876 020 18,5 717 724-4 142 400-4 236 800 Palvelujen ostot -901 956-888 980 1,5 12 976-874 297-882 778 Muut toimintakulut -1 212 200-1 246 600-2,8-34 400-1 105 702-1 203 900 0 TOIMINTAKATE -73 000-85 000-14,1-12 000 7 000 8 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot 10 000 10 000 0,0 0 11 000 12 000 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE -63 000-75 000-16,0-12 000 18 000 20 000 Siirrot rahastoon Poistot -17 000-15 000 13,3 2 000-18 000-20 000 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -80 000-90 000-11,1-10 000 0 0
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 49 37 5.3 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2015 TA 2014 TA14/TA15 TA14/TA15 TS 2016 TS 2017 % euroa Tuotot Kulut -20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 Netto -20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 5.4 RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2015 TA 2014 TA14/TA15 TA14/TA15 TS 2016 TS 2017 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate -63 000-75 000-16,0-12 000-12 703-11 010 Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit -20 000-20 000 0,0 0-20 000-20 000 Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA -83 000-95 000-12,6-12 000-8 000-7 000
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 50 38 Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet 2011 2015 Kunta 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 _14/15 % % 0suus Aura 24 975 26 521 27 406 27 898 28 268 1,33 0,74 Kaarina 253 790 265 040 278 007 287 481 290 003 0,88 7,63 Kemiönsaari 44 742 45 716 45 551 46 016 44 786-2,67 1,18 Koski Tl 13 737 14 255 14 541 14 463 14 685 1,53 0,39 Kustavi 5 227 5 532 5 796 6 127 6 281 2,51 0,17 Laitila 53 415 55 569 58 579 57 781 58 739 1,66 1,55 Lieto 122 278 129 107 137 190 143 141 146 469 2,32 3,85 Loimaa 101 710 106 301 110 581 110 200 109 778-0,38 2,89 Marttila 11 949 12 612 12 805 12 953 12 760-1,49 0,34 Masku 70 566 74 830 78 682 79 507 81 075 1,97 2,13 Mynämäki 49 541 51 274 53 261 54 311 54 637 0,60 1,44 Naantali 165 424 166 737 173 356 180 260 182 154 1,05 4,79 Nousiainen 31 162 32 495 33 833 34 240 34 801 1,64 0,92 Oripää 8 226 8 427 8 547 8 707 8 984 3,18 0,24 Paimio 78 961 79 906 83 058 85 687 84 812-1,02 2,23 Parainen 113 453 118 965 125 991 127 351 127 694 0,27 3,36 Pyhäranta 15 236 16 235 16 921 16 581 16 369-1,28 0,43 Pöytyä 48 616 50 746 52 667 53 192 53 770 1,09 1,42 Raisio 192 481 199 717 208 620 209 959 209 404-0,26 5,51 Rusko 41 716 44 434 46 060 46 507 47 620 2,39 1,25 Salo 506 107 532 722 460 576 423 221 393 450-7,03 10,35 Sauvo 18 412 19 524 20 327 20 488 20 608 0,59 0,54 Somero 54 259 54 741 56 905 58 344 57 962-0,65 1,53 Taivassalo 9 602 10 024 10 454 11 132 11 033-0,89 0,29 Tarvasjoki 11 926 12 696 13 043 13 141 13 521 2,89 0,36 Turku 1 389 468 1 430 471 1 517 960 1 539 811 1 554 704 0,97 40,91 Uusikaupunk 109 025 115 715 121 555 117 011 120 894 3,32 3,18 Vehmaa 13 430 13 669 14 039 14 390 14 639 1,73 0,39 YHT 3 559 434 3 693 995 3 786 311 3 799 900 3 799 900 0,00 100,00
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 51 39 Liite 2. Maksuosuuksien kehitys 1993 2014 Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösten ja talousarvioiden mukaan jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: Varsinais-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: vuosi maksuosuudet muutos edelliseen vuoteen mk euroa % 1993 9 937 529 1 671 372 1994 9 145 993 1 538 246-7,97 1995 10 343 056 1 739 577 13,09 1996 10 948 585 1 841 420 5,85 1997 12 478 460 2 098 726 13,97 1998 13 131 783 2 208 607 5,24 1999 13 531 783 2 275 883 3,05 2000 13 931 783 2 343 158 2,96 2001 13 931 786 2 343 158 0,00 2002 2 569 895 9,68 2003 2 698 388 5,00 2004 2 860 291 6,00 2005 3 006 166 5,10 2006 3 147 456 4,70 2007 3 257 617 3,50 2008 3 371 634 3,50 2009 3 489 641 3,50 2010 3 489 641 0,00 2011 3 524 537 2,00 2012 3 693 995 3,78 2013 3 786 311 2,50 TA 2014 3 799 900 0,36 TA 2015 3 799 900 0,00
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 52 Liite 3. Maksuosuuksien määräytyminen vuonna 2015 Nimi Kunnallisvero 2013 Yhteisöveroosuus 2013 yhteensä 2013 kunnan tulovero-% maksuosuuden perusteena oleva kplmäärä 2015 maksuosuudet 2014 maksuosuudet muutos 2014 -> 2015 Aura 12 504 007 312 894 12 816 901 21,00 61 032 863 28 268 27 898 1,33 % Kaarina 113 831 997 5 133 793 118 965 791 19,00 626 135 740 290 003 287 481 0,88 % Kemiönsaari 18 403 721 693 825 19 097 546 19,75 96 696 436 44 786 46 016-2,67 % Koski tl 5 853 225 329 535 6 182 760 19,50 31 706 460 14 685 14 463 1,53 % Kustavi 2 468 290 142 146 2 610 437 19,25 13 560 710 6 281 6 127 2,51 % Laitila 23 853 983 1 827 134 25 681 117 20,25 126 820 331 58 739 57 781 1,66 % Lieto 55 932 231 2 571 431 58 503 662 18,50 316 236 008 146 469 143 141 2,32 % Loimaa 46 060 363 2 528 429 48 588 791 20,50 237 018 493 109 778 110 200-0,38 % Marttila 5 267 783 173 400 5 441 183 19,75 27 550 292 12 760 12 953-1,49 % Masku 31 723 328 1 535 533 33 258 862 19,00 175 046 640 81 075 79 507 1,97 % Mynämäki 22 317 792 685 562 23 003 354 19,50 117 965 918 54 637 54 311 0,60 % Naantali 65 669 533 7 087 561 72 757 094 18,50 393 281 589 182 154 180 260 1,05 % Nousiainen 14 723 851 303 602 15 027 453 20,00 75 137 264 34 801 34 240 1,64 % Oripää 3 448 856 333 489 3 782 345 19,50 19 396 639 8 984 8 707 3,18 % Paimio 34 932 768 1 232 370 36 165 138 19,75 183 114 621 84 812 85 687-1,02 % Parainen 52 026 552 2 424 006 54 450 557 19,75 275 699 024 127 694 127 351 0,27 % Pyhäranta 6 694 226 197 466 6 891 692 19,50 35 342 012 16 369 16 581-1,28 % Pöytyä 22 162 968 1 055 694 23 218 662 20,00 116 093 312 53 770 53 192 1,09 % Raisio 79 008 378 4 633 338 83 641 716 18,50 452 117 381 209 404 209 959-0,26 % Rusko 17 933 470 830 264 18 763 734 18,25 102 814 981 47 620 46 507 2,39 % Salo 158 801 463 8 971 671 167 773 133 19,75 849 484 220 393 450 423 221-7,03 % Sauvo 8 672 732 226 140 8 898 872 20,00 44 494 358 20 608 20 488 0,59 % Somero 22 828 730 948 420 23 777 151 19,00 125 142 898 57 962 58 344-0,65 % Taivassalo 4 608 463 155 587 4 764 049 20,00 23 820 246 11 033 11 132-0,89 % Tarvasjoki 5 935 001 195 666 6 130 667 21,00 29 193 654 13 521 13 141 2,89 % Turku 554 516 015 74 866 504 629 382 519 18,75 3 356 706 768 1 554 704 1 539 811 0,97 % Uusikaupunki 49 611 389 3 244 665 52 856 054 20,25 261 017 550 120 894 117 011 3,32 % Vehmaa 6 208 295 270 856 6 479 151 20,50 31 605 616 14 639 14 390 1,73 % 1 445 999 409 122 910 980 1 568 910 389 8 204 232 024 3 799 900 3 799 900 0,00 %
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2015 2017 Sivu 53 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Aura Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Kunnat joutuvat siten omissa perustoiminnoissaan pohtimaan merkittäviä säästöjä. Myös Varsinais-Suomen liiton tulee etsiä säästökohteita ja sopeuttaa toimintaansa jäsenkuntien tavoin. Auran kunta edellyttää, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvua ei tapahdu talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina. Mahdolliset lisäresurssit erillisiin kohteisiin tulee kattaa talousarvion sisältä muista kohteista. Kaarina Kuntien taloustilanne on kiristynyt entisestään ja jokainen kunta joutuu omilla toimillaan hillitsemään jatkuvaa kustannusten nousua. Mm. Kaarinassa talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu niin, että nettomenot eivät saa kasvaa vuodesta 2014. Varsinais- Suomen liiton on sopeutettava toimintaansa jäsenkuntien tavoin esimerkiksi hyödyntämällä eläköitymistä, arvioimalla kriittisesti tilapäisen henkilöstön tarvetta sekä tarkastelemalla toimintakäytäntöjä. Kaiken kaikkiaan tämä edellyttää toimintojen priorisointia. Kaarinan kaupunki edellyttää, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuprosentti tulee olla 0 ja mahdolliset lisäresursointia vaativat tarpeet tulee kattaa talousarvion sisältä muista kohteista. Kemiönsaari Koski Tl. Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Kunta pitää talousarvioesitystä maksuosuusesitysten osalta muutoin asiallisena, mutta ei hyväksy Turun ja Varsinais-Suomen Pietarin toimiston osarahoituksen kustannusten siirtoa kuntien maksuosuuksiin. Talousarvio tulee laatia siten, että se ottaa huomioon kuntien yhä kiristyvän taloudellisen tilanteen. Vuosien 2015-2017 talous ja toiminta on sopeutettava enintään vuoden 2014 tasolle ja pidättäydyttävä esitetystä jäsenkuntien maksuosuuksien 0,8 %:n kasvusta. Ei huomautettavaa. Maskun kunta edellyttää liitolta tiukkaa kustannusten hillintää ensi vuonna ja lähivuosina. Liiton talouskehitys pitää sopeuttaa kuntien menokehitykseen ja nolla kasvuun. Liitto on ottanut toiminnassaan ja kustannuskehityksessä huomioon jäsenkuntien taloudellisen tilanteen. Pietarin toimiston toimintaa ja vaikuttavuutta on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti. Ei huomautettavaa. Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että Varsinais-Suomen liiton ensi vuoden talousarvio ei merkittävästi kasvata kuntien menoja ja edellyttää, että liiton toimintaa kehitetään jatkossakin siten, ettei se osaltaan aiheuta kustannusten kasvupaineita kunnille, jotka joutuvat jatkuvasti kehittämään omaa toimintaansa ja tekemään rakenteellisia muutoksia hillitäkseen menojen kasvua. Varsinais-Suomen liiton hankkeet ja edunvalvonnan kohteet ovat oikeansuuntaisia. Kuntien maksuosuuksien kasvu on maltillinen, mutta kuntien taloustilanne huomioiden kasvua ei tulisi olla ollenkaan. Varsinais-Suomen liiton tulee eläköitymisten yhteydessä organisoida uudelleen toimintaansa. Varsinais-Suomen liitto on ottanut kustannuskehityksessään huomioon jäsenkuntiensa taloudellisen tilanteen, mikä on hyvä asia. Kuitenkin Pietarin toimiston toimintaa ja vaikuttavuutta on arvioitava kriittisesti. Ei huomautettavaa. Varsinais-Suomen liiton tulee edelleenkin kiinnittää nykyistä olennaisesti enemmän huomiota toimintansa tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimuksiin (esim. avautuvien vakanssien täyttö), jokaista eläköitymisen seurauksena avautuvaa virkaa ja tointa ei tule täyttää missään muodossa; ja Taivassalon kunta edellyttää, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuprosentti tulee olla 0 ja mahdolliset lisäresursointia vaativat tarpeet tulee kattaa talousarvion sisältä.
186, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2015 2017 Sivu 54 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Tarvasjoki Turku Yleinen talouden kehitys on ollut oletettua negatiivisempi ja paine toiminnan ja toimintamallien uudistamiseksi koko julkisella sektorilla on kasvanut merkittävästi. Turun kaupungin näkemyksen mukaan Varsinais-Suomen liiton ei tule ryhtyä sellaisiin uusiin toimintoihin, jotka rasittavat liiton talousarviota. Sen sijaan nykyisiäkin toimintoja tulee priorisoida. Edelliseen liittyen Turun kaupunki kuitenkin toteaa, että kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoito on keskeinen liiton avaintehtävä. Mikäli tehtävien sopeuttamista joudutaan tekemään, sitä ei tule kohdentaa Brysselin eikä Pietarin toimistojen rahoitukseen huolimatta maakunnan kehittämisrahan poistumisesta. Varsinais-Suomen liiton alustavan vuoden 2015 talousarvion mukaan jäsenkuntien maksuosuus on 30.399 euroa korkeampi, kuin mitä se oli vuoden 2014 talousarviossa. Kasvua kertyy 0,8 prosenttia. Maksuosuuden kasvuun kunnilla ei juuri nyt ole varaa. Vaikka kuntien verotuloihin tulisikin pientä kasvua, valtionosuuksien leikkaukset huolehtivat siitä, että kunnille ei jää mahdollisuutta menojen kasvattamiseen. Useat kunnat joutuvatkin nostamaan veroperusteitaan vuodelle 2015. Varsinais-Suomen liiton tulee pidättäytyä kokonaan kuntien jäsenosuuksien kasvattamisesta. Pieni maksuosuuden vähennys olisi tervetullut viesti julkisen talouden vaikeuksien ymmärtämisestä. Turun kaupunki on joutunut leikkaamaan vuoden 2015 suunnittelulukuja yhden prosentin verran toimialoilta lukuun ottamatta hyvinvointitoimialaa. Samantasoiseen leikkaukseen tulee Varsinais-Suomen liitonkin pyrkiä. Hyvät mahdollisuudet tähän antaa kohtuullinen palkkaratkaisu ja henkilökunnan eläköitymisen käyttäminen kustannusten vähentämiseksi. Uusikaupunki Vehmaa Suunnitelman mukaan Turun maksuosuus vuonna 2015 tulisi olemaan noin 1.552.000 euroa, joka vastaisi 40,5 prosenttia kuntien koko maksuosuudesta. Varsinais-Suomen liiton tulee jatkossakin ottaa huomioon kuntien vaikea taloustilanne ja valmistella talousarviot ja suunnitelmat siten, että kuntien maksuosuuksien korotuksilta vältytään. Liiton toiminnalliset haasteet kiteytyvät hyvin maakuntajohtajan katsauksessa ao. asiakirjassa. Vehmaan kunnanhallitus toivoo myös, että toiminnallisissa haasteissa huomioitaisiin lisäksi Uudenkaupungin autotehtaan merkitys koko Varsinais-Suomen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle.
187, MH 17.11.2014 10:00 MAANK: 174/2012 Sivu 56 TURUN SEUDUN (RAKENNEMALLIALUEEN) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Asia Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa vuosille 2012 2015 päätettiin rakennemallialueen 14 kunnan kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Varsinais-Suomen liiton, Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyössä kuntien kanssa valmistelema (2/2013 10/2014) Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma on nyt valmis hyväksyttäväksi. Asiakirjasta on pyydetty kuntien ja sidosryhmien lausunnot ja asiakirja on viimeistelty lausunnoissa annettu palaute huomioiden. Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu yhteisessä prosessissa Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ kanssa. Asiakirjat täydentävät toinen toistaan: maakuntahallituksen syyskuussa hyväksymässä liikennestrategiassa käsitellään maakunnan liikennejärjestelmäkokonaisuutta ja maakunnan ulkoisia yhteyksiä, rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään pääosin alueen sisäisiä yhteyksiä. Maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma lähetetään kuhunkin Turun rakennemallialueen kuntaan hyväksyttäväksi. Asiakirjassa esitettyjä toimenpiteitä edistetään jatkossa jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä. Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma on saatavilla osoitteesta: www.varsinais-suomi.fi/liikennejarjestelmasuunnittelu Maakuntahallitukselle esitellään kokouksessa Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeinen sisältö. Valmistelija HS/LL/hm Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus hyväksyy Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman. Päätös Liikennesuunnittelija Laura Leppänen esitteli Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeisen sisällön. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p. 040 767 4364, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 56 TURUN SEUDUN (RAKENNEMALLIALUEEN) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2035 2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 57 Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 2014 ISBN 978-952-320-001-2 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku (02) 2100 900 www.varsinais-suomi.fi Valokuvat: Sakari Somerpalo / Linea Konsultit Oy Taitto: Hanna Aalto / Linea Konsultit Oy
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 58 SISÄLLYSLUETTELO 3 Esipuhe 5 1 Lähtökohdat 6 1.1 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 6 1.2 Liikkumiskäyttäytyminen Turun kaupunkiseudulla 7 1.3 Hyvä liikennejärjestelmä tarjoaa vaihtoehtoja 8 1.4 Toimintaympäristön muutoksia ja liikenteen tulevaisuudennäkymiä 10 2 Tavoitteet ja suunnittelua ohjaavat linjaukset 12 3 Liikkumisjärjestelmät ja kaupunkirakenne 14 3.1 Liikennejärjestelmän ja kaupunkirakenteen kehitys 14 3.2 Maankäytön kehittämisalueiden saavutettavuus 16 3.3 Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kehittämistarpeet liikkumisvyöhykkeillä 18 4 Kehittämislinjaukset 20 4.1 Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräkaupunki 20 4.2 Palveleva joukkoliikennekaupunki 24 4.3 Toimiva autoliikenne 32 4.4 Kustannustehokkaat kuljetukset 40 4.5 Turvallinen liikkuminen ja viisaat valinnat 44 5 Kehittämisohjelma 47 6 Liikennejärjestelmätason vaikutusten kuvaus 54 7 Toteutus ja seuranta 55 7.1 Julkisen rahoituksen valtakunnallinen kehitys 55 7.2 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisointi 56 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 59 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 60 ESIPUHE 5 Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman keskeinen lähtökohta on vuonna 2012 hyväksytty 14 kunnan Aura, Kaarina, Lieto, Parainen, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Tarvasjoki ja Turku rakennemalli. Rakennemallityössä on kuvattu alueen maankäytön tavoitetila ja kehittämisperiaatteet vuoteen 2035 ulottuvalla aikajänteellä. Rakennemallin toteutuksen edistämisestä on laadittu ns. MAL-aiesopimus, jossa päätettiin mm. koko rakennemallialuetta käsittelevän liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu yhteisessä prosessissa Varsinais-Suomen maakunnallisen liikennestrategian kanssa. Suunnitelma on ollut samalla liikenne- ja viestintäministeriön rahoittama pilottiprojekti palvelutasoajattelun soveltamisessa liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Nykytila ja toimintaympäristö Lähtökohdat, kehittämistarpeet TKS LJS Visio, tavoitteet Palvelutasoanalyysi V-S LJS Liikennejärjestelmäsuunnittelun laatimisprosessi. Yhteinen prosessi Eriytetty prosessi, päätöksenteko Palvelutasoajattelun johtaminen käytännön toimenpiteiksi edellyttää asiakastarpeiden hahmottamista, tarpeiden yhteensovittamista yhteiskunnan asettamien tavoitteiden ja reunaehtojen kanssa sekä resurssien rajallisuudesta johtuvaa riittävän palvelutason määrittelyä. Palvelutasoanalyysissä on hyödynnetty yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän saavutettavuusanalyysiä. Palvelutasoanalyysi on raportoitu erillisessä taustamuistiossa tammikuussa 2014. Suunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon myös mm. seuraavat käynnissä olevat ja aiemmat suunnitteluprosessit: Varsinais-Suomen maakuntastrategia (2014) Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava (käynnissä) Turun kaupunkiseudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma (2012) ja muut alueelliseet liikenneturvallisuussuunnitelmat Lounais-Suomen liikennestrategia (2010) Seudullinen jatkuvan liikennejärjestelmätyön organisoituminen (2010) Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030 (2007) Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (2000) ja sen aiesopimus (2004). Suunnitelman tavoitteena on ollut rakennemallityössä kuvatun maankäyttöratkaisun liikenteellisten vaikutusten ja tarvittavien kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen nykyisten liikkumistarpeiden, suunnitellun maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden pohjalta. Liikennejärjestelmän palvelutasoa on tarkasteltu kokonaisuutena, joka muodostuu toimintojen saavutettavuudesta, liikennejärjestelmän tarjonta- ja laatutekijöistä sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä. Suunnitelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot keväällä 2014. Lopullinen suunnitelma on hyväksytty liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessin ohjausryhmässä, maakuntahallituksessa sekä suunnittelualueen kunnissa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma luo valmiudet MALaiesopimuksen sisällön päivittämiselle liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden osalta. Suunnittelun painopisteet ovat osin erilaiset ns. ydinkaupunkivyöhykkeellä (Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon keskeiset osat) ja muulla rakennemallialueella: Ydinkaupunkivyöhykkeellä korostuvat kestävä liikkuminen ja liikennejärjestelmän toimivuus. Ydinkaupunkivyöhykkeen ulkopuolella painottuvat seudullisen liikkumisen tarpeet, liikenneturvallisuus ja kestävä liikkuminen kunta- ja palvelukeskuksissa. Suunnittelutyötä on ohjannut rahoittajatahojen ja suunnittelualueen kuntien edustajista muodostettu laaja ohjausryhmä, joka on kokoontunut työn aikana yhteensä viisi kertaa. Työn valmistelusta on vastannut työryhmä: Janne Virtanen (pj.) Varsinais-Suomen liitto Laura Leppänen Varsinais-Suomen liitto Jaana Mäkinen Turun kaupunki Kimmo Suonpää Naantalin kaupunki Vesa-Matti Eura Raision kaupunki Henna Paajanen Liedon kunta Jyrki Lappi Kaarinan kaupunki Juha Suominen Paimion kaupunki, (rakennemallialueen kuntien edustaja) Jarmo Heimo Salo (Salon seudun edustaja) Helena Lindström Uusikaupunki (Vakka-Suomen edustaja) Matti Tunkkari Loimaa (Loimaan seudun edustaja) Lars Nummelin Kemiö (Turunmaan seudun edustaja) Hanna Lindholm Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta on vastannut Strafica Oy yhteistyössä Linea Konsultit Oy:n kanssa. Työn projektipäällikkönä on toiminut DI Markku Kivari Strafica Oy:stä ja asiantuntijoina työssä on ovat toimineet DI, HTM Sakari Somerpalo Linea Konsultit Oy:stä sekä DI Kari Hillo (joukkoliikenne ja pyöräily), DI Tomi Laine (liikenteen hallinta ja älyliikenne), DI Taina Haapamäki (liikennemallitarkastelut) ja DI Inna Berg (logistiikka ja elinkeinoelämä) Strafica Oy:stä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 61 6 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 TURUN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2035 Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen lähtökohtana on ollut Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 -suunnitelmassa esitetty maankäyttöratkaisu ja rakennemalliratkaisulle asetetut tavoitteet. Rakennemallissa esitetyllä maankäytön kehittämisellä tavoitellaan palveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupungin sekä kunta- ja aluekeskuksiin perustuvan joukkoliikennekaupungin kasvattamista. Tämä on keskeinen edellytys myös rakennemalliin kirjatun liikenteen yleistavoitteen liikkumisen tapoja uudistetaan toteutumiseen. Suunnittelualueella asuu nykytilanteessa noin 324 000 asukasta, joista noin puolet asuu kaupunkiseudun keskuskaupungissa Turussa. Rakennemallissa on varauduttu noin 75 000 asukkaan ja noin 20 000 työpaikan lisäykseen suunnittelualueella vuoteen 2035 mennessä. Rakennemallin sisältöä määrittää työssä sovittu linjapäätös, jonka mukaan tavoitteeksi asetettiin väestönkasvun ohjaaminen ydinkaupunkialueen ja muun alueen kesken suhteessa 80/20 %. Väestönkasvusta 60 000 asukasta (80 %) on osoitettu ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja 15 000 asukasta (20 %) ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. RAKENNEMALLIN SISÄLTÖÄ OHJAAVA LINJAPÄÄTÖS (HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 14.6.2011) Seudulle tavoitellun väestönkasvun kohdentaminen kaupunkiseudun ydinalueelle ja sitä ympäröivälle muulle alueelle suhteessa 80/20 %. Myös työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkiseudulle vahvistamaan Turun asemaa kaupunkiseudun ja maakunnan keskuksena ja edistämään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä. Seudullisen maankäyttöratkaisun tulee perustua olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen sekä rantavyöhykkeen harkittuun ja monipuoliseen käyttöönottoon. Maankäyttöä suunnitellaan tukemaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti toteutettuja bussiliikenteen runkolinjoja ja pikaraitiotietä. Suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Merellisyyttä, omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta hyödynnetään Turun kaupunkiseudun merkittävinä vetovoimatekijöinä. Kuva 1. Ydinkaupunkiseudun maankäytön muutoslueet (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 62 7 Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet perustuvat kuntien maankäytön suunnittelijoiden laatimaan tarkistettuun maankäyttöennusteeseen vuodelle 2025. Rakennemallityössä esitettyä vuoden 2035 mukaista maankäyttöä on käsitelty liikennejärjestelmäsuunnitelmassa pitkän aikavälin varautumaennusteena, johon liittyy epävarmuutta mm. maankäytön kasvun kohdentumisen ja ajoittumisen suhteen. 1.2 LIIKKUMISKÄYTTÄYTYMINEN TURUN KAUPUNKISEUDULLA Liikkumiskäyttäytymiseen vaikuttavat käyttäjän asenteet, maankäytön toimintojen saavutettavuus eri kulkutavoilla sekä kulkutapojen käytön helppous ja laatutekijät. Suunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa erityisesti toimintojen saavutettavuuteen sekä väylästön laatutekijöihin ja ympäristön virikkeellisyyteen, jolloin myös valmius pitempien matkojen tekemiseen jalan ja pyörällä lisääntyy. Asenteisiin vaikuttaminen puolestaan vaatii toimijoiden koordinoitua ja suunniteltua aktiivista toimintaa. Turun seudulla vuonna 2008 tehdyn liikkumiskäyttäytymistutkimuksen perusteella eri kulkutapojen käyttö liittyy oleellisesti matkojen pituuteen: Turun kaupunkiseudulla jalankulun osuus on merkittävä 2 3 kilometrin pituisiin ja pyöräilyn aina 5 kilometrin pituisiin matkoihin saakka. Joukkoliikenteen rooli liikkumisessa on vahvimmillaan 3 10 kilometrin mittaisilla matkoilla. Liikennejärjestelmän palvelutasotarkastelu perustuu kotiperäisiin matkoihin, joiden osuus kaikista matkoista on noin 80 %. Liikkumistarpeita on suunnitelmassa arvioitu ikään perustuvan käyttäjäryhmittelyn avulla. Ikään perustuvaa käyttäjäryhmittelyä voidaan hyödyntää maankäytön suunittelun apuna ja ikärakenteen muutokset voidaan ottaa huomioon ennusteita laadittaessa. Ikä selittää hyvin ihmisten liikkumistarpeita (matkan tarkoitukset, liikkumisen ajankohdat, jne.) sekä liikennejärjestelmän ja kulkutapojen käytön eroja ja muodostaa siten toimivan jaottelun myös asenteisiin vaikuttamiselle. Käyttäjien kannalta toimivan liikennesuunnittelun näkökulmana on liikennejärjestelmän osien palvelutaso eri ajankohtina ja eri alueilla. Lasten ja nuorten ryhmässä (alle 18-vuotiaat) korostuu liikkuminen kouluihin, harrastepaikkoihin ja lähipalveluihin. Kävely ja pyöräily ovat itsenäisen liikkumisen kulkutapoja ja joukkoliikenne on vaihtoehtona pitempimatkaiselle itsenäiselle liikkumiselle. Lasten ja nuorten kuljettaminen henkilöautolla harrastuksiin on yleistynyt viime vuosina, toimiva ja turvallinen liikennejärjestelmä vähentää kuljetustarpeita. Työikäisen väestön (18 65 vuotta) liikkumistarpeet ovat monipuolisimmat ja ryhmän koostumus on muutenkin heterogeenisin. Ryhmään kuuluu yksinasujia, lapsettomia pariskuntia ja lapsiperheitä. Suuri osa aikuisväestöstä on työssäkäyviä, mutta myös työelämän ulkopuolella olevien osuus on suuri. Kulkutapojen käytössä työssäkäyvillä ja lapsiperheillä korostuvat autoilu, mutta valmiudet myös kestävien kulkutapojen käyttöön ovat hyvät. Varsinkin nuorten aikuisten keskuudessa pyöräily työ- ja opiskelumatkoilla ja vapaa-ajan toiminnoissakin on yleistä. Yli 65-vuotiaiden liikkuminen on pääosin vapaa-aikaan liittyvää. Liikkuminen ajoittuu ruuhkahuippujen ulkopuolelle ja liikkumistarvetta aiheuttavat lähi- ja keskustapalvelujen saavuttaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus. Kuva 2. Turun seudun asukkaiden liikkumisen tunnuslukuja (Turun seudun liikennetutkimus 2008 ). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 63 8 1.3 HYVÄ LIIKENNEJÄRJESTELMÄ TARJOAA VAIHTOEHTOJA Toimiva liikennejärjestelmä on Turun kaupunkiseudun keskeinen kilpailukykytekijä, joka turvaa asukkaiden sujuvan arjen ja elinkeinoelämän kustannustehokkaat kuljetukset. Turun keskustassa ja sen sisääntuloväylillä katuverkon kapasiteettia ei ole mahdollista enää merkittävästi lisätä. On odotettavaa, että autoliikenteen kasvu tulee ruuhkauttamaan sisääntuloväyliä entisestään. Liikenteen toimivuus ja keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla myös autolla voidaan turvata vain, jos ruuhkautumista onnistutaan hillitsemään lisäämällä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiota. Kaupunkiseudulla liikennejärjestelmän palvelutaso muodostuu liikenteen palvelujen ja maankäytön toimintojen muodostamasta kokonaisuudesta yhdyskuntarakenteen toimivuudesta. Asukkaiden liikkumistarpeet syntyvät maankäytön toimintojen keskinäisen sijainnin ja ihmisten elämänvaiheisiin liittyvien aktiviteettien tuloksena. Liikenneverkolla konkretisoituva liikenne syntyy lukemattomien yksittäisten eri tavoin suuntautuvien liikkumistarpeiden ja kulkutapavalintojen seurauksena. Liikkumistarpeet vaihtelevat ajallisesti, lisäksi vuorokausi-, viikonpäivä- ja vuodenaikavaihtelut ovat suuria. Viime kädessä käyttäjän omat arvot ja mahdollisuudet toimia arvojensa mukaisesti vaikuttavat liikkumisvalintoihin. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmän toimivuus on jokaisella matkalla korostuneesti yksilöllinen kokemus, joka riippuu matkan tarkoituksesta, ajankohdasta, suuntautumisesta, henkilön arvostuksista ja kyvyistä suoriutua liikenteessä. Yksilötasolla käyttäytymiseen ja liikkumisvalintoihin vaikuttavat ainakin seuraavat tekijät: Ihmisten arjen toimintojen tarpeet syntyvät yhteiskunnan rakenteista sekä ihmisten elämäntavoista ja valinnoista. Maankäyttö määrää toimintojen sijoittumisen ja sitä kautta sen, miten työssäkäyntiin ja koulutukseen, ostoksiin ja asiointiin sekä vapaa-aikaan ja sosiaalisen vuorovaikutukseen liittyvät tarpeet tyydyttyvät. Onnistuneella kaupunkisuunnittelulla voidaan varmistaa tarpeiden tyydyttyminen sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta kestävästi ja tehokkaasti. Yhteiskunnan säännöt ja tavoitteet koetaan usein käyttäytymistä ja valintoja sääntelevinä reunaehtoina ja ne perustuvat viime kädessä poliittiseen päätöksentekoon. Poliittisen päätöksenteon tehtävänä on sovittaa yhteen eri toimijoiden odotuksia käyttäjätarpeita, yhteiskunnallisia tavoitteita ja käytettävissä olevia resursseja. Yhteiskunnan tavoitteiden ja reunaehtojen kautta suunnitteluun välittyvät myös kansainväliset sopimukset ja vaatimukset, jotka tänä päivänä kohdistuvat erityisen voimakkaasti ympäristöasioihin. Liikennejärjestelmän tarjoama palvelutaso käsittää eri kulkutapojen infrastruktuurin, liikennetarjonnan ja muut liikenteen palvelut. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmän palvelutasotarkastelut on tehty kulkutapakohtaisia saavutettavuustarkasteluja hyödyntäen. Seututasolla liikennejärjestelmän palvelutasoa kuvaa maankäytön toimintojen saavutettavuus eri kulkutavoilla. Hyvään palvelutasoon liittyy kulkutapavaihtoehtojen olemassaolo. Kestävä ja tulevaisuuden tarpeissa joustava liikennejärjestelmä palvelee erilaisten käyttäjien tarpeita ja tarjoaa mahdollisuuden liikkumistapojen muutoksille ja arkipäivän autoriippuvaisuuden vähenemiselle. Liikkumisen palvelutason kannalta kriittisimmässä asemassa ovat henkilöt, joilla ei ole henkilöauton käyttömahdollisuutta. Myös liikenne- ja ilmastopolitiikassa esiintyvät tavoitteet liikennesuoritteen minimoinnista ja kestävien kulkutapojen käyttöedellytysten parantamisesta korostavat toimintojen monipuolisen saavutettavuuden merkitystä suunnittelun lähtökohtana. Asukas- ja työpaikkasaavutettavuus *) rakennemallialueella Turun seudulla tehtävistä matkoista n. 80 % on kotiperäisiä, eli matkan toinen pää kiinnittyy asuinpaikkaan. Käytännössä siis alueet, joista asukassaavutettavuus nykytilanteessa on hyvä, ovat kaikkien arjen toimintojen saavutettavuuden kannalta parhaita alueita. Hyvän asukassaavutettavuuden alueille kannattaa sijoittaa työpaikkoja sekä runsaasti asiointitarvetta aiheuttavia palvelu- ja asiointikohteita. Turun seudulla tehtävistä matkoista n. 25 % on kotiperäisiä työmatkoja, eli matkan toinen pää kiinnittyy asuinpaikkaan ja toinen työpaikkaan. Käytännössä ne alueet, joilla työpaikkasaavutettavuus on hyvä, ovat houkuttelevia myös asumisen kannalta. Sekä asukas- että työpaikkasaavutettavuus autoliikenteellä on hyvä laajasti seudun keskeisellä alueella. Liikenteen suunnittelun näkökulmasta suositeltavia alueita ovat ne, joilla saavutettavuus on hyvä myös jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen saavutettavuus muodostaa sormimaisia vyöhykkeitä keskustan ja keskustaan johtavien pääreittien varrelle. Joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettavia alueita ovatkin ydinkaupunkiseudun keskeiset, kaupunkiliikenteen päälinjojen sekä vahvimpien seutulinjojen varsilla olevat alueet. Jalankulun ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavat alueet painottuvat suurimpien keskusten lähialueelle. Työssä laadittuja saavutettavuuskuvia voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa. Kuvien perusteella voidaaan yleisellä tasolla arvoida kestävän liikkumisen houkuttelevuutta liikkumiskäyttäytymisessä asuin-, työpaikka-alueiden ja palvelujen sijoittamisessa seutu- ja kuntatasolla. *) Asukassaavutettavuus kuvaa sitä, miten hyvin seudun asukkaat ovat saavutettavissa tarkasteltavasta pisteestä. Vastaavasti työpaikkasaavutettavuus kuvaa seudun työpaikkojen saavutettavuutta tarkastelupisteestä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 64 9 Kuva 3. Koko suunnittelualueelta lasketut saavutettavuuskuvat osoittavat kaupunkiseudun ydinalueen painoarvon seututasolla, asuminen ja työpaikat keskittyvät keskeiselle kaupunkiseudulle, mikä tarkoittaa käytännössä myös liikkumistarpeiden suuntautumista tälle vyöhykkeelle. Kuva 4. Saavutettavuus, kun Turun kehätien sisäpuolisen alueen asukkaiden ja työpaikkojen vaikutus on poistettu. Seututasolla myös muut kuntakeskukset ja erityisesti keskusten väliset seudulliset tieyhteydet nousevat esille asukas- ja työpaikkasaavuettavuuden kannalta hyvinä alueina. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 65 10 1.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA JA LIIKENTEEN TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Kaupungistumisen ja euroopanlaajuisten kehitysvyöhykkeiden vahvistuminen Aluerakenteen yleisenä kehityssuuntana on kaupungistumisen jatkuminen ja kasvun keskittyminen suurille kaupunkiseuduille. Suomi on kaupungistumiskehityksessä edelleen useimpia muita kehittyneitä länsimaita jäljessä ja muutto kaupunkikeskuksiin todennäköisesti jatkuu. Varsinais-Suomessa kasvu on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kohdistunut erityisesti Turun ja Salon seuduille. Lisäksi kansallisten ja euroopanlaajuisten kehityskäytävien vahvistuminen heijastuu liikkumis- ja kuljetustarpeisiin. Turun seutu on osa EU:n määrittelemän TEN-T-liikenneverkon Skandinavia Välimeri-ydinverkokäytävää ja Pohjoista kasvuvyöhykettä. Työssäkäyntialueet laajenevat, yhdyskuntarakenne hajaantuu ja Turun seutu ruuhkautuu Kaupunkiseutujen kasvu on vahvistanut seutuistumiskehitystä, jossa kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja limittyneet. Pendelöinti lisääntyy paitsi keskuskaupunkiin myös reunakeskusten suuntiin. VarsinaisSuomen noin 200 000 työpaikasta lähes puolet sijaitsee Turussa. Työssäkäyntialue, josta yli 10 prosenttia työllisistä käy Turussa töissä, ulottuu noin 50 kilometrin säteelle. Työssäkäyntialueiden laajeneminen johtaa erityisesti tieliikenteen kasvuun. Ilmastonmuutos ihmiskunnan yhteisenä haasteena Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen leikata maailman kasvihuonekaasupäästöjä siten, että lämpeneminen pysyy enintään kahdessa asteessa. Liikennesektori on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja ja sen on omalta osaltaan vastattava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Tavoitetta tukee yksikköpäästöihin vaikuttaminen moottoritekniikan ja polttoaineiden kehittymisen kautta sekä uusien energiamuotojen hyödyntäminen liikenteessä (mm. sähkö- ja hybridiautot latauspisteverkostoineen). Liikennesuoritetta voidaan pienentää muun muassa liikkumisen ja kuljetusten hinnoittelulla, jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistoimilla sekä matkanpituuksien kasvua hillitsevällä kaavoituksella ja yhdyskuntasuunnittelulla. Liikenteen rahoituksen painopiste siirtyy pieniin investointeihin sekä ylläpitoon Valtion perusväylänpidon rahoitus on pienentynyt reaaliarvoltaan jo pitkään ja kuluu lähes kokonaan maantie- ja rataverkon päivittäiseen hoitoon ja kunnon ylläpitoon. Myös kuntien taloudellinen tilanne on tiukka, eikä ole oletettavissa, että ne pystyisivät panostamaan nykyistä enemmän katuverkon hoitoon ja parantamiseen. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän tärkeimmät kehittämisteemat A < 75 MIN VAASA PIETARI. < 1,5 H SEUTUKESKUSTEN VAIKUTUSALUEET 2 SAARISTOMATKAILUVYÖHYKE YDINKAUPUNKISEUTU SATAMAT LENTOASEMA 1 TIE RAUTATIE MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS TUKHOLMA EUROOPPA 1) 2) jatkoyhteydet Euroopan keskuksiin, matka-aika terminaaliaikoineen alle 5 tuntia. Varsinais-Suomen liitto 2014 Kuvan lähde: Varsinais-Suomen maakuntastrategia (2014) Teknologia tehostaa liikenneverkkojen käyttöä Liikenteessä teknologian kehittyminen luo edellytyksiä liikenneturvallisuuden parantumiselle, päästöjen vähentämiselle sekä liikkumisen ja kuljetusten laadun parantumiselle ja kokonaan uusille palveluille. Toisaalta liikennejärjestelmän tekniikka monimutkaistuu ja haavoittuvuus lisääntyy. Teknologian kehitys tukee liikennepolitiikan painopisteen siirtoa liikenneväylien rakentamisesta liikenneverkkojen tehokkaaseen operointiin. Nyt kokeiluasteella olevat teknologiat, joilla mahdollistetaan puoliksi tai kokonaan automatisoitu liikenne, ovat todennäköisesti markkinoilla jo vuonna 2020 ja vuoteen 2030 mennessä käytön uskotaan olevan laajaa. Liikenteen robotisointi liittyy niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin automatisointiin. Liikenteen automatisointi muun muassa tehostaa olemassa olevan liikenneinfran käyttöä, vähentää liikenne- ja pysäköintitilan tarvetta kaupunkialueilla ja monipuolistaa matkaan kuluvan ajan käyttömahdollisuuksia. Verkkokauppa ja pienlogistiikka Kaupankäynti verkossa yleistyy jatkuvasti ja kuluttajat tekevät hankintojaan entistä useammin internetin välityksellä. Kaupankäynnin kohteena ovat kulutustavarat, mutta yhä useammin myös päivittäistavarakaupan tuotteet. Logistiikalla on erittäin suuri merkitys verkkokaupan kannattavuuteen. Verkkokauppojen kohdalla logistiikkapalvelut kattavat tuotteiden kulun tavarantoimittajalta asiakkaalle saakka. Verkkokaupassa oleellista on, että asiakkaan on saatava haluamansa tuotteet sopivalla tavalla. Tällöin on tärkeää tarjota monenlaisia toimitustapavaihtoehtoja, koska eri asia kaskunnat haluavat tuotteensa eri tavoin. Asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen lisää joustavan pienlogistiikan kysyntää ja edellyttää liikennejärjestelmältä nopeutta ja luotettavuutta. Kansainvälisessä verkkokaupassa lentokuljetukset ovat merkittävässä roolissa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 66 11 HENKILÖLIIKENTEEN KEHITYSNÄKYMIÄ Yhteiskunnan riippuvuus auton käytöstä lisääntyy. Nykyiset kehityssuunnat, yhdyskuntien hajautuminen ja lähipalveluverkon harventuminen, pidentävät matkojen pituuksia heikentäen kävelyn, pyöräilyn ja tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän edellytyksiä. Samalla autonomistuksen kasvu ja kahden auton talouksien yleistyminen vähentää merkittävästi muiden kulkutapojen käyttöä. Kehitys on ristiriidassa liikennejärjestelmän toimivuus- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Liikkumistottumusten muutokset, väestönkehitys ja väestön ikääntyminen vaikuttavat liikenteen kysyntään. Myös Varsinais-Suomessa ikääntyneiden määrä ja osuus kasvaa nopeasti. Kasvavan ja kenties entistä aktiivisemman senioriväestön liikkumistottumukset voivat muuttaa eri matkaryhmien osuuksia ja palvelutarpeiden painopisteitä. Yhtäältä joukkoliikenne- ja kuljetuspalvelujen tarve voi lisääntyä, mutta toisaalta yhä useampi seniori-ikäinen autoilee ja on tottunut auton tarjoamiin liikkumismahdollisuuksiin. Joka tapauksessa jalankulkuympäristössä ja joukkoliikennepalveluissa esteettömyyden merkitys kasvaa ja tieliikenteessä tarvitaan entistä selkeämpää ja turvallisempaa liikkumisympäristöä. Elämäntapojen erilaistuminen, yksilöllisyyden korostuminen ja varallisuuden kasvu ovat toistaiseksi johtaneet erityisesti henkilöautoilun lisääntymiseen. Vapaa-aikaan käytetään enemmän rahaa ja matkustaminen lisääntyy. Toisaalta ihmiset ovat entistä ympäristötietoisempia ja arvostavat turvallisuutta valinnoissaan yhä enemmän. Sosiaalisen kanssakäymisen uudet muodot ja paikat muuttavat samalla liikkumistottumuksia. Automaattinen liikenne, yhteiskäyttöautot ja muut uudet liikkumisen muodot myös tarjoavat mahdollisuuksia uusille liikkumisen tavoille. Työaikajoustojen ja etätyön yleistyminen olisi edullinen keino tasoittaa myös kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen ruuhkahuippuja. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille tukee kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä. Toistaiseksi kuitenkin yhdyskuntarakenteen samanaikaisen hajautumisen aiheuttama liikkumisetäisyyksien piteneminen on lisännyt autoistumista. Yksin asuvien määrä kasvaa edelleen, mikä lisää pienten asuntojen ja jalan ja pyörällä liikkumista suosivan keskustasijainnin kysyntää. Jalankulku- ja pyörämatkojen osuus lisääntyy tulevaisuudessa, jos yhä enemmän päivittäisistä matkakohteista on saavutettavissa jalan ja pyörällä. Väestöpohjan kasvu runkolinjojen varrella parantaa joukkoliikenteen matkustajapotentiaalia samalla kun joukkoliikenteen tarjonnan kehittymisellä ja kustannusten muutoksilla on suuri vaikutus sen houkuttelevuuteen. Liikennepolitiikassa kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä pyritään edistämään ja henkilöautoliikenteen kasvua hillitsemään. Polttoaineiden hinnan voidaan olettaa nousevan, autoilun verot ja maksut eivät oletettavasti ainakaan laske. Liikenteen hinnoittelun muutos käytön mukaan määräytyviin maksuihin on todennäköinen kehityssuunta. TAVARALIIKENTEEN TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Tavaravirrat keskittyvät logistisesti edullisiin kuljetuskäytäviin, joilla pystytään tarjoamaan aikataulultaan tiheitä ja säännöllisiä kuljetusyhteyksiä. Tämä edellyttää terminaalitoimintojen keskittämistä ja keskusterminaaleihin tukeutuvia jakeluyhteyksiä. Maantieteellisesti logistiset palvelut keskittyvät liikenneyhteyksiltään edullisille alueille. Varsinais-Suomen merkittäviä logistisia keskittymiä ovat Turun ja Naantalin satamien lähialueet ja tulevaisuudessa yhä enemmän Turun kehätien ja lentokentän ympäristö. Lentorahdin rooli kuljetuksissa kasvaa. Sillä on tärkeä rooli erityisesti arvotavara- ja tuoretavarakuljetuksissa sekä muissa pikarahti- ja kuriiripostikuljetuksissa Suomen ja ulkomaiden välillä. Nopeus korostuu myös korkean teknologian ja lääketeollisuuden kuljetuksissa. Kuljetuksilta vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat eri toimialojen ja eri tavararyhmien välillä. Nopeus- ja täsmällisyysvaatimusten kasvu ja toimituserien pienentyminen korostavat sujuvien tieyhteyksien tarvetta. Kuljetusten hinta suhteessa kolmannen maailman tuotantokustannuksiin voi nousta, mikä tukee paikallisen tuotannon edellytyksiä. 