SISÄLLYSLUETTELO MV, :30, Esityslista 1

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MV, :30, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaaminen Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen... 3 Pykälän liite: Maakuntavaltuusto , jäsenluettelo kunnittain Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Ääntenlaskijain valitseminen Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan Minna Arven ero Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajuudesta Maakuntahallituksen puheenjohtajan Petteri Orpon ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä Maakuntahallituksen puheenjohtajan valinta Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajan Mika Maaskolan ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajan valinta Tino Aallon ero Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä Maakuntajohtajan viran täyttäminen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Pykälän liite: Kuntien esitykset Pykälän liite: TA Valonian toiminnan ja hallinnon siirtäminen Varsinais-Suomen liiton yhteyteen Pykälän liite: Valonia kutsu kunnille OHJELMA Pykälän liite: Valonia kuntien vastaukset Tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuminen Maakunnan tila syksy katsaus Pykälän liite: maakunnan tila syksy 2014 valmis Sosiaali- ja terveyspalvelujen tilaa Varsinais-Suomessa koskeva kysely ja ponnet Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä Pykälän liite: Siirtämispäätökset Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet Valtuutetun kyselyt Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen

2 -1, MV :30 Sivu 2

3 1, MV :30 Sivu 3 KOKOUKSEN AVAAMINEN Asia Ehdotus Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Päätös

4 2, MV :30 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 7 :n mukaan kutsu maakuntavaltuuston kokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto kuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty postilähetyksenä maakuntavaltuuston jäsenille sekä lisäksi kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja asetettu nähtäväksi Varsinais-Suomen liiton ilmoitustaululle. Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta sekä pöytäkirjan pitämisestä yleisesti nähtävillä on julkaistu ilmoitus tai heti sen jälkeen seuraavissa sanomalehdissä: Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 13 :n mukaan läsnäoleviksi katsotaan valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet, jotka ovat ilmoittautuneet ennen kokouksen avaamista tai sen kestäessä saapuneensa kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi. Maakuntavaltuuston kokouksen avauksen jälkeen puheenjohtaja toteaa läsnä olevien valtuutettujen sekä esteen ilmoittaneiden valtuutettujen sijaan kutsuttujen henkilökohtaisten varajäsenten lukumärän sekä onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 102 jäsentä. Maakuntavaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään 2/3 valtuutetuista eli 68 jäsentä on läsnä. Ehdotus Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet sekä toteaa onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Päätös