3D-tulostus voi mullistaa tuotannon sijaintivalinnat ja kaupan digitalisoituminen vähittäiskaupan palveluverkon ja logistiikan. Vuonna 2015 voimaan astuva Itämeren laivaliikenteen tiukempi rikkidioksidipäästörajoitus nostaa merikuljetusten kustannuksia ja tulevaisuudessa öljyn hinnan nousu voi nostaa kustannuksia edelleen, mikä heijastuu vienti- ja tuntitavaroiden hintoihin ja sitä kautta mahdollisesti kuljetusmääriin. Merkittäviä kulkutapasiirtymiä ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä vaihtoehtoisia kuljetustapoja merikuljetuksille on harvoin. Logistiikkaketjuihin kohdistuvat odotukset ja merikuljetusten tarjonta kehittyvät suuryksikköliikennettä suosiviksi. Varsinais-Suomen satamat ovat panostaneet erityisesti yksikkötavaran kuljetuksiin, mikä luo hyvät edellytykset menestymiseen myös tulevaisuudessa. Kaupan ja jakelun rakenteelliset muutokset korostavat citylogistiikan kehittämistarpeita. Sähköisen kaupan kasvu sekä asiakasohjautuvuuden lisääntyminen ja laajeneminen teollisuuden ja kaupan logistiikassa tulee lisäämään haasteita kuljetusjärjestelmille. Kaupunkikeskustojen jakelukuljetusten yleisenä ongelmana koetaan keskustojen ruuhkat aamuisin ja iltapäivisin. Keskustojen jakeluliikenteen tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat pysäköintipaikat, lastaus- ja purkausalueet sekä tavaroiden vastaanottotilat. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 67 12 2 TAVOITTEET JA SUUNNITTELUA OHJAAVAT LINJAUKSET Turun kaupunkiseudun rakennemallin liikennettä kuvaava yleistavoite liikkumisen tapojen uudistamisesta on tavoitteena erittäin vaativa ja sen toteutuminen edellyttää näkyvää toimintatapojen ja suunnittelukäytäntöjen muutosta kaikilla toimijatasoilla ja myös päätöksenteossa. Uudistamistavoite voidaan kiteyttää kahteen asiaan: lisätään kestävien kulkutapojen käyttöä ja mahdollistetaan myös autoton elämäntapa ydinkaupunkivyöhykkellä ja muissa kaupunkikeskustoissa. Muutos tapahtuu hitaasti ja se edellyttää jatkuvaa sitoutumista asian edistämiseen sekä johdonmukaista toimintaa suunnittelusta päätöksenteon kautta toteutukseen. Uudistamistavoite edellyttää käytännössä myös aktiivista kestävien kulkutapojen edistämistä sekä valintojen tekemistä henkilöautoliikenteen ja kestävien kulkutapojen välillä kehittämistoimenpiteistä päätettäessä. Pelkkä reagointi ny- KULKUTAPOJEN TYÖNJAKO RAKENNEMALLITYÖN YHTEYDESSÄ HYVÄKSYTYT LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET Liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi otetaan eri kulkutapojen vahvuuksien hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja käytön houkuttelevuutta parannetaan erityisesti kaupunkiseudun sisäisillä työmatka, asiointi ja vapaa ajan matkoilla lyhyillä matkoilla tuetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Kestävien kulkutapojen kulkumuoto osuus Turun kaupungissa kasvaa yli 66 % tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 52 %:sta. Kestävien kulkutapojen osuus kaupunkiseudun muissa kunnissa (matkoista laskettuna) nousee yli 40 % tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 30 37 %:sta. Mahdollistetaan ympärivuotinen keskustapalvelujen ja merkittävimpien palvelukeskittymien saavutettavuus kaikissa alueen kunnissa kävellen ja pyörällä vähintään viiden kilometrin etäisyysvyöhykkeeltä. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja käytön houkuttelevuutta parannetaan erityisesti kaupunkiseudun sisäisessä työmatkaja asiointiliikenteessä yli kolmen kilometrin pituisilla matkoilla. Liikennejärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon keskusta alueiden palvelujen saavutettavuus myös henkilöautoilla. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KÄYTETTÄVYYS Parannetaan tietoisuutta kulkutapojen ominaisuuksista ja vaikutuksista sekä parannetaan kulkutapojen käytettävyyttä ja liikennejärjestelmän esteettömyyttä. Lisätään käyttäjien tietoisuutta eri kulkutapojen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Hyödynnetään tie ja joukkoliikenteen käytettävyyttä parantavia älyliikenteen keinoja ja palveluja Mahdollistetaan kävelyn ja pyöräilyn ympärivuotinen käytettävyys työmatkaliikenteen keskeisillä reiteillä ja parannetaan kävelyn ja pyöräilyn verkon yhdistävyyttä ja laatutasoa. Lisätään kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta kehittämällä käyttäjille muita kulkutapoja vastaavia informaatio, pysäköinti ja muita palveluita. Parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä nopeuttamalla matka aikoja ja toteuttamalla seudullinen runkolinjasto. Esteettömyys huomioidaan kaikessa liikennejärjestelmän kehittämisessä erityisesti taajamissa ja niiden keskusta alueilla sekä joukkoliikennepalvelujen kehittämisessä. Parannetaan tavaraliikenteen keskeisten reittien sujuvuutta. LIIKENNETURVALLISUUS Kaupunkiseudun henkilövahinko onnettomuuksien määrä vähenee vuosittain. Kuntien liikenneturvallisuustyöllä vaikutetaan ihmisten liikkumisvalintoihin ja käyttäytymiseen. Parannetaan merkittävimmät henkilövahinko onnettomuuksien kasautumakohdat Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa ja niiden reuna alueilla siten, että liikenneturvallisuuden puutteet eivät rajoita kävelyä ja pyöräilyä. Poistetaan tunnistettavissa olevat raskaan liikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetusreittien liikenneturvallisuutta heikentävät ongelmakohteet asutuksen piiristä. LIIKENTEEN JA YMPÄRISTÖN YHTEENSOVITTAMINEN Otetaan huomioon liikennejärjestelmän kehittämisessä liikenteen vaikutukset ilmastoon, maankäytön toimintoihin ja ympäristöön siten, että vähennetään liikenteestä aiheutuvia haittoja ja ongelmia. Otetaan huomioon kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteistä päätettäessä. Edistetään vähäpäästöisen teknologian käyttöönottoa liikennevälineiden hankinnassa ja liikennepalveluiden tuottamisessa. Vähennetään liikenteen aiheuttamia terveydellisiä ja viihtyisyyshaittoja asumiselle. Otetaan huomioon ja vähennetään aktiivisesti liikenteen luonnonympäristölle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ja riskejä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 68 13 kytilan koettuihin ongelmiin ei johda haluttuun muutokseen, vaikka parantaakin koettuja yksittäisiä palvelutasopuutteita. Yleistavoitteen pohjalta Turun seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön yhteydessä laadittiin ehdotus liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista, joka hyväksyttiin Rakennemalli 2035 -suunnitelman tavoitteiden hyväksymisen yhteydessä. Suunnittelua ohjaavat linjaukset Liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessin yhteydessä on laadittu suunnittelua ohjaavat linjaukset, jotka ottavat kantaa siihen, miten tavoitteita pyritään ensisijaisesti painottamaan rakennemallialueen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Suunnittelua ohjaavat linjaukset on hyväksytty liikennejärjestemäsuunnitteluprosessin ohjausryhmässä ja suunnittelualueen kuntien kuntakokouksessa. Suunnittelua ohjaavia linjauksia tarvitaan, jotta tarkempien toimenpiteiden valintaan saadaan johdonmukainen toimintamalli. Laaja-alaisten kehittämistavoitteiden ja nykytilan tarpeiden perusteella tarpeellisia toimenpiteitä on paljon ja ne saattavat olla vaikutuksiltaan osin ristiriitaisia. Suunnittelua ohjaavat linjaukset tukevat valintojen tekemistä ja liikkumisen uudistumistavoitetta tukevien toimenpidekokonaisuuksien muodostamista, jolloin toimenpiteiden vaikuttavuus on parempi. Suunnittelua ohjaavien linjausten perusteella työtä on voimakkaasti suunnattu rakennesuunnitelmassa esitettyä liikkumisen uudistumistavoitetta kohti. Haluttu muutos ei synny pelkästään nykytilaa korjaamalla, vaan tarvitaan vahvaa kehittämisotetta ja monipuolisia tavoitteen saavuttamista edistäviä toimenpidekokonaisuuksia. VALTAKUNNANTASON TAVOITTEISTA SELKÄNOJA SEUDUN LIIKENNEPOLITIIKAN UUDISTAMISEEN Tavoitteena suurilla ja kasvavilla kaupunkiseuduilla on liikennetarpeen ja henkilöautoriippuvuuden vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään muun muassa maankäytön ja liikenteen suunnittelun keinoin maankäytön ja liikenteen toimia yhteensovittamalla ja kestäviä (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) liikennemuotoja edistämällä. Raideliikenteen eri muodot ovat tarkastelussa Turun ja Tampereen seuduilla ja valtion osallistuminen raideliikennejärjestelmien tarvemäärittelyyn, suunnitteluun ja toteutukseen on syytä täsmentää pitkän aikavälin jatkosuunnittelun selkeyttämiseksi. Uudet raideliikennehankkeet tulevat Turun ja Tampereen seudulla ajankohtaisiksi kuluvan vuosikymmenen puolivälissä. Liikennepolitiikkaa kehitetään palvelutasoajattelun suuntaan määrittelemällä matkojen ja kuljetusten erilaisten palvelutasotekijöiden tavoitetaso. Palvelutason määrittäminen perustuu asiakastarpeisiin, yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä käytettävissä oleviin resursseihin. Poliittinen päätöksenteko tehdään tavoitteiden ja resurssien tasolla ja tavoiteltavan palvelutason saavuttamiseksi arvioidaan vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja ja etenemispolkuja. Yhteiskunnan asettamina reunaehtoina otetaan huomioon liikenneturvallisuuden parantamisen valtakunnalliset linjaukset, kestävän kehityksen edistämiselle asetetut tavoitteet ja velvoitteet sekä yhteisten varojen vastuullisen käytön edellyttämä kustannustehokkuus. Tie ja katuverkon kehittämistoimille määritetään suositeltava toteuttamisjärjestys ottaen huomioon seuraavat periaatteet: Joukkoliikennettä kehitetään kokonaisvaltaisesti ja toimenpiteet priorisoidaan: Kaupunkiseudulla edistetään jalankulku ja joukkoliikennekaupungin toteutumista: TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELUA OHJAAVAT LINJAUKSET Suunnittelutyössä tunnistetaan ja valitaan keinot, joilla tuetaan tehokkaimmin Turun seudun rakennemallissa ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä hyväksyttyjen kulkutapaosuustavoitteiden saavuttamista. Suunnitelmassa priorisoidaan toimia, jotka lisäävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja hillitsevät autoilun tarvetta. Priorisoidaan joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista sekä liikenneturvallisuuden parantamista. Turvataan ensisijaisesti valtakunnallisen ja seudullisen kaukoliikenteen yhteyksien toimivuus. Turun keskusta alueen saavutettavuus henkilöautolla pyritään turvaamaan ensisijaisesti olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä tehostamalla. Osoitetaan merkittävimpien maankäytön kehittämiskohteiden vaikutukset tie ja katuverkon kuormitukseen ja toimivuuteen. Joukkoliikenteen käyttöä lisäävän vaikutuksen sekä maankäytön ohjausvaikutuksen perusteella. Koko matkaketjun houkuttelevuutta ja sujuvuutta lisäävien vaikutusten perusteella. Kohdentamalla infratoimenpiteet joukkoliikenteen runkolinjoille ja tiiviin maankäytön vyöhykkeille. Priorisoimalla jalankulun ja pyöräilyn jatkuvia yhteyksiä parantavia toimenpiteitä, jotka edistävät keskustapalvelujen ja merkittävien työpaikka alueiden saavutettavuutta. Ohjelmoimalla pyöräily yhteyksien ja olosuhteiden kehittämistoimet Turun kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman sekä seudun pääpyöräilyverkon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Osoittamalla uusilla ja kehittyvillä maankäyttövyöhykkeillä lähiliikkumisen sekä joukkoliikenteen käytön kannalta oleelliset suunnitteluperiaatteet ja toimenpiteet. Määrittämällä jalankulkukaupungin vyöhykkeet ja niiden kehittämisperiaatteet. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 69 14 3 LIIKKUMISJÄRJESTELMÄT JA KAUPUNKIRAKENNE 3.1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN JA KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITYS Jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin synty ja kehitys Kaupunkien rakenne on kehittynyt eri aikakausina vallalla olevien liikennemuotojen ohjaamina. Tämä näkyy myös Turun kaupunkiseudun rakenteessa. Vielä 1900-luvun alussa jalankulku oli hallitseva kulkutapa. Vuosisadan vaiheessa Turun ruutukaavakorttelit ulottuivat joen suunnassa linnasta nykyiselle yliopistoalueelle, poikittain junaradalta Kupittaankadulle. Ruutukaavan ulkopuolella tiheämpää esikaupunkiasutusta oli mm. Raunistulan, Kähärin, Nummenmäen ja Korppolaismäen alueilla. Silloinen jalankulkukaupunkialue ulottui 1 2 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Teollistuminen erotti työn ja asumisen ja toisaalta työn ja vapaa-ajan. Liikkuminen lisääntyi ja kaupunkien kasvaessa työmatkat pitenivät. Uudet kulkuvälineet ensin rautatiet ja hevosraitiovaunut 1800-luvun lopussa, sitten sähköraitiotiet 1900-luvun alussa ja viimein linja-autot laajassa mitassa 1920-luvulta alkaen tarjosivat mahdollisuuden entistä pitempiin ja nopeampiin työmatkoihin. 1800-luvun lopulta aina 1970 80-luvuille saakka rautatiet palvelivat Turun seudullakin alueen sisäistä liikennettä. Rautatiet vahvistivat niiden varsilla sijaitsevien kylien kehitystä ja rautatieseisakkeille syntyi uutta asutusta. Myöhemmin linja-autoliikenteen yleistyttyä kaupunkiseutuun kytkeytyivät vähitellen myös radanvarsien ulkopuoliset Turun lähitaajamat. Perinteinen raitiotie oli Turun kaupunkikehityksen näkökulmasta kulkuväline, joka palveli ja laajensi jalankulkukaupungin rakennetta. Raitiotieliikennettä täydensi yksityisten yrittäjien hoitama linja-autoliikenne, joka alkoi Turussa vuonna 1923. Toiseen maailmansotaan mennessä ruutukaavan ympärille rakentuivat esikaupunkialueet mm. Pohjolan, Raunistulan, Nummenmäen ja Vähä-Heikkilän suunnilla. Silloinen jalankulku- ja raitiovaunukaupunki ulottui 1,5 3 kilometrin etäisyydelle Kauppatorilta. Sodan jälkeen teollisuuselinkeinojen kehittyminen toi kaupunkiin uusia työpaikkoja ja asukkaita. Turun esikaupunkialueet laajenivat ja täydentyivät 3 4 kilometrin päähän keskustasta ulottuvaksi pientalovyöhykkeeksi. Uusia asuinalueita syntyi myös Turun naapurikuntien alueelle. Oma vaikutuksensa liikkumiseen ja kaupunkialueen kehitykseen oli polkupyörän yleistymisellä. Vielä 1950-luvulla pyörä palveli tehokkaasti tiiviin jalankulku- ja raitiovaunukaupungin ja sitä ympäröivien esikaupunkialueiden liikkumistarpeita. Joukkoliikennekaupungin järjestelmä syntyi 1960 1980-luvuilla lähiörakentamisen myötä. Sen rakennuspalikoita olivat lähiöt, lähiöiden sisällä kävelyetäisyydelle sijoitetut lähipalvelut sekä liikkumistarvetta keskustaan ja työpaikkoihin hoitavat bussireitit. Turussa lähimmät lähiöt rakennettiin jalankulkukaupungin reunoille 2 3 kilometrin päähän keskustasta, mutta pääosin lähiövyöhyke sijoittuu 3 6 kilometrin säteelle keskustasta. Lähiökaudella rakentuivat myös 7 8 kilometrin etäisyydellä Turusta sijaitsevat Raision ja Kaarinan kerrostalokeskustat liikekeskuksineen. Viime vuosikymmeniä on hallinnut autokaupunkikehitys Sotien jälkeen alkaneen ja edelleen jatkuvan autoistumisen myötä henkilöautosta tuli kaupunkiliikennettä hallitseva ja kaupunkikehitystä ohjaava kulkutapa. Vaikka joukkoliikennekaupungin fyysinen rakenne on edelleen olemassa, sen asema kaupunkijärjestelmänä on heikentynyt. Auton kilpailukyky on kasvanut varsinkin pienempien lähiöiden joukkoliikennepalveluihin verrattuna. Edelleen lähiöt, kehyskuntien keskukset ja niiden bussilinjat muodostavat rungon joukkoliikennekaupungin järjestelmälle. Autokaupunkikehitykselle on ollut luonteenomaista auton käyttöön perustuvien pientaloalueiden levittäytyminen kauas kaupunki- ja taajamakeskusten ulkopuolelle. Turun ympäristökuntien kasvu on kiihtynyt ja myös Turussa pientalorakentamisen painopiste on siirtynyt pohjoisen Turun ja saarten autokaupunkialueille 6 12 kilometrin etäisyydelle keskustasta. Väestönkasvu on ollut nopeaa aina 15 kilometrin säteellä Turusta ja kauempanakin väkimäärä on tasaisesti kasvanut. Samanaikaisesti palveluita on siirtynyt asuinalueilta ja pienemmistä keskuksista ensin niiden reunoille ja myöhemmin pää- ja kehäteiden varsien liikekeskittymiin. Joukkoliikenteen käytön vähentyessä myös sen tarjonta on heikentynyt monilla alueilla. Kehityksen seurauksena osa entisestä joukkoliikennekaupungista on muuttunut aiempaa autoriippuvaiseksi rakenteeksi. 1990-luvulta alkaen autokaupunkikehityksen vastapainona täydennysrakentaminen ja entisten satama- ja teollisuusalueiden muuntuminen asuinkäyttöön on kääntänyt Turun ja myös naapurikuntien keskusta-alueiden väestönkehityksen nousuun ja vahvistanut jalankulkukaupunkialueiden asukaspohjaa. Samaan aikaan 3 5 kilometrin säteellä Turun keskustasta sijaitsevan esikaupunki- ja lähiövyöhykkeen asukasmäärä on täydennysrakentamisen ansiosta pysynyt kokonaisuudessaan lähes ennallaan, mutta joukkoliikennekaupunkia on heikentänyt asukasmäärän vähentyminen sen runkona toimivilta vanhoilta lähiöalueilta. Rakennemallisuunnitelma vahvistaa jalankulku- ja joukkoliikennekaupunkia Vuonna 2012 hyväksytyssä Turun seudun rakennemallissa asetettiin tavoitteeksi jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin kehittäminen, mutta samalla tunnistettiin, että autoon perustuvan liikkumisen osuus on jatkossakin suuri. Linjapäätöksen mukaisesti 80 % väestönkasvusta pyritään ohjaamaan ydinkaupunkivyöhykkeelle. Maankäytön kehittämisellä tavoitellaan palveluiltaan sekoittuneen, lyhyiden etäisyyksien jalankulkukaupungin sekä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin ja lähipalvelut tarjoaviin kunta- ja aluekeskuksiin perustuvan joukkoliikennekaupungin kasvattamista. Maankäyttöratkaisussa huomattava osa uudesta maankäytöstä on suunniteltu ohjattavaksi keskustojen jalankulkuvyöhykkeille, edulliselle pyöräilyvyöhykkeelle Turun keskustaa ympäröivälle esikaupunkikehälle, kuntakeskustoihin sekä joukkoliikenteen vahvimpien runkolinjojen varsille. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 70 15 Kuva 5. Yleismalli jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin järjestelmistä (Leo Kosonen: Urban Fabrics -projekti, www.urbanfabrics.fi, 2014). KESKUSTA Jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupungin järjestelmät kohtaavat kaupungin keskustassa. Keskusta on perinteistä jalankulkukaupunkia, mutta samalla se toimii sormimaisen joukkoliikennejärjestelmän ytimenä. Keskustan on oltava saavutettavissa myös autolla, mutta auton ei tarvitse hallita kaupunkitilaa ja sen käyttöä. JALANKULKUKAUPUNKI Jalankulkukaupungille on tyypillistä monipuolinen palvelutarjonta ja toiminnoiltaan sekoittunut rakenne, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut lomittuvat toisiinsa. Palvelujen hyvästä saavutettavuudesta ja lyhyistä etäisyyksistä johtuen suuri osa matkoista kuljetaan jalan. Jalankulkukaupungin rakenne tukee autotonta asumista ja autonomistus onkin selvästi muita vyöhykkeitä vähäisempää. Alueella on paljon jalankulkuystävällistä katuympäristöä ja muuta julkista tilaa, jossa ympäristön mittakaava ja liikennejärjestelyt tukevat jalankulkua, oleskelua ja pyöräilyä. Varsinainen jalankulkuvyöhyke monipuolisine palveluineen ulottuu noin 15 minuutin eli noin kilometrin säteelle keskustasta, mutta sen ympärillä jalankulun reunavyöhyke voi isommissa kaupungeissa ulottua parin kilometrin säteelle keskustasta. Myös pienempien kunta- ja alakeskusten ydinalueet voivat olla luonteeltaan jalankulkukaupunkia. PYÖRÄILYKAUPUNKI Polkupyörän kilpailukyky on parhaimmillaan jalankulkukaupungissa ja sitä ympäröivällä esikaupunkivyöhykkeellä noin 15 minuutin eli 3 4 kilometrin etäisyydellä keskustasta. Erityisesti työmatkoilla pitempiäkin pyörämatkoja tehdään paljon ja sujuva pääreitistö ulottaa tehokkaan pyöräilykaupungin helposti 5 8 kilometrin säteelle keskustasta. Myös pienempien kunta- ja alakeskusten sisäisessä liikkumisessa pyöräilyllä on iso rooli. Esikaupunkialueilla ja lähiövyöhykkeellä pyöräily ja joukkoliikennekaupunki täydentävät hyvin toisiaan ja tarjoavat yhdessä monilla matkoilla kilpailukykyisen vaihtoehdon auton käytölle. JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI Joukkoliikennekaupungin alueella joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailukykyinen henkilöautoon verrattuna. Se vaatii riittävää asukastiheyttä, jotta joukkoliikennepalvelut voidaan järjestää tehokkaasti. Samalla iso väestöpohja luo edellytykset paikallisille, jalan saavutettaville lähipalveluille. Joukkoliikennekaupungin runko rakentuu keskustasta ja sormimaisesti päälinjojen varsilla sijoittuvista asukas- ja työpaikkakeskittymistä, perinteisesti kaupunkien lähiöistä. Varsinaiset kaupunkiliikenteen päälinjat ulottuvat yleensä 6 8 kilometrin etäisyydelle keskustasta, sitä kauempana palvelevat seutuliikenteen pääreitit, mahdollisesti myös paikallisjuna. AUTOKAUPUNKI Autokaupungin verkostomainen järjestelmä kattaa koko kaupunkialueen. Osin se on päällekkäinen jalankulkuja joukkoliikennekaupungin kanssa, osin se levittäytyy niiden ympärille. Puhtaan autokaupunkialueen pääelementtejä ovat kaupunkiseudun reunamilla levittäytyvät väljät pientaloalueet ja autoliikenteen pääväylien varteen rakentuneet palvelukeskittymät. Ääritilanteessa autokaupunkialueilla henkilöauto on ainoa liikkumisvaihtoehto, kun asutus, työpaikat ja palvelut sijaitsevat kaukana toisistaan eivätkä alueiden väestöpohja ja sijainti luo edellytyksiä tehokkaan joukkoliikenteen järjestämiseen. Autokaupunkialueilla autoa myös käytetään paljon ja alueiden asuntokunnista suurella osalla on usein kaksi tai useampia autoja. Myös jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin alueella on paljon toimijoita ja asukkaita, jotka toimivat merkittäviltä osin tai jopa ensisijaisesti autokaupungin järjestelmän puitteissa. Osa jalankulku- ja joukkoliikennekaupungin alueelle sijoittuneista autokaupungin toiminnoista ja elementeistä sopeutuu ympäristöönsä, osa on sen kanssa enemmän tai vähemmän ristiriidassa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 71 16 3.2 MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS Rakennemallin maankäytön kehittämisalueiden saavutettavuusanalyysi osoittaa kuinka suuri potentiaali eri alueilla on kestävien kulkutapojen käyttöön toimintojen saavutettavuuden näkökulmasta. Saavutettavuusanalyysin perusteella voidaan tehdä mm. seuraavia päätelmiä: Koska Turun keskustan ja sitä ympäröivän vyöhykkeen osuus seudun asukkaista ja työpaikoista on suuri, sekä asukas- että työpaikkasaavutettavuus on kaikilla kulkutavoilla paras lähellä Turun keskustaa sijaitsevilla alueilla. Autosaavutettavuus on hyvä myös Turusta säteittäisesti lähtevien pääväylien ja kehätien varsilla, mikä myös heijastuu autosidonnaisen maankäytön ja autokaupunkityyppisen rakenteen sijoittumispaineena niiden varsilla. Tiheästä bussitarjonnasta huolimatta Naantalin ja jossain määrin myös Raision joukkoliikennesaavutettavuus on heikko, mikä johtuu bussiyhteyden hitaudesta. Myös Paimion joukkoliikennesaavutettavuutta heikentää pääreitin hitaus. Kehittämistarpeina ovat suoraan Naantalintietä, Raumantietä ja Helsingintietä pitkin kulkevien nopeiden bussivuorojen lisääminen. Joukkoliikennepalvelujen näkökulmasta edullisimmat maankäytön täydentämisalueet ovat Turun kaupunkiliikenteen päälinjojen varsilla, Raisioon, Lietoon ja Kaarinaan kulkevien runkoreittien varsilla, kävelyetäisyydellä pysäkeistä, sekä Liedon, Kaarinan, Raision ja Paraisten keskustoissa. Hirvensalon joukkoliikennesaavutettavuus on suhteellisesti heikko. Sitä on tarpeen ja mahdollista parantaa maankäytön lisääntyessä. Pyöräilysaavutettavuuden näkökulmasta suhteellisesti heikoimpia alueita on Hirvensalon pohjoiskärki. Suora yhteys uuden jalankulku- ja pyöräilysillan kautta toisi alueen kävely- ja pyörämatkan päähän osaksi keskustan reunavyöhykettä. Pyöräilysaavutettavuutta voidaan parantaa maankäytön painopistesuunnilla nopeilla pikapyörätieyhteyksillä. Kestävien liikkumismahdollisuuksien näkökulmasta Turun seudun rakennemallin uusista ja täydennettävistä maankäyttöalueista edullisimmat sijoittuvat kävelymatkan päähän Turun ja lähikuntien keskustoista sekä Turun keskeiselle alueelle alle 3 4 kilometrin vyöhykkeelle keskustasta, jolla joukkoliikenteen palvelut ovat hyvät ja pyöräilymatka keskustaan kohtuullinen. Uusista maankäyttösuunnista heikoin on Turun Yli- Maarian alue, joka sijaitsee kaukana keskustasta ja palveluista ja joka on rakenteeltaan autokaupunkialuetta. Alueelle on mahdotonta järjestää kustannustehokkaasti hyviä joukkoliikennepalveluja. Asukassaavutettavuus kertoo kuinka hyvin seudun asukkaat saavutetaan ao. kulkutavalla tarkastelupisteestä. Tietoa voidaan hyödyntää työpaikka-alueiden ja palvelujen suunnittelussa. Työpaikkasaavutettavuus kertoo, kuinka hyvin seudun työpaikat ovat saavutettavissa ao. kulkutavalla tarkastelupisteestä. Tietoa voidaan hyödyntää erityisesti asuinalueiden sijoittamisessa ja suunnittelussa. Kuva 6. Rakennemallin suunniteltujen maankäyttöalueiden asukassaavutettavuus joukkoliikenteellä talvella 2013 2014 ennen Föliliikennettä (Turun ja naapurikuntien yhteinen kaupunkiliikenne). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 72 17 Satavaan ja Kakskertaan esitetyt asuinalueet ovat autokaupunkia, jonne on vaikeaa ja kallista järjestää hyviä joukkoliikennepalveluja. Naantalin Luonnonmaalle suunnitellut uudet maankäyttöalueet ovat pitkälti autokaupunkirakennetta, vaikka ne osin sijoittuvatkin pyöräilyetäisyydelle Naantalin keskustan palveluista. Kaarinassa toistaiseksi lähes rakentamattoman Lemunniemen alueen suunnittelussa tulisi ottaa lähtökohdaksi se, että alue voidaan palvella yhdellä tehokkaalla ja nopealla joukkoliikennelinjalla, jotta vältytään puhtaan autokaupunkirakenteen laajenemiselta. Liedossa Ilmaristen maankäytön laajeneminen pohjoiseen etäälle nykyisestä bussireitistä vaatii joukkoliikenteen ja maankäyttösuunnitelmien yhteensovittamista. Raisiossa saavutettavuuden kannalta haastava alue on kaukana palveluista sijaitseva ja hankalasti bussilla palveltava Kaanaan alue. RAKENNEMALLIN MAANKÄYTTÖALUEIDEN ASUKAS- JA TYÖPAIKKASAAVUTETTAVUUS KESTÄVILLÄ KULKUTAVOILLA (PYÖRÄ JA JOUKKOLIIKENNE) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 73 18 3.3 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN PALVELUTASO JA KEHITTÄMISTARPEET LIIKKUMISVYÖHYKKEILLÄ Kaupunkiseudun liikennejärjestelmän palvelutaso on sitä parempi, mitä helpommin se pystyy palvelemaan vaihtelevia liikkumistarpeita ja mitä helpommin se mahdollistaa käyttäjien liikkumisen tapojen muutoksia. Liikennejärjestelmän toimivuus on kunkin käyttäjän jokaisella matkalla yksilöllinen kokemus, joka riippuu matkan tarkoituksesta, ajankohdasta, suuntautumisesta, henkilön arvostuksista ja kyvyistä suoriutua liikenteessä. Kaupunkiseudun liikennejärjestelmän palvelutason kuvaaminen yksittäisten väylien tai liikennpalvelujen tilaa tai tasoa kuvaamalla ei ole tarkoituksenmukaista eikä edes mahdollista. Tässä työssä palvelutasoa on kuvattu toimintojen saavutettavuuden avulla. Jalankulku- ja pyöräilyvyöhyke Puolen tunnin pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta asuu noin puolet suunnittelualueen väestöstä. Lasten ja nuorten suhteellinen osuus alueella on muita ikäryhmiä alemmalla tasolla, mutta seudun työikäisestä väestöstä jopa yli 50 % asuu puolen tunnin pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta. Tälle etäisyydelle sijoittuu myös suuri määrä Kaarinan ja Raision työikäisestä väestöstä, mikä lisää työmatkaliikenteelle sopivien reittien kysyntää näiden kolmen keskustan välillä. Turun keskustasta Raisioon, Kaarinaan ja suurimpiin lähiöihin johtavien pääreittien sujuvuuden ja houkuttelevuuden parantaminen onkin tärkeimpiä lähtökohtia pyöräilyn kehittämistoimia suunniteltaessa. Myös pyöräteiden tai -kaistojen toteuttamisen Turun keskustaan ja viihtyisien pyöräilyreittien toteuttamisen asunto- ja puistoalueiden kautta keskuksiin koettaisiin parantavan selvästi pyöräilyn nykyisiä olosuhteita. Seututasolla noin 30 50 minuutin pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta asuu noin 18 % koko suunnittelualueen väestöstä ja rakennemallialueen muissa kunnissa (pl. Turku, Naantali, Raisio, Kaarina, Lieto) 30 minuutin pyöräilyetäisyydellä kuntakeskuksista asuu 12 % suunnittelualueen väestöstä. Lasten ja nuorten osuus näillä vyöhykkeillä on muuta väestöä korkeampi. Pyöräilyn näkökulmasta kysyntä on suurinta lähiliikkumisessa kouluihin, kauppoihin ja harrastepaikoille. Merkittävimmät palvelutasopuutteet tällä vyöhykkeellä liittyvät jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin: Puutteet turvallisuudessa ja turvallisuudentunteessa. Jalankulkuympäristön epäviihtyisyys. Pyöräteiden talvihoidon vaihteleva laatu, päällysteiden heikko kunto sekä reittien epäviihtyisyys. Pyöräreittien laatutason vaihtelut (reunakivet, ajogeometria), verkon epäjatkuvuuskohdat ja pakotetut puolenvaihdot heikentävät sujuvuutta ja turvallisuutta. Turun keskustan pyöräilyverkon epäjatkuvuuskohdat. Ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten kannalta puutteita on myös jalankulkuympäristön esteettömyydessä. Tavoitetilanteessa jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeen asukkaat voivat hoitaa pääosan arkiliikkumisen tarpeista (työssäkäynti, asiointi, vapaa-aika) kestävillä kulkutavoilla. Liikenneympäristö on suunniteltu keskeisellä vyöhykkeellä kestävien kulkutapojen käytön näkökulmasta (katutilan käyttö, jalankulkuympäristön viihtyisyys, pyöräliikenteen ratkaisujen sujuvuus, pysäköinnin järjestelyt jne.). Joukkoliikennevyöhyke Puolen tunnin joukkoliikenne-etäisyydellä Turun keskustasta asuu reilu neljäsosa (27 %) koko suunnittelualueen väestöstä. Joukkoliikennevyöhykkeen (karkeasti käsittäen Turun esikaupunkialueet, lähiöt ja kaupunkiseudun kehyskuntien keskustaajamat) yleisin asuntokunta on lapseton pariskunta. Vyöhyke on osin päällekkäinen suppeamman pyöräilyvyöhykkeen kanssa, mikä tarkoittaa käytännössä, että asukkailla on tällä vyöhykkeellä käytössä useita vaihtoehtoisia kulkutapoja. On myös huomattava, että vyöhyke ulottuu sormimaisena rakenteena Kaarinan, Raision ja Liedon keskustoihin ja palvelee siten hyvin niiden ja Turun välistä työ-, asiointi- ja vapaa-ajan liikennettä. Laajemmalla 50 minuutin joukkoliikennevyöhykkeellä asuu noin 40 % suunnittelualueen väestöstä. Tällä vyöhykkeellä lasten ja nuorten osuus on korkea. Lasten ja nuorten liikkumistarpeet painottuvat kuitenkin lähiliikkumiseen, joten potentiaalisimmat joukkoliikenteen käyttäjäryhmät ovat työikäinen väestö ja yli 65-vuotiaat. Merkittävimmät palvelutasopuutteet ovat: Joukkoliikenteen palvelutaso Turun kaupunkiliikennealueen (Föli-alueen) ulkopuolella. Reaaliaikaisen ja mobiilin joukkoliikenneinformaation puute Föli-alueen ulkopuolella. Joukkoliikenteen sujuvuus Turun keskustaan suuntautuvassa liikenteessä. Joukkoliikenteen liityntämatkojen olosuhteet ja palvelut. Nopeiden seudullisten pyöräilyn pääreittien puute. Lasten ja nuorten liikenneturvallisuus. Tavoitetilanteessa joukkoliikennevyöhykkeen asukkaat voivat hoitaa pääosan Turun kaupungin alueelle suuntautuvasta työmatkaliikkumisesta joukkoliikenteellä. Asiointi- ja vapaa-ajan liikkumisessa jalankulku- ja pyöräily ovat houkuttelevia vaihtoehtoja lähipalvelujen saavuttamisessa. Alueella on yhtenäinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä ja joukkoliikenteen sujuvuus runkoreiteillä on hyvä. Lisäksi pysäkkiolosuhteita ja -yhteyksiä sekä pyörien ja autojen liityntäpysäköintiä on parannettu. Myös lasten ja nuorten onnettomuuksia on saatu vähennettyä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 74 19 Autovyöhyke Pyöräily- ja joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle jäävällä alueella asuu reilu 30 % seudun asukkaista. Heille toimivin kulkutapa Turkuun suuntautuvassa liikenteessä on henkilöauto. Lähipalveluiden vähäisyys näkyy vyöhykkeen nykyisissä liikkumistottumuksissa selvästi. Toisaalta autoriippuvaisella vyöhykkeellä esimerkiksi päivittäistavaroiden lyhyitäkään ostosmatkoja ei kävellä juuri ollenkaan, mikä on pitkälti asenne- ja tottumuskysymys. Rakennemallin ydinkaupunkiseudun ulkopuolella pääliikkumistapa on auto, mutta palvelukeskusten läheisyydessä palvelut voidaan saavuttaa myös jalan ja pyöräillen. Reunakuntien työssäkäynti- ja asiointiliikenne suuntautuu suuressa määrin ydinkaupunkiseudulle, jolloin parhaiten liikkumistarpeisiin vastaa henkilöauto. Joukkoliikenne on vaihtoehto kuntakeskustasta Turun keskustaan suuntautuville matkoille. Edellytykset kulkutapamuutoksille ovat parhaat lähiliikkumisessa palvelukeskusten lähivyöhykkeillä. Merkittävimmät palvelutasopuutteet ovat: Pyöräilyn olosuhteet kuntakeskusten ja palvelukeskusten lähialueilla Joukkoliikenteen sujuvuus Turun keskustaan suuntautuvassa liikenteessä Joukkoliikenteen liityntämatkojen olosuhteet ja palvelut kuntakeskuksissa Autoliikenteen sujuvuus Turun keskustaan suuntautuvassa ja osin myös seudun poikittaisessa liikenteessä. Palvelutaso on paras alueella, jossa vyöhykkeet limittyvät Seututasolla parhaalle liikkumisvyöhykkeelle, puolen tunnin kestävän liikkumisen (jk+pp ja bussi) etäisyydelle keskustasta sijoittuu noin puolet seudun asukkaista. Alue on pinta-alaltaan suppea, joten kun halutaan saada kehittämistoimenpiteille vaikuttavuutta mm. jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvattamiseksi, ovat edellytykset muutoksen aikaansaamiselle hyvät. Tällä vyöhykkeellä autoton elämä on mahdollista ja edellytykset kestävää liikkumista edistäville kulkutapamuutoksille ovat parhaat. Suurin osa arkiliikkumisen tarpeista voidaan tyydyttää jalan tai pyörällä, ja myös joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 75 20 4 KEHITTÄMISLINJAUKSET Turun seudun liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavat seuraavat viisi pääteemaa: 1. Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräkaupunki 2. Palveleva joukkoliikennekaupunki 3. Toimiva autoliikenne 4. Kustannustehokkaat kuljetukset 5. Turvallinen liikenne ja viisaat valinnat VIIHTYISÄ JA VETOVOIMAINEN JALANKULKU- JA PYÖRÄKAUPUNKI RAKENNETAAN JALANKULKU- JA PYÖRÄKAUPUNKIA Suunnitellaan ja kaavoitetaan toiminnoiltaan sekoittunutta, lyhyiden matkatarpeiden kaupunkirakennetta. Rakennetaan jalankulkijan ehdoilla suunniteltua viihtyisää kaupunkitilaa ja liikenneympäristöä. Sisällytetään kävelyn ja pyöräilyn edellytysten arviointi osaksi valmisteluprosessia aina julkisia palveluja kehitettäessä. Ohjataan kaupallisten palveluiden sijoittumista ja tuetaan lähipalvelujen edellytyksiä maankäytön suunnittelun ja kaavaohjauksen keinoin. LUODAAN SUJUVAT PYÖRÄILYN PÄÄREITIT Luodaan laadukas, kaupunkiseudun eri osat hyvin yhdistävä pyöräilyn pääverkko parantamalla nykyisiä yhteyksiä, täydentämällä verkon puuttuvat osat ja panostamalla väylien kunnossapitoon. Täydennetään Turun keskusta-alueen puuttuvat pyörätiejärjestelyt ja kehitetään pyöräpysäköintiä. Huolehditaan pyöräilyn yhteyksien ja pyöräpysäköintivaatimusten osoittamisesta eri kaavatasoilla. VAIKUTETAAN ASENTEISIIN JA TOTTUMUKSIIN Muutetaan liikkumisen tapoja kestävämmiksi markkinoinnilla ja motivoinnilla. Houkutellaan työpaikat, koulut, vapaa-ajan järjestöt, kunnat ja muut toimijat mukaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. VAHVISTETAAN OSAAMISTA JA TIETOPOHJAA Nostetaan kävely ja pyöräily näkyvämpään asemaan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Parannetaan suunnittelun ja päätöksenteon tietopohjaa käynnistämällä jalankulun ja pyöräilyn määrien ja kulkutapaosuuksien seuranta. TOTEUTTAMISTA OHJAAVIA SUUNNITELMIA: Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelma (2013) Turun kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2010, päivitetään 2014 2015) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 76 21 4.1 VIIHTYISÄ JA VETOVOIMAINEN JALANKULKU- JA PYÖRÄKAUPUNKI Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on kestävän liikennepolitiikan ja kaupunkisuunnittelun kulmakiviä. Kävely ja pyöräily ovat terveellisiä ja ympäristöystävällisiä, niin liikkujalle kuin yhteiskunnalle edullisia kulkutapoja. Ne eivät aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, ilmansaasteita tai melua. Mitä suurempi osa matkoista tehdään jalan tai pyörällä, sitä vähemmän on autoliikenteen ruuhkia ja sitä sujuvampaa myös autoliikenne on. Kun kaupunkirakenne on sellainen, että mahdollisimman moni matka on mahdollista tehdä kävellen ja pyöräillen, vie liikenne vähemmän tilaa ja aiheuttaa vähemmän kustannuksia. Kulkijoille itselleen liikunta ja terveyshyödyt ovat keskeinen motiivi matkojen tekemiseen jalan tai pyörällä. Samalla arkiliikunnan lisääntyminen auttaa kuntia terveydenhoitokulujen kasvun hillitsemisessä. Liikennepolitiikassa ja kaupunkisuunnittelussa kävely ja pyöräily on ymmärrettävä perusliikkumismuodoiksi, joiden olosuhteet otetaan ensisijaisina huomion yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Päämääränä on kulkutapavalintojen monipuolistaminen tilanteissa ja matkoilla, joilla kävely tai pyöräily voi tarjota toimivan ja haluttavan vaihtoehdon. Potentiaalia kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvulle on kaikissa väestöryhmissä, monentyyppisillä matkoilla ja erilaisilla alueilla. Kävelyllä ja pyöräilyllä on tärkeä rooli myös joukkoliikenteen matkaketjujen osana. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on perinteisesti ollut liikenneturvallisuus- ja infrastruktuuripainotteista. Merkittävää muutosta liikkumisvalinnoissa ei kuitenkaan voida saavuttaa vain rakentamalla uusia jalankulun ja pyöräilyn väyliä. Lisäksi tarvitaan asenteisiin vaikuttamista, olemassa olevien väyläverkkojen laatutason nostoa sekä kävelyä ja pyöräilyä suosivaa yhdyskuntarakennetta ja palveluverkkoa. Kuva 7. Keskeisen alueen tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko (Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelma (2013). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 77 22 Asenteisiin ja tottumuksiin vaikuttaminen Asenteisiin vaikuttamisessa korostuvat liikkumisen ohjauksen ja viisaan liikkumisen keinot, joilla erilaisin kannustavin toimin pyritään edistämään kestävää ja turvallista liikkumista ja murtamaan arjen rutiineja ja tottumuksia. Keskeisiä keinoja kävelyn ja pyöräilyn suosion kasvattamiseksi ovat markkinointi ja muut liikkumisen ohjauksen toimenpiteet sekä välineiden, varusteiden ja palvelujen kehittäminen ja käytön edistäminen. Toimenpidetyyppeinä ovat mm.: motivointi ja markkinointi (esim. mainostus ja kampanjat, tietoiskut ja oppaat, vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen, työnantajien tarjoamat kannustimet) osaamisen parantaminen (esim. liikennekasvatus, riskien kartoittaminen, liikkumissuunnitelmien laadinta) olosuhteiden parantaminen (esim. pyörätelineet ja suihkutilat työpaikalla) arjen matkoja helpottavien välineiden ja varusteiden tekeminen tutummiksi (esim. pyörien peräkärryt, tavarapyörät, sähköpyörät). Motivointia ja tiedon levittämistä tarvitaan sekä asukkaille, päättäjille että suunnittelijoille. Lapset ja nuoret ovat hedelmällisintä maaperää asenteisiin ja tottumuksiin vaikuttamisessa, koska nuorena omaksutut liikkumistottumukset heijastuvat myös aikuisiän liikkumisvalintoihin. Myös työpaikat voivat toimintatavoillaan kannustaa työntekijöitä viisaisiin liikkumisvalintoihin, jolloin on mahdollista samanaikaisesti parantaa henkilöstön turvallisuutta, hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä saavuttaa kustannussäästöjä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi tarvitaan tietoa kävelyn ja pyöräilyn määristä ja niiden kehityksestä. Riittävän kattava jalankulkija- ja pyöräilijämäärien ja kulkutapaosuuksien seurantatieto on tarpeen sekä suunnittelun lähtökohtana, päätöksenteon perusteluna että viestinnän tukena. Myös kävely- ja pyöräilyolosuhteiden ja asukastyytyväisyyden kehitystä on tarpeen seurata järjestelmällisesti. Seurannan tulokset on hyvä aika ajoin viestiä julkisesti esimerkiksi kävely- ja pyöräilykatsauksen muodossa. Infrastruktuuri ja ympäristö Hyvä jalankulkuympäristö on viihtyisä, kiinnostava, turvallinen ja esteetön. Kävelymatka on kokemus. Tarvitaan ympäristöä, joka kutsuu ihmiset kävelemään. Turvallisuus ja esteettömyys ovat aina reunaehtoja, kun toteutetaan uutta tai korjataan vanhaa jalankulkuympäristöä. Riittävä talvihoito ja liukkaudentorjunta lisäävät osaltaan esteettömyyttä ja vähentävät tapaturmia. Pyörä valitaan kulkuvälineeksi mielellään, kun reitti on sujuva, ympäristö miellyttävä ja matka turvalliseksi koettu. Liikennejärjestelyjen toimivat yksityiskohdat ja reittien katkeamattomuus ovat tärkeitä. Hyvä talvihoito on edellytys pyörän käytölle talviaikaan. Kesällä taas on huolehdittava väylien korjauksista sekä päällysteen kunnosta ja puhtaanapidosta. Matkan molemmissa päissä tulee säilytystilojen ja pysäköintijärjestelyjen olla toimivia ja helppokäyttöisiä, jotta kynnys lähteä pyörällä liikkeelle on mahdollisimman matala. Laadukas, kattava ja kaupunkiseudun eri osat hyvin yhdistävä pyöräilyn pääverkko tekee pyöräilystä todellisen kulkutapavaihtoehdon ja on keskeinen edellytys pyöräilymäärien lisäämiselle. Pyöräilyolosuhteiden laatutason parantaminen on yksi tärkeimmistä edellytyksistä pyöräilyn suosion lisäämiseksi. Jo olemassa olevien pyöräteiden sujuvuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä on tarpeen parantaa. Siksi kuntien ja ELY-keskuksen toteuttamisohjelmiin tulee sisällyttää nykyisten pyöräreittien ja -olosuhteiden parantamishankkeita vielä puuttuvien pyöräteiden rakentamisen ohella. Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelmassa (2013) on määritelty nykyinen ja tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko ja sen osana pikapyöräteinä sekä viihtyisinä reitteinä kehitettävät yhteydet, asetettu pääverkolle laatutasotavoitteet sekä laadittu olemassa olevan verkon hoitoa, parantamista ja täydentämistä käsittelevä toteuttamisohjelma. Turun kaupunki on päivittämässä Turun kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Kehittämisohjelmassa määritellään mm. pyöräväylien suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet sekä kävelyn ja pyöräilyn pääreitistö Turun taajama-alueella. Lisäksi kehittämisohjelmassa osoitetaan vielä pääreitistöstä puuttuvat yhteydet. Tavoitteena on, että jatkossa suunnitelma päivitetään aina valtuustokausittain. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 78 23 YHDYSKUNTARAKENTEEN JA PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN KEINOT, JOILLA TURVATAAN MAHDOLLISUUS TEHDÄ ARKIPÄIVÄN MATKAT JALAN JA PYÖRÄLLÄ Nykyiset kehityssuunnat eli yhdyskuntien hajautuminen ja palvelupisteiden vähentyminen pidentävät matkojen pituuksia heikentäen kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Samalla autonomistuksen kasvu, varsinkin autokaupunkialueella yleinen perheen toinen auto, vähentää merkittävästi muiden kulkutapojen käyttöä. Maankäytön kehittämisessä tarvitaan kävelyn ja pyöräilyn edellytysten nostamista suunnittelun lähtökohdaksi. Avainasemassa on uuden rakentamisen ohjaaminen kaupunkiseutujen jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeille ja pienempien taajamien keskustojen tuntumaan. Myös julkisen ja yksityisen palveluverkon kehitystä on tärkeää ohjata siten, että palvelut ovat saavutettavissa myös jalan ja pyörällä. 