5 2, MV :30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto , jäsenluettelo kunnittain Sivu 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Jäsenluettelo 1 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Aura Valkama Marko PS Haapanen Ari-Pekka PS Kaarina Toivonen Toni KD Seivästö Ismo KD Merivuori Tuulia KOK Vauranoja Sanna KOK Hukkanen Sari SDP Gustafsson Irja SDP Suutari Anneli VIHR Eriksson Terttu VIHR Rautanen Hannu VIHR Kurkilahti Tomi VIHR Leppänen Tommi PS Veikko Eskelinen PS Kallio Pentti VAS Savo Seija VAS Kemiönsaari Leppänen Jorma SDP Vilander Bo SDP Wretdal Inger RKP Jansson Johanna RKP Koski Tl Jalli Marja KESK Niemelä-Laaksonen Anne KESK Kustavi Koskinen Sirpa SDP Leino Hannu SDP Laitila Haijanen Pauliina KOK Mäkelä Soile KOK Kuusisto Pekka KESK Laurila Juha KESK Lieto Aalto Juha KOK Ala-Nissilä Simo KOK Kuokkanen Jukka-Pekka KD Loponen Auli KD Katajamäki Mira PS Lankila Raimo PS Katajainen Timo VAS Heikkilä Juha VAS Loimaa Kaasalainen Pekka KOK Kallio Erkki KOK Pietilä Sirpa KOK Laitila Marja-Liisa KOK Ala-Nissilä Olavi KESK Rautavuori Paavo KESK Gustafsson Hannu VAS Tyyskänen-Mäkilä Eveliina VAS Marttila Heikkilä Lauri PS Ojaniemi Yrjö PS Masku Ylhäinen Taito PS Tikakoski Seppo PS Rautalin Outi KESK Eloranta Merja KESK Mynämäki Vanhanen Juha KOK Setälä Marko KOK Myllymäki Pekka KESK Lehto Ari-Pekka KESK Naantali Saksi Anita KOK Gustafsson Hanna KOK Aho Kimmo SDP Hagsberg Sirpa SDP Junnila Vilhelm PS Haanpää Leena VIHR Saarinen Juhani KESK Santalahti Samuli KESK Nousiainen Kolhi Susanna KOK Paananen Petteri KOK Oripää Kössi Päivi KOK Ojanperä Taru KOK Paimio Turpeinen Heikki KOK Valkonen Ville KOK Mäentaka Asko SDP Lahti Tapani SDP Lehikoinen Jouni KESK Nurmi Satu KESK Parainen Friis Christer RKP Karlgren Fabian RKP Karlsson Kaj-Johan RKP Ekström Kurt RKP Orell Markku KOK Abrahamsson Petri KOK Lindell Maria SDP Henriksson Carita SDP Pyhäranta Junkola Iivo KOK Vainio Heikki KOK Pöytyä Keloniemi-Hurttila Elina KESK Lindgren Hilkka KESK Flemmich Mirjami VAS Viiri Reijo VAS Raisio Vuorinen Elisa KOK Allén Pipsa KOK Sulonen Raimo SDP Parantainen Vesa SDP Lehto-Laurila Hannele SDP Ek Sirpa SDP Haavisto Erkki KESK Myllymäki Kalle KESK Nurmi Eija VAS Lehtonen Aarre VAS

6 2, MV :30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto , jäsenluettelo kunnittain Sivu 5 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Jäsenluettelo 2 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Rusko Rannikko Outi SDP Järviö Riitta-Liisa SDP Rand Jorma VAS Kankaanpää Pasi VAS Salo Aalto Ari KOK Liede Heikki KOK Punta Juha KOK Friberg Osmo KOK Hyttinen Marjatta KOK Lundström Sanna KOK Suonio-Peltosalo Elina KOK Passi Anne KOK Ahonen-Ojala Leena SDP Keto-oja Piia SDP Varajärvi Matti SDP Kymäläinen Pekka SDP Tamminen Laura VIHR Koskinen Eeva VIHR Leivonen Sanna PS Tamminen Heikki PS Kanerva Tauno KESK Määttänen Asko KESK Mwegerano Andi KESK Lehti Timo KESK Ruska Antti KESK Halkilahti Jaakko KESK Tuominen Marita KESK Huittinen Ulla KESK Sauvo Ervelä Risto KESK Laaksonen Perttu KESK Somero Kotti Antti SDP Lehtinen Riitta SDP Kyyrä Juha-Matti VIHR Nurmi Janne PS Taivassalo Kurkilahti Pauli KOK Uotila Juha KOK Tarvasjoki Kleimola Satu-Maija SDP Suominen Nina SDP Turku Tavio Ville PS Laakso Jouko PS Niinivirta Pirjo PS Miikkola Mikael PS Lampi Pirjo PS Laihinen Timo PS Aaltonen Niko KOK Lindholm Lasse KOK Arve Minna KOK Aholainen Anne KOK Perho Maija KOK Alanen Satu KOK Kossila Pauli KOK Azizi Mohammad KOK Harjanne Aila KOK Hartiala Kaija KOK Kanerva Ilkka KOK Viljamaa Tuomas KOK Sirèn Saara-Sofia KOK Karttunen Marjukka KOK Kattelus Lauri KOK Orpo Petteri KOK Vierimaa Ulla-Maija KOK Manni Olli KOK Massinen Aimo SDP Kantola Ilkka SDP Mikkola Jukka SDP Eloranta Eeva-Johanna SDP Lehtinen Seppo SDP Rosenlöf Jarmo SDP Maaskola Mika SDP Lundahn Kjell SDP Engdahl Raili SDP Koivusalo Mari-Elina SDP Eklund Toni SDP Hellsten Jorma SDP Elo Piia SDP Pietari Päivi SDP Vornanen Jukka VIHR Laaksonen Mikko VIHR Sarlund Katri VIHR Andersson Janina VIHR Ollikkala Tuija VIHR Sundqvist Mikaela VIHR Hassan Roda VIHR Rantanen Elina VIHR Ilvessalo Saara VIHR Ratilainen Niina VIHR Saarikko Annika KESK Ali Alas KESK von Frenckell-Ramberg Christel RKP Vörlund-Wallenius Terhi RKP Andersson Li VAS Muukkonen Mirka VAS Rinne Pirjo VAS Saarinen Sauli VAS Sandelin Elina VAS Yrittiaho Johannes VAS

7 2, MV :30 / Pykälän liite: Maakuntavaltuusto , jäsenluettelo kunnittain Sivu 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Jäsenluettelo 3 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Lähteenmäki Alpo VAS Heikkilä Pasi VAS Uusikaupunki Järvinen Timo A KOK Junkola-Lehtonen Maija KOK Antola Jouko SDP Rosten Mauri SDP Nummi Veijo PS Salminen Ritva PS Kontu Mauri KESK Laivo Olli KESK Vehmaa Virtanen Simo SDP Laine Tino SDP Yhteensä 102 jäsentä mk

8 3, MV :30 Sivu 8 KOKOUSASIAIN ESITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 15 :n 1. momentin mukaan asiat esitellään maakuntavaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä. Ehdotus Maakuntavaltuusto päättää hyväksyä kokousasiain esittelyjärjestykseksi maakuntavaltuuston kokouskutsun yhteydessä toimitetun esityslistan mukaisen esittelyjärjestyksen. Päätös

9 4, MV :30 Sivu 9 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Asia Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 33 :n mukaan maakuntavaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei maakuntavaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirja on tarkastusta varten valmiina maakuntavirastossa maanantaina klo Ehdotus Maakuntavaltuusto valitsee kaksi jäsentään tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Päätös

10 5, MV :30 Sivu 10 ÄÄNTENLASKIJAIN VALITSEMINEN Asia Ehdotus Mahdollisia muita kuin suhteellisia vaaleja ja äänestyksiä varten valitaan ääntenlaskijat. Maakuntavaltuusto valitsee vähintään kaksi jäsentään ääntenlaskijoiksi. Päätös

11 6, MV :30 EDUNV: 37/2014 Sivu 11 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntahallitus Asia Maakuntavaltuuston kokouksessa on perinteisesti ollut ministerin, puoluejohtajan tai johtavan virkamiehen ajankohtainen katsaus. Selvästi puolueita edustavien puhujien osalta on pyritty noudattamaan puolueittain vuorojärjestystä. Valmistelija LP/lk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää Vihreän liiton puheenjohtaja Ville Niinistö. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuuston kokouksessa ajankohtaisen katsauksen pitää Vihreän liiton puheenjohtaja Ville Niinistö. Lisätietoja edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, puh ;

12 7, MV :30 HALL: 218/2014 Sivu 12 MAAKUNTAVALTUUSTON 2. VARAPUHEENJOHTAJAN MINNA ARVEN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAVALTUUSTON 2. VARAPUHEENJOHTAJUUDESTA Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntavaltuuston puheenjohtajiston toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Minna Arve on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston varapuheenjohtajan tehtävästä. Perusteena on työtehtävien muutoksesta johtuvat ajankäytölliset haasteet. Minna Arve on maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Minna Arvelle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävästä. 2. valitsee maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan Minna Arven tilalle uuden varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto 1. myöntää Minna Arvelle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan tehtävästä. 2. valitsee maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtajan Minna Arven tilalle uuden varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p ,