1) Jalankulku- ja pyöräilykaupunkia rakentamaan Suunnitellaan ja kaavoitetaan toiminnoiltaan sekoittunutta, lyhyiden yhteyksien kaupunkirakennetta, jossa liikkumisen lähtökohtana on jalankulku ja pyöräily. Vahvistetaan kaupunkien ja pienempien taajamien jalankulku- ja pyöräilyvyöhykettä lisä- ja täydennysrakentamisella ja käyttämällä hyväksi käyttötarkoitukseltaan muuttuvien teollisuus-, varasto- ja liikennealueiden uudistamisen tarjoamat mahdollisuudet. Luodaan käytännöt kaavojen auditointiin kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta osana niiden normaalia valmisteluprosessia. 2) Palvelut lähelle Nostetaan kävelyn ja pyöräilyn käyttöedellytysten arviointi osaksi normaalia valmisteluprosessia julkisten palvelujen kehittämisessä. Edellytetään palveluverkkoa koskevassa päätöksenteossa liikenteellisten vaikutusten arviointia kestävän liikkumisen näkökulmasta. Ohjataan kaupallisten palveluiden sijoittumista ja tuetaan lähipalvelujen edellytyksiä maankäytön suunnittelun ja lainsäädännön mukaisen kaavaohjauksen keinoin. 3) Yhteydet ja pysäköinti kaavoihin Suunnitellaan jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkot kummankin kulkumuodon omista tarpeista lähtien joko yleiskaavoituksen yhteydessä tai erillisissä suunnitelmissa, joissa kytkentä maankäyttöön pidetään vahvasti mukana. Esitetään tavoiteverkkovaraukset myös yleiskaavakartoilla, jotta ne ohjaavat myös yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Asemakaavatasolla huolehditaan tarvittavista tilavarauksista. Asetetaan pyöräpysäköintinormit kuntien rakennusjärjestyksiin ja kaavamääräyksiin autopaikkojen tavoin. Vaaditaan pyöräpysäköinnin järjestämistavan esittämistä rakennuslupaa haettaessa ja valvotaan niiden toteuttamista. Osoitetaan asemakaavoissa rakennusjärjestystä tarkemmin mm. julkisten ja yksityisten palveluiden pyöräpysäköintipaikkavaatimukset. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISEN INSTITUTIONAALISET EDELLYTYKSET Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on vietävä tavoitelauseista konkreettiseksi osaksi yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Hyvä tahto ei riitä, vaan tarvitaan tavoitteiden mukaisia, kävelyä ja pyöräilyä edistäviä valintoja yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaavissa päätöksissä ja resurssien jaossa. Isotkin kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet ovat edullisia ja kustannustehokkaita verrattuna moniin muihin liikennehankkeisiin. Tahto ja tavoitteisiin sitoutuminen punnitaan myös silloin, kun kävelyn ja pyöräilyn edistäminen vaatii autoilua rajoittavia toimenpiteitä, kuten nopeuksien hillintää ja liikennetilan uudelleenjakoa. 1) Kävely ja pyöräily näkyviin suunnittelussa ja päätöksenteossa Nostetaan sekä kävely että pyöräily järjestelmällisesti esiin kuntien ja valtion liikennehallinnon strategisen tason suunnitelmissa, toteuttamisohjelmissa ja päätöksenteon valmistelussa. Huolehditaan siitä, että kävely ja pyöräily ovat mukana myös laajempien poikkihallinnollisten suunnitelmien laadinnassa, seurannassa ja toimeenpanossa. 2) Tietoa päätösten perustaksi Perustetaan päätöksenteko tietoon nykytilasta ja kehitystrendeistä. Suunnitellaan ja toteutetaan jalankulkija- ja pyöräilijämäärien seudullinen laskentajärjestelmä jatkuvan seurantatiedon tuottamiseksi. Selvitetään keinot tuottaa säännöllisin väliajoin suunnittelun ja seurannan tarvitsemaa liikkumistutkimustietoa eri kulkutapojen käytöstä ja kulkutapaosuuksista. 3) Osaamista ja yhteistyötä Huolehditaan siitä, että toimijoilla on riittävästi asiantuntemusta jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen ja suunnitteluun. Tehdään yhteistyötä hallintorajojen yli sekä järjestötoimijoiden ja asukkaiden kanssa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 79 24 PALVELEVA JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI LUODAAN TEHOKAS RUNKOLIIKENNE Toteutetaan kaupunkiliikenteen runkobussijärjestelmä ja kehitetään vahvoja seutulinjoja. Varaudutaan raitiotieliikenteen käynnistämiseen. TEHDÄÄN MATKOISTA SUJUVIA Nopeutetaan bussien kulkua liikennevaloetuuksien, liikennejärjestelyjen ja bussikatujen avulla. Nostetaan pysäkkien laatutasoa ja kehitetään pyörien ja autojen liityntäpysäköintiä. Rakennetaan Turkuun matkakeskus. TOTEUTTAMISTA OHJAAVIA SUUNNITELMIA: Runkobussilinjaston kehittämisohjelma vuosille 2012 2020 (2012) täydennyksineen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen joukkoliikenteen tarveselvitys (2012) Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely (2011) Turun raitiotien yleissuunnitelma (tekeillä) ja sen pohjalta tehtävät päätökset HELPOTETAAN JOUKKOLIIKENTEEN KÄYTTÖÄ Tarjotaan helppokäyttöistä, ajantasaista ja mobiilia matkustajainformaatiota. Kehitetään ja yhteensovitetaan kaupunki- ja seutuliikenteen taksa- ja lippujärjestelmiä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 80 25 4.2 PALVELEVA JOUKKOLIIKENNEKAUPUNKI Joukkoliikenteen suunnittelu ja hankinta Rakennemallialueella joukkoliikenteen toimivaltaisia lupaviranomaisia ovat Turun kaupunkiseudulle 1.1.2012 perustettu uusi viranomainen ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Rakennemallialueelle on laadittu kuntien ja ELY-keskuksen yhteistyönä vuonna 2010 joukkoliikenteen yhteiset palvelutasotavoitteet, jotka ottavat kantaa yhteysväleittäin ja alueittain lähitulevaisuudessa tavoiteltuun palvelutasoon ja havaittuihin puutteisiin. Alueen ulkoisten joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen on kuvattu Varsinais-Suomen liikennestrategiassa. Turun kaupungin joukkoliikennetoimiston toimivalta-alue käsittää Kaarinan, Naantalin, Raision ja Turun kaupungit sekä Liedon ja Ruskon kunnat. Kaupunkiseudun ydinalueen muodostaman kuuden kunnan yhdessä järjestämä joukkoliikenne (Föli-liikenne) alkoi 1.7.2014. Uudella viranomaisalueella on 280 000 asukasta, ja joukkoliikenteen nykyiset matkustajamäärät ovat noin 25 miljoonaa matkaa vuodessa. Kuntien yhteinen joukkoliikenteen kehittämiselle asetettu tavoite on, että joukkoliikenteen käyttö on helppoa ja edullista kuntarajoista riippumatta. Muissa rakennemallialueen kunnissa toimivalta on Varsinais-Suomen ELY-keskuksella, joka vastaa kaupunkiseudun ydinalueen rajat ylittävästä liikenteestä sekä muusta rakennemallialueen joukkoliikenteestä. Alueen väestömäärä on 58 000 asukasta, ja joukkoliikenteen matkustusvolyymi on reilu miljoona matkaa matkaa vuodessa. Kuva 8. Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet yhteysväleittäin. (Lähde: Turun seudun joukkoliikenteen palvelutasomäärittely, 2011). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 81 26 Turun kaupunkiseudun uudella toimivalta-alueella joukkoliikenteen hankintatavaksi on valittu bruttomalli, jossa tilaaja määrittelee reitit, aikataulut ja lippujen hinnat sekä vastaa lippujärjestelmästä, matkustajainformaatiosta ja markkinoinnista. Turun kaupunkiseudun alueella autokalusto uusiutuu kilpailutuksen myötä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimivalta-alueella järjestämistavat muuttuvat asteittain. Noin 30 % siirtymäajan sopimusliikenteestä päättyi 1.7.2014, Varsinais-Suomen ELY-keskus järjestää toimivalta-alueensa joukkoliikenteen jatkossa lähtökohtaisesti palvelusopimusasetuksen mukaisena liikenteenä, jos kunnassa tehdään nykyisin seutu- ja työmatkaliikenteen lipuilla vähintään 10 000 matkaa vuodessa, kuntaparin välillä työmatkapendelöinnin määrä on vähintään 400 työssäkävijää suuntaansa tai silloin, kun toisen asteen opiskelijat ovat ottaneet huomattavan määrän opiskelupaikkoja vastaan kotipaikkakunnan ulkopuolelta. Muita perusteita voivat olla esimerkiksi joukkoliikenteelle asetetut palvelutasotavoitteet tai nykyisen joukkoliikenteen heikko tarjonta silloin, kun paremmalle liikennetarjonnalle olisi kysyntää. Palvelusopimusasetuksen mukaisesti hankitun liikenteen piirissä oleville merkittävimmille yhteysväleille voidaan jatkossakin tarjota yhtenäinen ja todennäköisesti myös asiakkaille markkinaehtoista liikennettä edullisempi lippujärjestelmä. Taksa- ja lippujärjestelmän kehittäminen Turun kaupunkiseudulla otettiin 1.7.2014 käyttöön uusi seudullinen taksajärjestelmä, jossa koko kaupunkiseutu on yhtenäistä taksavyöhykettä. Kaupunkiseudun tasataksan lisäksi Turun ikä- ja alennusryhmät otetaan käyttöön koko kaupunkiseudulla. Tasataksajärjestelmän hyvä puoli on sen helppo markkinoitavuus satunnaisillekin asiakkaille. Samalla lipulla voi matkustaa kuuden kunnan alueella matkan pituudesta riippumatta, mikä alentaa merkittävästi lipunhintoja Turun ympäristökunnissa. Yksinkertainen ja edullinen lippujärjestelmä todennäköisesti houkuttelee uusia käyttäjiä seudulliseen joukkoliikenteeseen. Jos esimerkiksi jokainen kaupunkiseudun asukas tekisi yhden edestakaisen bussimatkan kuukaudessa enemmän kuin nyt, matkamäärä kasvaisi 6,7 miljoonaa matkaa vuodessa. Mahdollisesta myöhemmästä vyöhykejärjestelmästä päätetään, kun on saatu kokemuksia ja käytössä on tiedot ensimmäisen vuoden matkamäärästä, lipputuloista ja nettokustannuksista (esimerkiksi vuoden 2015 loppupuolella). Tasataksajärjestelmän lisäksi myös lippujärjestelmä monipuolistuu kaupunkiseudun muiden kuntien asukkaiden (100 000 as.) kannalta Turun kaupungin ikärajat ja alen- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 82 27 nusryhmät otetaan käyttöön koko kaupunkiseudulla. Tällä on todennäköisesti huomattava joukkoliikenteen käyttöä lisäävä vaikutus, koska lippujärjestelmä selkeytyy ja matkustuksen hinta alenee muualla paitsi Turussa. On arvioitu, että muutoksen myötä säännöllisesti kausilipuilla matkustavien määrä voisi lisääntyä 10 %. Kahden tunnin vaihto-oikeus kertalipuissa suosii ja tukee keskustassa käyntiä, millä on keskeinen vaikutus keskustan houkuttelevuuden kannalta. ELY-liikenteessä ovat toistaiseksi käytössä nykytyyppiset seutu- ja työmatkaliput, jotka ovat sidoksissa nykyisin käytössä olevaan järjestelmään voimassa olevien liikennöintisopimusten myötä. Tällä hetkellä Turun toimivalta-alueen ulkopuolelta matkaavat tekevät vuosittain n. 91 000 jatkomatkaa seutulipulla Turun sisäiseen liikenteeseen. Turun seudulla ELY-keskuksen toimivalta-alueella nykyisin voimassa olevat liikennöintisopimukset ovat päättymässä pääosin vuosina 2015 ja 2016, jonka jälkeen liikenteet kilpailutetaan uudelleen. Uusissa liikennöintisopimuksissa otetaan käyttöön valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä Waltti, joka perustuu vyöhykekohtaisiin taksoihin. ELY-keskus on valinnut etäisyysperusteisen vyöhykemallin alueelleen. Turun toimivaltaisen viranomaisen ja ELYkeskuksen taksa- ja tariffimallien yhteensovittamiseen ja korvauskäytäntöjen sopimiseen liittyy moninaisia haasteita siirtymäajan loppuun v. 2018 saakka. Joukkoliikenteen maksu- ja infojärjestelmäuudistus Turun kaupunkiseudulla on taksa- ja lippujärjestelmän muutoksen ohella käynnissä maksu- ja informaatiojärjestelmän uudistaminen. Osana sitä uudistetaan myös busseihin sijoitetut rahastuslaitteet, itsepalvelulukijat ja niiden tarvitsemat oheislaitteet. Tavoitteena on parantaa reaaliaikaisen matkustajainformaation laatua sekä laajentaa joukkoliikenteen liikennevaloetuuksia. Reaaliaikainen asiakasinformaatio on joukkoliikenteen kehittämistoimien tärkeimpiä prioriteetteja. Siihen sisältyy mm. mobiili ajantasatieto bussien kulusta sekä reaaliaikaiset näyttölaitteet keskeisille pysäkeille. Kaupunkiseudulla maksu- ja infojärjestelmän kokonaisuudistus otettaneen käyttöön vuonna 2015. Uudistuksella on merkittävä vaikutus joukkoliikenteen käytettävyyteen, matkustajainformaation laatuun sekä liikennöinnin luotettavuuteen, täsmällisyyteen ja sujuvuuteen. Mm. pysäkkiajat lyhenevät, kun kontaktikortit poistuvat. Toimivaltaisten viranomaisten valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä Waltti otetaan asteittain käyttöön Turun seudulla vuodesta 2016 lähtien. Waltti on yhteensopiva Turun kaupunkiseudun lippu- ja maksujärjestelmän kanssa, joten samalla matkakortilla pystyy tekemään sekä perus- että jatkomatkoja. Markkinaehtoisen liikenteen harjoittaja voi ottaa Waltti lippu- ja maksujärjestelmän käyttöönsä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 83 28 Runkobussijärjestelmän käyttöönotto Turun kaupunkiseudulla ollaan siirtymässä bussien muodostamaan runkobussilinjastoon. Bussien runkolinjaston vaiheittainen toteuttaminen vahvistaa nykyisiä joukkoliikennekäytäviä, mikä luo laajemminkin edellytyksiä kestävien kulkutapojen lisäämiselle. Runkobussijärjestelmä tukee keskeisesti rakennemallialueen maankäytön kehittämistä. Runkobussilinjaston toteuttamiseen liittyvät kiinteästi joukkoliikenteen etuudet (valoetuudet ja joukkoliikennekaistat), jotta voidaan varmistaa liikenteen täsmällisyys ja luotettavuus. Joukkoliikenne-etuuksien toteuttaminen edistää myös muuta joukkoliikennettä ja parantaa joukkoliikenteen uskottavuutta liikennejärjestelmän keskeisenä osana. Edellä mainitut kehittämistoimet yhdistettynä keskeisten pysäkkien ajantasaisiin aikataulunäyttöihin parantavat yhtäältä asukkaiden joukkoliikennesaavutettavuutta ja toisaalta joukkoliikenteen käytettävyyttä. Joukkoliikenteen esteettömyyttä tulee edelleen kehittää (korkeatasoiset ja esteettömät pysäkit/kalusto), jotta mahdollisimman suuri osa ikääntyvistä voisi tehdä matkansa joukkoliikenteellä. Runkobussilinjojen brändäyksellä ja palvelumuotoilulla parannetaan asiakaspalvelukokemusta. Vuoteen 2020 mennessä esitetään toteutettavaksi 7 runkobussilinjaa. Runkobussilinjat 2, 3, 5 ja 7 esitetään käynnistettäväksi kesällä 2014 ja linjat 1, 4 ja 6 syksyllä 2016. Tavoitteena tulee pitää, että kaikki esitetyt kehittämistoimenpiteet saadaan tehtyä vuoden 2016 loppuun mennessä. Linjan 18 aikatauluja on jo tiivistetty. Runkobussilinjastosuunnitelman matkustajamäärien ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 11 % nykytilanteesta (3,0 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa vuodessa), mistä osa selittyy maankäytön kasvulla. Runkobussilinjaston vuotuisten liikennöintikustannusten on arvioitu olevan noin 23,7 miljoonaa euroa. Kaupunkiseudun ja muun alueen liikenteiden yhteensovittaminen Turun kaupunkiseudun ja ELYn toimivalta-alueen liikenteiden hyödyntäminen ristiin ja liikenteen yhteensovittaminen viranomaisten kesken on ensisijaisen tärkeää kokonais- TURUN KAUPUNKISEUDUN RUNKOBUSSILINJASTO 1 6 2A 2 8 6,7 2,2A 5A,5B,5C 3B 3A 3A,3B 9 1 5C RUNKOBUSSILINJAT 1 Lentoasema Kauppatori Satama 2 Kohmo Kauppatori Länsinummi 2A Kohmo Kauppatori Liljalaakso 3A Varissuo Kauppatori Pansio 3B Varissuo Kauppatori Perno 5 Ylioppilaskylä Kauppatori - Moikoinen 5A Ylioppilaskylä Kauppatori Haarla 5B Ylioppilaskylä Kauppatori Oriniemi 5C Ylioppilaskylä Kauppatori Maanpää/Oriniemi 6 Lieto Kauppatori Naantali 7 Kaarina Kauppatori Naantali 8 Runosmäki Kauppatori Harittu 9 Kauppatori Skanssi Vaala 8 5C 7 5B 5C 5A 5B 5A Kuva 9. Runkobussilinjasto. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 84 29 palvelun kannalta. Turun toimivalta-alueella tehdyt nousut ovat tärkeitä, koska nousukorvauksilla on merkitystä pidemmän matkan liikenteen kannattavuudelle. Toisaalta Turun toimivalta-alueen palvelutarjonnan mahdollistamat jatko- ja vaihtomatkat ovat erittäin tärkeitä ELY-liikenteen matkustajille. Eri tarpeiden onnistunut yhteensovittaminen edellyttää mm. kilpailutuksien synkronointia, tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä ja suunnittelua siitä, mitä vaikutuksia eri toimivaltaisten viranomaisten tekemillä hankinnoilla on toisen alueen liikenteeseen ja liikkumismahdollisuuksiin. Joukkoliikennekatujen ja pysäkkijärjestelyjen kehittäminen Seudulla tutkitaan neljää joukkoliikennekatua: Halisten (runkolinja 4) Ylioppilaskylän läpi kulkeva linja, Kohmon yhteys (runkobussilinja 2) Kaarinan puolelle, Muhkuri ja bussikatu Vaala Lähteenmäki (Kaarina). Toteutuksen tarve ja yksityiskohdat tarkentuvat kaavoituksen edetessä ja katuhankkeiden vaikutusten tarkentuessa. Tavoitteena on, että runkobussilinjaston yhteyteen toteutetaan noin 40 laatupysäkkiä vuoteen 2016 mennessä. Osa pysäkeistä sijaitsee maantieverkolla. Seudulliset pyöräilyn liityntäpysäköinnin kehittämiskohteen on esitetty matkaketjujen kehittämistä koskevan luvun yhteydessä. Kauppatori on selkeästi tärkein kaupungin sisäisen ja seudullisen liikenteen vaihtoterminaali. Linja-autoasema sekä keskustan ja Kupittaan rautatieasemat ovat puolestaan tärkeimmät terminaalit yhteyksissä kaukoliikenteen verkkoon. Linja-autoasema ja Tuomiokirkkotorin pysäkit ovat myös erittäin tärkeitä seudullista liikennettä yhdistäviä vaihtoalueita, koska kaikkien seudulta tulevien liikenteiden ei ole mahdollista ajaa Kauppatorille. Em. paikkojen lisäksi Turun kaupungista löytyy myös muita tärkeitä joukkoliikenteen kohteita, jotka toimivat runkobussilinjoja ja täydentäviä linjoja yhdistävinä vaihto-alueina. Tällaisia ovat keskeiset pysäkkialueet Satakunnantien, Uudenmaankadun, Eerikinkadun, Humalistonkadun ja Hämeenkadun varsilla. Turussa matkakeskuksen rakentaminen nykyisen linjaautoaseman tuntumaan yhdistäisi junien ja linja-autojen kaukoliikennepalvelut samaan paikkaan sekä kytkisi junaliikenteen nykyistä paremmin Turun paikallisliikenteeseen. Matkakeskuksen toteuttaminen on merkittävä kaupunkikehityshanke, johon liittyy myös toimitila- ja asuntorakenta- VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 85 30 mista. Turun Matkakeskus -hankkeen ja asemanseudun kehittämisen edistämiseksi käydään neuvotteluja hankeen eri osapuolien kanssa. Tavoitteena on saada aikaan aiesopimus valtion kanssa ja luoda sen myötä edellytykset esiselvityksen laatimiselle ja asemakaavoituksen käynnistämiselle. Toteutus ajoittuisi tämän hetken käsityksen mukaan vuosille 2018 2025. Joukkoliikenteen infratoimenpiteet maantieverkolla ELY-keskuksen joukkoliikenteen infratoimenpiteitä kohdennetaan joukkoliikenteen keskeisimmille yhteyksille. Toimenpiteiden pääpaino on Turun kaupunkiseudulla, mutta myös muualle tehdään parannuksia mm. liikenneturvallisuusnäkökulmista. Turun ydinkaupunkiseudun yhteysväleistä keskeisiä ovat Turku Kaarina, Turku Lieto ja Turku Naantali. Turun kaupungin alueella maanteiden osuus on pieni. Muut koko kaupunkiseudun keskeiset yhteysvälit ovat Turku Paimio, Turku Parainen, Turku Mynämäki ja Turku Aura. MAL-rahoitusta voidaan kohdentaa myös joukkoliikenteen infran parantamiseen ja näin on tehtykin Raisiossa Turku Raisio Naantali-linjan varrella. Jatkossa Kaarinan suunta on hyvä ehdokas MAL-hankekokonaisuudeksi, sillä kehittämistarpeisiin liittyy sekä joukkoliikenne-, pyöräily- että liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Vastuutahoina katuverkon osalta ovat Turku ja Kaarina sekä maantieverkon osalta ELY-keskus. Valtatie 8:n yhteysvälihankkeen toteuttamisen yhteydessä toteutetaan joukkoliikenteen infratoimenpiteitä, mm. uusia pysäkkejä, liityntäalueita ja pyöräparkkeja. Vastaavantyyppisiä toimenpiteitä on tuotu esille myös valtatiellä 9 Turku Tampere-yhteysväliselvityksen yhteydessä. VARAUTUMINEN RAITIOTIEHEN Turun raitiotien yleisuunnittelu käynnistyi 2013 ja valmistuu 2015. Keväällä 2014 Turun kaupunginhallitus hyväksyi esityksen jatkosuunnitteluun valittavista linjauksista. Raitiotien ensimmäisen vaiheen tulisi olla kustannuksiltaan riittävän alhainen, jotta raitiotie olisi kustannustehokas ja toteuttamiskelpoinen sekä Turun kaupungin että valtion näkökulmasta. Esityksen mukaan jatkosuunnittelu ja tarkemmat vaikutusarviot laaditaan kolmihaaraiselle ensimmäisen vaiheen raitiotielle, jossa raitiotielinjat kulkevat Kauppatorilta Runosmäkeen, Skanssiin ja Varissuolle. Kyseisillä raitiotielinjoilla saadaan katettua Turun suurimmat aluekeskukset, suurimmat lähiöt, suurimmat työpaikkakeskittymät sekä rautatie- ja linja-autoasemat. Raitiotievarikkoa esitetään Rieskalähteentielle. Lisäksi esitetään, että raitioteiden jatkomahdollisuudet Raisioon ja Kaarinaan otetaan mukaan suunnitelmaan, jotta maankäytön suunnittelussa osataan varautua pitkäjänteiseen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen. Raitiotien toisen vaiheen reitteihin varautumisen tarkoituksenmukaisuus tulee ratkaista raitiotien toteuttamispäätöksen yhteydessä. Raitiotien linjausten valinnan jälkeen voidaan aloittaa ratalinjausten tarkempi varsinainen yleissuunnittelu, jossa esitetään mm. raitiotien sijoittaminen katutilaan, muiden liikennejärjestelyjen periaatteet esimerkiksi kaistajärjestelyjen osalta sekä pysäkkien sijainti. Tarkempien suunnitelmien avulla pystytään valituille linjauksille mm. laskemaan kustannusarvio sekä laatimaan tarkennetut vaikutusarviot. Yleissuunnitelman perusteella on tavoitteena tehdä keväällä 2015 kaupunginvaltuuston päätös raitiotien toteuttamisesta. Matkaketjujen edistäminen Matkaketjujen sujuvuuteen vaikuttavat liikenneinformaation saatavuus ja luotettavuus, liityntämatkojen ja -järjestelyiden toimivuus ja turvallisuus, lippu- ja taksajärjestelmien selkeys sekä myös merkittävimpien terminaalien ja asemien yhteydessä olevien muiden palvelujen monipuolisuus ja laatu. Loppukäyttäjien tarvitsema liikenneinformaatio edellyttää joukkoliikennematkan suunnitteluun soveltuvien palvelujen kehittämistä sekä matkan aikana mobiililaitteisiin tarjottavan häiriö- ja tilannetiedon tarjontaa siten, että matkustaminen on ennustettavaa ja miellyttävää. Julkisten toimijoiden rooli on rajattu lähtötiedon tuottamiseen ja infraan, kuten pysäkkinäyttöihin. Varsinaisten loppukäyttäjäpalvelujen voidaan odottaa toteutuvan markkinaehtoisesti, kun laadukkaita lähtötietoja on tarjolla. Markkinaehtoiset palvelut edellyttävät avoimia rajapintoja eri tietolähteden välillä. Kuva 10. Turun raitiotiesuunnittelussa esillä olleet reittivaihtoehdot sekä katkoviivalla aiemmat varaukset raitiotien jatkamisesta Raisioon ja Kaarinaan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 86 31 Yhteiset lipputuotteet ovat edellytys joukkoliikenteen matkaketjujen lisääntymiselle. Lippujen tulee olla yhteensopivia siten, että käyttäjän ei tarvitse tietää minkä toimivaltaisen viranomaisen liikenteellä hän liikkuu, tai onko tarkoitus käyttää bussia vai junaa. Kulkutapojen yhteiskäyttöä helpotetaan liityntäpysäköintijärjestelyjä kehittämällä. Keskeinen toimenpide on liityntäpysäköintipaikkojen riittävyyden varmistaminen ja houkuttelevuuden lisääminen raideliikenteen asemilla, joilla on kohtalainen junatarjonta Tampereelle sekä Helsingin suuntaan. Autojen pysäköinnin lisäksi tulee lisätä houkuttelevia ja turvallisia polkupyörien pysäköintipaikkoja sekä paikkoja yhteiskäyttöautoille. Myös runkobussilinjojen varrella on potentiaalia erityisesti polkupyörien liityntäpysäköinnille. Liityntäpysäköinti voi olla houkutteleva vaihtoehto myös haja-asutusalueiden iäkkäälle väestölle, jotka voivat autoilla omalla lähialueella, mutta jotka kokevat pidemmät automatkat raskaiksi ja turvattomiksi. Kuva 11. Joukkoliikenneinformaatiota BRAHE-taskunäyttöpalvelussa. Kuva 12. Kaupunki- ja seutuliikenteen nykyiset ja suunnitellut pyöräpysäkit. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 87 32 TOIMIVA AUTOLIIKENNE HYÖDYNNETÄÄN TEHOKKAASTI LIIKENTEEN HALLINNAN KEINOJA Ohjataan liikennekysyntää vähemmän ruuhkaisiin aikoihin, sujuvammille reiteille ja kestävien kulkutapojen käyttöön aktiivisella liikenteen hallinnalla ja pysäköintipolitiikalla. Luodaan liikennetilanteen seurannan avulla edellytykset tehokkaalle liikenteen ohjaukselle ja hallinnalle ja kehitetään liikenteen hallinnan yhteistyömalleja viranomaisten välillä. Varmistetaan valtateiden 9 ja 10 sekä Kaarinantien ja Saaristotien (mt 180, mt 2200) toimivuus ja turvallisuus vaiheistamalla parantamistoimet kustannustehokkaasti. Päätetään valtatien 10 ohitusratkaisusta Liedon keskustan kohdalla ja varaudutaan sen toteuttamiseen. Parannetaan poikittaisliikennettä palvelevaa Turun välikehää vaiheittain liikenteen ja maankäytön kehityksen edellyttämässä tahdissa. VARMISTETAAN PÄÄVÄYLIEN TOIMIVUUS Kehitetään TEN-T ydinverkkoon kuuluvaa, kaupunkiseudun ja koko maakunnan poikittaisliikennettä ja satamakuljetuksia välittävää Turun kehätietä (kantatie 40). TOTEUTTAMISTA OHJAAVIA SUUNNITELMIA: Turun kaupunkiseudun liikenteen ja häiriönhallintasuunnitelma (2013) E18 Turun kehätie Kehittämisselvitys (2014) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 88 33 4.3 TOIMIVA AUTOLIIKENNE Autoistumisen, väestönkasvun ja kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen hajautumisen seurauksena liikenne Turun seudun pääteillä ja -kaduilla on lisääntynyt jatkuvasti. Kehityksen jatkuessa on nähtävissä, että kasvava autoliikenne ruuhkauttaa vähitellen jo nyt kapasiteettinsa äärirajoilla toimivat Turun sisääntuloväylät ja sen jälkeen kehäyhteydet. Ruuhkautumisongelmia ei voida ratkaista vain tie- ja katuverkkoa kehittämällä. Autoliikenteen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen johtaa samalla sen kasvuun ja autoriippuvaisen maankäytön lisääntymiseen, jos samalla ei paranneta muiden kulkutapojen kilpailukykyä ja hillitä maankäytön hajautumista. Turun keskustaan ja keskustan sisääntuloväylille ei myöskään ole mahdollista eikä toivottavaa rakentaa lisää tilaa kasvaville automäärille. Ongelman ratkaiseminen edellyttää määrätietoista autoliikenteen kasvua hillitsevää, ruuhkahuippuja tasoittavaa ja kestävämpiä kulkutapoja suosivaa liikenne- ja maankäyttöpolitiikkaa. Tie- ja katuinvestointien avulla huolehditaan siitä, että seudun ja koko maakunnan henkilö- ja tavaraliikenteelle tärkeät päätiet ja kehäyhteydet toimivat ja liikenne ohjautuu tavoiteltaville reiteille. Liikenteen hallinnan keinot Liikenteen hallinnalla pyritään ohjaamaan kysyntää ja liikennevirtoja mahdollisimman tehokkaasti siten, että edistetään siirtymiä kulkutapojen välillä sekä ohjataan liikennettä toivotuille reiteille ja alueille tai vähemmän kuormitettuihin aikoihin. Liikenteen hallinnan keinot voivat olla vapaaehtoiseen käyttäytymismuutokseen kannustavia tai vahvemman ohjausvaikutuksen omaavia sääntely- ja hinnoittelutoimenpiteitä. Toimenpiteestä riippuen tavoitteena voi olla reagointi yksittäiseen häiriötilanteeseen tai laajemman yhteisesti sovitun liikennepoliittisen päämäärän pysyvämpi edistäminen. Pysäköintipolitiikka liikenteen hallinnan keinoksi Rakennemallin keskeinen tavoite on ydinkaupunkivyöhykkeen tiivistäminen palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen ja liikkumisen tapojen uudistuminen. Pysäköintipaikkojen tarjonta on tehokas kysynnän hallinnan keino ja pysäköinnin järjestämistavoilla voidaan vaikuttaa liikkumistottumuksiin sekä koko kaupunkisuunnittelun periaatteisiin. Pysäköintipolitiikkaa aktivoimalla voidaan edesauttaa rakennemallin tavoitteiden toteuttamista, mutta se edellyttää joustavuuden lisäämistä paikkamäärän mitoituksessa eri liikkumisvyöhykkeillä sekä pysäköintipaikkojen hallinnoinnin uudistamista paikkatarjonnan tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Lisä- ja täydennysrakentamiseen liittyvistä käytännön haasteista pysäköinnin järjestäminen on yksi vaikeimmin ratkaistavista. Nykykäytännön mukaan alueen täydennysrakentamisen suunnittelu alkaakin usein pysäköintipaikkatarpeen laskennasta. Lisä- ja täydennysrakentamisen pysäköintiratkaisujen kehittäminen edellyttää sekä uusia linjauksia strategisemmalla tasolla että ratkaisumalleja käytännön tason ongelmiin. Ydinkaupunkivyöhykkeelle on tarpeen laatia rakennemallin tavoitteiden toteutumista edistävä pysäköinnin kehittämisstrategia. Strategiassa otetaan kantaa mm. seuraaviin asioihin: Pysäköinnin laskentaohje. Laaditaan lisä- ja täydennysrakentamiseen pysäköinnin laskentaohje, jota sovelletaan tapauskohtaisesti yksityiskohtaisen selvityksen pohjalta. Paikkatarpeen määrittämisessä tulee ottaa huomioon taloyhtiöissä jo olevat vapaat paikat sekä joukkoliikenteen palvelutaso tarkasteltavalla alueella. Esikaupunkien kadunvarsien asukaspysäköinti. Asukaspysäköinnin lisääminen kadunvarsilla on keskeinen tapa alentaa pysäköinnin kustannuksia asuinrakentamisessa. Lisäksi se säästää pysäköinnin vaatimaa tilaa. Erityisesti päättyvillä kaduilla osa asukaspysäköinnistä ja vieraspysäköinti tulisi sijoittaa kadunvarteen. Tarjonnan vaiheittain rakentaminen. Tehtyjen selvitysten mukaan uudessa taloyhtiössä autonomistus on vielä alhainen, mutta se nousee noin 10 vuoden sisällä, kun perheet ja niiden tulotaso kasvavat. Näin ollen rakentamiskohteessa voi tulla eteen tarve lisätä paikkatarjontaa alueen elinkaaren aikana. Tähän tuleekin varautua täydennysrakentamiskohteissa varaamalla alueen asemakaavoituksessa pysäköintitontteja, mutta jättää niiden toteuttaminen myöhäisemmäksi. Osa ratkaisua on siirtyminen nimeämättömien paikkojen käyttöön. Liikenteen hallinnan ja älyliikenteen kehittämisteemat Liikenteen hallinnan ja älyliikenteen tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, vähentää liikenteen päästöjä sekä hyödyntää olemassa olevaa liikenneverkkoa tehokkaammin. Monipuolisin keinoin vaikutetaan päätöksiin matkan kulkutavasta, reitistä ja ajankohdasta sekä kuljettajan toimintaan ajon aikana. Toimivan ja tehokkaan liikenteen hallinnan edellytykset voidaan jäsennellä neljälle tasolle: Operatiivinen toimija, joka organisoi tietojen keruun, seuraa tilannekuvaa, ohjaa ja tiedottaa liikennettä sekä osallistuu yhteistyöhön eri viranomaisten kanssa. Riittävän laadukkaat tiedot (tilannekuva) liikennejärjestelmään vaikuttavista suunnitelluista, ennustettavista tai yllättävistä olosuhteista, tapahtumista ja häiriöistä. Työkalut ja palvelut, joilla liikennettä ohjataan tai joilla tieto tavoittaa liikkujat. Liikenteen hallinnan toimijoiden sopimat yhteiset toimintamallit erilaisten häiriötilanteiden hoitoon. Liikenteen hallinnan operatiivisena toimijana on Turun kaupunkiseudun liikennekeskus. Liikennekeskuksessa katuliikenteen hallintaa tehdään yhteistyössä Liikenneviraston maantieliikenteen hallinnan sekä satamaliikenteen ohjauksen kanssa. Seudullisessa yhteistyössä ovat mukana Turun VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 89 34 ja Raision kaupungit. Myös Liikenneviraston Meriliikennekeskus sijaitsee samassa kiinteistössä. Uudenlaisella yhteistyöllä haetaan synergioita sekä parannetaan palvelun laatua erityisesti kaupunkialueella. Liikennekeskuksen toimintaa sekä operaattoreiden työkaluja (esimerkiksi tiedotteiden laadintaa varten) kehitetään jatkossa seudullisena yhteistyönä. Liikennejärjestelmän tilannekuva syntyy tällä hetkellä ajantasaisista keli-, liikenne- tapahtumatiedoista, joita kootaan eri lähteistä. Maantieverkolla on varsin kattava tiesääasemien ja liikenteen automaattisten mittauspisteiden verkosto, mutta katuverkoilta vastaavaa tietoa ei vielä kerätä. Seuraavassa vaiheessa Turun kaupunki ryhtyy kehittämään ratkaisua, jolla tiedot liikenteen sujuvuudesta saadaan koottua liikennevalojärjestelmästä. Silmukkakohtaisten tietojen jako voidaan tehdä Turun kaupungin valojen keskusohjausjärjestelmän uudistamisen yhteydessä vuosina 2014 2015. Tilannekuvan kehittämiseksi myös liikennekameroiden lukumäärää lisätään. Keskeinen osa tilannetietojen keruuta on myös viranomaisten ja kaupungin eri yksiköiden väliset toimintamallit, joilla kerätään ja välitetään tietoja suunnitelluista katu- ja vesijohtotöistä, yleisötapahtumista jne. Myös kaupalliset toimijat tarjoavat mm. matkapuhelinten seurantaan perustuvia liikenteen sujuvuustietoja, joiden hankinta viranomaisten käyttöön on mahdollinen vaihtoehto lähitulevaisuudessa. Liikenteen hallinnan työkaluja ovat esimerkiksi maanteiden vaihtuvat nopeusrajoitukset ja informaatiojärjestelmät, joita kehitetään Turun seudun pääväylillä projektikohtaisesti. Kaikkein olennaisimpia ovat kuitenkin loppukäyttäjille tarjottavat palvelut, joiden kautta liikkujat saavat tiedot liikkumisen vaihtoehdoista ja liikennetilanteesta. Turun kaupunki on uusimassa joukkoliikenteen reittiopas -palvelun. Samassa yhteydessä toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn reittiopas, joka mahdollistaa parhaiden reittien etsimisen omalle matkalleen. Palvelun on määrä olla käytössä vuonna 2015. Viranomaisten yhteistyömalleja kehitetään vuonna 2013 julkaistun Turun kaupunkiseudun liikenteen- ja häiriönhallintasuunnitelman mukaisesti. Toimintamallien tarkoituksena on varmistaa, että palveluketjun kaikki osapuolet toimivat erilaisissa käytännön tilanteissa juuri ennalta sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Toimintamallit on luotu erikseen yllättävien katuverkolla tapahtuvien liikennehäiriöiden, yleisötapahtumien sekä katutyömaiden liikenteellisten vaikutusten hallintaan. Toimintamallit on rakennettu siten, että liikenteelliset haittavaikutukset minimoidaan jo varhaisessa vaiheessa lupaprosessissa ja kaikki osapuolet saavat riittävät tiedot poikkeusjärjestelyistä ym. vaikutuksista. Turun kaupunkiseudun liikenteenhallintakeskus on keskeisessä roolissa tiedon välittämisessä kansalaisille. Reaaliaikaisia liikennetietoja tarjotaan mm. internetissä, navigaattoreissa sekä älypuhelinten sovelluksina. Liikennevirasto on julkaissut keväällä 2014 uuden julkisen tilannekuvapalvelun, joka kattaa myös Turun seudun pääväylät. Lisäksi Liikennevirasto tarjoaa kaikki keräämänsä tilannetiedot ilmaiseksi kaupallisten palvelunkehittäjien käyttöön Digitraffic-tietovarastosta. Yhdistämällä nämä pääväyliä koskevat tiedot paikallisesti tuotettuun viranomaistietoon (katutyöt, tapahtumat, häiriöt) sekä katuverkon sujuvuustietoon (liikennevalot, muut anturit, kaupallinen data) on mahdollista tarjota Turun seudun liikkujille laadukas seudullinen tilannekuvapalvelu. Sovellukset mahdollistavat mm. varoitusten tuottamisen palvelun käyttäjille yllättävistä tapahtumista. Rakennemallialueen pääväylien toimivuus Kokonaisuutena tieliikenteen toimivuus rakennemallialueella on vilkkaimpia päätieverkon osuuksia ja Turun sisääntuloväylien ajoittaista ruuhkautumista lukuun ottamatta toistaiseksi hyvä tai kohtuullinen. Tie- ja katuverkon toimivuus pääyhteyksillä on kriittistä elinkeinoelämän toimijoillle. Turun seudulla merkittävimmät kuljetusvirrat liittyvät Turun ja Naantalin satamien kuljetuksiin, satamien läheisyydessä sijaitsevien logistiikkatoimintojen kuljetuksiin sekä Kaarinan kautta Paraisille suuntautuviin kuljetuksiin. Nykytilanteessa päivittäin ruuhkautuvia päätieosuuksia ovat valtatie 8 Raisiosta pohjoiseen, valtatie 10 Turusta Liedon keskustaan sekä Turun kehätien (kt 40) länsipään osuus Naantali Raisio ja itäosa Kausela (vt 10) Kirismäki (vt 1). Kehätien toimivuuden säilyttäminen on kriittinen kysymys Turun seudun ja koko Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kannalta, koska se on maakunnan ainoa päätietasoinen poikittaisyhteys ja samalla tavaraliikenteen reitti Turun ja Naantalin satamiin. Seudullisella maantieverkolla suurimpia ongelmia aiheuttaa liikenteen ruuhkautuminen ja raskaan liikenteen suuri määrä Kaarinan kohdalla Paraisille johtavalla Saaristotiellä (mt 180) sekä kaupunkiseudun maantiekehän itäosana toimivalla Kaarinantiellä (mt 180, mt 2200), erityisesti sen eteläpäässä välillä mt 110 vt 1. Turun keskustan sisääntulo- ja läpikulkuväylät (mm. Naantalin pikatie, Ratapihankatu, Uudenmaankatu, Koulukatu Puistokatu) toimivat jo välityskykynsä ylärajoilla eikä niiden kapasiteettia ole mahdollista lisätä. Turun sataman ja satama-alueen logistiikkatoimintojen kuljetukset kulkevat nykyisin Turun katuverkon kautta ja ongelmat korostuvat Ratapihankadulla. Valtatie 8 Valtatiellä 8 käynnistyi vuoden 2014 alussa Turku Poriyhteysvälihankkeen 1. vaiheen toteuttaminen, joka sisältää tehokkaimmat yhteysvälin liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta parantavat toimet. Rakennemallialueella kehittämishankkeeseen sisältyy myös tien rakentaminen moottoritieksi Nousiaisiin saakka. Lisäksi hankkeeseen sisältyy liikenneturvallisuustoimenpiteitä välillä Nousiainen Rauma sekä tiejärjestelyjä Porin päässä. Näillä toimenpiteillä valtatien 8 sujuvuus Turun rakennemallialueella on turvattu pitkälle tulevaisuuteen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 90 35 Turun kehätie (E18) E18 Turun kehätie (=kantatie 40) kuuluu EU:n TEN-T Skandinavia Välimeri-ydinverkkokäytävään. Turun kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN-satamat ja toisen Suomen TEN-T lentokentistä eli Turun lentokentän ydinkäytävään. Tieyhteys on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun satamien ja Pietarin välillä. Lisäksi E18-kehityskäytävä on yksi Suomen tärkeimmistä poikittaisliikenteen yhteyksistä sekä henkilöautoliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Yhteysväliä on viime vuosina kehitetty sekä Turun ja Helsingin välillä että Helsingin ja Vaalimaan välillä. Turun kehätien osuudelle ei viime vuosien aikana ole toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ja osuus onkin palvelutasoltaan muuta Suomen E18-yhteyttä alempi. Turun kaupunkiseudulla kehätiellä on valtakunnallisen liikenteen välittämisen lisäksi suuri seudullinen merkitys yhdistäessä Turun ja ympäristökuntien alueita toisiinsa. Turun kaupunkiseudun alueelle on laadittu rakennemalli, jonka mukaan kehätien varren maankäyttöä tehostetaan nykyisestään. Lisäksi tavoitteena on vähentää sataman läpikulkuliikennettä Turun keskustassa ja siirtää satamaliikenne käyttämään enenevissä määrin kehätietä. Kehätien keskeisimmät liikenteelliset ongelmat kohdistuvat liikenteen sujuvuuteen aamu- ja iltahuipputuntiliikenteen aikoina sekä liikenneturvallisuuteen. Myös E18-tien epäjatkuvuuskohdat Raision alueella heikentävät tien liikenteellistä toimivuutta ja liikennejärjestelyiden hahmottamista etenkin raskaan liikenteen osalla. Lisäksi Turun satamaan johtava kuljetusreitti käyttää Turun kehätien ja Turku Porivaltatien eritasoliittymää, jonka ramppien tasoliittymissä on ruuhka-aikoina sujuvuusongelmia. Tämä johtaa liikenteen jonoutumiseen E18-tiellä. Kehätien liikenteen kasvun jatkuessa kasvavat sujuvuus- ja turvallisuusongelmat edelleen. Uuden liikennepolitiikan mukaisesti yhteysvälejä kehitetään käyttäjätarpeista lähtien vaiheittain. Käyttäjätarpeiden suurimmat puutteet kohdistuvat E18 Turun kehätien länsipäähän, jossa esiintyvät myös EU:n TEN-T-tieverkon tavoitteellisen standardin suurimmat epäkohdat. Kehätien kehittämisessä tavoitteena on 1.vaiheessa tehdä kehätiestä TEN-T-tieverkon minivaatimukset täyttävä yhteys. Tällöin E18 kehätien kehittämistoimenpiteet kohdistuvat Naantali Raisio-välille, Raision keskustaan ja Kausela Kirismäki-välille. Ennen näitä suuria investointeja nykyisen tien käytettävyyttä tehostetaan liikenteen ohjauksen toimenpiteillä, joita ovat mm. muuttuvat nopeusrajoitukset sekä häiriötiedottaminen. Tämän 1.vaiheen kehittämisen kokonaiskustannus on yhteensä 165 M ja tavoitteena on toteuttaa vaiheen toimenpiteet vuoteen 2025 mennessä. E18 Turun kehätien kehittäminen tavoitetilan mukaiseksi on kustannukseltaan 278 M. Liikennemallitarkastelujen perusteella kehätien itäpään toimenpiteillä on merkittävä vaikutus Helsingin suunnasta Turkuun saapuvan liikenteen reitinvalintaan. Nykyisin Helsingintien (vt 1) ja kehätie Hämeentie-reittien matka-ajat keskustaan ovat lähellä toisiaan Helsingintien reitin ollessa Kuva 13. Pääteiden HCM-palvelutaso rakennemallialueella. hieman nopeampi. Hämeentien nykyinen liikenneympäristö ja liittymien ruuhkaisuus ei perustele sisääntuloliikenteen ohjaamista sen kautta ilman merkittäviä kehittämistoimenpiteitä. Helsingintien reitti sen sijaan pystyy jatkossakin välittämään ennustetun liikennemäärän. Valtatie 9 Tampereen suunnan tieliikenteen suurin ongelma on valtatien 9 heikko liikenneturvallisuus, erityisesti välillä Liedon asema Kyrö. Ongelmia on sekä liittymissä että linjajaksoilla, lisäksi tiellä tapahtuu huomattavan paljon peuraonnettomuuksia. Turvallisten ohitusmahdollisuuksien puute haittaa myös liikenteen sujuvuutta varsinkin Liedon aseman ja Auran välisellä jaksolla, tulevaisuudessa liikenteen kasvaessa myös Auran ja Loimaan välillä. Ruuhkautumista voidaan ehkäistä myös autoliikenteen kasvua hillitsemällä, mutta se edellyttää, että yhteysvälin joukkoliikenneyhteyksiä pystytään tavoitteiden mukaisesti merkittävästi parantamaan. Lisäksi useissa yhteysvälin taajama- ja kyläkohdissa on tarpeen parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Kolmen ELY-keskuksen yhdessä sidosryhmien kanssa laatimassa Turku Tampere-kehityskäytäväselvityksessä (2013) päädyttiin ratkaisuun, jossa valtatien 9 liikenneturvallisuutta, toimivuutta ja kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan kustannustehokkaasti vaiheittaisilla kehittämistoimilla, linja-autoliikenteessä luodaan toimintaedellytyksiä valtatien 9 suuntaiselle nopealle kaukoliikenteelle, josta myös kaupunkiseutujen välillä olevat taajamat hyötyvät ja yhteysvälin VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 91 36 kaukojunaliikennettä kehitetään nykyisiin asemiin ja uuteen Auran seisakkeeseen perustuen. Rakennemallialueelle kohdistuvia toimenpiteitä ovat mm. pysäkki-, pyörätie- ja liittymäjärjestelyt sekä Lieto Aura-leveäkaistatien parantaminen nelikaistaiseksi keskikaidetieksi. Vt 10 Liedon keskustan kohta Liedon asukasluvun kasvun myötä liikennemäärät ovat lisääntyneet Liedon ja kehätien välillä 12 000 14 000 ajoneuvoon vuorokaudessa ja liikenne valtatiellä on ruuhkautunut. Ongelmia on pyritty lieventämään vaihtuvalla nopeusrajoitusjärjestelmällä, liikennevaloilla ja muilla pienillä sujuvuutta ja turvallisuutta parantavilla toimenpiteillä. Kevyempi keinovalikoima ei kuitenkaan enää pitkään riitä ja jatkossa maankäytön kehittämistä on entistä vaikeampi sovittaa yhteen pitkämatkaisen ja raskaan liikenteen tarpeiden kanssa. Valtatieliikenteen aiheuttamien haittojen poistamiseksi ja pitkämatkaisen liikenteen palvelutason turvaamiseksi maankäyttösuunnitelmissa on varauduttu Liedon eteläisen ohikulkutien toteuttamiseen jo vuosikymmenien ajan. Ratkaisu siirtäisi lähes 80 % nykyisen tien liikenteestä uudelle ohitustielle. Ohikulkutien vaihtoehtona on ollut valtatien 10 kääntäminen Liedon pohjoispuolelta jo moottoritieksi rakennetulle valtatielle 9, mikä ohjaisi läpikulkuliikenteen pois Liedon kohdalta ja johtaisi raskaan liikenteen mm. Turun satamayhteyden kannalta edullisemmalle reitille kehätien ja Raumantien kautta nykyisen Turun keskustan läpi Hämeentietä ja Ratapihankatua pitkin kulkevan reitin sijaan. Ratkaisu siirtäisi linjausvaihtoehdosta riippuen 30 35 % nykyisen tien liikenteestä uudelle ohitustielle. Molemmissa vaihtoehdoissa nykyinen tie saneerataan maankäyttöä, joukkoliikennettä ja kaupunkiseudun sisäistä liikennettä palvelevaksi taajamaväyläksi. Vaihtoehdon valinnalla on merkittävä vaikutus Liedon maankäytön ja sisäisen katuverkon kehittämiselle. Joka tapauksessa nykyisellä tiellä tarvitaan turvallisuutta, liittymien toimivuutta sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita parantavia toimia ennen ohikulkutieratkaisujen toteutumista. Mt 180 Kirjala Kurkela Paraisilta Turkuun ja päätieverkkoon johtavan seututien 180 (Saaristotie ja Kaarinantien eteläpää) nykyinen liikennemäärä Kirjalansalmen sillan ja valtatien 1 välillä vaihtelee välillä 10 000 16 000 ajoneuvoa/vrk. Kesäaikana liikennemäärät kasvavat noin 15 %. Turun liikennemäärät nykytilanteessa (Ajon./arki-vrk, asiantuntija-arvio) 40 000-99 999 30 000-40 000 24 000-30 000 18 000-24 000 12 000-18 000 6 000-12 000 3 000-6 000 1-3 000 muut 11.8.2014 Kuva 14. Tie- ja katuverkon liikennemäärät (KAVL 2014) ja vasemmalla alhaalla keskustan ruuhkautuvat liittymät. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 92 37 Saaristotien ja Kaarinantien eteläpään toimivuusongelmat on suunniteltu ratkaistavaksi Kaarinan keskustan ohittavalla yhteydellä, joka johtaa Paraisten yhteyden uuden Kuusistonsalmen sillan avulla Kaarinan keskustan länsipuolitse valtatielle 1. Uusi yhteys lyhentäisi ja nopeuttaisi merkittävästi Paraisilta Turkuun suuntautuvia automatkoja, mikä tukee Turun seudun rakennemallin mukaista Paraisten kasvutavoitetta. Lisäksi yhteys parantaisi merkittävästi seudullisten kuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta. Toisaalta uusi tie kuitenkin lisää paineita uudelle maankäytölle Kuusiston saaren länsipäässä. Yhteyden toteuttamisen jälkeen läpikulkuliikenne Paraisilta pohjoisen suuntaan kehätielle ohjataan reitille ohitustie valtatie 1 Kaarinantie. Tämä edellyttää Kaarinantien sujuuvuuden turvaamista, jotta liikenne pohjoiseen ei ohjaudu Turun katuverkolle Jaanintien kautta. Nykyisen Kaarinantien toimivuus ja turvallisuus edellyttää toimenpiteitä nopeammalla aikataululla ja ELY-keskus on käynnistämässä lähivuosina Kaarinantien kehittämisselvitystä. Turun katuverkon palvelutason ylläpito Tällä hetkellä Turun keskustan sisääntulo- ja läpikulkuväylät ruuhkautuvat lyhytaikaisesti arkipäivän aamu- ja iltapäiväliikenteen ruuhkahuippujen aikana. Lisää katutilaa keskustaan ei ole mahdollista eikä toivottavaa rakentaa, vaan liikenteen kasvaessa keskeiset keinot katuverkon toimivuuden turvaamiseksi ovat: Liikennevalo-ohjauksen aktiivinen käyttäminen liikenteen hallintaan. Ruuhkahuippujen tasoittaminen liikkumisen ohjauksen keinoin, mm. joustavien työaikoja ja etätyötä edistämällä. Liikkumisen ohjaaminen nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Useimmat kuntien katuverkon kehittämistarpeet liittyvät maankäytön kehittämisen myötä tarvittaviin uusiin maankäyttöä palveleviin yhteyksiin tai lisäliikenteen edellyttämiin liittymä- ja kaistajärjestelyihin. Merkittävimpiä uusia katuyhteyksiä on Hirvensalon toinen silta, joka tarvitaan Turun saarille suunnitellun maankäytön kasvun synnyttämän liikenteen hoitamiseksi. Kuva 15. Tavoitetilanteen tie- ja katuverkon liikennemäärät (2025). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 93 38 Poikittaisliikennettä palvelevan välikehän parantaminen Rakennesuunnitelmassa arvioitiin, että erityisesti Turun ns. välikehän (Suikkilantie Markulantie Halistentie Hämeentie Jaanintie Eteläkaari) merkitys ja liikennemäärät kasvavat. Rakennemallissa on esitetty välikehän kehittämistä seuraavasti: Kärsämäen ratasillan ja Halistenväylän rakentaminen, mikä ohjaa liikenteen pois nykyiseltä asuntokadulta (Maunu Tavastinkatu), välikehän Turun kehätielle kytkevän Koroistenkaaren puuttuvan jakson rakentaminen, Hirvensalon kytkeminen välikehään em. Eteläkaaren päähän liittyvän uuden sillan avulla sekä varautuminen liittymien lisäkaistoihin ja mahdollisiin nelikaistaistustarpeisiin koko välikehän varrella. Osa ehdotetuista välikehän toimenpiteistä mm. Hirvensalon uusi silta liittyy maankäytön kehittämistoimenpiteisiin, jotka määrittävät kehittämisen totarpeen ja toteutusajankohdan. Kiireellisin parantamista jo nyt edellyttävä osuus on Halistenväylä ja Kärsämäen ratasillan rakentaminen. Ne parantavat turvallisuutta ja tieverkon hierarkiaa ohjaamalla läpikulkuliikenteen pois asuntokadulta (Maunu Tavastinkatu). Välikehän tarkemman kehittämispolun ja toimenpiteiden määrittäminen edellyttää tarkemman kehittämisselvityksen laatimista. Toiminnallinen luokitus Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on laadittu ehdotus tie- ja katuverkon toiminnalliseksi luokitukseksi pitkällä aikavälillä. Toiminnallinen luokitus kuvaa sitä, minkälaista liikennettä tiet palvelevat, minkälaista laatutasoa niiltä edellytetään ja miten helposti tienvarren maankäyttö voidaan liittää tielle. Samalla toiminnallinen luokitus toimii pohjana, kun mietitään hallinnollisen luokituksen (valtion maantie vai kunnan katu) mahdollisia muutostarpeita. Hallinnolliseen luokitukseen liittyy seuraavia näkökulmia: Satamiin johtavat yhteydet ovat valtakunnallista liikennettä palvelevia yhteyksiä. Turun ja Naantalin satamayhteydet ovat osa pääväyläverkkoa ja TEN-käytävää (E18). Turun seutu Tie- ja katuverkon toiminnallinen luokitus Valtakunnallinen pääväylä Valtakunnallisen liikenteen sisääntulojakso Valtakunnallinen satamayhteys Seudullinen pääväylä Alueellinen pääväylä Uusi väylä Väylävaraus 22.10.2014 0 0,9 1,8 2,7 3,6 4,5 km Kuva 16. Turun seudun tie- ja katuverkon toiminnallinen luokittelu tavoitetilanteessa 2035+. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 94 39 Maantieverkon ja katuverkon vaihtumispisteellä on oleellinen merkitys maankäytön kehittämismahdollisuuksille. Maantieverkon päättäminen nykyistä kauemmaksi Turun keskustasta mahdollistaa sisääntuloväylillä nykyistä katumaisemmat liikenne- ja katutilaratkaisut ja sekä joustavammat liittymäratkaisut, kuitenkin liikenneturvallisuuden asettamissa reunaehdoissa. Hirvensalon, Kakskerran ja Satavan saarilla olevat muusta maantieverkosta irralliset maantiet muuttuvat tavoitetilanteessa kaduiksi. Mahdolliset uudet tieyhteydet, valtatien 10 yhdistäminen valtatiehen 9 tai vaihtoehtoisesti Liedon ohikulkutie sekä Kaarinan läntinen ohikulkutie, muuttavat toiminnallista luokitusta siten, että niiden toteuttamisen jälkeen nykyiset Liedon ja Kaarinan läpi kulkevat tiet muuttuvat alueellisiksi pääväyliksi, uusi Liedon ohittava tielinjaus olisi valtakunnallinen pääväylä ja Kaarinan läntinen ohikulkutie seudullinen pääväylä. Kuva 17. Tie- ja katuverkon kehittämistoimenpiteet (numerointi viittaa kehittämisohjelman taulukkoon 5.4. luvussa 5). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 95 40 KUSTANNUSTEHOKKAAT KULJETUKSET TARJOTAAN ELINKEINOELÄMÄLLE TOIMIVAT KULJETUSYHTEYDET Varmistetaan tavaraliikenteen sujuvuus Turun kehätiellä (kantatie 40), joka on keskeinen yhteys kaupunkiseudun logistiikkatoiminnoille ja koko maakunnan pitkämatkaisille kuljetuksille. Varaudutaan logistiikkatoimintojen kasvuun ja kehittymiseen kehätien varrella ja lentoaseman ympäristössä. Vähennetään Turun keskusta-alueen läpi kulkevan raskaan liikenteen haittoja ja ohjataan kuljetuksia liikenteellisesti sujuvimmille yhteyksille. TOTEUTTAMISTA OHJAAVIA SUUNNITELMIA: E18 Turun kehätie Kehittämisselvitys (2014) Ratapihankadun raskaan liikenteen rajoittamisen mahdollisuudet, vaihtoehdot ja vaikutukset (2014) TURUN SEUDUN LOGISTINEN JÄRJESTELMÄ (RAKENNEMALLI 2035) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 96 41 4.4 KUSTANNUSTEHOKKAAT KULJETUKSET Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä rakennemallialueella tuetaan kehittämällä TEN-T ydinverkkoon kuuluvien Turun ja Naantalin satamien ja Turun lentoaseman yhteyksiä valtakunnan pääliikenneverkkoihin ja pääkuljetussuuntiin sekä parantamalla rakennemallialueen sisäistä liikenne- ja logistiikkajärjestelmää. Turun rakennemallialueen liittyminen valtakunnan pääliikenneverkkoihin on tarkemmin käsitelty Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ -asiakirjassa. Turun kehätie on Turun kaupunkiseudun logistisen järjestelmän keskeisin yhteys. Sen merkitys on suuri erityisesti satamien ja niiden läheisyydessä olevien logistiikkatoimintojen synnyttämän liikenteen sujuvuudelle sekä Turun kaupunkiseudun läpi kulkeville elinkeinoelämän kuljetuksille. Rakennemallialueen sisäisessä liikenteessä erityisesti satama- ja lentoasemayhteydet sekä seudun sisäisen autoliikenteen sujuvuus ovat elinkeinoelämän näkökulmasta merkitykselliset. Jakelulogistiikan kehittäminen (mm. tavaravirtojen purku- ja lastauspaikat), kaupan rakennemuutoksista aiheutuvien vaikutusten huomioiminen liikennejärjestelmän kehittämisessä (mm. verkkokauppa) sekä liikenteen hallinnan keinot (mm. liikennevalo-ohjaus, tiedottaminen liikennehäiriöistä) ovat jatkossa entistä tärkeämpiä tavaraliikenteen ympäristöpäästöjen, sujuvuuden ja täsmällisyystavoitteiden näkökulmasta. Turun seudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta on olennaista, että kuljetukset voidaan jatkuvasti hoitaa kustannustehokkaasti. Pitkällä tähtäimellä logistiikkatoimintojen ja terminaaliverkoston kehittäminen liikenteellisesti optimaalisilla alueilla tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Tulevaisuudessa kehätien ympäristön houkuttelevuus logistiikkatoimintojen sijaintialueena lisääntyy. On tärkeää, että maankäytön suunnittelussa ennakoidaan satamien ja logistiikka-alueiden tulevat tilatarpeet ja luodaan edellytykset niiden yhteensovittamiselle muun maankäytön ja ympäristön kanssa. Lentoaseman toimintaedellytysten parantaminen Hyvät kansainväliset liikenneyhteydet ovat edellytys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja vientiyritysten sijoittumiselle Varsinais-Suomeen. Turun lentoasema on EU:n ydinverkkomääritelmän mukainen lentoasema ja kansallisessa luokittelussa lentoasema on luokiteltu ns. kaupunkilentoasemaksi. Lentoaseman merkitys on erityisen suuri aluekehitykselle ja alueen yritysten kilpailukyvylle. Lentoasema ja hyvät lentoyhteydet Helsinkiin, Tukholmaan ja muualle Pohjois-Eurooppaan tarjoavat elinkeinoelämälle ja matkailulle nopeat henkilö- ja tavaraliikenteen yhteydet kaikkialle maailmaan. Lentoliikenteen rooli tavaraliikenteessä korostuu tulevaisuudessa. Sillä on tärkeä rooli erityisesti arvotavara- ja tuoretavarakuljetuksissa sekä muissa pikarahti- ja kuriiripostikuljetuksissa Suomen ja ulkomaiden välillä. Nopeus korostuu myös korkean teknologian ja lääketeollisuuden kuljetuksissa. Logistiikan yleinen kehitys, jossa varastotoiminnot vähenevät ja pien-/täsmätoimitukset lisääntyvät, korostaa lentorahdin merkitystä. Turun lentoasemalle on tehty vuoden 2014 aikana peruskorjaustoimenpiteitä, joilla on turvattu lentoaseman kehittymismahdollisuus lähivuosille. Lentoasemalle on tulossa myös mm. self bag drop -pisteet, joissa matkustajat voivat hoitaa lähtöselvityksen itse. Liikenteellisen saavutettavuuden näkökulmasta kehittämistarpeena on lentoasemayhteyksien kehittäminen joukkoliikenteessä sekä pitemmällä tähtäimellä lentokentän logistiikka-alueeseen liittyvä rataterminaali. Maankäytön suunnittelussa on turvattava mahdollisuus lentokenttäalueeseen tukeutuvien toimintojen kehittymiseen ja laajentumiseen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 97 42 SATAMASIDONNAISEN RASKAAN LIIKENTEEN REITIT TURUSSA Pitkällä tähtäimellä logistiikkatoimintojen ja -terminaalien edullisimmat sijoittumisalueet ovat Turun kehätien varrella. Kehätien kehittäminen raskaalle liikenteelle sujuvimpana reittinä vaatii jatkossa panostuksia mm. tieinfrastruktuuriin. Aiempi linjaus siitä, että sataman pitkämatkainen liikenne tulisi saada siirrettyä Suikkilantielle ja edelleen kehätielle on edelleen kannatettava ratkaisu. Pitkällä tähtäimellä raskaalle liikenteelle optimaalisen reitin ei tulisi kulkea laajenevan ydinkeskustan tuntumassa. Satamien ja satamien läheisyydessä sijaitsevien logistiikkatoimintojen synnyttämä keskustan läpikulkeva raskas liikenne Pansiontiellä ja Ratapihankadulla aiheuttaa keskustassa asumisviihtyisyyttä haittaavia melu- ja tärinähaittoja. Vilkkaan liikenteen, korkeiden ajonopeuksien ja raskaiden ajoneuvojen myötä suojatieylitykset tuntuvat turvattomilta. Pansiontien ja satamaradan tasoristeys on turvallisuusriski. Myös vaarallisten aineiden kuljetukset huolettavat lähialueen asukkaita. Liikenteen ruuhkaantuminen haittaa raskasta liikennettä ja toisaalta raskaan liikenteen tuoma lisä (noin 1 500 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa) lisää Ratapihankadun ruuhkaisuutta. Seudun liikennejärjestelmätyössä on selvitetty Turun keskustan raskaan liikenteen rajoittamisen mahdollisuuksia. Selvityksen perusteella on laadittu kaksi vaihtoehtoista toimenpidekokonaisuutta: VE1, jossa ei aseteta päiväaikaisia reittirajoituksia, vaan pyritään pääasiassa vähentämään rekkaliikenteestä aiheutuvia haittoja nopeusrajoitusta alentamalla, siirtämällä raskas liikenne kauemmas kävelijöistä ja pyöräilijöistä sekä kieltämällä yöaikainen pitkämatkainen rekkaliikenne. VE2, jossa asetetaan täysaikainen rajoitus pitkämatkaiselle rekkaliikenteelle. Molemmissa vaihtoehdoissa kielto koskee vain täys- ja puoliperävaunuja eikä alle 15 m kalustolla suoritettavaa jakeluliikennettä. Rajoitusalueelle suuntautuville kuljetuksille voidaan myöntää kerta- ja vuosilupia. Raskaan liikenteen rajoittamisella on suoria ja pitkän aikavälin epäsuoria vaikutuksia liikennejärjestelmään, maankäyttöön ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Pitkällä aikavälillä raskaan liikenteen rajoituksilla voi olla suuria välillisiä vaikutuksia toimintojen (mm. terminaalitoiminnot, asuminen) sijoittumiseen. Niiden vaikuttavuus riippuu myös muista ratkaisuista, mm. kehätien varren ja satama-alueen maankäytön kehityksestä. Viime kädessä päätös raskaan liikenteen rajoittamisesta erillisin reittirajoituksin Ratapihankadulla on Turun kaupungin poliittinen päätös: Raskaan liikenteen ohjaaminen pois keskusta-alueelta lisää asukasviihtyisyyttä, rauhoittaa Ratapihankatua ja pidemmällä aikavälillä ohjaa terminaalitoimintoja pois sataman tuntumasta. Lisäksi toimenpide tukee kaupunkirakenteen kehittämistä sekä asutuksen ja keskustatoimintojen alueen laajenemista Pansiontien ja Ratapihankadun pohjoispuolelle Linnakaupungin ja ratapiha-alueen suuntaan. Raskaan liikenteen säilyttäminen Ratapihankadulla nopeimmalla ja edullisimmalla reitillä tukee kuljetusten kustannustehokkuutta, sataman kilpailukykyä ja logistiikkayritysten sijoittumista sataman ja Pansion alueelle. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 98 43 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 99 44 TURVALLINEN LIIKENNE JA VIISAAT VALINNAT KULJETAAN TURVALLISESTI Tehdään aktiivista liikenneturvallisuustyötä ja organisoidaan toiminta tehokkaasti seutu- ja kuntatasolla. Varataan rahoitus ja toteutetaan Turun kaupunkiseudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelman mukaiset kustannustehokkaat turvallisuustoimenpiteet. LIIKUTAAN VIISAAMMIN Vaikutetaan liikkumisvalintoihin monipuolisen tiedottamisen, markkinoinnin ja motivoinnin keinoin. Turvataan Valonian (Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) edellytykset liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden toteuttamiseen ja koordinointiin ja jalkautetaan tehtäviä seudun eri organisaatioiden toimintaan. TOTEUTTAMISTA OHJAAVIA SUUNNITELMIA: Turun kaupunkiseudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma (2012) Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma 2012 2015 (2012) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 100 45 4.5 TURVALLINEN LIIKENNE JA VIISAAT VALINNAT Turvallinen liikenne Liikenneturvallisuus on liikennejärjestelmän kehittämisessä keskeinen tavoite ja reunaehto. Useimmiten liikenneturvallisuus tukee myös muiden tavoitteiden saavuttamista, mutta joissakin tapauksissa se voi olla ristiriidassa muun tavoitellun vaikutuksen kanssa (esim. matka-ajan nopeuttaminen). Tällöin joudutaan tekemään valintoja tavoitteiden välillä tai toteuttamaan turvallisuuden edellyttämät järeämmät ratkaisut ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Tieliikenteessä on valtakunnallisesti otettu käyttöön käsite 0-visio, jonka mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Visio voidaan ymmärtää suunnittelun ja toteutuksen ideologisena tavoitteena, jonka tulisi ohjata kaikkea toimintaa liikennejärjestelmän kehittämisessä. Turun seudulla tapahtui vuosina 2001 2010 noin 25 000 liikenneonnettomuutta, joista 3 900 (16 %) johti henkilövahinkoon. Asukaslukuun suhteutettuna Turun seudulla tapahtui enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin. Kulkumuodoittain tarkasteltuna onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui koko maan keskiarvoa enemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä. Myös mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksissa kuolleiden tai loukkaantuneiden määrä oli koko maan keskiarvoa suurempi. Liikenneonnettomuudet aiheuttavat yksilöille inhimillistä kärsimystä ja surua, mutta kunnille ne merkitsevät myös taloudellisia menetyksiä. Liikenneviraston onnettomuuskustannusmallin ja vuoden 2010 yksikkökustannusten mukaisesti Turun seudulla kuluneiden 10 vuoden aikana tapahtuneiden onnettomuuksien kustannukset olivat vuosittain noin 127 miljoonaa euroa, josta kunnat maksoivat pääasiassa terveys- ja sosiaalityön kautta 15 20 % eli noin 22 miljoonaa euroa vuodessa. Turussa tapahtuneiden onnettomuuksien kustannukset olivat vuosittain noin 72,3 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus oli noin 12,6 miljoonaa euroa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu taajama-alueilla, mutta taajamaonnettomuuksien vakavuusaste on alhaisempi kuin muualla. Onnettomuuksien määrä ja vakavuusaste korreloivat vahvasti ajonopeuksien kanssa. Taajama-alueilla onnettomuuksien vakavuusaste on selvästi pienempi kuin taajamien ulkopuolella. Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vakavuusaste on pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvilla seudun keskeisillä alueilla alhaisempi kuin esimerkiksi pelkästään taajamamääritelmän mukaisilla alueilla tapahtuneissa onnettomuuksissa. Turun kaupunkiseudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2012) ja siinä esitetyt kuntakohtaiset toimenpiteet muodostavat usean vuoden ajaksi keskeisen työkalun seudun kuntien, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja muiden keskeisten yhteistyötahojen liikenneturvallisuusyhteistyölle. Lisäksi liikenneturvallisuusryhmistä ja -suunnitelmista on sovittu MAL-aiesopimuksessa. Kestävän liikkumisen suunnitelmassa on esitetty jatkuvan liikenneturvallisuustyön toimintamalli. Liikenneturvallisuustyön perustana on kunnan turvallisen ja kestävän liikkumisen ryhmä. Ryhmä seuraa ja organisoi oman kunnan alueella tehtävää liikenneturvallisuus- ja liikkumisen ohjauksen työtä. Seudullista tukea työlle antaa Turun seudun kuntien yhteinen turvallisen ja kestävän liikkumisen ryhmä. Yhteistyötä tarvitaan liikenneturvallisuustyön OHJAUS, TAVOITTEET, TUKI, KOORDINOINTI SEUDULLINEN TURVALLISEN JA KESTÄVÄN LIIKKUMISEN RYHMÄ KUNNALLINEN TURVALLISEN JA KES- KUNTA TÄVÄN LIIKKUMISEN RYHMÄ SIVISTYS PERUSTURVA TEKNINEN HALLINTOKUNTA TIETO, TOIVEET, KÄYTÄNNÖN TYÖ Kuva 18. Turun seudun liikenneturvallisuustilanne verrattuna koko maan tilanteeseen (Lähde: Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma 2012). Kuva 19. Liikenneturvallisuustyön organisointi (Lähde: Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma 2012). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 101 46 teemojen valinnassa, kuntarajat ylittävässä ja näkyvyyttä tarvitsevassa liikenneturvallisuustyössä, tiedottamisessa, hallintokuntien koulutuksessa, isompien liikenneturvallisuushankkeiden edistämisessä sekä pienempien hankkeiden priorisoinnissa. Keskeinen osa jatkuvaa liikenneturvallisuustyötä on liikenneturvallisuustyön seuranta (tavoitteiden seuranta, yhteistyön toimivuus, toimenpiteiden eteneminen) ja toimintaympäristön muutosten analysointi. Turun kaupunkiseudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelman toimenpideohjelmassa pääpaino on nopeasti toteutettavissa ja kustannustehokkaissa hankkeissa. Suunnitelmassa on esitetty seudun onnettomuuskasaumapisteet, sekä I ja II-kiireellisyysluokan hankkeet, jotka pyritään toteuttamaan noin 10 vuoden kuluessa. Viisaampaa liikkumista Ihmisten arjen liikkumisen sujuvuuteen vaikutetaan erityisesti liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisella sekä kestävien liikkumistapojen käyttöä ja matkaketjujen syntymistä helpottamalla. Houkuttelevien matkaketjujen syntyminen edellyttää liikennemuotokohtaista kehittämistä, liikkumisen ohjausta, tietoa saatavilla olevista vaihtoehdoista, liikenteen hallintaa sekä liikenneturvallisuuden parantamista. liikennejärjestelmätyötä tekevälle taholle tai muulle vastaavalle jo olemassa olevalle ryhmälle, jonka tehtävänä on päivittää toimenpidesuunnitelma ohjelmakausittain sekä edistää liikkumisen ohjausta toimialallaan. Lisäksi aktiivisia alan toimijoita varten on koottu vapaamuotoisempi työryhmä, jonka tehtävänä on konkreettisesti edistää viisasta liikkumista. Tämä Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen verkosto (V-S LIVE) aloitti toimintansa vuonna 2011. Verkosto saattaa yhteen liikkumisen ohjaukseen liittyvien asioiden parissa työskenteleviä tai siitä kiinnostuneita eri alan toimijoita Varsinais-Suomessa. Valonia kutsuu jakelulistalle mukaan kaikki viisaan liikkumisen edistämisestä kiinnostuneet kuntien viranhaltijat, työntekijät ja järjestöjen edustajat Varsinais-Suomessa. V-S LIVE:n kautta saa tietoa ajankohtaisista kestävää liikkumista koskevista seminaareista, kampanjoista ja tapahtumista. Verkostolta saa käyttöönsä uusimmat työkalut ja viimeisimmät parhaat käytännöt mm. kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on pyrkiä tiedottamisen, valistuksen ja eri toimijoiden yhteistyön tehostamisen kautta vaikuttamaan ihmisten käyttäytymisvalintoihin ennakoivasti ja pysyviin käyttäytymismuutoksiin tähdäten. Liikkumisen ohjaus vaatii räätälöintiä eri kohderyhmille. Liikkumisen ohjauksen sisältö, keinovalikoima ja kohderyhmät ovat erilaiset monipuolisen liikkumiskäyttäytymisen mahdollistavan jalankulku- tai pyöräkaupungin alueella kuin autoiluun perustuvalla autokaupunkialueella. Varsinais-Suomen liikkumisen ohjausta koordinoi Valonia (Varsinais-Suomen Kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus), joka tarjoaa pääosin maksuttomia liikkumisen ohjauksen asiantuntijapalveluja ja tietoa kestävistä liikkumismuodoista. Valonia on laatinut Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelman vuosille 2012 2015. Suunnitelman alkuvaiheen painopistealueeksi on esitetty liikkumisen ohjaustoiminnan jalkauttamista kaupunkiseudulla toimivien organisaatioiden hallintotapoihin. Keskeisenä lähivuosien kehittämistarpeena on mm. pyöräilyn edistämiseen liittyvä kuntatyö (laatukäytävät, koululaisten liikkuminen, yhteistyön kehittäminen mm. liikuntapaikka- ja palveluverkkojen ylikunnallisen saavutettavuuden parantamiseksi). Suunnitelmassa on ehdotettu viisaan liikkumisen hallinnoinnin järjestämistä siten, että liikkumisen ohjauksen maakunnallinen päätösvalta annetaan kaupunkiseudun Kuva 20. Esimerkki liikkumisen ohjauksen kampanjasta. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 102 5 KEHITTÄMISOHJELMA 47 5.1 Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräkaupunki suunnittelun kehittäminen IA ja IB = v. 2025 mennessä tehtävät toimet, II = v. 2035 mennessä tehtävät toimet, III = pitemmän aikavälin varautuminen Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tarkemmin suunniteltu (esim. 0,x milj. tai 0,0x milj. /v Jalankulku- ja pyöräilykaupungin suunnitteluperusteiden määrittäminen Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten arviointi eri kaavatasoilla (käytännöt kaavaratkaisujen auditointiin) Liikkumisvaikutusten arviointi kuntapalvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kävelyn ja pyöräilyn pääreittien osoittaminen yleis- ja asemakaavoissa Pyöräpysäköintinormien asettaminen (rakennusjärjestykseen ja kaavoihin) Pysäköintinormien ja käytäntöjen uusiminen (sis. pysäköintistrategiaan kohdassa liikenteen hallinta) Tyyppi Kust. arvio (M ) Vastuu Ajoitus Kulkutapojen käyttö Vaikutus tavoitealueen näkökulmasta Toteutuksen vaikutukset ilman sulkuja, suunnitteluvaiheen kohdalla vaikutukset esitetty suluissa LJ:n tehokas käyttö Turvallisuus Ympäristö suunnittelu - Kunnat IA (+++) (++) (++) (+++) suunnittelu - Kunnat, ELY IA (+++) (++) (++) (++) suunnittelu - Kunnat jatkuva (+++) (++) (++) (++) suunnittelu - Kunnat jatkuva (++) (++) suunnittelu - Kunnat IA (+++) (++) (+) suunnittelu - Turku IA (+++) (+++) (+++) 5.1 Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräkaupunki asenteisiin ja tottumuksiin vaikuttaminen IA ja IB = v. 2025 mennessä tehtävät toimet, II = v. 2035 mennessä tehtävät toimet, III = pitemmän aikavälin varautuminen Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tarkemmin suunniteltu (esim. 0,x milj. tai 0,0x milj. /v Tyyppi Kust. arvio (M ) Viestintä ja kampanjointi kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi toteutus 0,0x/v Kävely- ja pyöräilymahdollisuuksista ja -olosuhteista tiedottaminen (reittikartat, kunnossapitoinfo, infopaketit, markkinointi jne.) Työpaikat edistämään viisasta liikkumista (liikkumissuunnitelmat, ekotukihenkilökoulutus) toteutus toteutus toteutus toteutus 0,0x/v 0,0x/ suunnittelu 0,0x/v 0,0x/v Vastuu Ajoitus Kulkutapojen käyttö Ympäristö VALO- NIA, kunnat VALO- NIA, kunnat Yritykset, virastot, (VALO- NIA) Viisaan liikkumisen yhteistyön ja edunvalvonnan kehittäminen (integrointi LJ-työhön, asukasvuorovaikutus, päättäjien koulutus/motivointi) Välineiden ja palvelujen kehittäminen (kaupunkipyörät, pyöräilyn palvelupisteet, kanto- ja kuljetusvälineiden tunnetuksi tekeminen) VALO- NIA, kunnat Kunnat, VALONIA Vaikutus tavoitealueen näkökulmasta Toteutuksen vaikutukset ilman sulkuja, suunnitteluvaiheen kohdalla vaikutukset esitetty suluissa LJ:n tehokas käyttö Turvallisuus jatkuva ++ +++ + + jatkuva +++ ++ + + jatkuva ++ +++ + + jatkuva + ++ ++ + I +++ ++ + + VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 103 48 5.1 Viihtyisä ja vetovoimainen jalankulku- ja pyöräkaupunki infrastruktuurin ja ympäristön parantaminen IA ja IB = v. 2025 mennessä tehtävät toimet, II = v. 2035 mennessä tehtävät toimet, III = pitemmän aikavälin varautuminen Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tarkemmin suunniteltu (esim. 0,x milj. tai 0,0x milj. /v Kunnossapidon kehittäminen (jalankulku- ja pyöräilyväylien talvihoitoluokituksen ja laatuvaatimusten tarkistaminen, käyttäjätiedotus talvihoitotasosta ja ajantasaisesta hoitotilanteesta) Uudenmaantien pikapyörätien (Turku Kaarina Piikkiö) ja Haritun (Turku Harittu Kaarina) pääpyöräilyreitin parantaminen Reittikohtaisten ongelmakartoitusten ja toimenpideselvitysten laatiminen muille pääsuunnille Esisuunnitelmien laatiminen pikapyöräteiden toteuttamisvaihtoehdoista ja ratkaisuista (radanvarren pikapyörätie, Naantalin pikapyörätie, Raumantien pikapyörätie) Keskustojen (Raisio, Kaarina, Naantali, Parainen, Paimio, Lieto, Masku ja Mynämäki) ja taajamateiden pyöräilyolosuhteiden kartoitukset ja suunnitelmat Turun keskusta-alueen pyöräilyverkon täydentäminen ja parantaminen (kohteet esitetty ja priorisoitu Turun kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa) Opastus, viitoitus ja pääreittien merkitseminen (Turun kaupunkiseudun pyöräilyn opastussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen) Pääverkon puuttuvien osuuksien, matkaa lyhentävien siltojen ja rata-alikäytävien sekä alikulkujen tai muiden tienylitysten turvaamistoimenpiteiden rakentaminen Jalankulkuympäristön parantaminen ja houkuttelevuuden lisääminen (jalankulkuympäristön viihtyisyyden ja kiinnostavuuden lisääminen, autoliikenteen nopeustason rauhoittaminen) Julkisten tilojen ja palvelujen esteettömyyskartoitukset ja parantamistoimet Tyyppi Kust. arvio (M ) suunnittelu 0,0x suunnittelu + toteutus suunnittelu suunnittelu suunnittelu 1,5-4,0 0,0x/ reitti 0,0x/ reitti 0,0x/ kohde Vastuu Ajoitus Kulkutapojen käyttö Kunnat, ELY Turku, Kaarina, Piikkiö, ELY Kunnat, ELY Kunnat, ELY Kunnat, ELY Vaikutus tavoitealueen näkökulmasta Toteutuksen vaikutukset ilman sulkuja, suunnitteluvaiheen kohdalla vaikutukset esitetty suluissa LJ:n tehokas käyttö Turvallisuus Ympäristö IA (+++) (++) (++) (+) IA (+++) (++) (++) (+) IA-IB (+++) (++) (++) (+) IA-IB (+++) (++) (++) (+) IA-IB (+++) (++) (++) (+) toteutus 0,x/v Turku IA-IB +++ ++ ++ + toteutus 0,x toteutus toteutus (erillishankkeina, lisäkkaupunkikehittämisen osana) suunnittelu + toteutus 0x,x/v 0,x/v 0,x/v Kunnat, ELY Kunnat, ELY Kunnat Kunnat IB ++ +++ ++ + I-II I-II I-II +++ ++ ++ + +++ ++ ++ +++ ++ +++ +++ + VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 104 49 5.2 Palveleva joukkoliikennekaupunki IA ja IB = v. 2025 mennessä tehtävät toimet, II = v. 2035 mennessä tehtävät toimet, III = pitemmän aikavälin varautuminen Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tarkemmin suunniteltu (esim. 0,x milj. tai 0,0x milj. /v Taksa- ja lippujärjestelmien käyttöönotto ja yhteensovittaminen viranomaisten kesken Maksu- ja informaatiojärjestelmän uudistaminen Runkobussijärjestelmän käyttöönotto (liikennetarjonta, reittimuutokset, liikennevalosuosinta) Kaupunkiseudun joukkoliikennelinjaston kehittäminen ja tarjonnan yhteensovittaminen (linjat 11 ja 110, Naantali-Rymättyläliikenne, linjastokokonaisuus 3: Turku-Raisio-Naantali -välin täydentävä linjasto, linjat 191 ja 194, Linjat 420 ja 301, Turun sisäisten linjojen jatkaminen kuntarajan yli ja ELY-keskuksen kanssa sovittava liikenne) Joukkoliikennekatujen tarpeen arviointi (Halinen/runkobussilinja 4, Kohmo/runkobussilinja 2, Muhkuri- Jyrkkälä, Vaala-Lähteenmäki) Maantieverkon pienet joukkoliikenteen kehittämistoimet (mm. pysäkkien tason nosto, keskeiset kehitettävät suunnat Turusta Kaarinaan, Lietoon, Naantaliin, Paimioon, Paraisille, Mynämäkeen ja Auraan) Kaupunkiseudun keskeisten pysäkkien ja liityntäpysäköinnin kehittäminen (Turun keskustan, joukkoliikenneasemien ja tärkeimpien pysäkkien pyöräpysäköinti, autojen liityntäpysäköinnin tarveselvitys, pyörien kuljettamismahdollisuuden parantaminen joukkoliikenteessä) Turun matkakeskuksen toteuttaminen - lisäksi ratapihan muutostoimenpiteet n.16 20 milj. (v. 2012) Turun raitiotiehen varautuminen ja jatkotoimenpiteistä päättäminen *) Toimivaltainen viranomainen Tyyppi toteutus toteutus toteutus toteutus Kust. arvio (M ) Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa suunnittelu 0,0x toteutus suunnittelu + toteutus 0,0x/v 0,x/v toteutus 115 Vastuu Ajoitus Kulkutapojen käyttö Turku tvv *), ELY Turku tvv *) ELY Turku tvv *) Turku tvv *) ELY Turku, Kaarina tvv *) ELY Turku tvv *), ELY Turku, LIVI Vaikutus tavoitealueen näkökulmasta Toteutuksen vaikutukset ilman sulkuja, suunnitteluvaiheen kohdalla vaikutukset esitetty suluissa LJ:n tehokas käyttö Turvallisuus Ympäristö IA +++ +++ + + IA + +++ + + IA +++ +++ + ++ IA-IB ++ ++ + + IB (++) (+++) (+) (+) IA-IB ++ ++ + + I-II ++ +++ + + II +++ +++ + ++ suunnittelu - Turku IA (+++) (++) (+) (++) VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 105 50 5.3 Toimiva autoliikenne liikenteen hallinnan toimenpiteet IA ja IB = v. 2025 mennessä tehtävät toimet, II = v. 2035 mennessä tehtävät toimet, III = pitemmän aikavälin varautuminen Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tarkemmin suunniteltu (esim. 0,x milj. tai 0,0x milj. /v Turun seudun kävelyn ja pyöräilyn reittiopas (käynnissä) Joukkoliikenteen häiriönhallinnan prosessin ja työkalujen kehittäminen Tyyppi toteutus suunnittelu Kust. arvio (M ) ei tiedossa ei tiedossa Vastuu Ajoitus Kulkutapojen käyttö Vaikutus tavoitealueen näkökulmasta Toteutuksen vaikutukset ilman sulkuja, suunnitteluvaiheen kohdalla vaikutukset esitetty suluissa LJ:n tehokas käyttö Turvallisuus Ympäristö Turku IA ++ +++ + + Turku, ELY IA ++ ++ + + Joukkoliikenteen liikennevaloetuudet toteutus ei tiedossa Turku IA +++ +++ + + Hälytysajoneuvojen liikennevaloetuudet toteutus ei tiedossa Turku, ELY IA +++ +++ Toimintamallit liikennehäiriöiden, yleisötapahtumien ja työmaiden vaikutusten hallintaan tie- ja katuverkolla Seudullisen tilannekuvan toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet (liikennevalokojeet, liikennekamerat, seudullisen ja valtakunnallisen tilannetiedon integrointi) Turun keskustan pysäköintilaitosten ajantasainen opastus Pysäköinnin kehittämisstrategian laatiminen Maanteiden vaihtuvat nopeusrajoitukset ja informaatiojärjestelmät (toteutus projektikohtaisesti) käyttöönotto toteutus toteutus - ei tiedossa ei tiedossa Seudun liikenteen hallinnan työryhmä Turku, ELY, LIVI IA ++ +++ ++ + IA-IB + +++ ++ + Turku IB + +++ + ++ suunnittelu 0,0x Turku IB ++ ++ toteutus ei tiedossa ELY I-II +++ +++ + VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 106 51 5.4 Toimiva autoliikenne tie- katuverkon kehittämistoimenpiteet Kohteiden numerointi viittaa kuvaan 17. IA ja IB = v. 2025 mennessä tehtävät toimet, II = v. 2035 mennessä tehtävät toimet, III = pitemmän aikavälin varautuminen Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tarkemmin suunniteltu (esim. 0,x milj. tai 0,0x milj. /v Tieverkon kehittämiskohteet (ELY) 1. Kehätien (kt 40) kehittäminen, I vaiheen toimenpiteet (TEN-T minimitaso) 2. Kehätien (kt 40) kehittäminen, II vaiheen toimenpiteet (TEN-T tavoitetaso) Tyyppi Kust. arvio (M ) Toteutus 165 ELY I Toteutus 115 ELY II 3. Naantalintien liittymien parantaminen, bussipysäkit, pyörätie ja lisäkaistat Toteutus 4 ELY I 4. Vt 9 Liedon asema Aura leveäkaistatie 2+2 - kaistaiseksi Toteutus 20 ELY I 5. Vt 10 Liedon kohdan pienet parantamistoimet Toteutus 0x,x ELY I 6. Vt 10 Liedon ohikulkutie/ vt 10 kääntö valtatielle 9 7. Kaarinantien ja Saaristotien (mt 180, mt 2200) pienet parantamistoimet 8. Mt 180 Kirjalansalmen sillan uusiminen 9. Mt 180 Kirjala Kurkela (Kaarinan läntinen ohitustie) 10. Kaarinantien pohjoispään kääntö Toteutus 60 / 35 ELY II Toteutus 0x,x ELY I Toteutus 25 45 ELY IB Toteutus 45 ELY II Varautuminen Vastuu Ajoitus Vastaa tavoitteita / Perustelut 26 ELY III Hyvin / Turvaa Turun seudun ja maakunnan tärkeimmän poikittaisyhteyden toimivuuden, sujuvoittaa elinkeinoelämän kuljetuksia ja palvelee tienvarren maankäytön kehittämistä. Myös Euroopan Unionin asettamat tekniset vaatimukset TEN-T ydinverkon väylälle edellyttävät Turun kehätien osalla tien jatkuvuuden toteuttamista, valo-ohjattujen tasoliittymien poistamista ja poikittaisen liikenteen järjestämistä E18-tien kanssa eritasoon sekä rinnakkaiskatuyhteyksiä. (Liikenteen ohjaus, tasoliittymien poistaminen sekä rinnakkaiskatu- ja pyörätiejärjestelyt Kausela Kirismäkiväliltä, Raision etl, Raision tunneli, Raisionkaaren, Nesteen, Temppelivuoren ja Krookilan etl, Vanton etl Nesteen etl välin parantaminen 2+2-kaistaiseksi). Hyvin / kts. I vaiheen perustelut. (Järvelän eritasoliittymän parantaminen ja Ruonan yhdystien risteyssilta, Järveläntien ja Vanton eritasoliittymien väli 2+2 -kaistaiseksi, Kausela Kirismäki-välin parantaminen 2+2 -kaistaiseksi). Hyvin / Turvaa Naantalintien ja sen liittymien toimivuuden. Ihalan liittymän Naantalin suunnan ramppien rakentaminen vähentäisi läpiajoliikennettä Pernon katuverkolla ja helpottaisi Turkuhallin liikennettä. I vaiheen kehittämistarpeena on liittymistä puuttuvien bussipysäkkien sekä tienvarrelta puuttuvan sujuvan pääpyörätieyhteyden rakentaminen. Voidaan toteuttaa vaiheittain. Hyvin / Painotetusti liikenneturvallisuushanke, joka parantaa nykyisin vaarallisen tiejakson liikenneturvallisuutta ja varmistaa liikenteen toimivuuden tulevaisuudessakin. Hyvin / Parantaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita ja turvaa nykyisen tien toimivuuden ennen ohikulkuratkaisun toteuttamista. Hyvin / Parantaa turvallisuutta ja pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta. Mahdollistaa Liedon keskustan ja alemman katuverkon kehittämisen. Vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutukset erilaisia. Hankkeeseen sisällytettävä nykyisen tien parantamistoimia joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. Hyvin / Turvaa nykyisen tien toimivuuden ennen Kaarinan ohitustien toteuttamista ja parantaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita. Hyvin / Välttämätön toimenpide, nykyisen sillan tekninen käyttöikä loppuu vuoteen 2025 mennessä. Ristiriitaisesti / Parantaa Paraisille ja saaristoon kulkevan liikenteen ja teollisuuden kuljetusten sujuvuutta, nopeuttaa yhteyttä Turkuun ja helpottaa liittymistä nykyiselle tielle. Lisää henkilöauton kilpailukykyä joukkoliikenteeseen nähden ja luo paineita henkilöautoon tukeutuvan maankäytön kehittämiseen. Ristiriitaisesti / Ratkaisuehdotus Hämeentien ja Kaarinantien liittymän toimivuusongelmiin. Mahdollinen pitemmän aikavälin varaus, lyhyemmällä aikavälillä nykyliittymien toimivuutta voidaan ylläpitää lisäkaistoin. Vaihtoehtona nykyisten liittymien ja tieverkon kehittäminen. Edellyttää kaavamuutosta, maankäyttöratkaisu vaatii tien viemistä tunneliin. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 107 52 5.4 Toimiva autoliikenne tie- katuverkon kehittämistoimenpiteet Kohteiden numerointi viittaa kuvaan 17. IA ja IB = v. 2025 mennessä tehtävät toimet, II = v. 2035 mennessä tehtävät toimet, III = pitemmän aikavälin varautuminen Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tarkemmin suunniteltu (esim. 0,x milj. tai 0,0x milj. /v Katuverkon kehittämiskohteet (kunnat) 11. Halistenväylä ja rautatiesilta 12. Kakskerrantie välillä Hirvensalon silta Kukola, 2+2-kaistaiseksi 13. Vaalantien tasoristeyksen poistomahdollisuuksien tutkiminen 14. Lentoaseman pohjoispuoleinen katuyhteys (Suihkarintie) välillä vt 9 Vahdontie + uusi eritasoliittymä valtatielle 9 15. Katuyhteys Vahdontie vt 8 (Suihkarintien jatke) 16. Koroistenkaaren jatke Kehätielle 17. Pitkämäki Kähärikatuyhteys 18. Itäharjun yhteydet (Hippoksentien jatke Kalevantielle + uusi liittymä Helsingintielle Itäharjun kohdalle) 19. Katuyhteys Yli- Maariasta Paimalantielle 20. Uittamonsilta 21. Kukolantien jatke Särkilahteen 22. Katuyhteys Kärsämäentieltä Vanhalle Tampereentielle (Kärsämäki) 23. Kartanontien jatko Lemuntielle Tyyppi Toteutus Toteutus Suunnittelu Toteutus Varautuminen Toteutus Toteutus Toteutus Toteutus Toteutus Varautuminen Varautuminen Ei tiedossa Varautuminen Kust. arvio (M ) Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Ei tiedossa Vastuu Ajoitus Vastaa tavoitteita / Perustelut Turku Turku Turku Turku Raisio, Rusko Turku Turku Turku Turku Turku Turku Turku Kaarina I I I I-II III II II II I-II II-III II-III II-III II-III Erittäin hyvin / Parantaa turvallisuutta ja tieverkon hierarkiaa ohjaamalla läpikulkuliikenteen pois asuntokadulta (Maunu Tavastinkatu). Hankkeeseen liittyy myös Toijalan radan tasoristeyksen korvaaminen alikulkusillalla, mikä parantaa katu- ja junaliikenteen turvallisuutta. Osa Turun välikehää. Ristiriitaisesti / Henkilöauto- ja joukkoliikenteen sujuvuuden parantaminen paikallisesti. Hyvin / Hankkeen toteuttaminen parantaa katu- ja junaliikenteen turvallisuutta ja nopeuttaa Rantaradan junaliikennettä. Hyvin / Palvelee seudun keskeistä logistiikkapalvelujen kehittämisaluetta. Toteutus alueen kehittämisen edellyttämässä aikataulussa. Ristiriitaisesti / Pitkän aikavälin varaus. Palvelee kadun varteen sijoittuvaa työpaikka- ja logistiikkarakentamista. Katkaisee seudullisesti merkittävän virkistysalueen. Hyvin / Edellyttää Halistenväylän rakentamista ensin. Toimii osana pääkatuverkkoa ja vähentää Kehätieltä paikallista liikennettä. Palvelee kaatopaikalle suuntautuvaa liikennettä sekä tien pohjoispäähän kaavailtua uutta maankäyttöä. Hyvin / Liittyy maankäytön kehittämiseen ja sen edellyttämään katuverkon täydentämiseen. Ohjaa lisääntyvän liikenteen pois asuntokaduilta. Vaikutus paikallinen. Hyvin / Parantaa nykyisen katuverkon toimivuutta ja luo nykyistä paremmat edellytykset Itäharjun alueen maankäytön kehittämiselle. Hyvin / Maankäyttösuunnitelmien mukainen pääkatuyhteys. Valtatien 9 rinnakkaisen katuverkon osa. Palvelee myös joukkoliikennettä. Toteutus maankäytön kehittymisen myötä. Hyvin / Saarten maankäytön rakentaminen ratkaisee tarpeen ja aikataulun. Vaikuttaa liikenteen reitinvalintoihin ja jakaa Hirvensalon liikennettä tasaisemmin liikenneverkolle. Hyvin / Maankäytön kehittäminen ratkaisee tarpeen. Vaikutus paikallinen. Erittäin hyvin / Osa Kehätien rinnakkaista katuverkkoa, turvaa Kehätien toimivuutta. Kadun varteen suunniteltu uutta maankäyttöä. Maankäytön kehittäminen määrää tarkemman sijainnin ja aikataulun. Hyvin / Maankäytön kehittäminen ratkaisee tarpeen. Vaikutus paikallinen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 108 53 5.5 Turvallista liikkumista ja viisaita valintoja liikenneturvallisuuden ja viisaan liikkumisen edistäminen IA ja IB = v. 2025 mennessä tehtävät toimet, II = v. 2035 mennessä tehtävät toimet, III = pitemmän aikavälin varautuminen Kustannukset esitetty suuruusluokkatasolla niiden toimien osalta, joita ei ole tarkemmin suunniteltu (esim. 0,x milj. tai 0,0x milj. /v Kuntakohtaisten toimintasuunnitelmien ylläpito ja päivitys Liikenneturvallisuustyön vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä toimintaympäristön ja käyttäjätarpeiden muutosten seuranta Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman I toteutusvaiheen liikenneympäristön parantamisen toimenpiteet Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman II toteutusvaiheen liikenneympäristön parantamisen toimenpiteet Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman III toteutusvaiheen liikenneympäristön parantamisen toimenpiteet Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelman 2012 2015 toteuttaminen ja päivittäminen Tyyppi Kust. arvio (M ) Ajoitus Vastuu Kulkutapojen käyttö Vaikutus tavoitealueen näkökulmasta Toteutuksen vaikutukset ilman sulkuja, suunnitteluvaiheen kohdalla vaikutukset esitetty suluissa LJ:n tehokas käyttö Turvallisuus Ympäristö suunnittelu - jatkuva Kunnat ++ + +++ + suunnittelu - jatkuva toteutus 0,4 IA toteutus 1,7 IB toteutus 8,0 II suunnittelu + toteutus Ei tiedossa Seudun liikenneturvallisuusryhmä ELY, kunnat ELY, kunnat ELY, kunnat (++) (+) (++) (+) + + +++ + + + +++ + + + +++ + IA VALONIA ++ +++ + ++ VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 109 54 6 LIIKENNEJÄRJESTELMÄTASON VAIKUTUSTEN KUVAUS Vaikutukset liikkumiseen, liikennejärjestelmän toimivuuteen, kulkutapojen käyttöön ja turvallisuuteen Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet parantavat pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita rakennemallissa esitetyllä ydinkaupunkivyöhykkeellä sekä seudun kunnista Turun keskustaan suuntautuvassa liikenteessä. Tieverkon sujuvuus paranee poikittaisessa liikenteessä (Turun kehätie, Välikehä, Kaarinante Saaristotie) sekä kehätien ulkopuolisilla päätieverkon osuuksilla. Kuljetusten sujuvuus ja turvallisuus paranee pääteillä, kehätiellä sekä kehätieltä satamiin johtavilla reiteillä. Rakennemallisuunnitelmassa esitettyä tavoitetta liikkumisen tapojen uudistamisesta ja merkittävää henkilöautomatkojen kulkutapaosuuden alenemaa ei saavuteta. Kokonaan uusilla maankäytön kehittämisalueilla maankäyttö ja liikkumisympäristöt voidaan suunnitella uuden liikkumiskulttuurin ehdoilla, mutta olemassaolevassa yhdyskuntarakenteessa muutospotentiaali on rajallinen. Kulkutapaosuuden muutostavoitetta ei saavuteta perinteisellä keinovalikoimalla, vaan se edellyttää tehokkaiden kysynnän hallinnan keinojen, kuten pysäköintipolitiikan ja autoliikenteen hinnoittelun käyttöönottoa. Ilman liikenteen hinnoittelun ohjauskeinojen käyttöönottoa hyväksyttyjä tavoitteita voidaan pitää epärealistisen kovina. Suunnittelualueen asukkaiden liikkumiskäyttäytymisen nykytilaan liittyy myös suuria epävarmuuksia, sillä edellinen laaja liikkumiskäyttäytymistä selvittänyt tutkimus on kahdenkymmenen vuoden takaa, 1990-luvun loppuvuosilta. Liikenteen kokonaispäästöjen ennakoidaan vähenevän tulevaisuudessa, mutta vähennys tapahtuu pääasiassa liikkumisen energiamuotojen ja moottorien teknologisen kehityksen seurauksena. Liikennejärjestelmän palvelutaso kaupunkiseudulla kokonaisuutena paranee joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittämistoimenpiteiden johdosta, vaikka henkilöautoliikenteen sujuvuus Turun keskustaan suuntautuvassa liikenteessä heikkenee jonkin verran lähinnä maankäytön lisääntymisestä aiheutuvan autoliikenteen lisääntymisen seurauksena. Kokonaisvaikutus perustuu joukkoliikenteen ja pyöräilyn palvelutason paranemiseen. Tarjonnan ja matka-ajan nopeutumisen myötä aiempaa suurempi määrä ihmisiä on hyvän saavutettavuuden piirissä. Liikennemalleilla tarkasteltuna runkobussilinjastosuunnitelman matkustajamäärät kasvavat vuoteen 2020 mennessä 11 % nykytilanteesta. Määrällisesti kasvu tarkoittaa 3,0 miljoonaa uutta joukkoliikennematkaa vuodessa. Suuri osa kasvusta selittyy maankäytön kasvulla, joka on samalla ajanjaksolla noin 7 %. Runkobussisuunnitelman mukainen liikennöinti kuitenkin kasvattaa matkustajamäärää selkeästi asukasmääräsuhdetta enemmän ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta seudulla. Nopeampi vaikutus joukkoliikenteen matkustajamääriin on lippujen hinnoittelulla. Jo nyt kaupunkiseudun tasataksan myötä alentuneet lipunhinnat Turun naapurikunnissa ovat tuoneet busseihin uusia matkustajia. Seudullisen pyörätieverkon kehittäminen seurauksena yli 13 000 (8 %) uutta kaupunkiseudun asukasta sijoittuu 30 minuutin matka-aikaetäisyydelle Turun keskustasta. Näille asukkaille pyöräily on jatkossa aiempaa houkuttelevampi kulkutapa Turun keskustavyöhykkeelle suuntauvassa liikenteessä. Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmassa esitetyilla pienillä liikenneympäristön parannustoimenpiteillä arvioidaan saavutettavan hieman yli neljän henkilövahinkoon johtaneen onnettomuuden vuosittainen vähenemä (kustannusarvio n. 10 milj. euroa, yhteensä n. 270 toimenpidettä). Lisäksi liikenneturvallisuus paranee suurten maantieverkon kehittämishankkeiden seurauksena. Vaikutukset kuntatasolla Kaupunkiseudun kunnissa joukkoliikenteen tasataksajärjestelmän käyttöönotto parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa henkilöautoon. Samoin seudullisen pääpyörätiereitistön toteuttaminen parantaa kaupunkiseudun kuntien saavutettavuutta kestävillä kulkutavoilla. Tasataksavyöhykkeen ulkopuolella joukkoliikenteen palvelutaso ja tarjonta on heikkenemässä nykyisellä rahoitustasolla ja käynnissä olevan joukkoliikenteen järjestämistavan seurauksena. Valtatien 8 kehittäminen parantaa tievarren kuntien saavutettavuutta Turun suuntaan, mikä helpottaa työssäkäyntiä ja asiointiliikennettä, mutta myös lisää paineita seudun yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Raision, Kaarinan ja Liedon keskustojen liikenneolosuhteet paranevat pitkämatkaisen ja raskaan liikenteen vähenemisen myötä kun Turun kehätie ohjataan Raision keskustan kohdalla tunneliin ja Liedon ja Kaarinan keskustat ohittavat uudet tieyhteydet toteutetaan. Tämä mahdollistaa keskustojen kehittämisen sekä liikenneympäristön suunnittelun aiempaa paremmin kestävän liikkumisen ehdoilla. Myös Naantalin saavutettavuus paranee kehätien länsiosan kehittämistoimien johdosta. Pääteiden sujuvuutta ja turvallisuutta parantavat toimenpiteet sekä Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisella parannetaan kuntien pahimmat liikenneturvallisuusongelmat. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisen edellyttämä rahoitus tulee pystyä turvaamaan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 110 7 TOTEUTUS JA SEURANTA 55 7.1 JULKISEN RAHOITUKSEN VALTAKUNNALLINEN KEHITYS Tie- ja katuverkon hoito ja kehittäminen Valtion ja kuntien liikennejärjestelmän kehittämiseen kohdistuva rahoitus on supistunut viime vuosina voimakkaasti. Valtion perusväylänpidon rahoitus on pienentynyt reaaliarvoltaan jo pitkään ja kuluu lähes kokonaan maantie- ja rataverkon päivittäiseen hoitoon ja kunnon ylläpitoon. Vuonna 2012 valmistuneen Liikennepoliittisen selonteon mukaan valtion liikenteen rahoituksen painopistettä suunnataan jatkossa liikenneverkkojen isoista kehittämisinvestoinneista perusväylänpidon pieniin investointeihin sekä ylläpitoon. Sama linjaus koskee tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin myös kaupunkien ja kuntien rahoitusta. Liikennevirasto on käynnistänyt vuonna 2014 ns. PITOsuunnittelun, jossa laaditaan pitkän aikavälin (10 vuotta) linjaukset liikennejärjestelmän kehittämiselle. Suunnitelma linjaa Liikenneviraston näkökulman seuraavan liikennepoliittisen selonteon valmistelun tueksi. Liikenneviraston perusväylänpidon suunnitelman mukaan vuosina 2013 2017 perusväylänpitoon käytettävissä oleva keskimääräinen vuosittainen vajaan 1,2 miljardin euron rahoitus jakaantuu eri toimenpiteisiin seuraavasti: Päivittäiseen kunnossapitoon 405 milj. euroa Ylläpitoon 380 milj. euroa (kunnon ylläpito ja korjaukset) Liikenteen palveluihin 180 milj. euroa (liikenteen ohjaus ja informaatio, jäänmurto, lauttaliikenne, merikartoitus) Parantamiseen 110 milj. euroa (liikenneväylien parantamisinvestoinnit, liikenteen hallinnan järjestelmät, suunnittelu). Tilastokeskuksen mukaan kuntien rahoitus liikenneväylien ylläpitoon ja rakentamiseen oli vuonna 2010 vajaa 1,3 miljardia euroa. Myös kuntien taloudellinen tilanne on tiukka, eikä ole oletettavissa, että ne pystyisivät panostamaan nykyistä enemmän katuverkon hoitoon ja parantamiseen. Valtion liikenneväylien isojen kehittämishankkeiden rahoituksesta päätetään erikseen eduskunnassa. Iso erillinen investointipäätös on myös Turun raitiotien mahdollinen rakentaminen. On todennäköistä, että myös valtio osallistuu hankkeen kustannuksiin vastaavasti kuin Helsingin ja Tampereen raideliikennehankkeisiin. Liikenneverkon kehittämiseen voidaan valtion omarahoituksen lisäksi hakea EU:n TEN-T-ydinverkkojen kehittämiseen tarkoitettua rahoitustukea. Turun kaupunkiseudulla TEN-T-ydiverkkokäytävään kuuluvat: Vt 1 (E18), kehätie kt 40 (E18), Turun ja Naantalin satamat sekä Turun lentoasema. Rakennemallialueen kaupunkien ja kuntien katuverkon kehittämistarpeet liittyvät pääasiassa maankäytön kehittämiseen. Näissä tapauksissa rahoituksesta päätetään useimmiten osana maankäyttöratkaisun toteutuspäätöstä. Erillisrahoitusta kaupungeissa ja kunnissa tarvitaan kuitenkin joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen sekä liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Seudullinen MAL-rahoitus tarjoaa yhden mahdollisuuden näiden asioiden edistämiseen jatkossa. Julkisen liikenteen rahoitus Valtion ja kuntien rahoitus julkiseen liikenteeseen muodostuu kahdesta osasta: suorasta rahoituksesta (valtion ja kuntien liikennepalveluiden ostot, sopimusliikennekorvaukset ja lipputuet) sekä matkakustannusten korvauksista (valtion ja kuntien maksamat koulu- ja opiskelumatkat, sosiaalihuollon kuljetuspalvelut sekä sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvät matkat). Vuonna 2011 niihin kului valtion ja kuntien rahaa yhteensä lähes miljardi euroa. Kuntien osuus kokonaisrahoituksesta oli vajaa 670 miljoonaa euroa, valtion vajaa 310 miljoonaa euroa. Suoran rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 370 miljoonaa euroa. Matkakustannusten korvausten osuus kokonaisrahoituksesta oli noin 600 miljoonaa euroa. Julkisen liikenteen kokonaistuki on kasvanut nopeasti ja kokonaissumma on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Valtion rahoitus matkakustannusten korvauksiin on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Kuntien matkakorvaukset sekä kuntien suora rahoitus ovat lähes kaksinkertaistuneet. Valtion suora joukkoliikennerahoitus on kasvanut vähiten, vajaa 30 %. Jatkossa matkakorvausten kasvu on saatava taittumaan ja rahoituksesta suurempi osa ohjattava laajempaa käyttäjäkuntaa palveleviin kaikille avoimiin kuljetuspalveluihin. Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt henkilöliikennelain uudistamistyön, jonka myötä myös julkisen liikenteen rahoitukseen liittyvät kysymykset nousevat käsittelyyn. Tulevaisuuden rahoitusmahdollisuuksia Tulevaisuudessa myös Suomessa on tarpeen harkita alueellisten käyttäjämaksujen keräämistä kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien kehittämistoimien rahoituspohjan vahvistamiseksi. Kansainvälisesti mallista on jo useita toimivia kokemuksia. Rahoitustavoitteen lisäksi käyttäjämaksuja voidaan käyttää tehokkaasti liikenteen hallinnan keinona. Lähitulevaisuudessa on tärkeää, että kaupunkiseutujen maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaa MAL-sopimusmenettelyä kehitetään edelleen ja siihen liittyvä valtion ja kuntien yhteinen MAL-rahoitus pieniin, kustannustehokkaisiin liikenneturvallisuutta, joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistäviin toimiin säilyy. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 111 56 7.2 JATKUVAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖN ORGANISOINTI Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman ja sen rinnalla laaditun Varsinais-Suomen liikennestrategian toteutus edellyttää jatkuvaa toiminnan arviointia ja toimenpiteiden edistämistä sekä liikennejärjestelmän tilan ja kehityssuuntien seurantaa. Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmätyön organisoituminen Turun rakennemallialueelle laadittiin rakennesuunnitelman valmistumisen jälkeen vuodet 2012 2015 käsittävä kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus, jossa mm. sovittiin rakennemallia tarkentavan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. Aiesopimuksen toteuttamisen koordinointivastuu on seudullisella MAL-työryhmällä, jossa on rakennemallialueen kaikkien kuntien, Varsinais-Suomen liiton sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustus. MAL-työryhmä kokoontuu noin kahden kuukauden välein ja käsittelee MAL-aiesopimuksen ja MAL-hankeohjelman sisältöön, toteutukseen ja seurantaan liittyviä asioita. Tavoitteena on, että jatkossa Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman edistäminen ja toteutus tapahtuu määräajoin tarkistettavan MAL-aiesopimuksen avulla. MAL-aiesopimuksessa voidaan sopia liikennejärjestelmän osa-alalla toteutettavista laajemmista tehtävistä ja hankekokonaisuuksista. MAL-työryhmässä voidaan keskustella sektorirajat ylittävästi, jakaa tietoa ja ohjata jatkuvan liikennejärjestelmätyön etenemistä MAL-aiesopimuksen mukaisesti. Tällä hetkellä liikenneasioiden osalta valmistelevina ryhminä toimivat Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön ohjausryhmä sekä työryhmä teemakohtaisine alatyöryhmineen. Turun rakennemallialueen osalta tämä organisoituminen on syytä säilyttää ennallaan myös jatkossa. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmään kutsutaan edustajat kaupunkiseudun kunnista, Varsinais-Suomen liitosta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Liikennejärjestelmätyön ohjausryhmässä tulee olla myös Liikenneviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön edustus. Työryhmä vastaa rakennemallialueen jatkuvasta liikennejärjestelmätyöstä. Rakennemallialueen jatkuva liikennejärjestelmätyö keskittyy rakennemallialueen konkreettisiin toimenpiteisiin, suunnitteluun ja toteuttamisen seurantaan. Työryhmän keskeisiä tehtäviä ovat mm.: koordinoida osapuolten toimia ja toimintaa toteuttaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa mm. osallistumalla suunnittelutyöryhmiin, keskustelemalla ja ottamalla kantaa merkittävimpiin liikenteen ja maankäytön kehittämistoimiin ja -hankkeisiin arvioimalla niitä liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden suhteen reagoida tarvittaessa esille nouseviin erityiskysymyksiin ja varmistaa, että liikennejärjestelmätason suunnitteluperusteet (= tavoitteet ja tavoitellut vaikutukset) otetaan huomioon ja käsitellään merkittävimmissä maankäytön ja liikenteen kehittämishankkeissa käynnistää ja ohjata liikennestrategian toteuttamista palvelevia selvityksiä ja suunnitelmia sekä mahdollisia teemakohtaisia alaryhmiä seurata toimintaympäristön ja liikenteen palvelutasotarpeiden kehitystä ja toiminnan vaikutuksia sekä käynnistää tarvittaessa seurantatiedon edellyttämiä selvityksiä osallistua aiesopimus- ja MAL-prosesesseihin sekä keskeisten toimijoiden pitkän ja lyhyen aikavälin toteuttamisohjelmien laatimiseen. Maakunnallisen liikennejärjestelmätyön organisoituminen Varsinais-Suomen uusi maakuntastrategia hyväksyttiin kesäkuussa 2014. Maakuntastrategian kumppanuushengen mukaisesti maakuntatason liikennejärjestelmätyötä varten perustetaan liikenteen kumppanuusfoorumi, joka edistää, seuraa ja osaltaan toteuttaa maakuntatason jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Varsinais-Suomen liitto kutsuu liikenteen kumppanuusfoorumiin edustajat kunnista, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta sekä käsiteltävien aiheiden vaatiessa myös Liikennevirastosta ja liikenne- ja viestintäministeriöstä. Liikenteen kumppanuusfoorumi kokoontuu säännöllisesti 1 2 kertaa vuodessa ja sen lisäksi tarvittaessa käsittelemään kulloinkin ajankohtaisia asioita. Maakuntatason liikennejärjestelmätyöstä raportoidaan vuosittain Varsinais-Suomen maakuntahallitukselle. Turun seudun ja maakunnan jatkuvan liikennejärjestelmätyön tehtävien hoitaminen edellyttää, että osalliset hyväksyvät liikennejärjestelmäryhmien tehtävät, nimeävät edustajansa ryhmiin ja varaavat uskottavat resurssit toiminnalle. Tavoitteena on välttää päällekkäinen työ eri ryhmien välillä. Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman seurannan tueksi tarvitaan perustietoa liikenteen ja liikkumisen kehityksestä alueella. Tämä edellyttää yleisten tilastojen ja paikkatietoaineistojen lisäksi seuraavaa: Perustietoja alueen asukkaiden liikkumisesta ja liikkumistavoista voidaan tulevaisuudessa koota osana valtakunnallista henkilöliikennetutkimusta, jolloin saadaan samalla muuhun maahan vertailukelpoista tietoa. Kulkutapakohtaista seurantatietoa liikennemääristä Turun seudun pääväylillä ja -kaduilla ja maakunnan päätieverkolla, jalankulun ja pyöräilyn määristä erityisesti keskustoissa ja pyöräilyn pääreiteillä sekä joukkoliikenteen matkustajamääristä Turun seudun sisäisessä liikenteessä ja keskeisillä seutu- ja kaukoliikenteen reiteillä. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 112
187, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäs Sivu 113 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo +358 2 2100 900 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi Y 0922305-9
188, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 192/2014 Sivu 115 VALONIAN TOIMINNAN JA HALLINNON SIIRTÄMINEN VARSINAIS-SUOMEN LIITON YHTEYTEEN Asia VALONIA - Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus ja sen edeltäjät Varsinais-Suomen Agenda- ja Energiatoimisto, on tehnyt yhteistyötä Varsinais- Suomen kuntien kanssa yli 15 vuoden ajan. Kuntien tuella on Valoniassa kehitetty kuntia ja niiden asukkaita hyödyttäviä toimenpiteitä ja palveluita. Käynnissä olevan ohjelmakauden aikana on edistetty erityisesti yritysten ympäristötietoisuutta ja sitä kautta myös niiden liiketoimintamahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta. Valonian tuleva ohjelmakausi ulottuu vuoteen 2020, joka on niin valtakunnan kuin EU:n tasollakin asetettu yhdeksi tärkeimmistä välitavoitteeksi kohti kestävää yhteiskuntaa. Uutta ohjelmakautta varten laaditun Ohjelma 2020:n tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä sekä vahvistaa Varsinais-Suomen edelläkävijyyttä kestävän kehityksen toteutumisessa. Teemakokonaisuuksista on siirrytty painopistealueisiin, jotka toimivat hankesuunnittelun alustoina. Painopistealueet sisältävät erilaisia toimintaympäristöjä: kuntaorganisaatiot, pk-yritykset, erilaiset asuinalueet, työpaikat, lounasruokalat, koulut ja päiväkodit. Ohjelmassa korostuu eri toimijoiden välinen yhteistyö ja kumppanuus. Ohjelma on laadittu rinnan maakuntastrategiaprosessin kanssa ja se konkretisoi myös kuntien, ELY-keskuksen ja Suomen valtion strategisten tavoitteiden toteutumista. Valonian toiminnassa keskeisiä ovat laajat projektit, joilla rahoitetaan Valonian työtä ja ohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Kuntien maksuosuus toimii kansallisen ja kansainvälisen hankerahoituksen perusrahoitusosuutena. Rahoitusmallin ansiosta Valonia kykenee tuottamaan jäsenkunnilleen huomattavasti kuntien maksuosuutta suuremman tarjonnan palveluita. Kuntarahoituksen osuus Valonian vuosibudjetista on noin 25 %. Valonia on vuodesta 2008 lähtien toiminut osana Turun kaupungin organisaatiota. Toiminta on vuosien kuluessa laajentunut koko maakunnan kattavaksi. Tämän vuoksi on syntynyt ajatus toiminnan siirtämisestä toimintakauden 2015 2020 aikana Varsinais-Suomen liiton yhteyteen ja hallintoon. Toiminta tulisi jatkumaan erillisrahoituksella siten, että liiton taloushallintoon perustetaan sille omakatteiset kustannuspaikat. Siirron edellytyksenä on, ettei sillä ole vaikutuksia liiton nykyisten tehtävien hoitamiseen eikä kuntien maksuosuuksilla katettavaan talousarvioon. Mahdollista siirtoa ei ole vielä huomioitu liiton talousarviossa 2015 eikä toimintasuunnitelmassa vuosilla 2015-2017. Valonian toiminnan rahoittamista ja siirtämistä Varsinais-Suomen liiton yhteyteen on tiedusteltu kunnilta 11.9.2014 lähetetyllä kirjeellä. Vastaukset on saatu 10.11.2014 mennessä 24 kunnalta. Vastausten mukaan Varsinais-Suomen kunnat eivät vastusta Valonian toiminnan ja hallinnoinnin siirtoa Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liittoon. Saloa ja Kaarinaa lukuun ottamatta maakunnan kunnat eivät ole kieltäytyneet Valonian rahoituksesta 45 senttiä/asukas. Tällöin Valonian kunnilta kerättävä perusrahoitus olisi 173 000 euro/vuosi Turun kaupunginhallitus (13.10.2014 393) päätti, että Turun kaupunki osallistuu Valonian toimintaan ja rahoitukseen kaudella 2015-2020 ehdolla, - että Valonian muut jäsenkunnat sitoutuvat Valonian toiminnan rahoittamiseen em. kaudella ja - että Varsinais-Suomen liitto ottaa Valonian toiminnan osaksi omaa toimintaansa. Ennen siirron toteutusta kaupungin on selvitettävä siirtoon liittyvät käytännön ratkaisut, projektitoiminnan rahoitusmalli ja työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu kaupungin aiemmin tekemiin henkilöstösiirtoihin verrattuna. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton välisessä neuvottelussa 5.11.2014 siirtoa on valmisteltu seuraavin reunaehdoin:
188, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 192/2014 Sivu 116 Varsinais-Suomen liittoon siirtyy Valoniasta kaksi työntekijää, joiden kustannukset katetaan Valonian jäsenkuntien maksuista. Työntekijät siirtyvät liittoon vanhoina työntekijöinä siten, että Turun kaupunki vastaa edellisistä työsuhteista periytyvistä työnantajavelvoitteista (ml. lomapalkat). Kaupunki vastaa Valonian hallinnoimien keskeneräisten hankkeiden loppuun saattamisesta. Liitto päättää siitä, mitä hankkeita jatkossa haetaan ja toteutetaan Valonian hallinnoinnissa. Hankkeiden tule olla alueellisesti kattavia. Liiton kassavarojen riittävyyden takaamiseksi kaupunki myöntää liitolle 500 000 euron luottolimiitin, jota käytetään vain tarvittaessa. Tavoitteena on aloittaa siirto 1.1.2015 alkaen siten, että siirtymävaiheen järjestelyt (henkilöstön muutto, IT-tarpeistot, verkkosivut) toteutetaan kevään 2015 aikana. Valonian hallinnoinnin ja toiminnan käynnistämispäätös tuodaan maakuntahallitukseen sen jälkeen kun toimintaa ja taloutta sekä henkilöstöä koskevat yksityiskohtaiset sopimukset ja suunnitelmat ovat valmiina. Oheismateriaalit: Kirje: Osallistuminen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen yhteistyöhön vuosina 2015 2020 Taulukko: Kuntien vastaukset Valonian siirtoa ja rahoitusta koskeviin esityksiin Valmistelija TN/HS/MR Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Valonian toiminnan ja hallinnoinnin siirtoa koskevat kuntien vastaukset ja rahoitussitoumukset. 2. varautuu Valonian toiminnan ja hallinnoinnin siirtoon Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liittoon. 3. valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan siirron jatkovalmistelun edellyttämät sitoumukset ja sopimukset. 4. esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi Valonian hallinnoinnin ja toiminnan siirtoa koskevat toimenpiteet Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi hallintojohtaja Markku Roto, puh. 040 761 5509 etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
188, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Valonia kutsu kunnille OHJELMA2020 20140901 Sivu 116 Saatekirje 10.9.2014 VALONIA Kunnanhallitukselle Asia: Osallistuminen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen yhteistyöhön vuosina 2015 2020 VALONIA - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus on ollut aito osoitus Varsinais-Suomen kuntien tahdosta edistää kestävää kehitystä maakunnassa. Yli 15 vuoden ajan Valonia ja sen edeltäjät, Varsinais-Suomen Agenda- ja Energiatoimisto, ovat tuoneet uusia toimintatapoja ja keinoja kuntien kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön. Valonia on kuntien tuella pystynyt kokeilemaan ja kehittämään kuntia ja niiden asukkaita hyödyttäviä toimenpiteitä ja palveluita. Käynnissä olevan ohjelmakauden aikana on kehitetty erityisesti yritysten ympäristötietoisuutta ja sitä kautta myös niiden liiketoimintamahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta. OHJELMA2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi on viides Varsinais- Suomen kuntien yhteisesti toteutettava ohjelma. Tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä sekä vahvistaa Varsinais-Suomen edelläkävijyyttä kestävän kehityksen toteutumisessa. Teemakokonaisuuksista on siirrytty painopistealueisiin. Ne sisältävät erilaisia toimintaympäristöjä, kuten kuntaorganisaatiot, pk-yritykset, erilaiset asuinalueet, työpaikat, lounasruokalat, koulut ja päiväkodit, jolloin teemat ovat poikkileikkaavia. Ohjelmassa korostuu eri toimijoiden välinen yhteistyö ja kumppanuus, sillä parhaat tulokset saadaan silloin, kun suunnittelussa on mukana kaikki ne toimijat, joiden kanssa työtä tehdään. Painopistealueet toimivat myös hankesuunnittelun alustoina. Valonian tuleva ohjelmakausi ulottuu vuoteen 2020, joka on niin valtakunnan kuin EU:n tasollakin asetettu yhdeksi tärkeimmistä välitavoitteeksi kohti kestävää yhteiskuntaa. Ohjelma 2020:n tavoitteena on toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, jotka johtavat kuntien, Varsinais-Suomen liiton, ELY-keskuksen ja Suomen valtion strategioiden toteuttamiseen. Valonia toimii maakunnallisten ohjelmien toimeenpanijana yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeinen resurssi ovat laajat projektit, jotka rahoittavat Valonian työtä. Kuntien maksuosuus toimii kansallisen ja kansainvälisen hankerahoituksen perusrahoitusosuutena. Rahoitusmallin ansiosta Valonia kykenee tuottamaan jäsenkunnilleen huomattavasti kuntien maksuosuutta suuremman tarjonnan palveluita. Kuntarahoituksen osuus Valonian vuosibudjetista on noin 25 %. Valonian avulla kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä niitä ratkaisuja, jotka koetaan oman kunnan kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Vuotuisella osallistumismaksulla kunnat saavat käyttää kaikkia Valonian peruspalveluita, joita ovat muun muassa: - Ilmasto-, ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjelmatyön käynnistäminen ja asiantuntijana toimiminen. - Asiantuntijaluennot ja infotilaisuudet, aiheena esim. jäteveden käsittely, energiansäästö ja energiatehokkuus, lämmitysjärjestelmät, ympäristökasvatusmenetelmät, kestävä liikkuminen, materiaalitehokkuus sekä kestävä kuluttaminen. - Koulutukset, workshopit, seminaarit ja keskustelufoorumit eri aiheista kuntien työntekijöille.
188, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Valonia kutsu kunnille OHJELMA2020 20140901 Sivu 117 - Asiantuntija-, suunnittelu- ja materiaaliapu ympäristöaiheisten tapahtumien järjestämiseen - Teematapahtumat ja kampanjat, joihin kunta, yritys tai työpaikka voi osallistua, kuten Pyörällä töihin -kilpailu ja Energiansäästöviikko. - Tiedotusmateriaalin tuottaminen ja välittäminen, esim. Ekovinkit, kasvattajien materiaalipaketit ja Valonian uutiskirjeet - Neuvonta- ja näyttelytoiminta, kiertävät näyttelyt eri teemoista sekä neuvontapisteet kyläiltoihin ja paikallisiin tapahtumiin - Tietoa, neuvontaa ja koulutusta kunnan alueella toimiville yrityksille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään toimintatapojaan ja tehokkuuttaan kestävällä tavalla. Aiheina ovat mm. energiatehokkuus ja energiansäästö, materiaalitehokkuus, logistiikka sekä yritysten ympäristöasioiden kehittäminen. Valonia on vuodesta 2008 lähtien toiminut osana Turun kaupungin organisaatiota. Toiminta on vuosien kuluessa laajentunut koko maakunnan kattavaksi. Tämän vuoksi on syntynyt ajatus toiminnan siirtämisestä toimintakauden 2015 2020 aikana Varsinais-Suomen liiton yhteyteen. Toiminta tulisi jatkumaan erillisrahoituksella siten, että liiton taloushallintoon perustetaan sille omakatteiset kustannuspaikat. Siirron edellytyksenä on, ettei sillä ole vaikutuksia liiton nykyisten tehtävien hoitamiseen eikä kuntien maksuosuuksilla katettavaan talousarvioon. Mahdollista siirtoa ei ole vielä huomioitu liiton alustavassa talousarviossa 2015 eikä toimintasuunnitelmassa vuosilla 2015-2017 (mkh 25.8.2014 133), joka toimitetaan elokuun lopussa jäsenkunnille. Esitykset kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi tulee tehdä 10.10.2014 mennessä. Esitämme, että kuntanne 1. päättää jatkaa erillisrahoitteista alueellista kestävän kehityksen yhteistyötä vuosina 2015-2020. Osallistumismaksu vuosille on 0,45 /asukas/vuosi, jonka vastineeksi kunnat voivat käyttää Valonian palveluja ja kestävän kehityksen asiantuntijuutta. Hintaa voidaan tarkistaa vuosittain johtoryhmän kevätkokouksen päätöksellä siten, että hinnan muutos tulee seuraavan vuoden alusta alkaen. 2. esittää näkemyksensä Valonian toiminnan siirtämisestä erillisrahoitteisena osaksi Varsinais-Suomen liiton toimintaa. Toivomme kuntanne vastausta 10.10.2014 mennessä. Lisätietoja antavat Valonia: Jaana Itälä-Laine, puh. 050 554 6145 ja Anne Ahtiainen, puh. 050 559 0123 Varsinais-Suomen liitto: Heikki Saarento, puh. 040 720 3056. Juho Savo maakuntajohtaja Varsinais-Suomen liitto Aleksi Randell kaupunginjohtaja Turun kaupunki Liite: OHJELMA2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi Vuoden 2013 toimintakertomus löytyy osoitteesta: www.valonia.fi > materiaalit ja julkaisut
188, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Valonia kuntien vastaukset Sivu 118 Liite: Kuntien vastaukset Valonian siirtoa ja rahoitusta koskeviin esityksiin Asia: Osallistuminen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen (Valonia) yhteistyöhön vuosina 2015 2020 Esitämme, että kuntanne 1. päättää jatkaa erillisrahoitteista alueellista kestävän kehityksen yhteistyötä vuosina 2015-2020. Osallistumismaksu vuosille on 0,45 /asukas/vuosi, jonka vastineeksi kunnat voivat käyttää Valonian palveluja ja kestävän kehityksen asiantuntijuutta. Hintaa voidaan tarkistaa vuosittain johtoryhmän kevätkokouksen päätöksellä siten, että hinnan muutos tulee seuraavan vuoden alusta alkaen. 2. esittää näkemyksensä Valonian toiminnan siirtämisestä erillisrahoitteisena osaksi Varsinais-Suomen liiton toimintaa. Kunta Rahoitus Siirto Huom Aura KYLLÄ KYLLÄ Kaarina - KYLLÄ 0,30 / asukas Kemiönsaari KYLLÄ KYLLÄ Koski Tl KYLLÄ - Ei erillistä kantaa siirtoon Kustavi KYLLÄ KYLLÄ Jos kaikki kunnat Laitila KYLLÄ KYLLÄ Lieto KYLLÄ KYLLÄ Loimaa KYLLÄ KYLLÄ Marttila KYLLÄ KYLLÄ Masku KYLLÄ KYLLÄ Tiedustelu 10.11.2014: ei estettä siirrolle. Mynämäki KYLLÄ KYLLÄ Naantali KYLLÄ KYLLÄ Nousiainen KYLLÄ KYLLÄ Oripää KYLLÄ KYLLÄ Paimio KYLLÄ KYLLÄ Parainen KYLLÄ KYLLÄ Pyhäranta KYLLÄ KYLLÄ Pöytyä KYLLÄ KYLLÄ Raisio KYLLÄ KYLLÄ Rusko KYLLÄ KYLLÄ Salo EI Ei Sauvo KYLLÄ KYLLÄ Somero KYLLÄ KYLLÄ Taivassalo KYLLÄ - Ei erillistä kantaa siirtoon Tarvasjoki KYLLÄ KYLLÄ Turku KYLLÄ KYLLÄ Uusikaupunki KYLLÄ KYLLÄ Vehmaa KYLLÄ KYLLÄ
189, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 32/2003 Sivu 120 LUETTELO TOIMIVALLAN SIIRTÄMISPÄÄTÖKSISTÄ Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön (maakuntavaltuuston hyväksymä 8.12.2008) 2 :n 5 momentin mukaan toimivallan siirtämispäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelo annetaan tiedoksi maakuntavaltuustolle vuosittain syyskokouksessa. Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä vuodelta 2013 oheismateriaalina. Luetteloa koskevat maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan päätökset nähtävinä kokouksessa. Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä 20.8.1993 alkaen nähtävänä kokouksessa. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa luettelon toimivallan siirtämispäätöksistä vuodelta 2013 maakuntavaltuustolle tiedoksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
189, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Siirtämispäätökset 2013 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNNÖN 2 :N 5 MOMENTIN TARKOITTAMA LUETTELO TOIMIVALLAN SIIRTÄMISPÄÄTÖKSISTÄ 28.1.2013 alkaen 145 28.1.2013 6 Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään luonnonvarasuunnittelijan vakanssin täyttöä koskevan päätöksen. 146 28.1.2013 13 Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään tarvittavat, tarjouskilpailuun perustuvat Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitystyön hankintapäätökset 30 000 euroon saakka. 147 28.1.2013 14 Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Suomen satamien takamaatutkimushankkeen edellyttämät sopimukset. 148 25.2.2013 25 Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Mervi Kylmälän kanssa tehdyn vuorottelusopimuksen ajaksi määräaikaisen työsopimuksen työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön kanssa. 149 25.2.2014 32 Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään tarvittavat Central Baltic 2014-2020 -ohjelman Ex ante -arvioitsijan valintaa koskevat hankintapäätökset sekä sopimuksen konsortion kanssa. 150 25.3.2014 66 Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään sopimuksen Turun ja Varsinais- Suomen yhteismarkkinoinnin vuoden 2013 käytännön järjestelyistä Place Marketing Oy:n kanssa. 151 29.4.2014 Maakuntahallitus valtuuttaa liiton viraston viimeistelemään Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksen kaava-aineiston. 152 16.12.2013 Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö 2014 -hankkeen edellyttämät sopimukset. Sivu 120
190, MH 17.11.2014 10:00 EDUNV: 37/2014 Sivu 122 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Asia Maakuntavaltuuston kokouksessa on perinteisesti ollut ministerin, puoluejohtajan tai johtavan virkamiehen ajankohtainen katsaus. Selvästi puolueita edustavien puhujien osalta on pyritty noudattamaan puolueittain vuorojärjestystä. Valmistelija LP/lk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa 8.12.2014 ajankohtaisen katsauksen pitää Vihreän liiton puheenjohtaja Ville Niinistö. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, puh. 0400 864 604; etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
191, MH 17.11.2014 10:00 ALUEK: 44/2014 Sivu 123 MAAKUNNAN TILA SYKSY 2014 -KATSAUS Asia Varsinais-Suomen liitossa on valmisteltu katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Katsaus sisältää keskeiset kehitystrendit työllisyydestä, elinkeinorakenteesta ja väestöstä sekä esittelee kumppanuusbarometrin tulokset maakunnan kehityksen näkökulmasta. Oheismateriaalina on katsaus: Maakunnan tila katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2014. Katsausta täydennetään maakuntavaltuustoa varten ruotsinnoksella sekä kumppanuusbarometrin lopullisilla tuloksilla. Valmistelija PP/AV/kk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Päätös Oheismateriaali jaettiin kokouksessa pöydälle. Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 123 MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2014 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 124 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2014 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2014 Julkaisupäivä / Publiceras 8.12.2014 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-320-002-9
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 125 3 LYHYESTI I KORTHET TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUNUT KESÄN AIKANA Sivuilla 4 11 tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyyskehitystä uusimpien työnvälitystilastojen valossa. Työttömyystilanne näyttää varsin synkältä. Keväällä tapahtunut työttömyyden kasvun hidastuminen näyttää toistaiseksi pysähtyneen, ja Varsinais-Suomen työttömyysaste on kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kaksi vuotta. ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS RAJUA Sivuilla 12 18 pureudutaan elinkeinorakenteen rakennemuutokseen vuosina 2007 2012. Varsinais-Suomen työpaikkamäärä on vähentynyt ajanjaksolla rajusti. Merkittävimmät työpaikkavähennykset ovat tapahtuneet elektroniikkateollisuudessa työpaikkamäärien kasvaessa lähinnä sosiaali- ja terveysalalla sekä ravitsemustoiminnassa. VÄESTÖ KASVAA NOPEIMMIN ALKUSYKSYLLÄ Sivuilla 19 23 tarkastellaan Varsinais-Suomen viimeaikaista väestönkehitystä. Maakunnan asukasluku kasvaa maahanmuuton seurauksena tasaisesti ympäri vuoden, mutta nopeimmin väestö kasvaa alkusyksyllä uusien opiskelijoiden muuttaessa maakuntaan. KUMPPANUUSBAROMETRI KERTOO MAAKUNNAN KEHITYKSESTÄ Sivuilla 24 25 esitellään alustavia tuloksia kumppanuusbarometrista, jonka avulla tarkastellaan sekä maakunnan yleistä kehitystä että maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Kumppanuusbarometri on maakunnan keskeisten toimijoiden keskuudessa säännöllisesti toteutettava verkkokysely, joka toteutettiin ensimmäisen kerran loka marraskuussa 2014. LIITTEET Liitetaulukot löytyvät sivuilta 26 30. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 4 Sivu 126 TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUNUT KESÄN AIKANA Varsinais-Suomen työttömyysaste on työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan ollut kesän ja alkusyksyn aikana koko maan keskiarvon tuntumassa. Työttömyys on kuitenkin kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kahden vuoden ajan. Lisäksi keväällä tapahtunut työttömyyden kasvuvauhdin tasainen hidastuminen näyttää pysähtyneen, ja työttömyysasteen kasvu on nopeutunut selvästi viime aikoina. Myönteinen työllisyyskehitys näyttää pysähtyneen kaikissa Varsinais-Suomen seutukunnissa. Jopa Vakka-Suomessa, jossa työttömyys laski nopeasti alkuvuodesta, on työttömyysaste kääntynyt taas kasvuun. Autotehtaan rekrytoinnit eivät näytä riittävän pitämään seudun työttömyyskehitystä jatkuvalla lasku-uralla etenkin, kun rekrytointeja on viime aikoina suunnattu enenevissä määrin seutukunnan ulkopuolelle. Viime kuukausina työttömyyden kasvu on ollut hitainta Salon seudulla, jonka työttömyysaste on kuitenkin yhä Varsinais-Suomen seutukunnista korkein. Kunnittain tarkasteltuna Turun työttömyysaste näyttää nousseen Saloa korkeammaksi. Tosin kun tarkastellaan sekä työttömiä että TE-toimistojen aktivointitoimissa olevia yhteensä, on Salon työllisyystilanne yhä hieman Turun tilannetta heikompi. Maakunnan paras työllisyystilanne on Laitilassa, Ruskolla ja Paimiossa, joissa kaikissa työttömyysaste oli syyskuun lopussa alle 7 prosenttia. Myös Kemiönsaaren työttömyystilanne näyttää aiempaa valoisammalta, sillä kunnan työttömyysaste on pudonnut selvästi kuluvan vuoden aikana. Työttömyysaste on kehittynyt maakunnassa hyvin samaa tahtia kuin koko maassa, ja kausitasoitettu kehitystrendi on osoittanut lähes tasaista kasvua vuodesta 2012 alkaen. Työttömyyden kasvu on viime aikoina ollut selvästi voimakkaampaa TEM:n työnvälitystilaston perusteella kuin Tilastokeskuksen haastattelututkimuksiin pohjautuvan työvoimatutkimuksen perusteella. Tilastojen välinen ero näkyy niin Varsinais-Suomessa kun koko maassakin ja selittyy pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymisellä sekä kauan työttöminä olleiden työnhakumotivaation vähenemisellä. Koska työvoimatutkimuksessa työttömiksi tilastoidaan vain neljän viikon sisällä aktiivisesti työtä hakeneet henkilöt, on moni työnhausta luopunut pudonnut Tilastokeskuksen työttömyystilastosta. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä onkin kasvamassa yli neljännekseen kaikista työttömistä vuoden 2014 kuluessa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 127 5 Työttömyysaste 09/2014 (%) Työttömyysasteen muutos 09/2013 09/2014 (%-yks.) 0 5 10 15 20 0,0 +0,5 +1,0 +1,5 +2,0 Pohjanmaa 7,4 Pohjois-Karjala +0,3 Etelä-Pohjanmaa 9,1 Pohjois-Savo +0,4 Keski-Pohjanmaa 9,8 Etelä-Pohjanmaa +0,5 Uusimaa 10,1 Kanta-Häme +0,6 Kanta-Häme 10,4 Pohjanmaa +0,8 Pohjois-Savo 11,9 Etelä-Savo +0,9 Koko maa 12,0 Pirkanmaa +1,0 Varsinais-Suomi 12,2 Pohjois-Pohjanmaa +1,0 Satakunta 12,2 Lappi +1,0 Etelä-Savo 12,5 Satakunta +1,1 Etelä-Karjala 13,3 Koko maa +1,1 Pirkanmaa 13,9 Varsinais-Suomi +1,2 Pohjois-Pohjanmaa 13,9 Etelä-Karjala +1,3 Kymenlaakso 14,5 Keski-Suomi +1,3 Pohjois-Karjala 14,8 Uusimaa +1,4 Päijät-Häme 14,9 Päijät-Häme +1,4 Keski-Suomi 15,4 Kymenlaakso +1,4 Kainuu 15,6 Keski-Pohjanmaa +1,4 Lappi 15,8 Kainuu +1,5 Kuva 1 Manner-Suomen maakuntien työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 1 Arbetslöshetsgraden för landskapen i Fasta Finland i slutet av september 2014 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysasteen muutos (%-yks.) +3,0 +2,5 +2,0 +1,5 +1,0 +0,5 0,0-0,5 +2,8 +2,5 +2,1 +1,7 +1,4 +0,9 +0,8 +0,4-0,2-0,3-0,4-0,6-0,5-0,6-0,7-0,7-0,8-0,5-0,3-0,5-0,5-0,5-0,6-0,7-0,6-0,5-0,5-0,3-0,0 +0,1 +0,4 +0,5 +1,0 +1,2 +1,3 +1,6 +1,8 +1,9 +2,2 +2,1 +1,8 +2,0 +1,8 +1,4 +1,2 +1,0 +1,1 +1,5 +0,9 +0,8 +0,6 +0,5 +0,9 +1,1 +1,3 +1,2 +1,2-1,0-1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 2 Varsinais-Suomen työttömyysasteen kuukausittainen muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 2 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 6 Sivu 128 Työttömyysaste 09/2014 (%) Työttömyysasteen muutos 09/2013 09/2014 (%-yks.) 0 5 10 15 20 0,0 +0,5 +1,0 +1,5 +2,0 Turunmaa 7,4 Salo +0,5 Vakka-Suomi 8,4 Vakka-Suomi +0,7 Loimaa 9,6 Loimaa +0,8 Varsinais-Suomi 12,2 Turunmaa +0,9 Turku 12,8 Varsinais-Suomi +1,2 Salo 14,4 Turku +1,5 Kuva 3 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 3 Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finlands regionkommuner i slutet av september 2014 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Työttömyysaste 09/2014 (%) 0 5 10 15 20 Työttömyysasteen muutos 09/2013 09/2014 (%-yks.) -1,0 0,0 +1,0 +2,0 +3,0 +4,0 Laitila 6,0 Kemiönsaari -0,6 Rusko 6,6 Kustavi -0,2 Paimio 6,7 Koski Tl -0,1 Parainen 7,1 Uusikaupunki +0,2 Masku 7,6 Lieto +0,3 Lieto 7,7 Paimio +0,3 Kemiönsaari 8,0 Loimaa +0,4 Sauvo 8,0 Sauvo +0,4 Koski Tl 8,2 Salo +0,5 Tarvasjoki 8,2 Rusko +0,7 Mynämäki 8,5 Laitila +0,7 Vehmaa 8,5 Kaarina +0,7 Kustavi 8,7 Oripää +0,7 Kaarina 8,8 Masku +0,8 Nousiainen 9,3 Aura +1,2 Oripää 9,3 Somero +1,2 Uusikaupunki 9,3 Varsinais-Suomi +1,2 Loimaa 9,5 Mynämäki +1,2 Pyhäranta 9,7 Marttila +1,2 Marttila 9,9 Pöytyä +1,3 Taivassalo 10,0 Tarvasjoki +1,4 Pöytyä 10,1 Parainen +1,5 Aura 10,2 Turku +1,6 Naantali 10,4 Vehmaa +1,9 Somero 10,5 Pyhäranta +2,1 Raisio 11,3 Raisio +2,2 Varsinais-Suomi 12,2 Naantali +2,4 Salo 15,1 Taivassalo +2,4 Turku 15,5 Nousiainen +3,0 Kuva 4 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 4 Förändringen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland i slutet av september 2014 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 129 7 +2,5 Varsinais-Suomi +2,5 Turun seutu +2,0 +2,0 +1,5 +1,5 +1,0 +1,0 +0,5 +0,5 0,0 0,0-0,5-0,5-1,0-1,0-1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014-1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 +2,5 Turku +2,5 Muu Turun seutu +2,0 +2,0 +1,5 +1,5 +1,0 +1,0 +0,5 +0,5 0,0 0,0-0,5-0,5-1,0-1,0-1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014-1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 +5,0 Salon seutu +2,5 Loimaan seutu +4,0 +3,0 +2,0 +1,5 +1,0 +2,0 +0,5 +1,0 0,0 0,0-0,5-1,0-1,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014-1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 +4,0 Vakka-Suomi +2,5 Turunmaa +3,0 +2,0 +2,0 +1,0 0,0-1,0-2,0 +1,5 +1,0 +0,5 0,0-0,5-1,0-3,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014-1,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 Kuva 5 Työttömyysasteen kuukausittainen muutos (%-yksikköä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Salon seudun ja Vakka-Suomen kuvien mitta-asteikot poikkeavat muista. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 5 Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna i figurerna för Saloregionen och Vakka-Suomi skiljer sig från de andra. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 8 Sivu 130 Kuva 6 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste syyskuun 2014 lopussa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 6 Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner i slutet av september 2014. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Kuva 7 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Figur 7 Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finlands kommuner i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet. Grundkarta: Lantmäteriverket.