13 8, MV :30 HALL: 197/2014 Sivu 13 MAAKUNTAHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN PETTERI ORPON ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Petteri Orpo on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä tultuaan valituksi valtioneuvoston jäseneksi. Petteri Orpo on maakuntahallituksen puheenjohtaja. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Petteri Orpolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Petteri Orpon tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto 1. myöntää Petteri Orpolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Petteri Orpon tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p ,

14 9, MV :30 HALL: 197/2014 Sivu 14 MAAKUNTAHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN VALINTA Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 13 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee jäsenten joukosta maakuntahallitukselle puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjohtajaa. Maakuntahallituksen puheenjohtajan Petteri Orpon erottua maakuntahallituksen jäsenyydestä tulee maakuntahallitukselle valita uusi puheenjohtaja. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se maakuntahallituksen jäsenten joukosta valitsee maakuntahallitukselle puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen jäsenten joukosta maakuntahallitukselle puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p ,

15 10, MV :30 HALL: 215/2014 Sivu 15 MAAKUNTAHALLITUKSEN 1. VARAPUHEENJOHTAJAN MIKA MAASKOLAN ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Mika Maaskola on pyytänyt eroa Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. Perusteena vuoden 2015 tammikuussa tuleva valinta Turun kaupunginhallitukseen. Mika Maaskola on maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Mika Maaskolalle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Mika Maaskolan tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto 1. myöntää Mika Maaskolalle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsenyydestä. 2. valitsee maakuntahallitukseen Mika Maaskolan tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p ,

16 11, MV :30 HALL: 215/2014 Sivu 16 MAAKUNTAHALLITUKSEN 1. VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Maakuntahallitus Asia Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 13 :n 1. momentin mukaan maakuntavaltuusto valitsee jäsenten joukosta maakuntahallitukselle puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjohtajaa. Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtajan Mika Maaskolan erottua maakuntahallituksen jäsenyydestä tulee maakuntahallitukselle valita uusi varapuheenjohtaja. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se maakuntahallituksen jäsenten joukosta valitsee maakuntahallitukselle 1. varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen jäsenten joukosta maakuntahallitukselle 1. varapuheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p ,

17 12, MV :30 HALL: 181/2014 Sivu 17 TINO AALLON ERO VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAJÄSENYYDESTÄ Maakuntahallitus Asia Tino Aalto on kirjeellään (VSL ) anonut eroa Varsinais-Suomen liiton luottamustoimista paikkakunnalta muuton takia. Tino Aalto on maakuntahallituksen jäsen Talvikki Koskisen varajäsen ja hankerahoitusjaoston jäsen ja varapuheenjohtaja. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se 1. myöntää Tino Aallolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä ja 2. valitsee maakuntahallitukseen Tino Aallon tilalle uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto 1. myöntää Tino Aallolle eron Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen varajäsenyydestä ja 2. valitsee maakuntahallitukseen Tino Aallon tilalle uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p ,