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 131 9 Työttömyysaste (%) 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 Varsinais-Suomi (alkuperäinen) Koko maa (alkuperäinen) Varsinais-Suomi (kausitasoitettu) Koko maa (kausitasiotettu) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 8 Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 8 Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Kausitasoitettu työttömyysaste (%) 16,0 14,0 Salon seutu Turun seutu 12,0 10,0 8,0 Loimaan seutu Vakka-Suomi Turunmaa 6,0 4,0 2,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 9 Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Ohut viiva kuvaa alkuperäistä ja paksu viiva kausitasoitettua sarjaa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 9 Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 10 Sivu 132 Työttömien määrän kehitystrendi (indeksi, 12/2010=100) 160 KOKO SUOMI 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työttömien määrän kehitystrendi (indeksi, 12/2010=100) 160 VARSINAIS-SUOMI 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työtön työnvälitystilastossa (työtön työnhakija TE-toimistossa) Työtön työvoimatutkimuksessa (ilmoittanut hakeneensa aktiivisesti työtä) Pitkäaikaistyöttömät (yli 1 vuosi työttömänä työnhakijana) Pitkäaikaistyöttömät (työttömyysjakson alkamisajankohdan mukaan) Kuva 10 Työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitystrendin vertailu eri tilastointitavan mukaan Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Trendit on kuvattu 12 kk liukuvina keskiarvoina. Varsinais-Suomen osalta työvoimatutkimuksen tiedot on saatavilla vain neljännesvuosittain. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto ja Tilastokeskus, työvoimatutkimus. Figur 10 Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken och Statistikcentralen, arbetskraftsundersökning. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 133 11 Työttömien määrä (vuosikeskiarvo) 30 000 Pitkäaikaistyöttömät Muut työttömät 25 000 20 000 15 000 10 000 12 113 78 % 11 816 81 % 17 580 86 % 18 023 80 % 16 264 76 % 16 985 76 % 19 839 77 % 20 905 74 % 5 000 0 3 439 22 % 2 726 19 % 2 870 14 % 4 576 20 % 5 165 24 % 5 269 24 % 6 018 23 % 7 407 26 % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e Kuva 11 Pitkäaikaistyöttömien ja muiden työttömien määrän ja osuuden vuosikeskiarvot Varsinais-Suomessa. Vuoden 2014 tieto on ennuste. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Figur 11 Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 12 Sivu 134 ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS RAJUA Varsinais-Suomen työpaikkamäärä väheni yli 8 000:lla vuosina 2007 2012, mikä oli maakunnittain tarkasteltuna selvästi Suomen suurin pudotus. Suhteellisesti tarkasteltuna työpaikkojen määrän väheneminen oli vielä tätäkin nopeampaa Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Etelä- Savossa. Työpaikkojen määrä kasvoi merkittävästi vain Uudellamaalla sekä jonkin verran Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Työpaikkojen vähenemisen taustalla on taloudellisen laskusuhdanteen vauhdittama elinkeinorakenteen muutos. Kaikissa maakunnissa palvelutyöpaikkojen määrä kasvoi, mutta vain kolmessa maakunnassa palvelujen kasvu riitti kompensoimaan alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkojen rajun vähenemisen. Merkittävimmät työpaikkavähennykset ovat tapahtuneet puunjalostus- ja elektroniikkateollisuudessa työpaikkamäärien puolestaan kasvaessa lähinnä sosiaalija terveysaloilla. Elektroniikkateollisuuden rakennemuutos näkyy erityisen selvästi Varsinais-Suomessa, sillä matkapuhelinten valmistuksen lopettaminen Salossa selittää merkittävän osan koko maakunnan työpaikkamäärän vähenemisestä. Salosta hävisikin vuosina 2007 2012 yhteensä yli 5 000 työpaikkaa eli noin 20 % kaikista kaupungin työpaikoista. Myös esimerkiksi Marttilassa ja Kemiönsaarella työpaikkoja on hävinnyt erittäin suuri määrä. Samalla ajanjaksolla työpaikkojen määrä kasvoi vain neljässä Varsinais-Suomen kunnassa, eniten Aurassa ja Liedossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi työpaikkamäärä kasvoi Varsinais-Suomessa eniten ravitsemustoiminnassa, koulutuksessa sekä hieman yllättäen vähittäiskaupassa. Vähittäiskaupan työpaikat kasvoivat erityisesti Raisiossa, missä Turun ohikulkutien ympäristöön on syntynyt maakunnallisesti merkittävä kaupan keskittymä. Turussa eniten uusia työpaikkoja syntyi terveyspalveluihin, mitä selittänee osaltaan yksityisten terveyspalvelujen kasvu. Rakennemuutosta voidaan tarkastella myös kokonaisuutena vertaamalla kaikkien toimialojen yhteenlaskettua työpaikkamäärän muutosta alueen koko työpaikkamäärään. Mitä suurempi prosenttiosuus eri toimialojen työpaikoista on muuttunut, sitä voimakkaampi rakennemuutos alueella on tapahtunut. Näin tarkasteltuna maakuntien rakennemuutoksen voimakkuus vastaa jokseenkin hyvin työpaikkamäärän kokonaismuutosta. Joissain maakunnissa, kuten Kainuussa, rakennemuutos on kuitenkin ollut selvästi voimakkaampaa kuin työpaikkamäärien kokonaismuutos. Rakennemuutostarkastelussa korostuvat pienet alueet, joissa kohtalaisen pienetkin työpaikkamäärän muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä elinkeinorakenteen muutoksia. Tämä näkyy hyvin tarkasteltaessa Varsinais-Suomen kuntia, joista voimakkain rakennemuutos on ollut Pyhärannassa. Salon lisäksi rakennemuutos on ollut erityisen voimakasta myös Nousiaisissa ja Tarvasjoella, joissa kummassakin on tapahtunut merkittäviä työpaikkasiirtymiä jalostuksesta palveluammatteihin. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 135 13 Työpaikkojen määrän muutos 2007 2012 (%) +2 % 0 % 0,1 % 0,3 % 1,4 % -2 % -2,1 % -2,1 % -1,8 % -1,8 % -1,7 % -1,6 % -1,2 % -1,1 % -0,5 % -3,5 % -3,3 % -3,2 % -4 % -5,2 % -4,9 % -4,1 % -6 % -7,7 % -8 % Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Keski-Suomi Koko maa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Kuva 12 Työpaikkojen määrän muutos Manner-Suomen maakunnissa 2007 2012. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 12 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Päätoimialojen työpaikkamäärien muutos suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään 2007 2012 (%) +5 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut 0 % -5 % -10 % Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Savo Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Lappi Keski-Suomi Koko maa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Kuva 13 Päätoimialojen työpaikkamäärien muutos suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään 2007 2012. Huom. Luvut eivät kerro toimialan muutosta, vaan sen vaikutuksen työpaikkojen kokonaismuutokseen. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 13 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 14 Sivu 136 Työpaikkojen määrän muutos 2007 2012-4 000-3 500-3 000-2 500-2 000-1 500-1 000-500 0 Kuva 14 Toimialat, joilla työpaikkamäärä on vähentynyt eniten vuosina 2007 2012 maakunnittain. Toimialajako 2-numerotasolla (88 toimialaa). Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 14 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Kasvinviljely ja kotieläintalous Vesiliikenne Kasvinviljely ja kotieläintalous Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Metallituotteiden valmistus Kasvinviljely ja kotieläintalous Julkinen hallinto ja maanpuolustus Kasvinviljely ja kotieläintalous Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Kasvinviljely ja kotieläintalous Julkinen hallinto ja maanpuolustus Kasvinviljely ja kotieläintalous Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Lappi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Suomi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Työpaikkojen määrän muutos 2007 2012 0 +500 +1 000 +1 500 +2 000 +2 500 +3 000 +3 500 +4 000 Terveyspalvelut Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Metallimalmien louhinta Terveyspalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut Metallimalmien louhinta Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Kiinteistön- ja maisemanhoito Ravitsemistoiminta Sosiaalihuollon avopalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon laitospalvelut Terveyspalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut Terveyspalvelut Kuva 15 Toimialat, joilla työpaikkamäärä on kasvanut eniten vuosina 2007 2012 maakunnittain. Toimialajako 2-numerotasolla (88 toimialaa). Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 15 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 137 15 Työpaikkojen määrän muutos 2007 2012-5 000-4 000-3 000-2 000-1 000 0 +1 000 +2 000 Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Työllistämistoiminta Metallituotteiden valmistus Erikoistunut rakennustoiminta Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous Elintarvikkeiden valmistus Tukkukauppa Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Metallien jalostus Talonrakentaminen Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Kustannustoiminta -3 805-1 569-1 236-1 152-1 098-1 055-670 -622-550 -537-527 -431-344 -331-308 Järjestöjen toiminta Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut Maa- ja vesirakentaminen Pääkonttorien toiminta, liikkeenjohdon konsultointi Sosiaalihuollon avopalvelut Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut Kiinteistön- ja maisemanhoito Hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Terveyspalvelut Koulutus Vähittäiskauppa Ravitsemistoiminta Sosiaalihuollon laitospalvelut +174 +212 +252 +280 +292 +362 +422 +427 +459 +483 +605 +607 +608 +1 032 +1 260 Kuva 16 Työpaikkamäärillä mitattuna eniten kasvaneet ja pienentyneet toimialat Varsinais-Suomessa vuosina 2007 2012. Toimialajako 2-numerotasolla (88 toimialaa). Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 16 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 16 Sivu 138 Työpaikkojen määrän muutos 2007 2012 (%) +10 % +5 % 0 % +0,7 % +1,2 % +4,0 % +6,1 % -5 % -10 % -12,1 % -12,0 % -10,3 % -9,9 % -7,3 % -7,2 % -6,6 % -6,5 % -6,4 % -5,3 % -5,2 % -4,9 % -4,4 % -4,1 % -4,1 % -3,4 % -3,3 % -3,2 % -1,9 % -1,8 % -1,2 % -0,7 % -0,6 % -15 % -20 % -20,4 % -25 % Salo Marttila Kemiönsaari Taivassalo Pyhäranta Sauvo Mynämäki Laitila Oripää Somero Koski Tl Tarvasjoki Loimaa Paimio Kaarina Pöytyä Uusikaupunki Rusko Masku Naantali Kustavi Vehmaa Nousiainen Turku Parainen Raisio Lieto Aura Kuva 17 Työpaikkojen määrän muutos Varsinais-Suomen kunnissa 2007 2012. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 17 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Päätoimialojen työpaikkamäärien muutos suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään 2007 2012 (%) +15 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut +10 % +5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % Salo Marttila Kemiönsaari Taivassalo Pyhäranta Sauvo Mynämäki Laitila Oripää Somero Koski Tl Tarvasjoki Loimaa Paimio Kaarina Pöytyä Uusikaupunki Rusko Masku Naantali Kustavi Vehmaa Nousiainen Turku Parainen Raisio Lieto Aura Kuva 18 Päätoimialojen työpaikkamäärien muutos suhteessa työpaikkojen kokonaismäärään 2007 2012. Huom. Luvut eivät kerro toimialan muutosta, vaan sen vaikutuksen työpaikkojen kokonaismuutokseen. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 18 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 139 17 Työpaikkojen määrän muutos 2007 2012 Työpaikkojen määrän muutos 2007 2012-1 500-1 000-500 0 0 +500 +1 000 +1 500 (-3 288) Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Salo Sosiaalihuollon laitospalvelut Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Marttila Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Metallien jalostus Kemiönsaari Kiinteistön- ja maisemanhoito Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Taivassalo Arkkitehti- ja insinööripalvelut Muiden kulkuneuvojen valmistus Pyhäranta Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Sauvo Arkkitehti- ja insinööripalvelut Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Mynämäki Kiinteistön- ja maisemanhoito Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Laitila Juomien valmistus Metallituotteiden valmistus Oripää Maaliikenne ja putkijohtokuljetus Metallituotteiden valmistus Somero Ravitsemistoiminta Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Koski Tl Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus Tarvasjoki Sosiaalihuollon laitospalvelut Terveyspalvelut Loimaa Sosiaalihuollon laitospalvelut Metallituotteiden valmistus Paimio Sosiaalihuollon laitospalvelut Metallituotteiden valmistus Kaarina Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Muiden kulkuneuvojen valmistus Pöytyä Ravitsemistoiminta Moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus Uusikaupunki Sosiaalihuollon laitospalvelut Metallituotteiden valmistus Rusko Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa Muiden kulkuneuvojen valmistus Masku Sosiaalihuollon laitospalvelut Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Naantali Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut Kasvinviljely, kotieläintalous ja riistatalous Kustavi Elintarvikkeiden valmistus Terveyspalvelut Vehmaa Talonrakentaminen Tietokoneiden ja elektronisten tuotteiden valmistus Nousiainen Vähittäiskauppa Muiden kulkuneuvojen valmistus Turku Terveyspalvelut Erikoistunut rakennustoiminta Parainen Sosiaalihuollon avopalvelut Arkkitehti- ja insinööripalvelut Raisio Vähittäiskauppa Metallituotteiden valmistus Lieto Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta Kumi- ja muovituotteiden valmistus Aura Julkinen hallinto ja maanpuolustus Kuva 19 Työpaikkamäärillä mitattuna eniten kasvaneet ja pienentyneet toimialat Varsinais-Suomessa vuosina 2007 2012. Toimialajako 2-numerotasolla (88 toimialaa). Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 19 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 18 Sivu 140 Rakennemuutoskuvaaja 20 % 15 % 10 % 17 % 17 % 16 % 15 % 15 % 14 % 13 % 13 % 12 % 12 % 12 % 12 % 12 % 12 % 12 % 11 % 11 % 11 % 9 % 5 % 0 % 46 % 39 % 36 % 35 % 35 % 34 % 31 % 31 % 31 % 30 % 30 % 30 % 29 % 27 % 26 % 25 % 25 % 24 % 23 % 23 % 22 % 20 % Kymenlaakso Kainuu Etelä-Karjala Päijät-Häme Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kuva 20 Rakennemuutoksen voimakkuus Suomessa maakunnittain vuosina 2007 2012. Rakennemuutoskuvaajassa tarkastellaan kaikkien toimialojen (88 luokkaa) yhteenlasketun työpaikkamäärän muutoksen suhdetta työpaikkojen kokonaismäärään. Suuri prosenttiluku kuvaa voimakasta rakennemuutosta. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 20 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. Rakennemuutoskuvaaja 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 19 % 19 % 19 % 19 % 17 % 13 % 0 % Pyhäranta Nousiainen Tarvasjoki Salo Marttila Aura Kemiönsaari Kustavi Rusko Vehmaa Mynämäki Naantali Sauvo Taivassalo Raisio Loimaa Masku Somero Oripää Paimio Lieto Kaarina Pöytyä Parainen Koski Tl Uusikaupunki Laitila Turku Kuva 20 Rakennemuutoksen voimakkuus Varsinais-Suomessa kunnittain vuosina 2007 2012. Rakennemuutoskuvaajassa tarkastellaan kaikkien toimialojen (88 luokkaa) yhteenlasketun työpaikkamäärän muutoksen suhdetta työpaikkojen kokonaismäärään. Suuri prosenttiluku kuvaa voimakasta rakennemuutosta. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Figur 20 Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 141 19 VÄESTÖ KASVAA NOPEIMMIN ALKUSYKSYLLÄ Varsinais-Suomessa asui syyskuun 2014 lopussa 472 338 ihmistä, mikä on 1 790 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Maakunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti noin 2 000 uuden asukkaan vuosivauhtia jo pitkään, joskin vuoden 2014 aikana kehitys näyttää aavistuksen hiipuneen. Väestömuutos vaihtelee alueellisesti merkittävästi. Viime aikoina valtaosa väestönkasvusta on tapahtunut Turun seudulla, erityisesti Turussa. Turun seudun kehyskuntien väestönkasvu onkin hiipunut tasaisesti vuoden 2014 kuluessa. Vakka-Suomen ja Loimaan seudun väestökehitys on kääntynyt positiiviseksi, ja seutujen asukasluku on kasvanut viime kuukausina. Myös Salon seudulla vuonna 2012 alkanut väestökato osoittaa hiljalleen hiipumisen merkkejä, mutta Turunmaalla väestön väheneminen on viime vuosina kiihtynyt. Suurin osa Varsinais-Suomen väestökasvusta selittyy maahanmuutolla. Koko maakunnan väestönkasvusta jo lähes 80 prosenttia johtuu maahanmuutosta, ja kaikki seutukunnat saivat muuttovoittoa ulkomailta. Ehdottomasti suurin osa maahanmuutosta on suuntautunut Turun kaupungin alueelle. Luonnollinen väestönkasvu, eli syntyvyyden enemmyys kuolleisuuteen nähden, kasvattaa puolestaan väestöä eniten Turun seudun kehyskunnissa, joskin myös Turussa syntyvyyden enemmyys kasvattaa väkilukua. Varsinais-Suomen väestökehityksen kannalta ominaista on, että maahanmuutto kasvattaa maakunnan asukaslukua tasaisesti ympäri vuoden, kun taas syntyvyys on suurimmillaan kesäisin. Ehdottomasti selvin kausivaihtelu havaitaan kuitenkin maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mikä kasvattaa asukaslukua merkittävästi elokuussa uusien opiskelijoiden muuttaessa maakuntaan. Tämä näkyy selvimmin Turussa, jonka asukasluku kasvaa muuttoliikkeen seurauksena merkittävästi juuri elo- ja syyskuussa. Muissa maakunnan kun kunnissa näkyy alkusyksyllä puolestaan merkittävää muuttotappiota. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 20 Sivu 142 = 1000 henkilöä Turku Vakka-Suomi Muu Turun seutu Turunmaa Salon seutu Loimaan seutu Kuva 17 Varsinais-Suomen väestön jakautuminen alueittain 30.9.2014. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Figur 17 Fördelningen av Egentliga Finlands befolkning regionvis 30.9.2014. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +3 000 Syyskuu 2013 Syyskuu 2014 +2 500 +2 000 +1 500 +1 000 +500 0-500 -1 000 Varsinais-Suomi Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Salon seutu Kuva 18 Kuukausittainen väestömuutos Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna syykuussa 2013 ja 2014. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 18 Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 143 21 +3 000 Varsinais-Suomi +3 000 Turun seutu +2 500 +2 500 +2 000 +2 000 +1 500 +1 500 +1 000 +1 000 +500 +500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 +3 000 Turku +3 000 Muu Turun seutu +2 500 +2 500 +2 000 +2 000 +1 500 +1 500 +1 000 +1 000 +500 +500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 +600 Salon seutu +300 Loimaan seutu +400 +200 +200 +100 0 0-200 -100-400 -200-600 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014-300 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 +300 Vakka-Suomi +300 Turunmaa +200 +200 +100 +100 0 0-100 -100-200 -200-300 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014-300 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 Kuva 19 Kuukausittainen väestömuutos (henkilöä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eri alueiden kuvien mitta-asteikot poikkeavat toisistaan. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 19 Förändringen av befolkningen per månad (personer) i Egentliga Finland i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna för figurerna för de olika regionerna avviker från varandra. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 22 Sivu 144 Väestömuutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaaan verrattuna (henkilöä) +2 500 +2 000 +1 500 Luonnollinen väestönmuutos Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto +1 000 +500 0-500 -1 000 Varsinais-Suomi Turun seutu Turku Muu Turun seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turunmaa Salon seutu Kuva 20 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa syyskuussa 2013 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 20 Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Kuukausittainen väestönmuutos (henkilöä) +1 000 +800 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos +600 +400 +200 0-200 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 Kuva 21 Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa kuukausittain. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 21 Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 145 23 Kuukausittainen väestönmuutos (henkilöä) +1200 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos +1000 +800 +600 +400 +200 0-200 -400-600 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 Kuva 22 Turun väestömuutoksen rakenne kuukausittain. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 22 Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Kuukausittainen väestönmuutos (henkilöä) +1200 Nettomaahanmuutto Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönmuutos +1000 +800 +600 +400 +200 0-200 -400-600 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2012 2013 2014 Kuva 23 Väestömuutoksen rakenne kuukausittain Varsinais-Suomessa Turkua lukuun ottamatta. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. Figur 23 Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 24 Sivu 146 KUMPPANUUSBAROMETRI KERTOO MAAKUNNAN KEHITYKSESTÄ Kumppanuusbarometri on maakuntastrategian tavoitteiden toteutumisen tärkein seurantaväline. Se on maakunnan keskeisten toimijoiden keskuudessa säännöllisesti toteutettava verkkokysely, joka laaditaan maakuntastrategian arvokärkien ja tavoitteiden pohjalta. Kumppanuusbarometri avulla tarkastellaan sekä maakunnan yleistä kehitystä että maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Yleistä kehitystä tarkastellaan maakuntastrategian tavoitteiden pohjalta laadituilla väittämillä, joiden paikkansapitävyyttä vastaajat arvioivat. Toimenpiteiden toteutumisastetta arvioidaan vastaavasti siten, että barometriin osallistuvat esittävät oman näkemyksensä kunkin toimenpiteen edistymisestä. Kaikissa kysymyksissä arvioidaan erikseen sekä kehityksen nykytilaa että tulevia kehitysodotuksia. Kumppanuusbarometri toteutettiin ensimmäisen kerran loka marraskuussa 2014. Verkkokysely lähetettiin yhteensä noin 400 varsinaissuomalaiselle asiantuntijalle. Toimenpiteiden toteutumisen arvioimista varten barometri jaettiin neljään erilliskyselyyn siten, että kussakin arvioitiin vain yhden toimenpidekokonaisuuden edistymistä. Vastauksia kertyi jokaiseen erilliskyselyyn vartin tasaisesti noin 30 40 kappaletta, jolloin kyselyyn vastasi yhteensä 123 henkilöä. Seuraavaksi tarkastellaan kumppanuusbarometrin alustavia tuloksia maakunnan yleisen kehityksen näkökulmasta. Tulosten mukaan vastaajilla on varsin myönteinen kuva Varsinais-Suomen kehityksestä. Erityisesti vastaajat olivat samaa mieltä tekemistä ja yrittämistä sekä yhteistyötä ja kumppanuutta painottavien väittämien kanssa. Vastaajat siis vaikuttivat sisäistäneen kumppanuusstrategian lähtökohdat hyvin. Vähiten samaa mieltä vastaajat olivat selvästi pidemmän tähtäimen kehitystavoitteiden, kuten hiilineutraliuden, kestävän yhdyskuntarakenteen ja pohjoisen kasvuvyöhykkeen kanssa. Varsinais-Suomen kehitysodotukset vastaavat barometriin osallistuneiden mukaan melko hyvin kehityksen nykytilaa. Niiden tavoitteiden odotetaan edistyvän eniten, jotka jo nyt arvioidaan olevan pisimmällä. Erityisesti yhteistyön ja kumppanuuden odotetaan vahvistuvan nopeasti, mikä luo uskoa maakuntastrategian päätoimenpiteen, kumppanuusfoorumin, suotuisaan kehitykseen. Vastaavasti pidemmän tähtäimen tavoitteiden edistyminen arvioidaan hitaammaksi. Kaikkien väittämien mukaisen kehityksen nähdään kuitenkin edistyvän ennemmin kuin heikkenevän. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 147 25 Täysin samaa Täysin eri mieltä mieltä 1 2 3 4 5 Tekeminen ja yrittäminen ovat maakunnassaarvostettuja ja sisäistettyjä toimintatapoja Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella Maakuntaa kehitetään kokonaisvaltaiseen tilannearvioon perustuen Varsinais-Suomi on kansainvälistynyt ja helposti lähestyttävä maakunta Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen on maakunnassa pitkäjänteistä ja suunnitteluratkaisujen tulevat vaikutukset huomioivaa Avoin tieto on kaikkien maakunnan toimijoiden ja asukkaiden hyödynnettävissä Maakunnassa on yhdistetty eri alojen osaamista ennakkoluulottomasti uusiksi toimintatavoiksi ja tuotteiksi Maakunnassa on luotu toimivia ja tehokkaita palveluja kunta- ja sektorirajoista huolimatta Maakunnassa vallitsee aito ja uutta synnyttävä yhdessä tekemisen ilmapiiri Varsinais-Suomi on kiertotalouden edelläkävijä Varsinais-Suomessa on kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä (Tukholma Turku Helsinki Pietari) on luotu kansainvälisiätoimijoita houkutteleva vireä ja älykäs vyöhyke Kuva 24 Vastaajien näkemykset kysymykseen: Mitä mieltä olet seuraavista Varsinais-Suomen kehityksen nykyistä tilaa kuvaavista väittämistä? Kuvassa on esitetty vastausten keskiarvot sekä 95 % luottamusväli. Figur 24 xxx Kuva 25 Vastaajien näkemykset kysymykseen: Miten arvioit seuraavien Varsinais-Suomen kehitystä kuvaavien väittämien edistyvän tulevan kolmen vuoden kuluessa verrattua nykytilaan? Kuvassa on esitetty vastausten keskiarvot sekä 95 % luottamusväli. Figur 25 xxx Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella Maakuntaa kehitetään kokonaisvaltaiseen tilannearvioon perustuen Tekeminen ja yrittäminen ovat maakunnassa arvostettuja ja sisäistettyjä toimintatapoja Avoin tieto on kaikkien maakunnan toimijoiden ja asukkaiden hyödynnettävissä Maakunnassa on yhdistetty eri alojen osaamista ennakkoluulottomasti uusiksi toimintatavoiksi ja tuotteiksi Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta Maakunnassa vallitsee aito ja uutta synnyttävä yhdessä tekemisen ilmapiiri Varsinais-Suomi on kansainvälistynyt ja helposti lähestyttävä maakunta Varsinais-Suomi on kiertotalouden edelläkävijä Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen on maakunnassa pitkäjänteistä ja suunnitteluratkaisujen tulevat vaikutukset huomioivaa Maakunnassa on luotu toimivia ja tehokkaita palveluja kunta- ja sektorirajoistahuolimatta Varsinais-Suomessa on kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä Pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä (Tukholma Turku Helsinki Pietari) on luotu kansainvälisiä toimijoita houkutteleva vireä ja älykäs vyöhyke Edistyy Heikkenee paljon paljon 1 2 3 4 5 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 26 Sivu 148 LIITTEET BILAGOR Liitetaulukko 1 Varsinais-Suomen ja maakunnan seutukuntien työttömyysasteen kehitys 2010-luvulla. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 1 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland och landskapets regionkommuner på 2010-talet. Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2011 2012 2013 2014 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Varsinais-Suomi 10,4 10,1 9,6 9,2 8,8 9,9 10,6 9,4 8,8 8,8 8,9 9,7 9,8 9,6 9,1 8,9 8,8 10,0 11,0 9,9 9,8 10,0 10,3 11,3 11,6 11,5 11,3 11,0 10,6 12,0 12,7 11,3 11,0 11,0 11,4 12,8 12,5 12,3 11,9 11,5 11,5 13,1 14,0 12,5 12,2 Varsinais-Suomi Loimaa 8,3 7,8 7,4 6,9 6,7 7,7 8,0 6,8 6,3 6,4 6,8 7,5 7,7 7,6 7,2 6,6 6,2 7,2 7,5 6,9 6,8 7,1 7,5 8,6 9,2 9,4 9,3 8,6 8,2 9,0 9,9 8,8 8,8 8,7 9,4 10,5 10,3 10,2 9,5 9,1 8,7 9,9 10,7 9,4 9,6 Loimaa Salo 11,5 11,2 10,6 10,3 10,0 10,6 11,2 9,9 9,7 10,0 10,3 11,3 11,6 11,2 11,0 10,7 10,2 12,2 13,5 12,2 13,2 13,9 14,2 15,6 15,3 15,0 14,9 14,6 13,8 15,2 15,9 14,1 13,9 14,0 14,3 16,2 15,8 15,6 15,0 14,0 13,9 15,0 15,7 14,3 14,4 Salo Turku 10,7 10,4 9,9 9,5 9,2 10,6 11,3 10,1 9,4 9,2 9,3 10,1 10,1 9,9 9,4 9,2 9,2 10,6 11,4 10,2 9,9 10,0 10,2 11,1 11,4 11,4 11,2 11,0 10,8 12,3 13,1 11,7 11,3 11,3 11,6 13,0 12,7 12,5 12,2 11,9 12,0 13,9 14,7 13,1 12,8 Turku Turunmaa 6,3 6,2 5,7 5,2 4,7 5,2 5,4 4,8 5,0 5,4 5,5 5,8 6,0 6,0 5,7 5,0 4,6 5,4 6,8 6,4 6,1 6,2 6,5 6,9 7,4 7,1 6,7 6,5 5,8 6,5 7,1 6,6 6,5 6,7 7,2 7,8 8,3 8,2 7,8 7,5 7,1 7,5 8,0 7,4 7,4 Turunmaa Vakka-Suomi 9,9 9,7 9,0 8,2 7,2 7,5 8,2 7,3 6,6 6,9 6,9 7,9 7,8 7,8 7,3 8,1 7,5 7,8 8,5 8,0 7,9 8,3 8,6 9,9 11,4 10,8 10,3 9,7 7,7 9,0 9,4 7,8 7,7 8,3 8,8 9,7 9,4 9,2 8,7 7,9 7,8 9,0 10,4 8,8 8,4 Vakka-Suomi Liitetaulukko 2 Varsinais-Suomen ja maakunnan seutukuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa työttömyys on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 2 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland och landskapets regionkommuner (%-enheter) jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har arbetslösheten ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2011 2012 2013 2014 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Varsinais-Suomi -0,5-0,6-0,7-0,7-0,8-0,5-0,3-0,5-0,5-0,5-0,6-0,7-0,6-0,5-0,5-0,3 0,0 0,1 0,4 0,5 1,0 1,2 1,3 1,6 1,8 1,9 2,2 2,1 1,8 2,0 1,8 1,4 1,2 1,0 1,1 1,5 0,9 0,8 0,6 0,5 0,9 1,1 1,3 1,2 1,2 Varsinais-Suomi Loimaa -1,3-1,4-1,0-0,8-0,7-0,3-0,6-0,6-0,4-0,6-0,4-0,6-0,5-0,3-0,2-0,3-0,5-0,5-0,5 0,0 0,4 0,7 0,8 1,1 1,4 1,8 2,1 1,9 2,0 1,8 2,3 1,9 2,0 1,6 1,9 1,9 1,1 0,8 0,2 0,5 0,5 0,9 0,8 0,6 0,8 Loimaa Salo -0,7-0,7-0,8-0,4-0,6-0,5-0,4-0,7-0,2 0,1 0,3 0,1 0,1 0,0 0,4 0,3 0,3 1,7 2,2 2,3 3,5 3,9 4,0 4,3 3,7 3,7 3,9 3,9 3,6 2,9 2,5 1,8 0,7 0,1 0,1 0,6 0,5 0,6 0,1-0,6 0,1-0,2-0,2 0,2 0,5 Salo Turku -0,1-0,2-0,5-0,6-0,6-0,4-0,1-0,2-0,3-0,3-0,5-0,7-0,6-0,5-0,5-0,4-0,1-0,1 0,1 0,2 0,5 0,8 0,9 1,0 1,3 1,5 1,8 1,9 1,6 1,8 1,7 1,5 1,4 1,3 1,4 1,9 1,3 1,1 1,0 0,9 1,2 1,6 1,6 1,4 1,5 Turku Turunmaa -0,8-1,0-1,2-1,2-1,2-0,9-0,8-0,8-0,7-0,7-0,5-0,8-0,3-0,2 0,0-0,2-0,1 0,3 1,3 1,6 1,0 0,8 0,9 1,1 1,4 1,0 1,0 1,5 1,3 1,1 0,3 0,2 0,4 0,5 0,7 0,9 0,9 1,1 1,1 1,0 1,3 1,0 0,9 0,8 0,9 Turunmaa Vakka-Suomi -0,4-0,3-0,3 0,0-0,3-0,3-0,2-1,0-1,5-1,3-1,5-1,8-2,1-1,9-1,7-0,1 0,3 0,2 0,2 0,7 1,3 1,3 1,7 2,1 3,6 3,0 3,0 1,6 0,2 1,3 0,9-0,2-0,2 0,0 0,2-0,2-2,0-1,6-1,6-1,8 0,1 0,0 1,0 1,0 0,7 Vakka-Suomi VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 149 27 Liitetaulukko 3 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen kehitys 2010-luvulla. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella värillä merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 3 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner på 2010-talet. Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2011 2012 2013 2014 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Aura 8,0 7,3 7,4 7,4 6,9 8,0 7,6 6,5 6,4 5,7 5,7 6,5 7,3 7,0 7,1 6,7 6,4 6,9 7,7 6,9 6,2 6,4 6,8 7,6 8,2 9,5 9,3 8,4 8,2 8,5 9,3 8,7 9,0 9,1 9,9 10,3 9,8 9,8 9,3 9,2 9,2 9,7 10,6 10,0 10,2 Aura Kaarina 7,0 6,9 6,5 6,1 5,6 6,4 6,7 5,8 5,4 5,4 5,3 5,8 5,9 5,9 5,7 5,5 5,5 6,8 7,5 6,7 6,5 6,5 6,7 7,5 7,7 7,7 7,6 7,4 7,1 8,4 9,0 8,3 8,1 7,9 8,2 9,1 8,7 8,6 8,4 8,1 8,2 9,7 10,2 8,9 8,8 Kaarina Kemiönsaari 7,0 7,0 6,3 5,7 5,2 5,8 5,6 5,1 5,3 5,6 5,9 6,1 6,3 6,4 6,7 5,7 4,9 5,7 9,5 9,4 9,0 9,1 9,3 9,9 10,4 9,6 8,8 8,4 7,5 8,1 8,8 9,2 8,6 9,2 9,8 10,1 11,3 11,0 10,4 9,9 9,1 9,0 9,4 8,7 8,0 Kemiönsaari Koski TL 6,7 7,1 7,3 7,7 6,5 7,4 7,9 6,4 5,1 5,8 6,4 6,6 7,0 7,2 6,8 6,8 6,1 7,2 7,9 6,9 6,9 6,6 6,7 7,9 8,9 9,2 9,2 7,7 7,8 9,2 10,3 8,3 8,3 8,2 8,0 9,7 8,0 8,6 8,4 7,5 6,6 8,0 8,5 7,6 8,2 Koski TL Kustavi 7,6 7,3 7,0 7,0 5,7 5,7 4,4 3,4 4,7 5,2 5,2 6,3 5,4 7,0 5,7 5,4 4,9 4,7 5,7 5,7 6,0 6,0 5,4 5,2 7,3 8,7 8,4 7,1 6,3 8,4 9,2 7,9 8,9 7,9 9,2 12,6 10,5 12,1 10,8 10,0 10,0 10,6 11,1 8,7 8,7 Kustavi Laitila 7,8 7,1 6,3 5,9 5,4 6,2 6,7 5,3 5,2 5,7 5,5 6,2 6,4 6,2 5,6 5,8 5,2 5,4 5,9 5,4 5,4 6,0 7,0 7,7 7,4 7,4 7,0 6,6 5,2 6,0 6,8 5,5 5,3 5,7 6,0 7,8 6,8 6,2 6,3 5,8 5,3 7,1 8,1 6,0 6,0 Laitila Lieto 6,4 6,2 5,6 5,4 5,2 6,3 7,1 6,3 5,8 5,2 4,9 5,5 5,6 5,6 5,4 4,8 4,5 5,4 6,2 5,2 5,2 5,5 5,8 6,9 6,7 6,8 6,6 6,4 6,3 7,7 8,4 7,5 7,4 7,7 8,2 9,5 8,8 8,4 8,1 8,1 7,6 9,1 9,6 8,1 7,7 Lieto Loimaa 9,0 8,3 7,6 7,1 7,0 8,3 8,6 7,7 6,9 6,8 7,3 8,2 8,3 8,1 7,7 7,0 6,4 7,6 7,7 6,9 6,9 7,5 8,2 9,3 9,8 9,8 9,6 9,0 8,4 9,3 10,5 9,1 9,1 8,7 9,8 10,9 10,6 10,3 9,3 8,7 8,5 9,6 10,5 9,3 9,5 Loimaa Marttila 7,0 7,7 8,3 7,4 6,3 6,7 7,3 6,7 5,6 6,3 6,9 7,1 7,4 7,0 6,3 5,3 5,0 5,9 6,6 6,5 6,6 6,7 7,1 8,0 9,3 9,6 10,0 9,1 8,3 8,9 9,0 8,7 8,7 8,9 9,0 10,5 11,6 11,1 10,8 10,8 10,4 12,2 12,5 10,4 9,9 Marttila Masku 6,9 6,6 5,8 5,2 4,7 5,4 6,0 5,1 4,8 4,7 5,0 5,3 5,5 5,3 4,9 4,6 4,3 4,9 5,5 4,9 4,8 5,1 5,1 5,6 6,0 5,8 5,8 5,9 5,4 6,3 7,1 6,4 6,8 6,7 6,8 7,9 7,8 7,6 7,2 7,2 7,2 9,3 10,2 7,8 7,6 Masku Mynämäki 8,5 7,7 7,5 6,1 5,7 6,8 7,8 7,4 6,6 6,4 6,7 6,8 6,6 6,6 5,9 5,5 5,9 6,6 7,1 6,4 6,0 6,7 7,0 7,7 8,4 8,1 8,0 7,3 6,7 7,7 8,4 7,4 7,3 7,5 8,1 8,8 9,3 9,8 8,8 8,7 8,5 9,6 10,5 9,1 8,5 Mynämäki Naantali 7,9 7,6 6,6 6,2 5,7 6,3 7,1 6,1 5,7 6,1 6,5 7,0 7,0 6,9 6,3 5,8 5,3 6,3 6,9 6,3 6,1 6,2 6,6 7,5 7,8 7,8 7,7 7,3 7,0 8,0 8,5 8,0 8,0 7,9 8,3 9,6 9,5 9,6 9,5 9,1 9,2 10,7 11,1 10,2 10,4 Naantali Nousiainen 6,5 6,1 5,8 5,8 5,2 5,8 6,8 5,4 5,0 4,8 4,5 4,8 5,0 5,1 4,6 4,4 4,5 5,4 5,8 5,1 4,6 4,8 5,1 6,2 6,4 6,7 6,2 5,9 5,6 7,1 7,8 6,4 6,3 6,1 6,0 7,3 7,4 7,6 7,3 7,2 7,4 10,0 10,8 8,7 9,3 Nousiainen Oripää 9,0 8,1 7,6 6,5 5,8 5,9 7,2 6,1 5,3 6,2 6,4 7,5 8,0 8,2 7,9 6,8 6,2 7,3 6,6 6,0 5,7 5,6 6,2 7,0 7,7 7,7 8,1 8,1 7,4 8,4 8,1 8,3 8,6 8,1 8,6 8,9 9,8 11,4 11,2 10,8 7,8 10,1 10,8 9,1 9,3 Oripää Paimio 6,1 6,0 6,0 5,2 4,9 5,8 6,2 4,8 4,6 4,6 4,5 5,3 5,1 4,9 4,4 4,1 3,7 5,0 5,3 5,0 5,6 6,0 6,4 6,9 6,7 7,0 6,4 6,1 5,2 6,1 6,8 6,1 6,4 6,4 6,7 7,8 7,5 7,3 6,8 6,6 6,2 7,1 8,1 6,6 6,7 Paimio Parainen 6,0 5,8 5,4 5,0 4,5 4,9 5,4 4,6 4,9 5,3 5,4 5,6 5,8 5,9 5,3 4,6 4,4 5,3 5,6 5,1 4,8 4,9 5,3 5,5 6,0 5,9 5,7 5,7 5,1 5,8 6,3 5,5 5,6 5,6 6,1 6,9 7,0 7,0 6,7 6,5 6,2 6,9 7,4 6,9 7,1 Parainen Pyhäranta 8,7 9,4 9,2 8,0 6,8 7,0 7,0 6,7 6,2 6,5 7,1 8,0 7,5 7,7 6,8 7,4 6,3 6,8 7,9 7,0 7,5 6,9 8,0 8,9 9,6 9,5 8,8 8,5 7,4 7,4 7,9 7,0 7,6 7,2 7,9 9,6 8,4 8,8 7,8 6,9 7,4 10,9 10,7 9,4 9,7 Pyhäranta Pöytyä 8,0 7,4 7,2 6,5 6,6 7,4 7,6 5,8 5,9 6,2 6,6 7,4 7,5 7,2 6,9 6,5 6,0 7,1 7,5 7,2 7,1 7,1 7,3 8,5 8,8 9,1 9,1 8,2 7,9 8,7 9,4 8,5 8,8 8,9 9,3 10,6 10,4 10,6 9,7 9,6 9,3 10,4 11,2 9,8 10,1 Pöytyä Raisio 9,8 9,5 8,7 8,1 7,6 9,2 10,0 8,3 7,5 7,3 7,3 8,1 8,0 7,9 7,1 6,7 6,8 8,8 9,5 8,0 7,9 7,9 7,9 9,0 9,5 9,3 9,2 8,9 8,5 10,2 11,3 9,5 9,1 8,9 9,3 10,8 10,4 10,5 10,3 10,2 10,2 12,3 13,2 11,6 11,3 Raisio Rusko 6,1 6,4 5,8 5,4 4,9 5,8 6,3 5,9 5,5 5,0 5,1 5,4 5,2 5,0 4,9 4,7 4,5 5,6 6,2 5,1 4,6 5,3 5,6 6,2 6,4 6,5 6,4 5,5 5,5 6,8 7,2 5,9 5,9 5,7 5,9 7,1 6,6 6,8 6,5 6,1 6,0 7,9 8,0 6,8 6,6 Rusko Salo 11,7 11,4 10,8 10,5 10,2 10,8 11,6 10,2 10,1 10,3 10,6 11,5 11,8 11,4 11,2 10,9 10,6 12,8 14,2 12,9 13,9 14,6 15,0 16,2 15,9 15,6 15,5 15,3 14,4 15,9 16,8 14,8 14,6 14,6 14,9 16,8 16,4 16,2 15,6 14,6 14,4 15,6 16,4 14,9 15,1 Salo Sauvo 5,2 5,0 5,2 4,5 4,3 4,5 5,5 5,0 4,7 5,2 5,0 5,9 6,2 5,5 4,9 4,6 4,4 4,8 4,9 4,4 5,2 5,5 5,5 5,7 6,5 6,5 6,1 6,1 6,7 7,0 7,8 7,2 7,6 7,3 7,1 8,0 8,1 8,1 7,3 7,2 7,5 8,8 9,4 7,7 8,0 Sauvo Somero 10,0 10,2 9,3 9,4 8,5 8,8 9,0 7,9 7,6 7,7 8,1 9,7 9,8 9,7 9,3 9,0 7,7 8,6 8,9 8,1 8,7 9,5 9,7 11,8 11,2 10,9 10,7 10,3 9,8 10,4 10,7 9,7 9,3 10,0 10,9 12,3 12,3 12,3 11,2 10,4 10,4 11,1 11,1 10,6 10,5 Somero Taivassalo 9,0 8,8 7,5 6,8 5,2 5,6 6,7 8,5 8,3 7,7 7,1 7,3 8,3 7,8 7,7 6,5 6,0 6,2 7,5 7,9 8,4 8,1 8,7 9,2 8,6 8,7 7,9 6,9 5,9 5,9 6,9 6,9 7,6 7,9 9,0 8,7 9,2 9,7 8,9 8,0 8,6 8,1 9,3 9,4 10,0 Taivassalo Tarvasjoki 7,1 7,2 6,2 5,7 5,3 6,3 7,0 5,5 5,6 5,6 5,6 5,9 6,0 5,8 5,6 5,1 5,5 6,9 7,7 6,1 5,7 6,5 7,3 8,6 8,2 8,4 8,4 7,8 8,0 9,2 8,9 7,6 6,8 7,4 8,6 10,1 9,8 9,1 9,2 9,2 7,3 9,8 10,6 8,8 8,2 Tarvasjoki Turku 13,1 12,8 12,2 12,0 11,8 13,5 14,2 12,8 12,1 11,8 12,0 12,9 12,9 12,6 12,1 11,9 12,0 13,6 14,5 13,2 12,7 12,7 12,9 13,9 14,2 14,2 14,0 13,9 13,7 15,5 16,3 14,5 13,9 13,9 14,2 15,8 15,5 15,1 14,9 14,5 14,8 16,8 17,8 16,1 15,5 Turku Uusikaupunki 11,5 11,6 10,9 10,0 8,8 8,8 9,9 8,7 7,6 7,9 8,0 9,2 8,9 9,0 8,5 10,1 9,6 9,9 10,6 10,0 9,8 10,2 10,1 12,1 14,8 13,7 13,1 12,5 9,6 11,6 11,6 9,4 9,1 9,9 10,3 11,0 11,1 10,7 10,1 9,2 9,0 9,8 11,9 9,9 9,3 Uusikaupunki Vehmaa 8,2 7,8 6,9 5,9 5,4 5,8 6,3 5,7 5,4 5,4 5,4 5,4 5,8 5,6 5,3 5,4 4,9 5,3 5,6 5,5 5,2 5,4 5,6 6,6 7,4 7,1 7,2 6,5 5,5 6,7 6,8 6,3 6,6 7,8 8,3 8,3 8,6 8,6 7,9 7,2 7,2 9,0 9,4 9,9 8,5 Vehmaa VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 28 Sivu 150 Liitetaulukko 4 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa työttömyys on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 4 Förändringen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner (%-enheter) jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har arbetslösheten ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. 2011 2012 2013 2014 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Aura -1,1-1,3-0,2 1,0 0,2 0,9-0,8-0,9-0,1-1,0-1,3-1,4-0,7-0,3-0,3-0,7-0,5-1,1 0,1 0,4-0,2 0,7 1,1 1,1 0,9 2,5 2,2 1,7 1,8 1,6 1,6 1,8 2,8 2,7 3,1 2,7 1,6 0,3 0,0 0,8 1,0 1,2 1,3 1,3 1,2 Aura Kaarina -0,4-0,4-0,4-0,3-0,5-0,4-0,5-0,7-0,7-0,5-1,1-1,1-1,1-1,0-0,8-0,6-0,1 0,4 0,8 0,9 1,1 1,1 1,4 1,7 1,8 1,8 1,9 1,9 1,6 1,6 1,5 1,6 1,6 1,4 1,5 1,6 1,0 0,9 0,8 0,7 1,1 1,3 1,2 0,6 0,7 Kaarina Kemiönsaari -0,6-0,8-1,2-1,1-0,8-0,4-0,8-0,6-0,7-1,2-0,8-0,9-0,7-0,6 0,4 0,0-0,3-0,1 3,9 4,3 3,7 3,5 3,4 3,8 4,1 3,2 2,1 2,7 2,6 2,4-0,7-0,2-0,4 0,1 0,5 0,2 0,9 1,4 1,6 1,5 1,6 0,9 0,6-0,5-0,6 Kemiönsaari Koski TL -0,7-0,4 0,3 1,1 0,3 0,6 0,8-0,2-1,9-1,0-0,5 0,6 0,3 0,1-0,5-0,9-0,4-0,2 0,0 0,5 1,8 0,8 0,3 1,3 1,9 2,0 2,4 0,9 1,7 2,0 2,4 1,4 1,4 1,6 1,3 1,8-0,9-0,6-0,8-0,2-1,2-1,2-1,8-0,7-0,1 Koski TL Kustavi 0,6 0,3 0,5 0,2-1,3-0,6-1,1-1,4-3,1-2,3-2,6-1,5-2,2-0,3-1,3-1,6-0,8-1,0 1,3 2,3 1,3 0,8 0,2-1,1 1,9 1,7 2,7 1,7 1,4 3,7 3,5 2,2 2,9 1,9 3,8 7,4 3,2 3,4 2,4 2,9 3,7 2,2 1,9 0,8-0,2 Kustavi Laitila -1,0-1,2-1,1-0,7-1,0-0,3-0,1-0,7-0,6 0,0-0,5-1,2-1,4-0,9-0,7-0,1-0,2-0,8-0,8 0,1 0,2 0,3 1,5 1,5 1,0 1,2 1,4 0,8 0,0 0,6 0,9 0,1-0,1-0,3-1,0 0,1-0,6-1,2-0,7-0,8 0,1 1,1 1,3 0,5 0,7 Laitila Lieto -0,1-0,2-0,4-0,3-0,5-0,4 0,0 0,1-0,1-0,4-0,7-0,9-0,8-0,6-0,2-0,6-0,7-0,9-0,9-1,1-0,6 0,3 0,9 1,4 1,1 1,2 1,2 1,6 1,8 2,3 2,2 2,3 2,2 2,2 2,4 2,6 2,1 1,6 1,5 1,7 1,3 1,4 1,2 0,6 0,3 Lieto Loimaa -1,6-2,0-2,0-1,5-1,1-0,4-0,6-0,3-0,3-0,9-0,3-0,7-0,7-0,2 0,1-0,1-0,6-0,7-0,9-0,8 0,0 0,7 0,9 1,1 1,5 1,7 1,9 2,0 2,0 1,7 2,8 2,2 2,2 1,2 1,6 1,6 0,8 0,5-0,3-0,3 0,1 0,3 0,0 0,2 0,4 Loimaa Marttila -2,7-1,4 0,6 0,1-0,4-0,6-0,1-0,6-0,3 0,2 1,0 0,4 0,4-0,7-2,0-2,1-1,3-0,8-0,7-0,2 1,0 0,4 0,2 0,9 1,9 2,6 3,7 3,8 3,3 3,0 2,4 2,2 2,1 2,2 1,9 2,5 2,3 1,5 0,8 1,7 2,1 3,3 3,5 1,7 1,2 Marttila Masku 0,6 0,2-0,3-0,6-0,5-0,6-0,4-0,5-1,1-0,8-0,8-1,6-1,4-1,3-0,9-0,6-0,4-0,5-0,5-0,2 0,0 0,4 0,1 0,3 0,5 0,5 0,9 1,3 1,1 1,4 1,6 1,5 2,0 1,6 1,7 2,3 1,8 1,8 1,4 1,3 1,8 3,0 3,1 1,4 0,8 Masku Mynämäki 0,1-0,6-0,1-2,0-2,0-1,5-0,3 0,1-0,8-0,9-0,8-1,5-1,9-1,1-1,6-0,6 0,2-0,2-0,7-1,0-0,6 0,3 0,3 0,9 1,8 1,5 2,1 1,8 0,8 1,1 1,3 1,0 1,3 0,8 1,1 1,1 0,9 1,7 0,8 1,4 1,8 1,9 2,1 1,7 1,2 Mynämäki Naantali -0,2-0,2-0,9-0,6-0,7-0,9-0,3-0,5-1,0-0,4-0,5-1,0-0,9-0,7-0,3-0,4-0,4 0,0-0,2 0,2 0,4 0,1 0,1 0,5 0,8 0,9 1,4 1,5 1,7 1,7 1,6 1,7 1,9 1,7 1,7 2,1 1,7 1,8 1,8 1,8 2,2 2,7 2,6 2,2 2,4 Naantali Nousiainen -0,3-0,3-0,4-0,5-0,4-0,8-0,4-0,8-0,8-1,1-1,9-2,8-1,5-1,0-1,2-1,4-0,7-0,4-1,0-0,3-0,4 0,0 0,6 1,4 1,4 1,6 1,6 1,5 1,1 1,7 2,0 1,3 1,7 1,3 0,9 1,1 1,0 0,9 1,1 1,3 1,8 2,9 3,0 2,3 3,0 Nousiainen Oripää -0,8-0,8-1,3-1,3-1,3-2,9-2,3-2,2-1,9-1,0-1,6-1,4-1,0 0,1 0,3 0,3 0,4 1,4-0,6-0,1 0,4-0,6-0,2-0,5-0,3-0,5 0,2 1,3 1,2 1,1 1,5 2,3 2,9 2,5 2,4 1,9 2,1 3,7 3,1 2,7 0,4 1,7 2,7 0,8 0,7 Oripää Paimio -0,2 0,0 0,1 0,0-0,2-0,1 0,4-0,4-0,6-0,1-0,7-0,4-1,0-1,1-1,6-1,1-1,2-0,8-0,9 0,2 1,0 1,4 1,9 1,6 1,6 2,1 2,0 2,0 1,5 1,1 1,5 1,1 0,8 0,4 0,3 0,9 0,8 0,3 0,4 0,5 1,0 1,0 1,3 0,5 0,3 Paimio Parainen -0,8-1,2-1,3-1,2-1,3-1,1-0,8-0,9-0,7-0,4-0,4-0,7-0,2 0,1-0,1-0,4-0,1 0,4 0,2 0,5-0,1-0,4-0,1-0,1 0,2 0,0 0,4 1,1 0,7 0,5 0,7 0,4 0,8 0,7 0,8 1,4 1,0 1,1 1,0 0,8 1,1 1,1 1,1 1,4 1,5 Parainen Pyhäranta -0,3 0,3 0,4 0,4-0,8-0,4-1,5-1,0-1,8-1,6-1,0-1,3-1,2-1,7-2,4-0,6-0,5-0,2 0,9 0,3 1,3 0,4 0,9 0,9 2,1 1,8 2,0 1,1 1,1 0,6 0,0 0,0 0,1 0,3-0,1 0,7-1,2-0,7-1,0-1,6 0,0 3,5 2,8 2,4 2,1 Pyhäranta Pöytyä -0,4-1,0-0,3-0,6-0,2-0,1-0,5-1,0-0,2-0,2-0,2-0,4-0,5-0,2-0,3 0,0-0,6-0,3-0,1 1,4 1,2 0,9 0,7 1,1 1,3 1,9 2,2 1,7 1,9 1,6 1,9 1,3 1,7 1,8 2,0 2,1 1,6 1,5 0,6 1,4 1,4 1,7 1,8 1,3 1,3 Pöytyä Raisio 0,3 0,3-0,4-0,7-0,7-0,3 0,2-0,6-1,3-1,2-1,8-2,3-1,8-1,6-1,6-1,4-0,8-0,4-0,5-0,3 0,4 0,6 0,6 0,9 1,5 1,4 2,1 2,2 1,7 1,4 1,8 1,5 1,2 1,0 1,4 1,8 0,9 1,2 1,1 1,3 1,7 2,1 1,9 2,1 2,2 Raisio Rusko -0,8-0,1-0,7-0,5-0,7-0,8-0,6-0,1 0,0-0,5-0,4-0,9-0,9-1,4-0,9-0,7-0,4-0,2-0,1-0,8-0,9 0,3 0,5 0,8 1,2 1,5 1,5 0,8 1,0 1,2 1,0 0,8 1,3 0,4 0,3 0,9 0,2 0,3 0,1 0,6 0,5 1,1 0,8 0,9 0,7 Rusko Salo -0,7-0,6-0,8-0,5-0,6-0,6-0,3-0,6 0,0 0,3 0,5 0,2 0,1 0,0 0,4 0,4 0,4 2,0 2,6 2,7 3,8 4,3 4,4 4,7 4,1 4,2 4,3 4,4 3,8 3,1 2,6 1,9 0,7 0,0-0,1 0,6 0,5 0,6 0,1-0,7 0,0-0,3-0,4 0,1 0,5 Salo Sauvo -0,9-1,1-0,8-1,1-0,6-1,6-0,1-0,4 0,2 1,2 0,7 1,2 1,0 0,5-0,3 0,1 0,1 0,3-0,6-0,6 0,5 0,3 0,5-0,2 0,3 1,0 1,2 1,5 2,3 2,2 2,9 2,8 2,4 1,8 1,6 2,3 1,6 1,6 1,2 1,1 0,8 1,8 1,6 0,5 0,4 Sauvo Somero -0,5-0,8-0,7 0,0-0,4-0,6-0,8-1,2-1,5-0,8-1,1-1,0-0,2-0,5 0,0-0,4-0,8-0,2-0,1 0,2 1,1 1,8 1,6 2,1 1,4 1,2 1,4 1,3 2,1 1,8 1,8 1,6 0,6 0,5 1,2 0,5 1,1 1,4 0,5 0,1 0,6 0,7 0,4 0,9 1,2 Somero Taivassalo -0,6-1,7-2,2-0,3-0,2-0,3 0,5 1,9 0,8-0,3-1,9-2,3-0,7-1,0 0,2-0,3 0,8 0,6 0,8-0,6 0,1 0,4 1,6 1,9 0,3 0,9 0,2 0,4-0,1-0,3-0,6-1,0-0,8-0,2 0,3-0,5 0,6 1,0 1,0 1,1 2,7 2,2 2,4 2,5 2,4 Taivassalo Tarvasjoki -1,7-0,6-1,2-0,9-1,1-1,4-1,4-0,1-0,7-0,1-0,6-1,5-1,1-1,4-0,6-0,6 0,2 0,6 0,7 0,6 0,1 0,9 1,7 2,7 2,2 2,6 2,8 2,7 2,5 2,3 1,2 1,5 1,1 0,9 1,3 1,5 1,6 0,7 0,8 1,4-0,7 0,6 1,7 1,2 1,4 Tarvasjoki Turku -0,2-0,2-0,6-0,5-0,5-0,2-0,1-0,1 0,1-0,1-0,1-0,3-0,2-0,2-0,1-0,1 0,2 0,1 0,3 0,4 0,6 0,9 0,9 1,0 1,3 1,6 1,9 2,0 1,7 1,9 1,8 1,3 1,2 1,2 1,3 1,9 1,3 0,9 0,9 0,6 1,1 1,3 1,5 1,6 1,6 Turku Uusikaupunki -0,3 0,1 0,1 0,3 0,3-0,3-0,2-1,5-2,2-1,9-1,8-2,1-2,6-2,6-2,4 0,1 0,8 1,1 0,7 1,3 2,2 2,3 2,1 2,9 5,9 4,7 4,6 2,4 0,0 1,7 1,0-0,6-0,7-0,3 0,2-1,1-3,7-3,0-3,0-3,3-0,6-1,8 0,3 0,5 0,2 Uusikaupunki Vehmaa 0,1 0,5-0,1-0,4-0,4-0,4 0,1-0,2-0,8-1,3-1,8-2,3-2,4-2,2-1,6-0,5-0,5-0,5-0,7-0,2-0,2 0,0 0,2 1,2 1,6 1,5 1,9 1,1 0,6 1,4 1,2 0,8 1,4 2,4 2,7 1,7 1,2 1,5 0,7 0,7 1,7 2,3 2,6 3,6 1,9 Vehmaa VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 151 29 Liitetaulukko 5 Varsinais-Suomen kuntien kuukausittainen väestömuutos (%). Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa asukasluku on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Tabellbilaga 5 Befolkningsförändringen per månad för Egentliga Finlands kommuner (%). Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har invånarantalet ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsstatistikerna. 2011 2012 2013 2014 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Aura 1,7 1,3 1,1 1,0 0,4 0,9 0,5 0,8 1,1 1,5 1,6 1,6 1,8 1,9 2,2 1,7 1,8 1,3 1,3 0,9 0,3 0,3 0,0-0,1-0,2-0,4-0,7-0,4 0,0-0,3-0,3-0,2-0,4-0,3-0,4-0,2-0,3 0,2 0,4 0,3 0,5 0,3 0,5 0,8 0,9 Aura Kaarina 0,6 0,7 0,6 0,7 0,2 0,4 0,3 0,4 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 0,2 0,3 0,3 0,7 0,8 1,1 0,9 0,8 0,9 1,0 0,9 1,1 1,2 1,3 1,4 1,3 1,4 1,0 1,1 1,1 1,2 1,3 1,4 1,3 1,3 1,1 1,3 1,2 1,1 1,2 1,1 1,2 Kaarina Kemiönsaari -1,4-1,3-1,2-0,8-0,7-0,7-0,6-0,2-0,4-0,5-0,4-0,3-0,5-0,5-0,4-0,6-0,7-0,6-0,6-0,9-1,1-1,2-1,2-1,4-1,3-1,2-1,2-1,1-1,0-1,2-1,0-1,2-1,1-1,0-1,0-0,9-0,8-1,0-1,0-1,2-1,0-1,0-1,2-1,2-1,0 Kemiönsaari Koski TL -0,2-0,6-0,3-1,0-0,8-1,0-1,2-1,0-0,7-0,8-0,2 0,2 0,2 0,7 0,8 0,9 0,8 1,1 1,4 1,0 0,4 0,5 0,4 0,4 0,1-0,2-0,7-0,9-1,1-1,5-1,8-1,4-0,9-0,7-1,1-1,1-0,8-0,6-0,4-0,2 0,6 0,8 1,2 1,2 1,2 Koski TL Kustavi -0,9-1,4-0,9-0,1-0,6 0,5 1,0 2,4 2,5 2,3 2,0 1,4 1,3 1,5 0,9 0,2 0,5 0,1-0,1-0,2-0,1 0,5 0,2 0,3 0,5 0,0 0,5 0,0 0,3-0,1-0,9-1,9-1,7-2,8-2,4-2,2-1,9-1,5-0,9-0,3-0,5 0,1 0,6 0,6 0,8 Kustavi Laitila -0,1 0,0 0,1 0,0-0,1-0,1 0,2-0,3-0,3-0,2-0,1-0,4-0,4-0,2-0,1 0,2 0,2 0,3 0,2 0,5 0,7 0,6 0,5 0,6 0,5 0,4-0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,2 0,1 0,1 0,3 0,4 0,2 0,5 0,5 0,6 0,7 0,7 0,6 0,4 Laitila Lieto 1,4 1,4 1,6 1,6 1,7 1,8 1,7 1,9 2,3 2,6 2,6 2,6 2,8 2,8 2,8 2,7 2,6 2,5 2,5 2,4 2,2 2,2 2,3 2,0 1,8 1,7 1,6 1,6 1,5 1,4 1,0 0,9 0,9 1,1 0,9 0,9 1,1 1,0 0,8 0,7 0,9 0,7 0,8 0,6 0,7 Lieto Loimaa -0,6-0,7-0,6-0,7-0,6-0,5-0,5-0,6-0,7-0,5-0,4-0,4-0,4-0,1-0,1-0,2-0,3-0,5-0,4-0,3-0,5-0,7-0,7-0,7-0,7-0,8-0,8-0,6-0,5-0,3-0,3-0,4-0,4-0,3-0,3-0,2-0,2-0,1-0,2-0,4-0,4-0,4-0,4-0,4-0,3 Loimaa Marttila -1,0-1,9-1,3-0,5 0,1-0,8-2,4-1,9 0,1-0,2-0,3 0,2 0,3 0,5 0,3 0,1-0,3-0,5-0,5-0,5-0,2 0,3 0,4 1,0 1,0 1,4 1,5 1,4 1,5 1,9 2,2 2,4 1,5 1,2 1,8 1,9 1,2 0,8 0,7 1,4 1,1 1,2 1,3 0,7 0,6 Marttila Masku -0,4-0,4-0,1 0,0 0,4 0,6 0,9 1,0 1,0 1,2 1,3 1,4 1,1 1,2 1,3 1,5 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,0 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,7 0,7 0,8 0,7 0,5 0,6 0,8 0,7 0,6 0,8 0,9 0,5 0,4 0,2 0,0 0,0-0,1-0,2 Masku Mynämäki 0,3 0,6 0,8 1,1 1,1 0,9 0,9 0,3 0,6 0,4 0,3 0,0 0,0-0,2-0,4-0,5-0,5-0,8-0,9-0,8-0,8-0,6-0,6-0,8-0,9-0,5-0,3-0,2 0,0-0,1-0,2-0,4-0,4-0,5-0,3-0,4-0,4-0,4-0,6-0,6-0,5-0,4-0,3-0,5-0,5 Mynämäki Naantali 1,2 1,1 1,1 1,1 1,1 1,1 0,9 0,6 0,4 0,2 0,2 0,3 0,4 0,4 0,1 0,1 0,1-0,1-0,1 0,0-0,1 0,0 0,0-0,2-0,4-0,6-0,5-0,5-0,6-0,4-0,2-0,2-0,1 0,0 0,0 0,2 0,5 0,4 0,8 0,7 0,7 0,7 0,5 0,4 0,3 Naantali Nousiainen 1,6 1,5 1,2 1,1 1,5 1,0 0,7 0,5 0,7 0,8 0,5-1,0-1,3-1,4-1,1-0,9-0,5-0,1-0,2 0,2 0,5 0,4 0,8 0,7 1,3 1,4 1,2 0,6 0,2 0,0 0,1 0,3 0,6 0,6 0,4 0,5-0,1-0,4-0,2-0,1 0,0 0,1 0,1-0,1-0,7 Nousiainen Oripää 0,9 0,0-1,3-1,9-2,3-2,1-2,5-0,9 0,1 0,1 1,4 0,6 0,7 0,4 0,4 0,4 0,1 0,5 1,1 0,2 0,3 0,6 0,8 0,8 0,5 0,7 0,5 0,7 0,6-0,1-1,0-0,9-1,1-0,1-1,0-0,8-0,8-1,0-1,1-1,4-0,6-1,5-0,7-0,6 0,4 Oripää Paimio 0,7 0,6 0,5 0,7 1,0 1,0 1,0 0,9 0,8 0,5 0,8 0,7 0,7 0,6 0,7 0,8 0,5 0,6 0,5 0,6 0,6 0,9 0,8 1,1 1,1 1,1 1,1 0,7 0,7 0,5 0,4 0,5 0,3 0,4 0,3 0,0 0,2 0,2 0,3 0,2 0,4 0,4 0,7 0,5 0,5 Paimio Parainen -0,1-0,1 0,1 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,0 0,2 0,3 0,2 0,2 0,3 0,2 0,2 0,1 0,3 0,3 0,3 0,4 0,3 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,2-0,3-0,3-0,3-0,3-0,1 0,1 0,1-0,2 0,0-0,3-0,5-0,5 Parainen Pyhäranta 0,0 0,1 0,6 0,5 0,4-0,3-0,7-1,0-1,7-1,6-1,5-1,3-1,3-1,2-2,1-2,1-2,1-2,0-1,6-0,7-0,9-0,9-0,8-0,3-0,1-0,9-0,2 0,4 0,3 0,2-0,3-0,9-0,5-0,4-0,4-1,0-0,8-0,8-1,2-2,1-2,0-1,8-1,3-0,6-1,0 Pyhäranta Pöytyä 0,3 0,1 0,0 0,2 0,3 0,2 0,4-0,3-0,2-0,2-0,1-0,2-0,1 0,0 0,1 0,3 0,3 0,8 0,7 1,1 1,1 1,1 1,0 1,1 1,1 1,1 1,2 0,6 0,8 0,6 0,6 0,5 0,5 0,4 0,6 0,2 0,2 0,1 0,0 0,5 0,2-0,2 0,0 0,1 0,2 Pöytyä Raisio 0,8 0,8 0,7 0,7 0,7 0,5 0,5 0,7 0,7 0,8 0,7 0,5 0,7 0,6 0,5 0,4 0,5 0,3 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 0,0 0,2 0,2 0,2 0,4 0,2 0,3 0,1 0,2 0,1 0,2-0,1 0,0-0,2-0,2-0,3-0,7-0,6-0,7-0,9-1,0-1,0 Raisio Rusko -0,1-0,1-0,2 0,2 0,1-0,1 0,0 0,3 0,7 0,9 1,1 0,9 0,8 1,0 0,8 0,8 0,5 0,8 0,5 0,5 0,1 0,3 0,2 0,6 0,6 0,5 1,1 1,0 1,1 0,8 1,1 1,1 1,7 1,6 1,7 1,5 1,5 1,3 1,3 1,4 1,5 1,3 1,5 1,3 1,1 Rusko Salo 0,6 0,6 0,6 0,5 0,5 0,5 0,5 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1-0,1-0,1-0,2-0,3-0,3-0,4-0,5-0,3-0,4-0,6-0,7-0,8-0,7-0,8-0,8-0,7-0,7-0,7-0,7-0,9-0,8-0,8-0,7-0,7-0,7-0,6-0,6-0,7-0,6-0,7-0,6-0,5-0,5 Salo Sauvo 0,1 0,6 0,5 0,7 0,4 0,9 0,7 0,7-0,1 0,1-0,2-0,1-0,1-0,2 0,1-0,1-0,4-0,5-0,4-0,6-0,3-0,2-0,5-0,3-0,4-0,3-0,4-0,2-0,3-0,1 0,1 0,4 0,4 0,0 0,4 0,0-0,1-0,1 0,3 0,1 0,3 0,3 0,1-0,6-0,6 Sauvo Somero -0,9-0,8-0,8-0,6-0,7-0,7-0,6-0,5-0,9-0,9-0,8-0,7-0,5-0,5-0,6-0,8-0,9-0,8-0,8-0,7-0,3-0,2-0,2-0,4-0,5-0,5-0,6-0,5-0,3-0,5-0,6-0,7-0,5-0,8-1,0-0,9-0,9-1,0-0,7-0,6-0,7-0,3-0,2 0,0-0,2 Somero Taivassalo 0,7 1,1 0,2 0,2 0,1 0,0 0,2 0,8 0,1-1,1-1,3-0,6-0,7-1,7-0,8-0,9-1,1-0,4-0,4-0,2-0,1 0,0-0,4-0,5 0,0 0,5 0,5 0,2 0,1-0,6 0,1-1,1-1,4-1,1-0,8-0,9-1,1-1,2-1,3-0,7-0,5-0,5-1,1-0,6-0,8 Taivassalo Tarvasjoki -1,2-0,7-0,9-0,6-0,5-0,3 0,2 0,4 0,1 0,4 0,5-0,1 0,2 0,1 0,4 0,5 0,6 0,0 0,3 0,2-0,1-0,2 0,1 0,8 0,8 0,6 0,3-0,3-0,2-0,2-0,3-0,9-0,3-0,5-0,5-0,2-0,3 0,1 0,2 0,3 0,5 0,6 0,5 1,3 0,8 Tarvasjoki Turku 0,7 0,6 0,6 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,7 0,6 0,6 0,7 0,7 0,8 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 1,0 1,0 1,0 1,0 1,1 1,1 1,0 1,1 1,1 1,0 1,0 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 0,9 1,0 Turku Uusikaupunki -0,3-0,4-0,5-0,7-0,9-0,8-0,9-1,1-1,2-1,0-1,0-0,9-0,9-0,9-0,9-1,0-1,0-1,0-0,9-1,0-1,1-1,3-1,2-1,2-1,1-1,0-0,9-0,9-0,8-0,7-0,6-0,3-0,3-0,3-0,2-0,2-0,3-0,3-0,5 0,0 0,1 0,2 0,2 0,2 0,3 Uusikaupunki Vehmaa -1,4-1,5-1,3-1,7-1,9-2,6-3,3-3,5-2,2-2,0-1,5-1,1-0,7-0,9-0,8-0,8-0,5-0,6-0,3-0,3-1,1-1,3-1,4-1,2-0,9-0,3-0,1-0,2 0,2 0,6 0,6 0,6 1,0 1,0 0,9 0,3 0,0 0,2-0,1 0,0-0,1 0,1-0,2-0,3 0,3 Vehmaa VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 30 Sivu 152 Liitetaulukko 6 Työpaikkamäärän vuosimuutos päätoimialoittain Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella värillä merkityissä kohdissa työpaikkamäärä on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Tabellbilaga 6 Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har antalet arbetsplatser ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Statistikcentralen, sysselsättningsstatistik. 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Työpaikat yhteensä 3,6 % 1,9 % 1,1 % 4,5 % 3,9 % 1,8 % 2,4 % -0,1 % 0,1 % -0,9 % 1,0 % 0,9 % 2,5 % 1,6 % 0,2 % -4,8 % 0,6 % 1,2 % -1,5 % Työpaikat yhteensä Alkutuotanto -3,2 % -16,1 % -1,4 % -5,0 % -4,2 % -2,6 % -3,2 % -6,9 % -3,5 % -3,1 % -2,5 % -5,6 % -5,6 % 5,6 %* -5,8 % -6,1 % 0,9 % -3,2 % -2,4 % Alkutuotanto Jalostus 8,4 % 3,8 % -1,2 % 6,6 % 3,5 % 0,7 % 3,0 % -2,9 % -1,8 % -6,5 % 0,9 % 2,0 % 2,2 % -0,1 %* -2,3 % -12,8 % -5,0 % 2,6 % -6,1 % Jalostus Palvelut 1,4 % 3,9 % 2,6 % 4,4 % 5,1 % 2,8 % 2,8 % 1,7 % 1,1 % 1,8 % 1,3 % 1,6 % 3,4 % 2,0 %* 1,7 % -2,2 % 2,3 % 0,9 % 0,0 % Palvelut Koko maa Koko maa Työpaikat yhteensä 2,1 % 0,8 % 1,2 % 4,0 % 4,4 % 1,9 % 2,5 % 0,3 % 0,3 % 0,2 % 0,7 % 0,1 % 2,1 % 1,3 % 0,6 % -4,2 % 1,4 % 1,2 % -0,5 % Työpaikat yhteensä Alkutuotanto -5,2 % -14,3 % -3,3 % -5,1 % -4,3 % -2,6 % -2,9 % -7,7 % -3,2 % -3,0 % -3,1 % -3,5 % -3,3 % 4,3 %* -5,3 % -5,1 % 0,8 % -3,0 % -3,1 % Alkutuotanto Jalostus 5,2 % 2,1 % 0,1 % 6,3 % 4,2 % 1,3 % 3,0 % -1,3 % -2,3 % -1,8 % 0,6 % -0,1 % 2,3 % 0,5 %* -2,8 % -11,5 % 1,1 % 0,9 % -3,0 % Jalostus Palvelut 1,3 % 2,3 % 2,6 % 4,1 % 5,4 % 2,5 % 3,0 % 1,4 % 1,4 % 1,1 % 1,2 % 1,1 % 2,7 % 2,8 %* 2,0 % -1,9 % 1,5 % 1,5 % 0,4 % Palvelut * Vuoden 2007 toimialakohtaiset tiedot eivät ole vertailukelpoisia toimialaluokituksessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 153
191, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: maakunnan_tila_syksy_2014 Sivu 154 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo +358 2 2100 900 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi Y 0922305-9
192, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 156 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN HANKKEET (EAKR), MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto13.10.2014 8 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahastoohjelmaa koskevia hakemuksia (oheismateriaalina): Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 300251, SOLARLEAP Varsinais-Suomi (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankkeen kuvaus: SolarLeap -hankkeella kehitetään cleantech -osaamista ja aurinkoenergian erityispiirteiden huomioimista Lounaisrannikolla. Hankkeen aikana toteutetaan: Aurinkojärjestelmien suunnittelukoulutus täydennyskoulutuksena, teknisen dokumentaation eli niin sanotun ASSER - aurinkojärjestelmän asennussertifikaatin kehitystyö, asennusohjeistuksen kehitystä RT-kortin muodossa ja muilla tavoilla, pilottitoteutuksia joissa voidaan reflektoida koulutuksen, ohjekehityksen ja dokumentaation tuloksia ja joista saadaan todennettua tietoa järjestelmien energiantuotosta. Yhteys maakuntaohjelmaan: Tukee suoraan Resurssiviisaus-arvokärjen toimenpidettä. Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun 19.9.2014. Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 300338, SparkUp Portti (hakijana Turun yliopisto) Hankkeen kuvaus: SparkUp Portti -hankkeen päätavoitteena on edistää yrittäjien ja alkavien ja toimivien pk-yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vahvistaa ja monipuolistaa Turun seudun yrityspalvelukokonaisuutta ja alueelle suunniteltavaa uutta yrityskehitysympäristö Ahjoa valjastamalla monialaiset opiskelijatiimit luomaan kasvua ja haastamaan yritysten olemassa olevia ja perinteisiä toimintatapoja. Yhteys maakuntaohjelmaan: Tukee suoraan Yhteistyötaidot-arvokärjen toimenpiteitä. Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arvioinnissa saatuun pistemäärään ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun 19.9.2014. Hanke tukee myös Turun seudun kasvusopimusta. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet 19.9.2014. Valmistelija Ehdotus TN/VR Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeelle SOLARLEAP Varsinais-Suomi (300251) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (419 694 euroa), kuitenkin enintään 293 786 euroa.
192, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 157 Turun yliopistolle myönnetään hankkeelle SparkUp Portti (300338) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (448 484 euroa), kuitenkin enintään 313 939 euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 17.11.2014 Maakunnan yhteistyöryhmä on antanut rahoittajaa sitovan myönteisen lausuntonsa em. hankkeista 20.10.2014. Koordinoiva Uudenmaan liitto vastaa tuen myöntämisestä hankkeelle ja tekee rahoituspäätöksen EURA2014-järjestelmässä. Vasta tämä päätös on valituskelpoinen. Koordinoiva liitto voi tarvittaessa, neuvoteltuaan hakijan kanssa, tehdä pieniä teknisiä muutoksia hankesuunnitelmaan ja niillä voi olla vaikutuksia myönnettävän tuen määrään. Myönnetty enimmäistukimäärä ei voi kuitenkaan ylittyä. Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Valmistelija PP/VR/kk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 indikatiivisesta EAKRkehyksestä Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle varataan hankkeelle SOLARLEAP Varsinais-Suomi (300251) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (419 694 euroa), kuitenkin enintään 293 786 euroa. Turun yliopistolle varataan hankkeelle SparkUp Portti (300338) EAKR ja valtion rahoitusta 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (448 484 euroa), kuitenkin enintään 313 939 euroa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
193, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 158 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN HANKKEET (EAKR), KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto13.10.2014 9 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahastoohjelmaa koskevia hakemuksia (oheismateriaalina): Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 300282, Itua alueissa - Varsinais-Suomen kestävän kasvun ratkaisut (hakijana Turun kaupunki) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on saada Varsinais-Suomeen kansainvälisesti kiinnostavia vähähiilisten alueiden malliesimerkkejä, joissa on hyödynnetty paitsi energiatehokkaita ratkaisuja myös muun muassa innovatiivisia viherrakenne-, hulevesi- ja uusiutuvan energian ratkaisuja. Hanke toimii kahdeksalla mallialueella eri puolilla Varsinais-Suomea. 300495, Energia- ja resurssitehokkaat yritysalueet (hakijana Salon kaupunki) Hankekuvaus: Hankkeen päätavoitteena on vuosina 2015 2017 löytää ja testata uusia toimintamalleja, miten energia- ja resurssitehokkaita ratkaisuja voidaan lisätä sekä uusilla kehitteillä olevilla yritysalueilla että vanhoilla toimivilla yritysalueilla. Hankkeessa tuodaan uusia toimintatapoja yritysalueen suunnitteluun energia- ja resurssitehokkaaksi siten, että alueellinen kokonaisuus on alusta alkaen huomioitu. Toimintamallien myötä uusiutuvan energian sekä energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen käyttäminen on yrityksille paitsi taloudellisesti kannattavaa niin myös helppoa. 300577, Pellolta polttoainetta (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: Hankeen tavoitteena on tukea tilakoon biokaasulaitosinvestointien toteutumista Etelä-Suomen maakunnissa, koska laitosinvestointeja ei toistaiseksi ole saatu alueelle toteutumaan. Biokaasulaitosten rakentaminen ja käyttö on tärkeää ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta. Tulokset ovat monistettavissa yleisesti Etelä-Suomessa ravinteiden kiertoa ja kierrätystä tavoiteltaessa. Erityistavoite 4.1 Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 300018, Kumppanuus innovaatioiden luojana: kohti resurssiviisasta maaseutua (hakijana Pyhäjärvi-instituuttisäätiö) Hankekuvaus: Vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta edistävän hankkeen tavoitteena on luoda laaja-alaisen kumppanuuden kautta uusia menetelmiä ja toimintatapoja maaseutuelinkeinojen kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen turvaamiseksi. Hanke parantaa maaseudun elinkeinojen resurssitehokkuutta tutkimuksen, innovoinnin, kumppanuuden ja verkostoitumisen kautta ja antaa valmiuksia toimintaympäristön (esim. ilmastonmuutos) muutoksiin varautumiselle. 300261, Resurssiviisas Varsinais-Suomi NYT (ReVi NYT) (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: ReVi NYT -hankkeessa haetaan yritysten toiminnasta syntyvälle ylijäämämateriaaleille järjestelmällistä hyötykäyttöä joko yrityksen omassa tai toisen yrityksen toiminnassa. Hankkeella tuetaan alueella tapahtuvaa työtä ja aloitteita, joiden tavoitteena on rakentaa resurssitehokkuudesta Varsinais-Suomen vahvuustekijä. Tämä toteutetaan vahvalla alueen toimijoiden kumppanuudella sekä opiskelija-yritysyhteistyöllä.
193, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 159 300473, Suurta ruokaa läheltä - lähiruokaa suurkeittiöille (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: Tämän hankkeen keskeinen tavoite on lähiruoan käytön lisääminen julkisissa ammattikeittiöissä sekä uusien terveellisempien ruokatuotteiden kehitys yhteistyössä alan yritysten kanssa. Tavoitetta edistetään kehittämällä suurkeittiön tarpeisiin soveltuvia pitkälle jalostettuja lähiruokatuotteita. Lisäksi hankkeessa kehitetään sovellus, joka kokoaa yhteen tietoa asiakkaista, trendeistä, kilpailevista tuotteista ja henkilökunnan ideoista uusien tuoteaihioiden kehittämisen pohjaksi. 300549, Soveltava materiaalitutkimus - Markkinatutkimus ja toimintamalli Varsinais-Suomessa (hakijana Turun yliopisto) Hankekuvaus: Hanke tukee älykästä erikoistumista yhdistämällä uudella tavalla eri osaamisalueita: soveltavan materiaalitutkimuksen sekä yrityspalvelujen kehittämisen. Haettava hanke lisää Varsinais-Suomessa tehtävää julkista ja yksityistä tutkimusyhteistyötä soveltavassa materiaalitutkimuksessa, ja tutkimustuloksia voidaan hyödyntää paremmin, jotta investointien tuotot kasvavat ja tieto voidaan muuntaa markkinakelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. 300606, Weldus - erikoisterästen hitsatut resurssit (hakijana Koneteknologiakeskus Turku Oy) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on lisätä hitsaavan teollisuuden t&k -investointeja ja uusien energiatehokkaiden tuotteiden tuomista markkinoille. Laadun parantaminen ja erikoisteräksien hyödyntäminen vaatii hitsausprosessikehitystä. Hitsausprosessikehitystä varmistetaan testaamalla ja kehittämällä reaaliaikaista automaattista mittausta, hyödyntäen älykkäitä sensoreita sekä niistä saatavaa dataa teollisen internetin luomien uusien mahdollisuuksien avulla. Hankkeen toimenpiteinä ovat teknologia- ja meriteollisuuden yritysten aktivointi tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä erikoisterästen käyttöönottoon. Tätä mahdollistetaan kehittämällä olemassa oleva Koneteknologiakeskuksen hitsausympäristö soveltuvaksi erikoisterästen hitsaus ja testaus - demonstraatioympäristöksi. 300634, Lounaisrannikon vesialan innovaatioalustan konseptointi (hakijana Turun kaupunki) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on Lounais-Suomen vesialan yrityslähtöisen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyön vahvistaminen. Hankkeessa luodaan perustaa alueella tehtäville vesialan innovaaatioille, lisätään alueelle kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrää sekä lisätään vesialan pk-yritysten vientikauppaa. Hankkeen myötä Lounais-Suomeen rakentuu tiivis ja toiminnallinen vesialan innovaatiokeskittymä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on koordinoitua, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta aiempaa yrityslähtöisempää ja alueella on kansallisesti ja kansainvälisesti profiloitunut omilla vesialan erityisosaamisalueilla. 300658, AutomateUs - Tuotantoautomaatiolla lisää kilpailukykyä (hakijana Koneteknologiakeskus Turku Oy) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on lisätä konepajateollisuuden t&k- ja tuotantoinvestointeja tehokkaaseen tuotantoautomaatioon sekä lisätä tuotantoautomaation joustavuutta pienemmille tuotantosarjoille. Kehitetään olemassa olevaa tuotantoautomaation T&K&I- ympäristöä soveltuvaksi demonstraatioympäristöksi avustamaan pk-yrityksiä t&k -toiminnassa. Tämä madaltaa heidän kynnystä tehdä t&k- ja tuotantoinvestointeja. Aktiivinen t&k -toiminta mahdollistaa paremmin valmistaa energia- ja materiaaliresurssi tehokkaasti uusia kilpailukykyisiä tuotteita. Nämä tavoitteet tukevat ja edistävät osaltaan Varsinais-Suomen maakunta strategian resurssiviisaus innovoivan edelläkävijyyden tavoitteita. 300513, Kansainvälinen viestintä monimuotoisissa ympäristöissä (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteet ovat lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä seuraavat:
193, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 160 Lyhyt tähtäin, tutkimusryhmän järjestäytyminen ja alan toimijoiden verkottuminen, uusia toimintamalleja tutkimusten hyödynnettävyyteen elinkeinoelämän tukemiseksi, perustettavan ryhmän kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen (mm. Horizon 2020) Pitkä tähtäin (hankkeen päätyttyä ja varsinaisen toiminnan alettua), uusien osaamisen kehittämisen toimenpiteiden, palvelujen ja tuotteiden tuotteistaminen kansainvälistyvälle yritykselle, Pkyritysten kansainvälistymisen ja viennin kasvu, yritysten TKI- investointien kasvu, Horizon 2020 tutkimusrahoitus perustettavalle ryhmälle. 300489, GlobUs - Suomalaisen meriteollisuuden kasvu ja kansainvälistyminen Aasian markkinoille (hakijana Koneteknologiakeskus Turku Oy) Hankekuvaus: GlobUs -hankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteistä ja rakenteellista yhteistyötä Aasiassa (erit. Kiinassa ja Koreassa) sekä tunnistaa uuden ansaintalogiikan mahdollisuudet ja ryhtyä välittömiin toimiin. Esim. Finpron East Asia Valuechain -verkoston, Team Finlandin ja muiden kansainvälistymispalveluja tuottavien tahojen tuella. Erityistavoite 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 300378, Innobus - Innostavaa uutta liiketoimintaa (hakijana Koneteknologiakeskus Turku Oy) Hankekuvaus: Hankkeessa Koneteknologiakeskus Turku Oy liikkuu aktiivisesti talousalueen yrityksissä ja kartoittaa yritysten kehittämistarpeita ja tarjoaa myös itse mielenkiintoisia kehittämistehtäviä. Ammattikorkeakoulun opiskelijoista aluksi muodostetaan ja myöhemmin itseohjautuvasti syntyy yrittäjämäisesti toimivia kehittämispalvelun tuottajia. Opiskelijat kehittävät yritysten tarpeiden mukaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja toteuttavat niitä yrityksille. 300407, Green Care -toimintamalleista uutta liiketoimintaa (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää Varsiais-Suomen alueella GreenCare -palveluja tarjoavien pk-yritysten kumppanuusverkosto, joka toimii sateenvarjona luontolähtöisiä hyvinvointipalveluja tarjoavien kasvuyritysten toiminnalle. Verkoston tavoitteena on keittää toimintamalli, jolla yritysten yhteistyö tiivistyy ja yritysten toisiaan täydentävä osaaminen hyödynnetään nykyistä tehokkaammin Green Care -konseptiin perustuvan palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. 300416, Turku Game Hub (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: Turku Game Hub hankkeessa luodaan uutta pelillistämisosaamista, joka tukee kahden tai useamman toimialan välistä resurssitehokasta synergistä kasvua. Hankkeessa tutkitaan osallistuvien yhteistyöyritysten toimialaa pelillisyyden näkökulmasta. Miten pelillisyys näkyy alalla yleisesti, vai näkyykö ollenkaan? Miten pelillistämiseen perustuvia tuotteita pystytään hyödyntämään peliteknologia-alan ulkopuolisilla toimialoilla? Laaja-alaisen toimialakohtaisen kartoituksen jälkeen korkeakoulut tutkivat pelillistämismahdollisuuksien vaihtoehtoisia ratkaisuja ja valitsevat parhaat ratkaisuvaihtoehdot peilaten näitä pelialan trendeihin, toimialakohtaisiin ratkaisuihin, resurssitehokkuuteen sekä hyödynnettävissä olevaan teknologiaan. 300446, InnoSalo 2015 2017 (hakijana Yrityssalo Oy) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on uudistaa ja kehittää alueen toimintaympäristöä entistä innovatiivisemmaksi ja tukea yrityksiä tuotekehityksessä, tuotteiden testauksessa sekä kaupallistamisessa. Hankkeen toimenpiteillä varmistetaan yritystoimintojen jatkuvuus ja uudistuminen. Uudistamiseen on todettu olevan mahdollisuuksia ja halukkuutta yrityksissä. Lukuisia paikallisesti toteutettuja selvityksiä on analysoitu ja todettu, että Salon alueen elinkeinorakenteen uudistuminen edellyttää vahvojen kasvuhaluisten mikro- ja pk-yritysten uudenlaisia ja monimuotoisia kumppanuuksia ja täysin uusia innovatiivisia toimintatapoja. Lisäksi uudistuminen edellyttää toimialarajat ylittävän t&k -toiminnan aktivoitumista ja vahvistumista. Laajemmissa valtakunnallisissa tutkimuk-
193, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 161 sissa on todistettu, että pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tärkeimpänä vauhdittajana on yritysten välinen yhteistyö. 300470, Hankinnoista kumppanuuden kehittämiseen (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy) Hankekuvaus: Hankeen tavoitteena on luoda konkreettisesti kokonaisvaltaisia palveluketjuja, jossa nykyaikaista digitekniikkaa hyödyntäen tehdään todellisia, toimivia logistiikkamalleja, jonka avulla paikalliset pk-yritykset pystyvät tehokkaasti yhteistyöllä vastaamaan julkisen hankinnan kilpailutuksiin ja sitä kautta edistämään lähiruoan menekkiä alueellisesti ja parantamaan alueellista työllisyyttä. 300494, Wackufinnar - verkostot ja innovaatiopalvelut (hakijana Ukipolis Oy) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on uudenlainen toiminnallinen yhteistyö ja kumppanuus elinkeinoelämän ja palveluja tarjoavien julkiseten toimijoiden välillä. Wackufinnar HUB - konsepti vastaa tarpeeseen koota eri toiminnot ja toimijat yhteen. Tällä hetkellä tiedot ja taidot ovat pirstalemaisena tarjolla eri organisaatioissa. Konseptimme on resurssien uudelleen kokoaja ja välittäjä sekä palveluntarjoaja ja innovaatiotoiminnan tukija alueella. 300599, BOSSE - BUSINESS ONE-STOP-SHOP-E (hakijana Turun kaupunki) Hankekuvaus: Hankkeen tavoitteena on uusien yritysten synnyttäminen, pk-yritystoiminnan vahvistaminen, asiantuntijayhteistyön lisääminen ja osaamisen monipuolistaminen Varsinais-Suomen alueella uuden teknologian avulla. Tavoitteena on mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa digitalisoitumisen uusia mahdollisuuksia hyväksikäyttäen, toimivan vaihtoehtoisen kehittämispolun rakentaminen mikroyrittäjälle niukkenevien palveluiden tueksi, yrityksen perustamisen jälkeisen tiedon turvaaminen yrityksen alkutaipaleelle, lähipalvelujen public-private -kehittämisrenkaan rakentaminen yrityksen tarpeiden selvittämiseksi ja yrityspalvelujen tueksi, verkostona (kehittämiskumppanuus) toteutettava seuranta ja sparraus sekä elinkeinoelämää tukevien palveluprosessien kehittäminen kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys huomioiden. 300653, ProtoUs - Uusilla valmistustekniikoilla lisäarvoa tuotteille (hakijana Koneteknologiakeskus Turku Oy) Hankekuvaus: Hankkeella pyritään tuomaan uutta lisäarvoa yritysten tuotteisiin ja saattamaan ne nopeammin markkinoille. Kehittämällä yritysten tuotekehitystoimintaa saadaan heidät tutustumaan ja käyttämään uusia valmistusmenetelmiä ja materiaaleja sekä huomioimaan niiden antamat mahdollisuudet parantaa olemassa olevia tuotteita ja luoda uusia tuotteita. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet 19.9.2014. Valmistelija Ehdotus TN/VR Hankkeita on pisteytetty ja arvioitu suhteessa ohjelmassa määriteltyihin yleisiin ja erityisiin valintaperusteisiin. Hankkeita on arvioitu myös maakuntastrategian tavoitteiden edistämisen kannalta. Hankkeet on priorisoitu suhteessa käytettävissä olevaan myöntövaltuuteen, jolloin nämä hankkeet eivät tule rahoitettaviksi. Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, ettei seuraaville hankkeille myönnetä EAKR ja valtion rahoitusta: Turun kaupunki: 300282, Itua alueissa - Varsinais-Suomen kestävän kasvun ratkaisut Salon kaupunki: 300495, Energia- ja resurssitehokkaat yritysalueet Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300577, Pellolta polttoainetta Pyhäjärvi-instituuttisäätiö: 300018, Kumppanuus innovaatioiden luojana: kohti resurssiviisasta maaseutua
193, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 162 Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300261, Resurssiviisas Varsinais-Suomi NYT (ReVi NYT) Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300473, Suurta ruokaa läheltä - lähiruokaa suurkeittiöille Turun yliopisto: 300549, Soveltava materiaalitutkimus - Markkinatutkimus ja toimintamalli Varsinais-Suomessa Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300606, Weldus - erikoisterästen hitsatut resurssit Turun kaupunki: 300634, Lounaisrannikon vesialan innovaatioalustan konseptointi Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300658, AutomateUs - Tuotantoautomaatiolla lisää kilpailukykyä Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300513, Kansainvälinen viestintä monimuotoisissa ympäristöissä Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300489, GlobUs - Suomalaisen meriteollisuuden kasvu ja kansainvälistyminen Aasian markkinoille Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300378, Innobus - Innostavaa uutta liiketoimintaa Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300407, Green Care -toimintamalleista uutta liiketoimintaa Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300416, Turku Game Hub Yrityssalo Oy: 300446, InnoSalo 2015 2017 Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300470, Hankinnoista kumppanuuden kehittämiseen Ukipolis Oy: 300494, Wackufinnar - verkostot ja innovaatiopalvelut Turun kaupunki: 300599, BOSSE - BUSINESS ONE-STOP-SHOP-E Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300653, ProtoUs - Uusilla valmistustekniikoilla lisäarvoa tuotteille Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus 17.11.2014 Maakunnan yhteistyöryhmä on työjärjestyksensä mukaisesti käsitellyt ja antanut rahoittajaa sitovan kielteisen lausuntonsa 20.10.2014 hankkeista, joissa haettu tuki on yli 200 000. Tukisummaltaan alle 200 000 hankkeet on käsitelty vain hankerahoitusjaostossa. Koordinoiva Uudenmaan liitto vastaa tuen myöntämisestä hankkeelle ja tekee päätöksen EURA2014-järjestelmässä. Vasta tämä päätös on valituskelpoinen. Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Valmistelija PP/VR/kk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää,, ettei seuraaville hankkeille varata rahoitusta Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 indikatiivisesta EAKR kehyksestä.
193, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 163 Turun kaupunki: 300282, Itua alueissa - Varsinais-Suomen kestävän kasvun ratkaisut (MYR 20.10.2014) Salon kaupunki: 300495, Energia- ja resurssitehokkaat yritysalueet (MYR 20.10.2014) Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300577, Pellolta polttoainetta Pyhäjärvi-instituuttisäätiö: 300018, Kumppanuus innovaatioiden luojana: kohti resurssiviisasta maaseutua (MYR 20.10.2014) Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300261, Resurssiviisas Varsinais-Suomi NYT (ReVi NYT) (MYR 20.10.2014) Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300473, Suurta ruokaa läheltä - lähiruokaa suurkeittiöille Turun yliopisto: 300549, Soveltava materiaalitutkimus - Markkinatutkimus ja toimintamalli Varsinais-Suomessa Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300606, Weldus - erikoisterästen hitsatut resurssit (MYR 20.10.2014) Turun kaupunki: 300634, Lounaisrannikon vesialan innovaatioalustan konseptointi Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300658, AutomateUs - Tuotantoautomaatiolla lisää kilpailukykyä (MYR 20.10.2014) Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300513, Kansainvälinen viestintä monimuotoisissa ympäristöissä Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300489, GlobUs - Suomalaisen meriteollisuuden kasvu ja kansainvälistyminen Aasian markkinoille (MYR 20.10.2014) Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300378, Innobus - Innostavaa uutta liiketoimintaa (MYR 20.10.2014) Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300407, Green Care -toimintamalleista uutta liiketoimintaa Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300416, Turku Game Hub Yrityssalo Oy: 300446, InnoSalo 2015 2017 (MYR 20.10.2014) Turun ammattikorkeakoulu Oy: 300470, Hankinnoista kumppanuuden kehittämiseen (MYR 20.10.2014) Ukipolis Oy: 300494, Wackufinnar - verkostot ja innovaatiopalvelut (MYR 20.10.2014) Turun kaupunki: 300599, BOSSE - BUSINESS ONE-STOP-SHOP-E (MYR 20.10.2014) Koneteknologiakeskus Turku Oy: 300653, ProtoUs - Uusilla valmistustekniikoilla lisäarvoa tuotteille (MYR 20.10.2014) Päätös Merkittiin, että Lauri Kattelus, Saara-Sofia Sirèn ja Stefan Wallin ilmoittivat olevansa esteellisiä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn ((intressijäävi, Turun kaupunginhallitus). Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
194, MH 17.11.2014 10:00 ALUEK: 42/2014 Sivu 164 NEUVOTTELU VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN KANSSA Asia Varsinais-Suomen liitto on käynyt Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa neuvottelut ajankohtaisista kysymyksistä 17.9.2014. Kokouksessa oli paikalla myös seutukuntien edustajia. Neuvottelussa käytiin läpi tiivis tilannekatsaus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimintaa ja keskusteltiin mm. Varsinais-Suomen maakuntastrategian toteuttamisesta, ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen tarkistamisesta sekä seutukuntien esille nostamista asioista. ELY-keskusympäristössä käynnistyvät yt-neuvottelut. Valtakunnan tasolla yt-neuvottelujen piiriin kuuluu 3 300 työntekijää ja vähennystarpeen arvioidaan olevan jopa 700 henkilötyövuotta. Ratkaisut pitäisi olla tiedossa tammikuussa 2015. Varsinais-Suomen osuus täsmentyy neuvottelujen aikana. Liikenteen kehittämishankkeiden rahoitus on romahtamassa. TEN-T -ydinverkkokäytävään liittyen haetaan suunnittelurahaa Tunnin juna -hankkeelle sekä Turun kehätien kehittämiseen. Valtakunnallisen viemäröintiohjelman hankkeista 20 prosenttia suuntautuu meidän alueelle. Vesihuollon rahoituksessa maa- ja metsätalousministeriöllä on johdonmukainen kanta siitä, että rahoitus valtionvarainministeriön kannan mukaisesti loppuu kokonaan. Ympäristöministeriö haluaa vielä taistella vastaan. Maaseudun kehittämisrahoituksen taso pysyy ennallaan, mutta yritysten kehittämisrahoitus laskee. TEKES:in kokonaisrahoitus pysyy nykyisellä tasolla, mutta painotus siirtyy lainoituksen puolelle. Team Finland tyyppiseen yritysten kansainvälistymiseen on tulossa lisäresursseja. Tulevaa aluehallintoa hahmotettaessa yhtenä vaihtoehtona on pidetty ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhdistämistä. Asiakkaiden voisi olla vaikea hahmottaa tätä kokonaisuutta. Sen sijaan ELY-keskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhdistäminen olisi luontevaa. Salon seutukunta nimettiin kesäkuussa rakennemuutosalueena korkeamman yritystuen alueeksi ainoana alueena Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi. Tämä mahdollistaisi myös suurten yritysten tukemisen. Valitettavasti nimeäminen ei tuonut lisärahoitusta, vaan taso on entisestään huomattavasti laskenut. ELY on tehnyt esityksiä työ- ja elinkeinoministeriöön Salon seutukunnan erityistarpeisiin liittyen, mutta myönteisiä vastauksia ei ole saatu. Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on erittäin keskeinen rooli maakuntastrategian toteuttamisessa. Se on merkitty kumppanustoimijaksi yhdeksääntoista maakuntastrategian kahdestakymmenestä viidestä toimenpiteestä. TE -toimistopaikkaverkostossa Salo, Turku, Loimaa ja Uusikaupunki säilyvät täyden palvelun pisteinä myös tulevaisuudessa. Neuvottelujen pöytäkirja on oheismateriaalina. Valmistelija PP/kk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi 17.9.2014 käydyn neuvottelun Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kanssa ja neuvotteluista laaditun pöytäkirjan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
194, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: ELY-keskus 2014 pk Sivu 164 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Pöytäkirja NEUVOTTELUT VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN KANSSA LÄHIVUOSIEN TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ KYSYMYKSISTÄ Aika: Ke 17.9.2014 Klo 8.30 11.15 Paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, Turku kokoushuone Tammi Läsnä: Juho Savo, pj. Varsinais-Suomen liitto, saapui klo 8.50 Kimmo Puolitaival, Varsinais-Suomen ELY keskus Kirsi Kärpijoki, Varsinais-Suomen ELY keskus Hanna Lindholm, Varsinais-Suomen ELY keskus Esa Lindqvist, Varsinais-Suomen ELY keskus Anna-Leena Seppälä, Varsinais-Suomen ELY keskus Risto Timonen, Varsinais-Suomen ELY keskus Juha-Pekka Triipponen, Varsinais-Suomen ELY keskus Matti Vehviläinen, Varsinais-Suomen ELY keskus Mika Joki, Loimaan seutukunnan edustaja Anita Silanterä, Salon seutukunnan edustaja Thomas Eklund, Turunmaan seutukunnan edustaja Esa Kerkola, Vakka-Suomen seutukunnan edustaja Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Lauri Palmunen, Varsinais-Suomen liitto Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto, saapui klo 9.00 Veli-Matti Kauppinen, Varsinais-Suomen liitto Petteri Partanen, siht. Varsinais-Suomen liitto 1 TILAISUUDEN AVAUS Ehdotus Päätös Maakuntajohtaja Juho Savo avaa tilaisuuden. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio avasi tilaisuuden. 2 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN Ehdotus Päätös Todetaan läsnäolijat. Todettiin läsnäolijat.
194, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: ELY-keskus 2014 pk Sivu 165 2 3 TILANNEKATSAUS VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAAN Ehdotus Käydään läpi tiivis tilannekatsaus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimintaan Käyty keskustelu: Puolitaival esitti tilannekatsauksen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimintaan. ELYkeskusympäristössä käynnistyvät yt-neuvottelut. Valtakunnan tasolla yt-neuvottelujen piiriin kuuluu 3 300 työntekijää ja vähennystarpeen arvioidaan olevan jopa 700 henkilötyövuotta. Ratkaisut pitäisi olla tiedossa tammikuussa 2015. Yt-neuvottelujen yhteydessä tulee käydä läpi tehtävien priorisointi. Keskushallinnolla pitäisi olla rohkeutta tehdä tarvittavia lainsäädäntömuutoksia. ELYt ovat toimittaneet omat näkemyksensä priorisoitavista asioista ministeriöön. Säästöjen kohdentumisesta ei osata vielä sanoa, mutta on mahdollista että ne kohdentuvat Etelä-Suomen ELY-keskuksiin. Rakennerahastotoiminnassa henkilöstöä on siirtynyt Keski-Suomen ELYn alaisuuteen. Uudella ohjelmakaudella oman tuotannon hankkeet vähenevät selvästi. ELYjen kehittämis- ja hallintopalvelut kootaan yhteen toimintayksikköön. Enterprise Europe Network toiminta siirtyy Finpron alle. Kärpijoki piti toimintaympäristökatsauksen, jossa hän käsitteli mm. liikennettä, ympäristöä, maaseutua, aluetaloutta, työllisyyttä ja lähitulevaisuuden näkymiä. Vehviläinen kävi läpi vuoden 2015 budjettiesitystä liikenteen näkökulmasta. Esitykset ovat pöytäkirjan liitteenä. Liikenteen kehittämishankkeiden rahoitus on romahtamassa. TEN-T ydinverkkokäytävään liittyen haetaan suunnittelurahaa Tunnin juna hankkeelle sekä Turun kehätien kehittämiseen. Valtakunnallisen viemäröintiohjelman hankkeista 20 prosenttia suuntautuu meidän alueelle. Ympäristöministeriön sektorilla rahoitus pienenee läpi linjan, esim. siirtoviemärit ja Itämeriraha. Vesihuollon rahoituksessa maa- ja metsätalousministeriöllä on johdonmukainen kanta siitä, että rahoitus valtionvarainministeriön kannan mukaisesti loppuu kokonaan. Ympäristöministeriö haluaa vielä taistella vastaan. HINKU (hiilineutraali kunta) hankkeessa on kunnianhimoisena tavoitteena saada aikaiseksi hiilineutraalit maakunnat (Varsinais-Suomi ja Satakunta). Turku ja Pori ovat ehkä lähtemässä vetureiksi. Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta Life IP hanke on valmisteilla. Lounais-Suomen ympäristöohjelma on tulossa maakuntahallitukseen hyväksyttäväksi. Maaseudun kehittämisrahoituksen taso pysyy ennallaan. Työllisyyspolitiikan osalta budjettiesitys näyttää jopa kasvua, mutta tämä johtuu työmarkkinatuen siirrosta pois sisäasiainministeriöltä ko. momentille. Taso ei oleellisesti laske. Yritysten kehittämisrahoitus laskee. TEKESin kokonaisrahoitus pysyy samalla tasolla, mutta painotus siirtyy lainoituksen puolelle. Seuraavan hallitusohjelman pohjaksi valmistellaan eri vaihtoehtoja aluehallinnon kehittämisestä. AVIen ja ELYjen yhdistäminen olisi takaperoista kehitystä. Asiakkaiden olisi vaikea hahmottaa tätä kokonaisuutta. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä ELY-keskukset voisi integroida yhteen. Työttömyysongelman ratkaisuun tarvitaan myös elinkeinopolitiikkaa.
194, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: ELY-keskus 2014 pk Sivu 166 Salon seutukunta nimettiin kesäkuussa rakennemuutosalueena korkeamman yritystuen alueeksi ainoana alueena Itä- ja Pohjois-Suomen lisäksi. Tämä mahdollistaisi myös suurten yritysten tukemisen. Valitettavasti nimeäminen ei tuonut lisärahoitusta, vaan taso on entisestään huomattavasti laskenut. ELY on tehnyt esityksiä työ- ja elinkeinoministeriöön Salon seutukunnan erityistarpeisiin liittyen, mutta myönteisiä vastauksia ei ole saatu. 3 Päätös Todettiin käyty keskustelu. 4 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Asia Kesäkuussa maakuntavaltuustossa hyväksytyssä Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa on mukana sekä pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma 2035+ että lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Visiona on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Laaja-alaisen valmistelun ja arvokeskustelun perusteella maakuntastrategiaan muodostui neljä kärkiteemaa: - Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt - Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen - Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti - Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppanuusstrategia pähkinänkuoressa on oheismateriaalina. Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on erittäin keskeinen rooli strategian toteuttamisessa. ELY-keskus on nimetty kumppanuustoimijaksi melkein jokaiseen maakuntaohjelman toimenpiteeseen. Varsinais-Suomen liittoon on nimetty kumppanuustiimi. Strategian toteutuksessa tullaan hyödyntämään neljässä strategiaa valmistelleessa työryhmässä olleita tahoja. Strategian toteutusta seurataan kumppanuusbarometrin avulla. Ehdotus Keskustellaan keinoista edistää Varsinais-Suomen maakuntastrategian toteuttamista. Käyty keskustelu: Savo totesi, että maakuntastrategia toimii perusdirektiivinä maakunnan kehittämisessä. ELYn rooli on erittäin vahva. Se on merkitty kumppanustoimijaksi yhdeksääntoista maakuntastrategian kahdestakymmenestä viidestä toimenpiteestä. ELYllä on selkeä rooli maakunnan yhteistyöryhmän jaostoissa, jotka omalta osaltaan edistävät ja seuraavat maakuntastrategian toteuttamista. Liittoon on perustettu kumppanuustiimi. Tärkeää on löytää eri toimenpiteille vastuuvetäjät ja sopia työnjoista. Maakuntastrategiaa toteutetaan myös hankkeiden avulla. Tähän liittyen Nuotio otti esiin rakennerahastohankkeiden valmistelun. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä on ollut hieman näkemyseroja rahoitettavaksi esitettävistä hankkeista Keski-Suomen ELYn valmistelijoiden sekä Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen edustajien välillä. Todettiin, että maakunnan omien toimijoiden kanta ratkaisee sen, mitä hankkeita esitetään rahoitettavaksi.
194, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: ELY-keskus 2014 pk Sivu 167 4 Seutukuntien aloitteesta keskusteluun nousi yritysneuvonnan järjestäminen seutukunnissa. Tähän saakka neuvontaa on hoidettu pitkälti projektirahoituksen turvin, mikä on nyt loppumassa. Todettiin, että projektirahoituksen päättyessä toimintaa pitää organisoida uudelleen ja kuntien rooli väkisin kasvaa. TE-toimistot voivat omalta osaltaan olla tukemassa toimintaa. Seutukunnissa on huoli siitä, että kaikki erityisosaaminen keskittyy Turkuun. Maakunnallisessa organisoimisessa voidaan harkita esim. palvelumallia, joka jalkautuu seutukuntiin tiettyinä päivinä viikossa. Marraskuun seitsemäs päivä järjestetään maakuntastrategian kumppanuustapaaminen, jossa haetaan toimijoita strategian toimenpiteiden toteuttamiseen. Liiton kumppanuustiimi tekee tarkastelun toimenpiteiden toteuttamistilanteesta. Päätös Todettiin käyty keskustelu. 5 VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGISEN TULOSSOPIMUKSEN 2012-2015 TARKISTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY keskuksen välisessä jokasyksyisessä yhteistyöneuvotteluissa on perinteisesti käyty läpi ELY keskuksen strategisen tulossopimuksen laatiminen / tarkistaminen sekä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelu. Hallituksen kehyspäätös vuosille 2014-2017 ei aiheuttanut muutostarpeita strategia-asiakirjaan. Strategisten tulossopimusten tarkistustarpeita vuosille 2014-2015 on saattanut syntyä hallitusohjelman toimeenpanosta, valtion talousarviosta, ohjaavien ministeriöiden linjauksista ja/tai ELY-keskusten toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista johtuen. Sekä strategisten tulossopimusten tarkistusesitykset että maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön 30.9.2014 mennessä. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on tarkoitus hyväksyä maakunnan yhteistyöryhmässä 22.9.2014. Strategisen tulossopimuksen tarkistamisen lisäksi keskustellaan seuraavista asioista: - Valtion budjetti 2015 ja Varsinais-Suomi - Kuntakentän ajankohtaistilanne o kuntarakenne, sote, valtionosuuslaki, kuntalaki - EU -ohjelmatyö - Kasvusopimuksen / INKAn toteuttaminen Ehdotus Keskustellaan strategisen tulossopimuksen tarkistamiseen liittyvistä sekä muista listalla olevista asioista ja todetaan, että liitto toimittaa tilaisuuden pöytäkirjan ELYlle mahdollisia ministeriöiden kanssa pidettäviä neuvotteluja varten. Käyty keskustelu: ELYn strategisen tulossopimuksen tarkistusesitykseen tulee mm. toimintaympäristön kuvaus ja johdon katsaus. Pari pientä täsmennystä tehdään liittyen Työelämä 2020 painopisteisiin sekä Science Parkiin liittyvään yritysten kehittämispalveluun. Seutukuntien kanssa käydyn keskustelun jälkeen todettiin, että yritysten kehittämispalveluiden osalta tekstiin lisätään maininta ensiasteen neuvonnasta seutukunnissa.
194, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: ELY-keskus 2014 pk Sivu 168 5 Valtion budjetissa on tulossa lisäresursseja Team Finland tyyppiseen kansainvälistymisen edistämiseen. TEKESin EAKR rahoituksesta 9,7 miljoonaa euroa on tarkoitettu INKAohjelmaan. Ensimmäisen haun kohdentamisessa oli tosin epäselvyyksiä, sillä mukana oli paljon INKA -alueiden ulkopuolisia kaupunkeja. Valtionosuusuudistuksessa Turku oli Suomen suurin häviäjä. Kuntalain uudistaminen on pitkälti vanhan ajantasaistamista. SOTE uudistuksen iso malli sovittiin maaliskuussa. Kuntarakenteeseen liittyen on päätetty Tarvasjoen liittymisestä Lietoon. Central Baltic ohjelman kansalliset vastinrahat on uudella ohjelmakaudella keskitetty Varsinais-Suomen liittoon. Vastinrahavalmistelussa on ELYjen vahva verkosto mukana. Liittojen ja ELYjen edustajista koostuvat neljään eri teemaa jaetut ryhmät arvioivat hankkeet. Kaksi puheenjohtajaa tulee liitoista ja kaksi ELYistä. Kansallisessa rakennerahastotyössä EURA järjestelmä oli todella haavoittuvainen ensimmäisellä hakukierroksella. VTT:n resursseja ollaan rajusti karsimassa. Turun toimipisteessä on enimmillään työskennellyt noin viisikymmentä henkeä. Tällä hetkellä töissä on kahdeksan. Uhkana on toimipisteen lakkauttaminen. Päätös Todettiin käyty keskustelu. 6 SEUTUKUNTIEN PUHEENVUOROT ELY-KESKUKSEN TEHTÄVIIN LIITTYVISTÄ ASIOISTA Asia Ehdotus Seutukunnat esittävät kommentteja ja toivomuksia Varsinais-Suomen ELY -keskuksen tehtävien ja toiminnan osalta. Keskustellaan seutukuntien edustajien esiin nostamista asioista. Käyty keskustelu: Salon seudulla työllisyystilanne jatkuu heikkona. Äkillinen rakennemuutosaluestatus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Positiivista on KT 52:n parantaminen Salon kohdalla. Metsäjaanun uudelle yritysalueelle on olemassa suunnitelmat uudenlaiseksi toimintamalliksi. TE toimistopaikkaverkostossa Salo, Turku, Loimaa ja Uusikaupunki säilyvät täyden palvelun pisteinä myös tulevaisuudessa. Työvoiman palvelukeskuksista (TYP) käydään TE toimistojohtoisesti neuvottelut kuntien kanssa. Asia tulee olla sovittuna elokuuhun 2015 mennessä. Joki piti hyvänä maakunnallista yrityspalveluorganisaatiota pidemmälle menevissä palveluissa. Kirjalansalmen sillan suunnittelurahoitusta ensi vuodelle on esitetty liikennevirastolle. Uusi silta maksaa kymmeniä miljoonia. Vakka-Suomessa pohdiskellaan mm. yrityspalveluiden sekä resurssitehokkuus- ja elintarvikeneuvonnan järjestämistä. Valmistelussa on myös valtakunnallinen resurssineuvontakeskus. Autotehtaan rekrytointitarpeissa esille nousevat mm. asuntokysymykset sekä liikkumismahdollisuudet (bussiyhteydet).
194, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: ELY-keskus 2014 pk Sivu 169 6 Päätös Todettiin käyty keskustelu. 7 MUUT ASIAT Ehdotus Päätös Käsitellään muut asiat Ei ollut muita asioita. 8 TILAISUUDEN PÄÄTTÄMINEN Ehdotus Puheenjohtaja päättää tilaisuuden. Päätös Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo 11.15. Juho Savo maakuntajohtaja Petteri Partanen sihteeri
195, MH 17.11.2014 10:00 ALUEK: 43/2014 Sivu 171 NEUVOTTELU LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON KANSSA Asia Varsinais-Suomen liitto on käynyt Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa neuvottelut ajankohtaisista kysymyksistä 16.9.2014. Kokouksessa oli paikalla myös seutukuntien edustajia. Valtionhallinnon tulevia rakenteita ja ohjausta pohtivassa VIRSU -hankkeessa on AVI:en osalta ollut kaksi päälinjaa: keskittäminen yhdeksi Suomen aluehallintovirastoksi tai suunnilleen nykyisenkaltainen malli, missä kuitenkin AVI:en ja ELY:jen määrä vähenisi. Aluehallintovirastojen hallinnot on tarkoitus yhdistää todennäköisesti 1.3.2015 alkaen. Esillä on ollut hallintotoimintojen keskittäminen Hämeenlinnaan. SOTE -uudistukseen sisältyy hyvin vahva keskushallinnon ohjaus mitä lopulta jää kuntien päätettäväksi? AVIt tulevat valvomaan SOTE järjestämisalueita sekä palvelujentuottajakuntia ja -kuntayhtymiä; valvottavien järjestämisalueiden tulisi olla yhteneväisiä AVI:en toimialueiden kanssa. Lounais-Suomen AVI:n tulossopimukseen sisältyy yli viisisataa tavoitetta yhteisesti kaikille virastoille. Ohjaavia ministeriöitä on useita eikä tavoitteenasettelussa ole erityistä alueellista näkökulmaa havaittavissa. Ensi vuoden tulossopimusesitykseen tehdään vain pieniä päivityksiä. Keskustelussa todettiin, että strategisesta tulossopimuksesta puuttuu aluekehityslain mukainen näkökulma. Siinä tulisi olla kohta, jossa todetaan AVI:n edistävän maakuntastrategian mukaisia tavoitteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan osalta ensi vuoden alusta siirrytään yhteen yhteiseen valvonta-ohjelmaan. Oppilaitosrakentamisen perustamishankerahat siirtyvät valtionosuuksiin, mutta sen sijaan kirjastotoimen perustamishankkeiden rahoitus ehdotetaan säilytettäväksi vielä opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen liittyen myös AVI:lla on henkilöstön supistamisvelvoite, mutta todennäköisesti Yt-neuvotteluihin ei jouduta. Keskustelussa toivottiin AVI:n aktiivista osallistumista maakuntastrategian toteuttamiseen, vaikka AVI onkin merkitty kumppanuustoimijaksi vain yhteen maakuntastrategian kahdestakymmenestä viidestä toimenpiteestä. Neuvottelujen pöytäkirja on oheismateriaalina. Valmistelija PP/kk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi 16.9.2014 käydyn neuvottelun Lounais-Suomen aluehallintoviraston kanssa ja neuvotteluista laaditun pöytäkirjan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
195, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: AVI 2014 pk Sivu 171 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Pöytäkirja NEUVOTTELUT LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON KANSSA LÄHIVUOSIEN TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ KYSYMYKSISTÄ Aika: Ti 16.9.2014 Klo 9.00 10.25 Paikka: Läsnä: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, Turku kokoushuone Tammi Juho Savo, pj. Varsinais-Suomen liitto Kari Häkämies, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Sirpa Aaramo, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Raija Hurskainen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Mikael Luukanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Mika Joki, Loimaan seutukunnan edustaja Anita Silanterä, Salon seutukunnan edustaja Mats Nurmio, Turunmaan seutukunnan edustaja Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Lauri Palmunen, Varsinais-Suomen liitto Veli-Matti Kauppinen, Varsinais-Suomen liitto Petteri Partanen, siht. Varsinais-Suomen liitto 1 TILAISUUDEN AVAUS Ehdotus Päätös Maakuntajohtaja Juho Savo avaa tilaisuuden. Maakuntajohtaja Juho Savo avasi tilaisuuden. 2 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN Ehdotus Päätös Todetaan läsnäolijat. Todettiin läsnäolijat. 3 TILANNEKATSAUS LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMINTAAN Ehdotus Käydään läpi tiivis tilannekatsaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimintaan. ------------------------- Ylijohtaja Häkämies antoi tilannekatsauksen Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimintaan. AVI:n ja liiton toiminnat eivät aina kovin paljon kohtaa. Aluehallintovirastojen hallinnot on tarkoitus yhdistää todennäköisesti 1.3.2015 alkaen. Esillä on ollut hallintotoimintojen keskittäminen Hämeenlinnaan.
195, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: AVI 2014 pk Sivu 172 KEHU hankkeessa pohditaan mm. valtion keskushallinnon ja ministeriöiden yhteistyön lisäämistä. Ministeriöiden huono yhteistyö heijastuu AVI:n toimintaan. VIRSU hankkeessa pohditaan kokonaisuutena valtionhallinnon rakenteita ja ohjausta. Tarkoitus on tuottaa useampi malli hallitusneuvotteluiden pohjaksi. AVI:en osalta on ollut kaksi päälinjaa: keskittäminen yhdeksi Suomen aluehallintovirastoksi tai suunnilleen nykyisenkaltainen malli, missä kuitenkin AVI:en ja ELY:jen määrä vähenisi. Tulevassa SOTE järjestämisalueessa pääpaikka pitäisi olla yliopistollisen keskussairaalan paikkakunnalla. Vuoden 2014 alusta lähtien käynnistyneellä AVI:n opetuksen ja kulttuurin vastuualueella on yksitoista henkeä, joista ELY:stä siirtyneitä kuusi. Maakuntajohtaja Savo totesi, että VIRSU hankkeessa on ollut keskusteluissa myös AVI:en ja ELY:jen yhdistäminen. Tämä on väärä lähestymistapa. Luontevampaa olisi yhdistää ELY:t ja liitot kansanvaltaiseksi aluehallinnoksi. Joka tapauksessa muutoksia aluehallintoon on hallitusneuvotteluissa tulossa. SOTE uudistuksesta todettiin, että siihen sisältyy hyvin vahva keskushallinnon ohjaus mitä lopulta jää kuntien päätettäväksi? AVIt tulevat valvomaan SOTE järjestämisalueita sekä palvelujentuottajakuntia ja kuntayhtymiä; valvottavien järjestämisalueiden tulee olla yhteneväisiä AVI:en toimialueiden kanssa. 2 Päätös Todettiin käyty keskustelu. 4 LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TULOSSOPIMUS VUODELLE 2015 Asia Lounais-Suomen aluehallintoviraston vuoden 2014 tulosraportointi ja vuoden 2015 strategisen tulossopimuksen päivitys tulee toimittaa valtionvarainministeriöön 3.10.2014 mennessä. Lounais-Suomen aluehallintoviraston ja keskushallinnon välinen tulosneuvottelu pidetään 26.11.2014. Oheismateriaalina on Lounais-Suomen aluehallintoviraston strategisen tulossopimuksen 2012-2015 päivitys vuosille 2014-2015. Strategisen tulossopimuksen tarkistamisen lisäksi keskustellaan seuraavista erityisteemoista: Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2015 Kuntarakennemuutos Sote-uudistus Valtionosuusuudistuksen vaikutukset Kuntatalouden rapautumisen vaikutukset peruspalveluihin Lasten ja nuorten hyvinvointi Perustamishankerahoituksen hiipuminen Alueellinen yhteistyö Ehdotus Keskustellaan strategisen tulossopimuksen tarkistamiseen liittyvistä sekä muista listalla olevista asioista ja todetaan, että liitto toimittaa tilaisuuden pöytäkirjan AVI:lle mahdollisia ministeriöiden kanssa pidettäviä neuvotteluja varten. -------------------------- AVI:n tulossopimus on nykyisellään aika yksityiskohtainen ja tekstivetoinen. Vuosille 2016 2019 tehdään AVI:en ja ELY:jen yhteinen strategia-asiakirja, mutta kuitenkin erilliset
195, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: AVI 2014 pk Sivu 173 tulossopimukset. Lounais-Suomen AVI:n ensi vuoden tulossopimusesitykseen tehdään pieniä tarvittavia päivityksiä, mutta ei isoja muutoksia. Lounais-Suomen AVI:n tulossopimukseen sisältyy yli viisisataa tavoitetta yhteisesti kaikille virastoille. Ohjaavia ministeriöitä on useita eikä tavoitteenasettelussa ole erityistä alueellista näkökulmaa havaittavissa. Ministeriöiden puolelta tulosneuvotteluissa ei ole aina paikalla henkilöitä, jotka voisivat myös päättää asioista. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan osalta ensi vuoden alusta siirrytään yhteen yhteiseen valvonta-ohjelmaan. Tupakka-asioita AVI:ssa hoitaa yksi henkilö. Yhteispalvelupisteiden järjestämisessä liitto on järjestänyt neuvotteluita, mutta asiassa on vaikea päästä eteenpäin. Kunnilla ei ole aitoa innostusta ja valtion toimijat pysyvät omissa sektoreissaan. Asiakaspalvelut 2014 hankkeessa valmisteltua julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua pilotoidaan Paraisten yhteispalvelupisteessä. Oppilaitosrakentamisen perustamishankerahat siirtyvät valtionosuuksiin. Erillisrahoitus esim. homekouluihin on vielä auki. Lisäbudjettien kautta on vuosina 2009-2013 tullut Varsinais- Suomeen ja Satakuntaan sote-korjaushankkeisiin yhteensä viisi miljoonaa euroa. Kirjastotoimen perustamishankkeiden rahoitus ehdotetaan säilytettäväksi vielä opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Savo totesi, että strategisesta tulossopimuksesta puuttuu aluekehityslain mukainen näkökulma. Siinä tulisi olla kohta, jossa todetaan AVI:n edistävän maakuntastrategian mukaisia tavoitteita. Valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen liittyen myös AVI:lla on henkilöstön supistamisvelvoite, mutta todennäköisesti YT-neuvotteluihin ei jouduta. SOTE uudistukseen liittyen STM perustaa toimeenpanoryhmän, johon tulee myös AVI:n edustus. Lisäksi STM:ään perustetaan erillinen ohjausyksikkö. Valtionosuusuudistuksessa saatiin hieman pehmennettyä alkuperäistä rajua pudotusta. Vähiten menettävät Turun seudun kehyskunnat. 3 Päätös Todettiin käyty keskustelu. 5 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Asia Kesäkuussa maakuntavaltuustossa hyväksytyssä Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa on mukana sekä pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma 2035+ että lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Visiona on Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Laaja-alaisen valmistelun ja arvokeskustelun perusteella maakuntastrategiaan muodostui neljä kärkiteemaa: - Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt - Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen - Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti
195, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: AVI 2014 pk Sivu 174 4 - Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppanuusstrategia pähkinänkuoressa on oheismateriaalina. Varsinais-Suomen liittoon on nimetty kumppanuustiimi. Strategian toteutuksessa tullaan hyödyntämään neljässä strategiaa valmistelleessa työryhmässä olleita tahoja. Strategian toteutusta seurataan kumppanuusbarometrin avulla. Ehdotus Keskustellaan keinoista edistää Varsinais-Suomen maakuntastrategian toteuttamista. ---------------------- Kauppinen esitteli tiiviisti maakuntastrategian. Savo totesi, että maakuntastrategia valmisteltiin erittäin hyvässä ja laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Strategialla on ohjaava vaikutus myös hankerahoitukseen; esim. EAKR haun maakunnallisina painotuksina olivat resurssiviisaus ja kumppanuus. Strategian toimenpiteissä ELY on merkitty kumppanuustoimijaksi yhdeksääntoista ja AVI yhteen toimenpiteeseen. Liitto toivoo AVI:n aktiivista osallistumista kumppanuusstrategian toteuttamiseen. Liitto järjestää 7.11.2014 maakuntastrategian toteuttamiseen liittyvän kumppanuustilaisuuden. Päätös Todettiin käyty keskustelu. 6 SEUTUKUNTIEN PUHEENVUOROT LOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TEHTÄVIIN LIITTYVISTÄ ASIOISTA Asia Ehdotus Päätös Seutukunnat esittävät kommentteja ja toivomuksia Varsinais-Suomen aluehallintoviraston tehtävien ja toiminnan osalta. Keskustellaan seutukuntien edustajien esiin nostamista asioista. Kaikki paikalla olleet seutukunnat totesivat, että yhteistyö AVI:n kanssa sujuu hyvin. 7 MUUT ASIAT Ehdotus Päätös Käsitellään muut asiat. Ei ollut muita asioita. 8 TILAISUUDEN PÄÄTTÄMINEN Ehdotus Puheenjohtaja päättää tilaisuuden. Päätös Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo 10.25. Juho Savo puheenjohtaja Petteri Partanen sihteeri
196, MH 17.11.2014 10:00 ALUEK: 41/2014 Sivu 176 NEUVOTTELU VARSINAIS-SUOMEN KORKEAKOULUJEN KANSSA Asia Varsinais-Suomen liitto on käynyt Turun korkeakoulujen kanssa neuvottelut ajankohtaista kysymyksistä 15.10.2014. Kokouksessa olivat paikalla myös osa seutukuntien edustajista. Keskeiset käsitellyt asiat koskivat mm. biokuvantamistoiminnan nykytilannetta ja rahoitusta. Biokuvantamiskeskuksen (PET-keskus) kokonaistilanne ja rahoitusnäkymä on tällä hetkellä varsin hyvä. Yliopistojen ja korkeakoulujen suoritusperusteinen rahoitusmalli suosii suuria yliopistoja kuten Turun yliopistoa. Aalto -yliopiston erillisrahoituksen asteittaista pienenemistä ja siirtymistä yliopistojen ns. yhteisesti kilpailtavaan osuuteen on pidetty laajasti myönteisenä asiana. Korkeakoulut ovat kautta linjan toteuttaneet tilaohjelmia ja saavuttaneet merkittäviä kustannushyötyjä. Lisäksi esimerkiksi Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat lisänneet yhteistyötä tilojen käytössä ja opintojen toteuttamisessa. Korkeakoulujen yhteistyön osalta todettiin myös Tampereella tehdyt ennakkoluulottomat avaukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymisestä. Keskusteluissa nousi esille myös korkeakoulujen strategiaprosessien tilanne. Esimerkiksi Turun yliopisto päivittää oman strategiansa painottaen aiempaa enemmän yliopiston aluekehitysvastuuta. Yliopistojen ns. profilisaatio -prosessi eli yliopistojen koulutustoiminnan keskittäminen tietyille aloille on myös ajankohtainen asia. Alkuvuodesta 2015 Suomen Akatemian kautta haetaan rahoitusta ao. käynnistyshankkeisiin. Koulutusviennin osalta mahdollisuutta periä lukukausimaksuja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta pidettiin tärkeänä. Koulutusviennissä olisi mahdollista hyödyntää myös kehitysapurahoitusta, jos vientiorganisaatio olisi määriteltävissä NGO -toimijaksi. Asiakokonaisuutta edistetään myös maakunnallisen edunvalvonnan avulla. Keskusteluissa todettiin myös VTT:n Turun yksikön toiminnan ainakin osittainen loppuminen. Käydyissä keskusteluissa oli myös esillä ammattikorkeakoulu-uudistuksen kokonaistilanne. Turun ammatti-korkeakoulun uusi rehtori Vesa Taatila on aloittanut 1.10.2014. Uusi ammattikorkeakoululaki astuu voimaan 1.1.2015 ja uusi osakeyhtiöhallitus aloittaa silloin toimintansa. Turulla on enemmistö-osakkuus yhtiössä mutta mukana ovat myös Salo ja Turun yliopisto pienillä osuuksilla. Yhteistyö-prosessi Turun ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen välillä on aktiivisessa vaiheessa. Uutena edunvalvonta-asiana ammattikorkeakoulujen osalta todettiin epäsuhta, joka syntyy siitä että ne ammattikorkeakoulut, jotka sijaitsevat korkeamman rakennerahastotuen alueilla saavat myös enemmän kansallista rahoitusta uuden rahoitusjärjestelmän myötä. Todettiin, että liitto selvittää asiaa ja tavoitteena on asiantilan korjaaminen. Novia Yrkeshögskolanin osalta uusi rahoitusmalli aiheuttaa haasteita. Kustannuspaineiden edessä toiminnan tehostaminen mm. yksikköjä karsimalla on todennäköistä. Novian tulee toimittaa 2016 selvitys OKM:lle siitä miten toimintaa tehostetaan erityisesti pienten yksiköiden (mm. Raasepori, Pietarsaari) osalta. Kielipoliittinen näkökulma tuo asiaan oman lisätekijän. Neuvotteluissa käsiteltiin myös merenkulkualan koulutuskysymyksiä mm. liittyen Turun telakan uuteen tilanteeseen. Käydyissä keskusteluissa käsiteltiin myös EU-ohjelmien ajankohtaistilannetta sekä seutukuntien ajankohtaisia asioita. Neuvottelujen pöytäkirja on oheismateriaalina. Valmistelija PP/EH/kk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi 15.10.2014 käydyn neuvottelun ja siitä laaditun pöytäkirjan Varsinais-Suomen korkeakoulujen kanssa. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
196, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Muistio_korkeakoulut_rehtorit_141015 Sivu 176 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MUISTIO 2014 NEUVOTTELUT KORKEAKOULUJEN KANSSA AJANKOHTAISISTA KYSYMYKSISTÄ Aika: Keskiviikko 15.10.2014 klo 13.00 15.00 Paikka: Läsnä: Varsinais-Suomen liitto, kokoushuone Tammi, 1. krs. Juho Savo, maakuntajohtaja, VSL, puheenjohtaja Kalle-Antti Suominen, vararehtori, Turun yliopisto Markku Sutinen, suunnittelupäällikkö, Turun yliopisto Juhani Soini,vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu Thomas Böckelman, enhetschef, Yrkeshögskolan Novia Päivi Mikkola, Turun yliopisto (saapui13.35) 1 TILAISUUDEN AVAUS Seutukuntien edustajat: Matti Tunkkari, Loimaan seutukunta (poistui 14.05) Raimo Rantanen, Vakka-Suomi Turun kaupungin edustaja Esa Tuomisto Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, VSL Janne Virtanen, kehittämispäällikkö, VSL Veli-Matti Kauppinen, Varsinais-Suomen liitto Esa Högblom, erikoissuunnittelija, VSL, sihteeri Ehdotus: Päätös: Maakuntajohtaja Juho Savo avaa tilaisuuden Maakuntajohtaja Juho Savo avasi tilaisuuden 2 LÄSNÄOLIJOIDEN TOTEAMINEN JA EDELLISEN PALAVERIN 26.11.2013 MUISTIO Ehdotus: Päätös: Todetaan läsnäolijat ja hyväksytään edellisen kokouksen muistio Todettiin läsnäolijat ja hyväksytään edellisen kokouksen muistio 3 KORKEAKOULUJEN AJANKOHTAISET ALUEELLISEEN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT ASIAT SEKÄ EDUNVALVONTAKYSYMYKSET Asia: Korkeakoulujen ajankohtaiset alueelliset ja koulutuspoliittiset kysymykset ml. valtion budjetti 2015 sekä maakunnallisen edunvalvonnan kannalta keskeiset kysymykset. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat mm: Korkeakouluopetukseen ja sen laatuun liittyvät keskeiset ajankohtaiset kysymykset
196, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Muistio_korkeakoulut_rehtorit_141015 Sivu 177 2 Korkeakoulujen rahoitukseen liittyvät kysymykset mm. rahoitusmallin toimivuus, valtion vuoden 2015 budjetti ja kustannuskehityksen hallinta (yliopistoindeksi, Suomen Akatemian rahoitus, tilaohjelmat ym.) sekä organisatoriset kysymykset resurssitehokkuus korkeakouluissa Aalto yliopiston erillisrahoituksen tilanne Korkeakoulujen strategiaprosessit - aluekehitysaspekti vahvistumassa? Yliopistojen profilisaatioprosessi ja sen rahoitus mitä käytännössä? Korkeakoulujen opiskelijahakujärjestelmät onnistumiset ja haasteet Koulutusviennin kehittäminen status quo vai uusia avauksia? Korkeakoulujen keskinäisen yhteistyön kehittyminen Hankkeistuksen kokonaistilanne rakennerahastokausien vaihteessa mitkä painopisteet? Muut ajankohtaiset asiat korkeakoulusektorilla Ehdotus: Esittely/ keskustelu Käsitellään korkeakoulujen ajankohtaiset alueelliset ja koulutuspoliittiset kysymykset ml. valtion budjetin 2015 vaikutukset sekä maakunnallisen edunvalvonnan kannalta keskeiset kysymykset. Korkeakoulujen edustajat esittelevät asiat. Turun yliopiston ajankohtaiset asiat: Biokuvantamishankkeen kokonaistilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä. Asia etenee ja Suomen Akatemian rahoitusmahdollisuudet näyttävät varsin hyviltä. Kemian Nobel palkinnon saama julkisuus ja Turun yliopiston rooli ovat lisänneet myös kuvantamisteeman saamaa näkyvyyttä. Maakunnan tuki asialle on ollut tärkeä lisätekijä. Yliopistojen uudistettu rahoitusmalli on toiminut varsin hyvin Turun yliopiston osalta. Rahoituksen saannossa korostuu kautta linjan suoritusperusteisuus. Aalto yliopiston erillisrahoitus pienenee asteittain ja rahoitus siirtyy ns. yhteisesti kilpailtavaan osuuteen. Uusi yliopistojen rahoitusmalli suosii suuria yliopistoja. Åbo Akademilla on asian suhteen enemmän haasteita kuin Turun yliopistolla. Yliopiston tilaohjelmaa on toteutettu tehokkaasti. Yhteistyö Åbo Akademin kanssa konkretisoituu mm. biokuvantamistoiminnassa (PETkeskus) sekä uutena osa-alueena yhteistyönä geologian opintojen järjestämisessä (mm. tilakysymykset). Yliopistojen yhteistyö näkyy myös mm. erilaisissa laajoissa projekteissa kuten biopankkitoiminnassa, kalustohankinnoissa yms. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyössä on mm. Tampereella tehty ennakkoluulottomia avauksia. Todettiin, että yliopistojen ja AMK tason yhteistyötä tulee edistää myös Varsinais-Suomessa soveltuvasti (vrt. Turun Akatemia keskustelut). Koulutusvienti: Mahdollisuus lukukausimaksujen perimiseen ETA -alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta olisi tärkeä työkalu Suomessa tapahtuvan opiskelun viennin kannalta. Opintokokonaisuuksia voidaan viedä tällä hetkellä instituutioille. Koulutusviennissä olisi mahdollista hyödyntää myös kehitysapurahoitusta, jos vientiorganisaatio olisi määriteltävissä NGO toimijaksi (asia saattaa olla virkamiestason kysymys). Todettiin, että näitä kahta asiakokonaisuutta tulee edistää myös maakunnallisen edunvalvonnan kautta.
196, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Muistio_korkeakoulut_rehtorit_141015 Sivu 178 3 Turun yliopisto uudistaa omaa strategiaansa 1.1.2015 alkaen. Strategia sisältää viisi pääteemaa: 1) opetuksen/koulutuksen laatu sisältäen mm. ministeriön laatuvaatimukset ja opiskelujen sujuvuus näkökohtia, 2) tutkimuksen laatu ja volyymi mm. poikkitieteelliset avaukset, 3) työhyvinvointikysymykset, 4) yliopiston innovaatiokapasiteetin parempi hyödyntäminen mm. tietämys yrittäjyydestä, kaupallistamisesta, tohtorikoulutettavien hyödyntäminen, alueellinen yhteistyö ja 5) koulutusvienti. Kyseessä on pikemminkin strategian päivitysprosessi ja se tehdään pääosin johtoryhmän toimesta jotta asia saadaan etenemään nopeasti. Yliopistojen profilisaatioprosessia viedään eteenpäin ja jo alkuvuodesta 2015 Suomen Akatemian kautta haetaan rahoitusta käynnistyshankkeisiin. Tavoitteena on, että tietyt yliopistot korostavat ja painottavat opetuksessaan tiettyjä aloja ja vastaavasti toiset vähemmän. Se ei välttämättä tarkoita jonkin alan opetuksen kokonaan loppumista mutta kuitenkin roolin vähenemistä. Se myös lisännee yhteistyötä Åbå Akademin kanssa ja yhteisten koulutusohjelmien mahdollisuutta (esimerkkinä geologia). Pienten ja suurten yliopistojen asema ja roolit tulee toteuttaa harkitusti. Yliopistojen mukanaolo SOTE uudistusprosessissa nykyistä voimakkaammin olisi tärkeää, koska yliopistosairaalat ovat perinteisesti olleet tärkeitä koulutusalustoja lääketieteen opiskelijoille. Käynnissä olevassa uudistusprosessissa yliopistot eivät ole olleet aivan ytimessä. Myös uudistusprosessin painopisteet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä vaikuttavat siihen, miten yliopistot näkyvät asiassa. Uuden Medisiina D sairaalahankkeen osalta todettiin mm. tietyt tiedonkulun haasteet keskeisten toimijoiden välillä ja kulujen karsinta kuntatalouden tilan takia. VTT:n Turun yksikköä uhkaa ainakin osittainen alasajo. VTT katsoo että yritysyhteistyö ei ole kehittynyt odotetusti ja toiminta on painottunut liikaa perustutkimuksen puolelle. Jäljelle jäävä toiminta alistetaan mahdollisesti Oulun VTT:n alaisuuteen. VTT:n edustajat ovat neuvotelleet Turku Science Parkin ja Turun kaupungin edustajien kanssa asiasta. Haasteena on toimivan yhteisen teeman löytäminen. Turun ammattikorkeakoulun ajankohtaiset asiat: Todettiin AMK -sektorin kokonaisuudistus (ml. organisaatiouudistus). Turun ammattikorkeakoulun uusi rehtori Vesa Taatila on aloittanut 1.10.2014. Uusi ammattikorkeakoululaki astuu voimaan 1.1.2015 ja uusi osakeyhtiöhallitus aloittaa silloin toimintansa. Turulla on enemmistöosakkuus yhtiössä mutta mukana ovat myös Salo ja Turun yliopisto. Omistajaohjaus korostuu. Uusi strategiaprosessi on alkamassa ja valmistunee kesällä 2015. Yhteistyö Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen välillä korostuu keskittyen kahdeksalle eri osa-alueelle (rakenteet). Molemmissa maakunnissa toteutetaan maakuntakiertue pyrkimyksenä mm. yritysyhteistyön vahvistaminen. Yrityskiihdyttämö ja tohtorikiihdyttämätoimintaan panostetaan. Todettiin koulutusviennin (ks.yllä) ja kaksoistutkintojen haasteet. Uutena edunvalvonta-asiana ammattikorkeakoulujen osalta todettiin epäsuhta, joka syntyy siitä että ne ammattikorkeakoulut, jotka sijaitsevat korkeamman rakennerahastotuen alueilla saavat myös enemmän kansallista rahoitusta uuden rahoitusjärjestelmän myötä. Todettiin, että liitto selvittää asiaa ja tavoitteena on asiantilan korjaaminen.
196, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Muistio_korkeakoulut_rehtorit_141015 Sivu 179 4 Novia yrkeshögskolan/ajankohtaiset asiat: Novia yrkeshögskolan: Todettiin uuden korkeakoulujen rahoitusjärjestelmän toimivan viipeellä. Nykyhetken rahoitus perustuu aiempien vuosien tulokseen. Tämä aiheuttaa toiminnallisia haasteita ja kasvattaa sisäänottoa. Vaikuttaa ruotsinkielisellä puolella suhteellisesti enemmän opetusryhmien ollessa pieniä jo alun perin. Ryhmiä voi kasvattaa pienin lisäkustannuksin. Novian tilanne uudessa rahoitusjärjestelmässä ei ole optimaalinen. Laaja koulutusvastuu ruotsinkielisellä alueella on vaativa ja pienet yksiköt (Raasepori, Pietarsaari) toimivat kustannustehottomasti. Novian tulee toimittaa 2016 selvitys OKM:lle siitä miten toimintaa tehostetaan erityisesti pienten yksiköiden osalta. Kielipoliittinen näkökulma tuo asiaan oman lisätekijän. Novia on myös toteuttanut tilaohjelmaa mm. Turun yksikön osalta. Koulutusviennin kärki Novian osalta kohdistuu Filiippineille merenkulkualalle erityisesti alan ammattilaisten sähköalan koulutukseen. Asiakkaina ovat varustamot (valtaosa maailman rahtilaivastojen miehistöistä on Filippiiniläisiä). Todettiin merenkulkuun liittyvän tutkintopohjaisen (esim. insinöörit, konemestarit) koulutuksen järjestämisen viipeet suhteessa tarpeisiin. Uusia koulutusohjelmia ei voida luoda hetkessä ja lisäksi rahoitus perustuu aiempaan tuloksellisuuteen (uudet koulutusavaukset vaativat oman pääoman tai ulkopuolisen lisärahoituksen aluksi). Todettiin että rakennerahastovaroin toteutettavasta tutkintotavoitteisesta koulutuksesta tulee aina pyytää OKM:n lausunto. Novian merenkulun koulutusyksiköllä, joka sijaitsee Auriga keskuksessa on erittäin vahva koulutuskapasiteetti mm. teknisen laitteiston osalta. Päätös: Merkittiin saatu informaatio tiedoksi. 4 MAAKUNTASTRATEGIAN 2035+ TOTEUTTAMINEN Asia: Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2035+ hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 10.6.2014. Ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Strategian keskeinen läpileikkaava periaate on kumppanuus. Pääsisältö ja toimenpiteet on keskitetty seuraavien neljän otsikon alle: Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Vastuullisuus Yhdessä rajat ylittäen Yhteistyötaidot Lähestyttävä Itämeren portti Saavutettavuus Innovoivaa edelläkävijyyttä - Resurssiviisaus http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-jakaavoitus/maakuntastrategia Maakuntaliitossa on aloittanut strategian toteuttamista edistävä kumppanuusasiamies (Veli- Matti Kauppinen). Ehdotus Todetaan strategian toteuttamistilanne ja keskustellaan korkeakoulujen roolista.
196, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Muistio_korkeakoulut_rehtorit_141015 Sivu 180 5 Esittely Todettiin maakuntastrategian sisältö ja toimenpiteet erityisesti koulutukseen/osaamiseen liittyen. Kumppanuusaamupäivän aikana 7.11.2014 on tarkoitus sitouttaa toimijat toteutukseen. Esitys muistion liitteenä. Päätös Merkittiin saatu informaatio tiedoksi. 5 KATSAUS KESKEISTEN EU RAHOITUSOHJELMIEN TILANTEESEEN Asia: Keskeisten EU rahoitusohjelmien tilanne. EAKR/ESR ohjelman haut päättyivät syyskuun alussa ja hakemuksia tuli yhteensä 29 ESR hakemusta (ELY) ja 33 EAKR-hakemusta (liitto). Haetun rahoituksen määrä ylittää moninkertaisesti käytettävissä olevat resurssit. Viralliset hankepäätökset Varsinais-Suomen osalta tehdään Keski-Suomen ELY keskuksessa ja Uudenmaan liitossa. Valtakunnallinen ESR jakautuu kolmen hallinnonalan kesken (TEM, STM ja OKM). Central Baltic Interreg V 2014-2020 ohjelmasta odotetaan päätöstä komissiosta loppusyksystä ja ensimmäinen haku alkanee vuodenvaihteessa. Kansallinen valtion rahoitusosuus ns. kansallisen osuuden kattamiseen jaetaan kokonaan Varsinais-Suomen liiton kautta suomalaisille partnereille. Osallistuvissa jäsenmaissa toimii kansallinen kontaktipiste sihteeristön toimiessa Turusta käsin. Itämeri ohjelman (Baltic Sea Region) haku avautunee alkuvuodesta 2015. Ehdotus: Esittely Käydään kokonaistilanteesta keskustelu ja merkitään tiedoksi. Todettiin että maakuntaliitolta ja ELY keskukselta on haettu rahoitusta huomattavasti olemassa olevaa myöntövaltuutta enemmän. Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee maanantaina 20.10.2014 ne hankkeet, jotka täyttävät MYR -käsittelykriteerit. Valtakunnallinen hankehaku avautuu vuodenvaihteessa. Central Baltic ohjelman haku avautunee vuodenvaihteessa/alkuvuodesta. Ohjelma - asiakirja hyväksyttäneen niin ikään vuodenvaihteessa. Päätös Merkittiin saatu informaatio tiedoksi. 6 SEUTUKUNTIEN NÄKEMYKSET KORKEAKOULUIHIN LIITTYVISTÄ AJANKOHTAISISTA ASIOISTA Ehdotus: Esittelyt Seutukuntien edustajat käyttävät puheenvuoron korkeakoulujen kokonaistilanteesta omasta näkökulmastaan ja erityisesti seutukuntien ja korkeakoulujen yhteistyöstä ja sen kehittämismahdollisuuksista. Turun seutukunta: Todettiin seutukunnan yrityspalvelukokonaisuuden keskittäminen ICT taloon, Turun yliopiston Brahea keskuksen muodostama uusi kokonaisuus ja Turun telakan omistusjärjestelyjen aiheuttamat erilaiset tarpeet mm. merialan koulutukselle sekä muut liitännäiset uudet
196, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Muistio_korkeakoulut_rehtorit_141015 Sivu 181 6 kehittämisjärjestelyt (mm. Ahjo). Pöydälle jaettiin aloitepaperi koskien merenkulkualan insinöörikoulutusta Turussa (muistion liitteenä). Kyse on Novian/Aboamaren ja Turun ammattikorkeakoulun uudentyyppisestä yhteishankkeesta. Vakka - Suomen osalta todettiin alueen yhteistyösuuntautuneisuus korkeakoulujen suuntaan. Lähtökohtana on aina käytännön konkreettinen yhteistyö yrityssektorin osalta. Ajankohtaisia asioita ovat mm. Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen yhteinen aluekierros ja Laitilan Kasitien yrityskeskuksen yhteistyö korkeakoulujen kanssa mm. opiskelijaharjoittelussa. Todettiin olevan tärkeää että korkeakoulujen aluekehitysintressi näkyy myös käytännössä seutukunnissa. Päätös: Merkittiin saatu informaatio tiedoksi. 7 MUUT ASIAT Ehdotus: Päätös: Käsitellään muut asiat. Muita asioita ei ollut 8 SEURAAVAN KOKOUKSEN AJANKOHTA Ehdotus: Päätös: Päätetään seuraavan palaverin ajankohdan määrittelystä Seuraavan kokouksen ajankohta on todennäköisesti syys - lokakuussa 2015. Ajankohta sovitaan myöhemmin erikseen. 9 PALAVERIN PÄÄTTÄMINEN Ehdotus: Puheenjohtaja päättää tilaisuuden. Päätös: Puheenjohtaja päätti tilaisuuden klo 15.00 Juho Savo Puheenjohtaja Esa Högblom Sihteeri
197, MH 17.11.2014 10:00 ALUEK: 40/2014 Sivu 183 LAUSUNTO LUONNOKSESTA EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTON SUOMEN TOIMINTAOHJELMAKSI Asia Valmistelija MMM on pyytänyt maakuntaliitoilta kirjeellään 29.10.2014 lausuntoa luonnoksesta Euroopan merija kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaksi 2014 2020 sekä toimintaohjelman ympäristöselostuksesta. Kalatalousrahastosta tuetaan elinkeinokalatalouteen kytkeytyviä toimenpiteitä ohjelmakaudella 2014 2020. Lausuntopyynnöt on pyydetty toimittamaan viimeistään 21.11.2014. Itse kalatalousohjelman on arvioitu käynnistyvän syksyllä 2015. Materiaali saatavissa myös linkissä www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla2.html. PP/SH/kk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavanlaisen lausunnon: Kalatalous sivuelinkeinoineen muodostaa Varsinais-Suomen maakunnalle tärkeän ja perinteisen elinkeinohaaran. Viime vuosina kalatalous, erityisesti perinteinen kalastus, on ollut voimakkaan taantuman alla. Samanaikaisesti on kuitenkin ollut vallalla trendejä, jotka ovat omiaan tukemaan myös kalataloutta, näistä mainittakoon lähiruoka-ajattelu. Samoin kala ravintona on ollut pitkään nosteessa, tosin pääosin ulkoa tuotuna ja prosessoituna. Luonnos Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmaksi pureutuu kiitettävällä tavalla edellä mainittuun problematiikkaan. Ohjelman taustana oleva SWOT-analyysi on laadittu laajapohjaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelma nostaa esiin keskeiset ongelma- ja kehittämiskohteet niin perinteisen kalastuksen, vesiviljelyn kuin jalostuksenkin suhteen. Samoin on tuotu esiin ympäristöön kohdistuvat kuormitustekijät ja niiden torjuntakeinot (esim. vesiviljelyn potentiaalit kehittämistavoitteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi). Lisäksi mainitaan elinkeinoa haittaavat ympäristötekijät (ml. hylkeet ja merimetsot) ja pohditaan keinoja näiden haittojen minimoimiseksi erilaisin innovoivin keinoin. Toimintaohjelmaluonnos mukautuu hyvin Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin älykkäästä, vihreästä ja osallistavasta kasvusta. Kalatalousryhmien toiminnan laajentaminen myös Varsinais- Suomen sisällä voidaan nähdä myös maakunnan tasolla arvokkaana asiana yhdessä ohjelman muiden tavoitteiden kanssa. Ohjelma kytkeytyy myös maakuntamme kumppanuusstrategiaan, mm. vesistöjen ravinnekuormitusta vähentäviin tavoitteisiin ja lähiruokaideologiaan. Ohjelman hallinnon keskittäminen muutamaan, osaavaan ELY-keskukseen (ml. Varsinais-Suomen ELY-keskus) nähdään ohjelman toteuttamisen kannalta hyvänä ja resurssitehokkaana asiana. Ohjelmaluonnoksen ympäristöselvitys on tehty asiantuntevasti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen SYKE) ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RTKL) kanssa. Ympäristöselvitys ottaa kattavasti kantaa kalatalouden ja sen eri sivuelinkeinojen suoriin ja välillisiin ympäristövaikutuksiin. Tavoite vesistöjen hyvästä tilasta on maakunnallemme luonnollisesti merkittävä. Kalataloudella voi olla sekä kielteisiä (esim. kalankasvatuksen pistekuormitus) että myönteisiä ympäristövaikutuksia (esim. poistokalastuksen hyödyt ). Nämä on tuotu ympäristöselostuksessa hyvin esille. Lausunto lähetetään: kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
198, MH 17.11.2014 10:00 EDUNV: 36/2014 Sivu 184 MAAKUNTIEN LIITTOJEN ASEMAA KOSKEVA LAUSUNTO Asia Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat ja maakuntajohtajat ovat Suomen Kuntaliiton 3.10.2014 lähettämällä sähköpostilla pyytäneet maakuntien liittojen lausuntoa 9.9.2014 valmisteltuun kannanottoon maakuntien tulevaisuudesta. Kannanotto on tarkoitettu seuraavan hallitusohjelman valmistelua varten. Lausunto on pyydetty antamaan 15.11.2014 mennessä. Kannanottoluonnoksen mukaan aluehallintoa tulisi tarkastella kokonaisuutena, jotta voitaisiin nähdä koko väliportaan hallinnon kehittämisen mahdollisuudet. Siinä todetaan, että Suomessa tarvitaan kunnallisen itsehallinnon lisäksi myös selkeämpi maakunnista muodostuva kansanvaltainen aluehallinto. Uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön. Maakuntien lukumäärän suhteen on otettava huomioon maakuntien tehtävien määrittely ja palvelutoimipisteiden määrä. Suorien vaalien tarkoituksenmukaisuutta ja tavoiteltavuutta olisi kannanottoluonnoksen mukaan pohdittava sen jälkeen, kun on saatu tietoa metropolialueen suorien vaalien toimivuudesta. Aluehallinnon selvitystyötä tehdään parhaillaan valtiovarainministeriön keskus- ja aluehallinnon virastoselvityksessä (VIRSU). Valtion aluehallinnosta VIRSU:ssa tarkastelun kohteena ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY), työvoima- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto), aluehallintovirastot (AVI) ja maistraatit. VIRSU:n aluehallinnon selvitysryhmä esitti 2.10.2014 viittä rakennevaihtoehtoa, joista neljä on erilaisia valtion aluehallinnon organisaatioiden pienempiä tai suurempia organisaatiomuutoksia. Viidennessä vaihtoehdossa on lisäselvityksen kohteeksi valittu malli, missä valtion aluehallinnolle kuuluvat alueiden kehittämiseen liittyvät tehtävät siirrettäisiin maakuntien liitoille ja valtiolle jäävät aluehallinnon tehtävät organisoitaisiin yhteen viranomaiseen. Malli sisältäisi maakuntien liittojen määrän vähentämisen nykyisestä. VIRSU-hankkeen määräaika oli alun perin vuoden 2014 loppuun, mutta se jatkunee helmikuun loppuun 2015. Oheismateriaalina on maakuntien kannanottoluonnos. Tietoa VIRSU-hankkeesta saa osoitteesta https://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/01091_virastoselvitys/index.jsp Valmistelija LP /lk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus esittää lausuntonaan maakuntien tulevaisuutta koskevaan kannanottoluonnokseen seuraavaa: Maakuntien liiton kannanottoon tulee lisätä viittaukset VIRSU-hankkeesta. Hankkeessa esitetyistä vaihtoehdoista maakunnan liitot tukevat aluehallinnon työryhmän vaihtoehtoa viisi (E), jossa maakuntien liittojen asemaa suhteessa valtion aluehallintoon vahvistetaan. Hallinnon rajoihin tulee kiinnittää huomiota niin, että maa ei olisi pilkottu eri hallintosektoreilla erilaisiin alueisiin. Aluerakenteen pitää olla selkeä ja sen pitää perustua toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Maakunnilla tulee lisäksi olla riittävä väestöpohja ja taloudellinen perusta. Niiden tulee kyetä vastaamaan lisätoimivallan mukaisista tehtävistä. Maakuntien lukumäärän ja niiden rajojen tulee vastata eduskuntavaalien vaalipiirejä. Kannanotossa tulee ilmaista periaatteellisella tasolla myönteinen kanta maakuntavaltuuston valitsemiseksi yleisillä, kunnallisvaalien yhteydessä järjestettävillä vaaleilla. Maakuntavaalien edellytyksenä on maakunnan liiton aseman vahvistuminen ja sen piirissä päätettävien asioiden määrän kasvu. Maakuntien yhteinen kannanotto tulee saattaa tulevan hallitusohjelman valmisteluaineistoksi.
198, MH 17.11.2014 10:00 EDUNV: 36/2014 Sivu 185 Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, puh. 0400 864 604, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
198, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Aluehallintokokonaisuuden kartoitus Sivu 185
198, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Aluehallintokokonaisuuden kartoitus Sivu 186
198, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Aluehallintokokonaisuuden kartoitus Sivu 187
198, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Aluehallintokokonaisuuden kartoitus Sivu 188
199, MH 17.11.2014 10:00 EDUNV: 35/2014 Sivu 190 MAAKUNTAVAAKUNAN KÄYTÖN PERIAATTEET Asia Aika ajoin Varsinais-Suomen liitolta, kuten varmasti muitakin maakunnan liitoilta kysytään lupaa käyttää maakuntavaakunaa osana omaa lippua tai pöytästandaaria. Maakuntavaakunalla kuvataan tällöin järjestön tai toiminnan maakunnallisuutta. Viimeksi SPR:n piirin yhteydessä toimiva Varsinais-Suomen vapaaehtoinen pelastuspalvelu on pyytänyt lupaa käyttää maakuntavaakunaa omassa pöytästandaarissaan. Maakuntavaakunan asiallinen ja oikea käyttö on kaikin puolin suotavaa ja maakunnan liiton on syytä sitä edistää. Maakunnallisten organisaatioiden on syytä maakuntavaakunalla osoittaa toiminta-alueensa. Vaikka maakunnan liitolla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta maakuntavaakunaan, niin maakuntavaakuna rinnastetaan kuntavaakunaan. Näin ollen voidaan katsoa, että maakuntahallitus samalla tavoin valvoo vaakunan käyttöä kuin kunnanhallituskin lain mukaan valvoo kuntavaakunan käyttöä. Maakuntavaakunnan käytölle on hyvä vahvistaa maakuntahallituksen päätöksellä tietyt yleiset periaatteet. Valmistelija LP/lk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus asettaa maakuntavaakunan käytölle neljä periaatetta: Avoimen kaupallinen maakuntavaakunan käyttö ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Järjestö, joka käyttää maakuntavaakunaa oman tunnuksensa ohessa, kuvaa tällä, että sen toiminta on nimenomaan maakunnallista. Kyseisen järjestön toiminnan tulee kattaa Varsinais-Suomen alue. Järjestön tulee käyttää maakuntavaakunaa niin, ettei toimintaa ymmärretä osaksi Varsinais- Suomen liiton toimintaa. Tällöin maakuntavaakunan tulee, esimerkiksi lipussa tai pöytästandaarissa, olla pienempi kuin järjestön oma tunnus. Vaakunan tulee olla ulkoasultaan Varsinais-Suomen liiton graafisen ohjeen mukainen. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, puh. 0400 864 604; etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
200, MH 17.11.2014 10:00 EDUNV: 32/2014 Sivu 191 VUODEN 2014 AURORA-MITALIN MYÖNTÄMINEN Asia Varsinais-Suomen liitto jakaa vuosittain Aurora-mitalin Varsinais-Suomen hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla ansiokkaasti toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle sekä myös Varsinais-Suomesta lähtöisin olevalle valtakunnalliseen kulttuurityöhön merkittävällä tavalla osallistuneelle henkilölle. Mitalin saaja julkistetaan ja mitali luovutetaan maakuntavaltuuston syyskokouksessa 8.12.2014. Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta esittää, että vuoden 2014 Aurora-mitali myönnetään oheismateriaalissa (jaetaan kokouksessa) mainitulle. Liitteessä on mainittu myös perustelut mitalin myöntämiselle. Valmistelija LP/HH/lk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää myöntää Aurora-mitalin kulttuuritoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erityisasiantuntija Hannele Hartikainen, puh. 040 7202 163, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
201, MH 17.11.2014 10:00 MAANK: 31/2008 Sivu 192 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU SALO-LOHJA -OIKORADAN VAHVISTUSPÄÄTÖKSESTÄ TEHTYIHIN VALITUKSIIN Asia Korkein hallinto-oikeus on 19.6.2014 antamallaan päätöksellä (muu päätös 1977/2014) hylännyt kaikki ympäristöministeriön Salo-Lohja -oikoradan vahvistuspäätöksestä tehdyt valitukset. Ympäristöministeriön vahvisti 3.12.2012 (YM3/5222/2011) 12.12.2011 maakuntavaltuustossa hyväksytty Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan. Päätöksestä valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen Jouni Nyqvist asiakumppaneineen ja Päivi Kukkonen asiakumppaneineen. Maakuntahallitus käsitteli valituksia ja ympäristöministeriön niiden johdosta antamaa lausuntoa kokouksessaan 17.6.2013. Linkki KHO:n sivulle päätösasiakirjoihin: http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia.html Valmistelija HS/hm Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi - Korkeimman hallinto-oikeuden Salo-Lohja -oikoradan vahvistuspäätöksestä tehtyjä valituksia koskevat ratkaisut - että oikoradan vaihemaakuntakaava on ratkaisun myötä saanut kaikilta osin lainvoiman. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
202, MH 17.11.2014 10:00 MAANK: 117/2006 Sivu 193 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU LOIMAAN SEUDUN, TURUN SEUDUN, TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN, TURUNMAAN JA VAKKA-SUOMEN MAAKUNTAKAAVOJEN VAHVISTUSPÄÄTÖKSISTÄ TEHTY Asia Korkein hallinto-oikeus on 31.10.2014 antamilla päätöksillään (muu päätös 3357/2014 3360/2104) hylännyt kaikki ympäristöministeriön Varsinais-Suomen maakuntakaavojen vahvistuspäätöksistä tehdyt valitukset. Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat kokouksessaan 13.12.2010. Ympäristöministeriö vahvisti kaavat 20.3.2013 (YM1/5222/2011). Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä tehtiin korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavat valitukset: Loimaan seudun maakuntakaava Tuula Vanhatalo - maantien 2250 viereen merkitty ulkoilureittimerkintä Minna Hallanheimo asiakumppaneineen - Kallela-Marttila -voimalinjan vahvistamatta jättäminen Terttu Haavisto - Koski Tl, teollisuustoimintojen kohdemerkintä (t-202) Tommi Heininen asiakumppaneineen - kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta osoittavat merkinnät Turun seudun kehyskuntien maakuntakaava Juha Valtonen - Naantalin Herrankukkaron (r 602) ja Vaihelan (r 603) retkeily- ja matkailutoimintojen kohdemerkinnät, MRL 201 :n mukainen ympäristöministeriön määräys kaavan voimaantulosta Tommi Heininen asiakumppaneineen - kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta osoittavat merkinnät Naantalin kaupunki - veneilyn runkoväylän (Särkänsalmi) vahvistamatta jättäminen Varsinais-Suomen liitto (MKH 29.4.2013) - veneilyn runkoväylän (Särkänsalmi) vahvistamatta jättäminen Turunmaan maakuntakaava Viking Eklund - Dalen-Mossala -välin uusi lauttayhteys -merkintä Tommi Heininen asiakumppaneineen - kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta osoittavat merkinnät Varsinais-Suomen liitto (MKH 29.4.2013) - veneilyn runkoväylän (Särkänsalmi) vahvistamatta jättäminen - Örön väylän vahvistamatta jättäminen Vakka-Suomen maakuntakaava Tommi Heininen asiakumppaneineen - kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta osoittavat merkinnät Maakuntahallitus käsitteli valituksia ja ympäristöministeriön niiden johdosta antamaa lausuntoa kokouksessaan 28.10.2013 Linkki KHO:n sivulle päätösasiakirjoihin: http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia.html Valmistelija HS/hm Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi
202, MH 17.11.2014 10:00 MAANK: 117/2006 Sivu 194 - Korkeimman hallinto-oikeuden Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavojen vahvistuspäätöksistä tehtyjä valituksia koskevat ratkaisut - että kokonaismaakuntakaava on saanut kaikilta osin lainvoiman. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056 etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
203, MH 17.11.2014 10:00 HALL: 218/2014 Sivu 195 MAAKUNTAVALTUUSTON 2. VARAPUHEENJOHTAJAN MINNA ARVEN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAVALTUUSTON 2. VARAPUHEENJOHTAJUUDESTA Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 13 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntavaltuuston puheenjohtajiston toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Minna Arve on 13.11.2014 pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varapuheenjohtajan tehtävästä. Perusteena on työtehtävien muutoksesta johtuvat ajankäytölliset haasteet. Minna Arve on maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Minna Arvelle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävästä. 2. valitsee maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan Minna Arven tilalle uuden varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
204, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 196 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A 25-29 - muut B 200-221 - virkavapaudet/työlomat E 37-42 Edunvalvontajohtajan päätökset: - EAKR ohjelman maksatuspäätökset Y 35-39 - CB valtion vastinrahoituksen maksatuspäätökset X 26 Hallintojohtajan päätökset: - projektien maksatushakemusten maksuunpano K 143-147 Valmistelija MK Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
205, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 197 MAANKÄYTTÖJAOSTON 20.10.2014 ANTAMAT LAUSUNNOT JA KÄSITTELEMÄT ASIAT Asia Maankäyttöjaoston pöytäkirja 20.10.2014: Lausunto Loimaan kaupunginhallitukselle Loimaan TIVA-kaupan asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksesta (M149/11.9.2014) Lausunto Pöytyän kunnanhallitukselle kunnan rakennusjärjestysehdotuksesta (M150/11.9.2014) Lausunto Laitilan kaupunginhallitukselle Wirvoitusjuomatehtaan asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta (M152/11.9.2014) Lausunto Ypäjän kunnanhallitukselle Palikkalan osayleiskaavaehdotuksesta (M153/12.9.2014) Lausunto Humalistonkadun pyöräily-yhteyden liikennesuunnitelmasta (M165/13.10.2014) Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta Varsinais-Suomen liiton lausunnon antamiseen 1. Loimaan kaupunki: Virttaan kylän asemakaava (M139/20.8.2014) 2. Pöytyän kunta: Puistokartanon ranta-asemakaava (M151/11.9.2014) 3. Paimion kaupunki: Juliuksentien asemakaava (M156/13.9.2014) 4. Kemiönsaaren kunta: Westankärrin ranta-asemakaavan muutos Helgebolan kylän tiloilla 1:162 ja 1:163 (M157/23.9.2014) 5. Nousiaisten kunta: Rästäsmäen korttelin 29 tontin 1 asemakaavan muutos (M158/24.9.2014) 6. Urjalan kunta: Humppilan-Urjalan tuulivoimaosayleiskaava (M159/26.9.2014) 7. Turun kaupunki: Kupittaan Palloiluhallin asemakaavamuutos (M160/29.9.2014) 8. Salon kaupunki: Majalan krouvin alueen asemakaavamuutos (M161/30.9.2014) 9. Maa- ja metsätalousministeriö: Komission ehdotus asetukseksi Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta Ilmoitukset Varsinais-Suomen liiton luottamuselimien päätöksistä ovat olleet nähtävillä pöytäkirjojen tarkastusten jälkeen liiton kotisivuilla www.varsinais-suomi.fi otsikon Päätöksenteko / Esityslistat ja pöytäkirjat alla. Tämän lisäksi maankäyttöjaoston pöytäkirjan paperiversio on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija HS/hm Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus merkitsee maankäyttöjaoston pöytäkirjan 23.6.2014 tiedoksi eikä käytä ottooikeuttaan. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
206, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 198 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT.1 MATKARAPORTIT Stjernberg Kirsi Europe Direct verkoston yleiskokous 13.-15.10.2014, Bonn, Saksa Savo Juho Strategisen suunnittelun foorumi, Luoteis-Venäjän yhteistyösopimus kumppanimme johdon tapaaminen 26.-27.10.2014, Pietari, Venäjä.2 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS 8.12.2013 Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 8.12.2014 Turun kristillisellä opistolla, Linnasmäki Oy. Alustava ohjelma: 9.30 Ryhmäkokoukset 10.15 Maakuntavaltuuston ryhmien puheenjohtajat 10.30 Maakuntavaltuuston kokous - Aurora-mitalin jako - Ajankohtainen katsaus, Vihreän liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö 12.00 Lounas 12.45 Maakuntavaltuuston kokous jatkuu Asialuettelo: 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen 4. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen 5. Ääntenlaskijain valitseminen 6. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle 7. Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan Minna Arven ero Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajuudesta 8. Maakuntahallituksen puheenjohtajan Petteri Orpon eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä 9. Maakuntahallituksen puheenjohtajan valinta 10. Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajan Mika Maaskolan ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä 11. Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajan valinta 12. Tino Aallon ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä 13. Maakuntajohtajan viran täyttäminen 14. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015 2017 15. Valonian toiminnan ja hallinnon siirtäminen Varsinais-Suomen liiton yhteyteen 16. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuminen 17. Maakunnan tila syksy 2014 -katsaus 18.Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaa Varsinais-Suomessa koskeva kysely ja ponnet 19. Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä 20. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 21. Valtuutetun kyselyt 22. Kutsussa mainitsematon tai valmistelematon asia 23. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen
206, MH 17.11.2014 10:00 Sivu 199 Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Stjernberg Sivu 199
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Stjernberg Sivu 200
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Stjernberg Sivu 201
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Stjernberg Sivu 202
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Stjernberg Sivu 203
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 204
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 205
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 206
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 207
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 208
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 209
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 210
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 211
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 212
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 213
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 214
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 215
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 216
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 217
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 218
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 219
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 220
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Osallistujat_Matkaraportti_Stjernberg Sivu 221
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Savo Sivu 222
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Savo Sivu 223
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Savo Sivu 224
206, MH 17.11.2014 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Savo Sivu 225