18 13, MV :30 HALL: 108/2014 Sivu 18 MAAKUNTAJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Maakuntahallitus Asia Maakuntajohtaja Juho Savo on kirjeellään ilmoittanut eläkkeelle siirtymisestään seuraavasti: Täytettyäni nyt toukokuussa 65 vuotta ja kun edessä olevana kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun aloitin yhtäjaksoisen työn Varsinais-Suomen maakunnan tunnusten alla, ilmoitan kunnioittaen siirtyväni alkaen eläkkeelle maakuntajohtajan virasta. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 12 :n ja hallintosäännön 41 :n mukaan Maakuntavaltuusto ottaa maakuntajohtajan. Hallintosäännön 39 :n mukaan Maakuntajohtajan viran julistaa haettavaksi maakuntahallitus ja 40 :n mukaan Maakuntahallitus päättää virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 :n Julkinen hakumenettely mukaan Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :ssä säädetyllä tavalla. Lain kunnallisesta viranhaltijasta 5 :n Virkasuhteeseen ottaminen mukaan Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta. Kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys. Lain 1 :n mukaan Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee myös kuntayhtymää. Maakuntajohtajan viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kieli- tai virkamiestutkinnolla osoitettu vähintään hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Muu kielitaito (erityisesti englannin kieli), johtajakokemus asiantuntijaorganisaatiosta sekä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja Varsinais-Suomen liiton toimialaan kuuluviin tehtäviin katsotaan hakijalle eduksi. Toimen tehtäväkohtainen palkka perustuu KVTES:n mukaisesti suoritettuun tehtävien vaativuuden arviointiin ja tulee olemaan euroa/kk. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa henkilökohtaista lisää, jonka enimmäismäärä liitossa on 30 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Kunnallisen viranhaltijalain 8 :n mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Maakuntajohtajan virka on ollut haettavan julkisella haulla klo mennessä. Virkaa on hakenut 16 henkilöä: Johtava tutkija Toni Ahlqvist, Tarvasjoki Office Manager Teijo Alakahri, Turku (ei julkisuuteen) Tutkija Faris Alsuhail, Helsinki Liiketoimintajohtaja Jyri Arponen, Turku Ylijohtaja Kari Häkämies, Masku Yksikön päällikkö, Tero Jokilehto, Tampere (ei julkisuuteen) Hallintojohtaja Hannu Kallio, Turku Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte, Raisio Erikoistutkija Eija Koskivaara, Turku Kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi, Salo Maatalousyrittäjä Pekka Myllymäki, Mynämäki Hallintojohtaja Jukka Mäkilä, Pori Kauppatieteiden maisteri, yhteiskuntatieteiden maisteri Riikka Pakarinen, Espoo

19 13, MV :30 HALL: 108/2014 Sivu 19 Ammattistarttiopettaja Tiina Perho, Loimaa Teknisen toimen ja maankäytön johtaja Juha Prittinen, Hämeenlinna Kehittämispäällikkö Janne Virtanen, Paimio Maakuntahallitus perusti kokouksessaan haastatteluryhmän, johon kuuluvat Pauliina Haijanen, Jani Kurvinen ja Mika Maaskola. Maakuntahallitus valtuutti haastatteluryhmän kutsumaan ja haastattelemaan maakuntajohtajan viran haastateltavat. Haastatteluihin osallistuvat ryhmiensä edustajina myös Juhani Pilpola, Nina Söderlund, Mari Saario ja Stefan Wallin. Haastatteluryhmän puheenjohtajana toimii Mika Maaskola. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan lähettää seuraavat hakijat soveltuvuustesteihin: Liiketoimintajohtaja Jyri Arponen, Turku Ylijohtaja Kari Häkämies, Masku Maatalousyrittäjä Pekka Myllymäki, Mynämäki Ammattistarttiopettaja Tiina Perho, Loimaa Kehittämispäällikkö Janne Virtanen, Paimio Haastatteluryhmä päätyi kokouksessaan siihen, että kärkiehdokkaat maakuntajohtajan virkaan ovat varatuomari Kari Häkämies ja FM Jyri Arponen. Valmistelija MR/MK Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntajohtajan toimeen valitaan varatuomari Kari Häkämies ja varalle FM Jyri Arponen. Päätös Merkittiin, että Tiina Perho ja Pekka Myllymäki ilmoittivat olevansa esteellisiä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn (osallisuusjäävi, maakuntajohtajan viran hakijoita). Tarja Mäki-Punto-Ristanen saapui kokoukseen tämän pykälän ajaksi. Puheenjohtaja Mika Maaskola täsmensi ehdotustaan seuraavasti: Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntajohtajan virkaan valitaan varatuomari Kari Häkämies ja varalle FM Jyri Arponen ja että viran koeaika on neljä kuukautta.. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Maakuntavaltuusto Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto päättää valita maakuntajohtajan virkaan varatuomari Kari Häkämiehen ja varalle FM Jyri Arposen. Viran koeaika on neljä kuukautta. Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen, p ,

20 14, MV :30 HALL: 147/2014 Sivu 20 TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Maakuntahallitus Asia Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus (mh ) merkitsi tiedoksi talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluaikataulun ja evästi jatkovalmistelua. Maakuntahallitus käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi mennessä. Valmistelija MR/mk Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen Kuntajohdon neuvottelupäivillä selostetaan talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on 0,8 % ( euroa) suurempi kuin talousarvion 2014 maksuosuustuloarvio. Talousarvioluonnokseen 2015 oli korvamerkitty euron määräraha liiton osarahoitukseen Turun ja Varsinais-Suomen Pietarin toimiston kustannuksiin. Vuonna 2014 Pietarin toimistoa rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla ( euroa). Valtion talousarviossa ei ole osoitettu maakunnan kehittämisrahaa vuodelle Pietarin toimiston osarahoituksen ( euroa) vaikutus kuntien maksuosuuksiin 0,8 %. Tällöin liiton muun varsinaisen toiminnan kustannusvaikutus kuntien maksuosuuksien kasvuun olisi 0 %. Vuosien ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2015 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2016 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa. Talousarvioluonnoksen 2015 investointiosaan on varattu euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Vastauksen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä on mennessä toimittanut 16 jäsenkuntaa. Jäsenkuntien esityksiin perustuen talousarvioluonnosta 2015 on syytä muuttaa siten, että kuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2014 tasosta. Kuntien esitysten mukaisesti talousarvion tasapainottaminen edellyttää, ettei liitto ryhdy sellaisiin uusiin toimintoihin, jotka rasittavat liiton talousarviota. Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että

21 14, MV :30 HALL: 147/2014 Sivu maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2014 tasosta ( euroa). 2. talousarvion 2015 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. 3. maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2015 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto hyväksyy 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman siten, että talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet eivät kasva vuoden 2014 tasosta ( euroa). 2. että talousarvion 2015 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p ,

22 14, MV :30 / Pykälän liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio Sivu 21 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Aura Kuntatalous on kiristynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Kunnat joutuvat siten omissa perustoiminnoissaan pohtimaan merkittäviä säästöjä. Myös Varsinais-Suomen liiton tulee etsiä säästökohteita ja sopeuttaa toimintaansa jäsenkuntien tavoin. Auran kunta edellyttää, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvua ei tapahdu talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina. Mahdolliset lisäresurssit erillisiin kohteisiin tulee kattaa talousarvion sisältä muista kohteista. Kaarina Kuntien taloustilanne on kiristynyt entisestään ja jokainen kunta joutuu omilla toimillaan hillitsemään jatkuvaa kustannusten nousua. Mm. Kaarinassa talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu niin, että nettomenot eivät saa kasvaa vuodesta Varsinais- Suomen liiton on sopeutettava toimintaansa jäsenkuntien tavoin esimerkiksi hyödyntämällä eläköitymistä, arvioimalla kriittisesti tilapäisen henkilöstön tarvetta sekä tarkastelemalla toimintakäytäntöjä. Kaiken kaikkiaan tämä edellyttää toimintojen priorisointia. Kaarinan kaupunki edellyttää, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuprosentti tulee olla 0 ja mahdolliset lisäresursointia vaativat tarpeet tulee kattaa talousarvion sisältä muista kohteista. Kemiönsaari Koski Tl. Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Kunta pitää talousarvioesitystä maksuosuusesitysten osalta muutoin asiallisena, mutta ei hyväksy Turun ja Varsinais-Suomen Pietarin toimiston osarahoituksen kustannusten siirtoa kuntien maksuosuuksiin. Talousarvio tulee laatia siten, että se ottaa huomioon kuntien yhä kiristyvän taloudellisen tilanteen. Vuosien talous ja toiminta on sopeutettava enintään vuoden 2014 tasolle ja pidättäydyttävä esitetystä jäsenkuntien maksuosuuksien 0,8 %:n kasvusta. Ei huomautettavaa. Maskun kunta edellyttää liitolta tiukkaa kustannusten hillintää ensi vuonna ja lähivuosina. Liiton talouskehitys pitää sopeuttaa kuntien menokehitykseen ja nolla kasvuun. Liitto on ottanut toiminnassaan ja kustannuskehityksessä huomioon jäsenkuntien taloudellisen tilanteen. Pietarin toimiston toimintaa ja vaikuttavuutta on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti. Ei huomautettavaa. Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että Varsinais-Suomen liiton ensi vuoden talousarvio ei merkittävästi kasvata kuntien menoja ja edellyttää, että liiton toimintaa kehitetään jatkossakin siten, ettei se osaltaan aiheuta kustannusten kasvupaineita kunnille, jotka joutuvat jatkuvasti kehittämään omaa toimintaansa ja tekemään rakenteellisia muutoksia hillitäkseen menojen kasvua. Varsinais-Suomen liiton hankkeet ja edunvalvonnan kohteet ovat oikeansuuntaisia. Kuntien maksuosuuksien kasvu on maltillinen, mutta kuntien taloustilanne huomioiden kasvua ei tulisi olla ollenkaan. Varsinais-Suomen liiton tulee eläköitymisten yhteydessä organisoida uudelleen toimintaansa. Varsinais-Suomen liitto on ottanut kustannuskehityksessään huomioon jäsenkuntiensa taloudellisen tilanteen, mikä on hyvä asia. Kuitenkin Pietarin toimiston toimintaa ja vaikuttavuutta on arvioitava kriittisesti. Ei huomautettavaa. Varsinais-Suomen liiton tulee edelleenkin kiinnittää nykyistä olennaisesti enemmän huomiota toimintansa tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimuksiin (esim. avautuvien vakanssien täyttö), jokaista eläköitymisen seurauksena avautuvaa virkaa ja tointa ei tule täyttää missään muodossa; ja Taivassalon kunta edellyttää, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvuprosentti tulee olla 0 ja mahdolliset lisäresursointia vaativat tarpeet tulee kattaa talousarvion sisältä.

23 14, MV :30 / Pykälän liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio Sivu 22 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Tarvasjoki Turku Yleinen talouden kehitys on ollut oletettua negatiivisempi ja paine toiminnan ja toimintamallien uudistamiseksi koko julkisella sektorilla on kasvanut merkittävästi. Turun kaupungin näkemyksen mukaan Varsinais-Suomen liiton ei tule ryhtyä sellaisiin uusiin toimintoihin, jotka rasittavat liiton talousarviota. Sen sijaan nykyisiäkin toimintoja tulee priorisoida. Edelliseen liittyen Turun kaupunki kuitenkin toteaa, että kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoito on keskeinen liiton avaintehtävä. Mikäli tehtävien sopeuttamista joudutaan tekemään, sitä ei tule kohdentaa Brysselin eikä Pietarin toimistojen rahoitukseen huolimatta maakunnan kehittämisrahan poistumisesta. Varsinais-Suomen liiton alustavan vuoden 2015 talousarvion mukaan jäsenkuntien maksuosuus on euroa korkeampi, kuin mitä se oli vuoden 2014 talousarviossa. Kasvua kertyy 0,8 prosenttia. Maksuosuuden kasvuun kunnilla ei juuri nyt ole varaa. Vaikka kuntien verotuloihin tulisikin pientä kasvua, valtionosuuksien leikkaukset huolehtivat siitä, että kunnille ei jää mahdollisuutta menojen kasvattamiseen. Useat kunnat joutuvatkin nostamaan veroperusteitaan vuodelle Varsinais-Suomen liiton tulee pidättäytyä kokonaan kuntien jäsenosuuksien kasvattamisesta. Pieni maksuosuuden vähennys olisi tervetullut viesti julkisen talouden vaikeuksien ymmärtämisestä. Turun kaupunki on joutunut leikkaamaan vuoden 2015 suunnittelulukuja yhden prosentin verran toimialoilta lukuun ottamatta hyvinvointitoimialaa. Samantasoiseen leikkaukseen tulee Varsinais-Suomen liitonkin pyrkiä. Hyvät mahdollisuudet tähän antaa kohtuullinen palkkaratkaisu ja henkilökunnan eläköitymisen käyttäminen kustannusten vähentämiseksi. Uusikaupunki Vehmaa Suunnitelman mukaan Turun maksuosuus vuonna 2015 tulisi olemaan noin euroa, joka vastaisi 40,5 prosenttia kuntien koko maksuosuudesta. Varsinais-Suomen liiton tulee jatkossakin ottaa huomioon kuntien vaikea taloustilanne ja valmistella talousarviot ja suunnitelmat siten, että kuntien maksuosuuksien korotuksilta vältytään. Liiton toiminnalliset haasteet kiteytyvät hyvin maakuntajohtajan katsauksessa ao. asiakirjassa. Vehmaan kunnanhallitus toivoo myös, että toiminnallisissa haasteissa huomioitaisiin lisäksi Uudenkaupungin autotehtaan merkitys koko Varsinais-Suomen elinkeinoelämälle ja työllisyydelle.

24 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 23 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS

25 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 24 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku Puh. (02) Fax. (02) kirjaamo@varsinais-suomi.fi

26 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 25 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...5 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT LIITON TOIMINNAN PERUSTEET TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET TOIMINNALLISET TAVOITTEET LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ALUEKEHITTÄMINEN MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA...37 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA

27 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 26 4

28 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 27 5 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Maakuntahallinnon rooli Varsinais-Suomen liiton rooli maakunnan aluekehitysviranomaisena, aluesuunnitteluviranomaisena, edunvalvojana, yhteistyön kehittäjänä, maakunnan kulttuurin, hengen ja imagon nostajana ja maakunnan kansanvälisen yhteistyön vastuuviranomaisena on menneiden 21 vuoden varrella vakiintunut ja tunnustettu. Luottamus ja tunnettavuus alueen toimijana on aina kuitenkin hankittava johdonmukaisella työllä. Varsinais-Suomen liiton toiminnassa korostuu kansanvalta. Maakuntahallinto on luottamushenkilöiden varaan rakentuvaa päätöksentekoa, johon kuntavaalien tulos aina suoraan vaikuttaa. Maakuntahallinto on myös aina koko maakunnan yhteiseen etuun ja kehitykseen tähtäävää hallintoa. Maakunnan liitto on ennen kaikkea yhteistyöorganisaatio. Yhteistyö peruskuntien kanssa on itsestäänselvyys. Yhtä tärkeää on yhteistyö valtion paikallishallinnon, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kaikkien maakunnan keskeisten intressitahojen kanssa. Maakunnan liitto ei saa toiminnassaan jäädä yhdeksi "viranomaiseksi" vaan sen on oltava aktiivisesti mukana kaikessa alueen kehittämistoiminnassa. Se on osa julkishallintoa, mutta sen on onnistuakseen toiminnassaan otettava kasvavassa määrin huomioon myös perinteinen yksityinen sektori ja koottava kaikki tarvittavat voimavarat edistämään maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Toiminnallisia haasteita 2015: 1. Maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta muodostuva maakuntastrategia on liiton tärkein ohjausväline. Kesäkuussa 2014 vahvistetun uuden strategian keskeisin toimenpide on kumppanuuden nostaminen maakunnan keskeisimmäksi toimintatavaksi. Kumppanuusfoorumin perustaminen ja yhteistyön nostaminen aivan uudelle tasolle on rohkea ja vaikuttava toimenpide. Liiton rooli asiassa on entistäkin keskeisempi. Maakuntastrategiassa esitetyt tavoitteet ja konkreettiset neljän seuraavan vuoden toimenpiteet ohjaavat kaikkien alueen viranomaisten ja muiden toimijoiden resurssien käyttöä ja painopisteitä. Käynnissä olevat elämäntapojen, tuotannon ja arvojen muutokset ovat niin suuria, että pysyviin rakenteisiin ja toimialoihin ei pidä kiinnittyä. Oleellisimmaksi on noussut kyky säilyttää joustavuus ja innovatiivisuus muutostilanteissa. 2. Liiton toiminnan tuloksia arvioidaan helpoimmin ns. perinteisen edunvalvonnan kentällä saavutetuilla voitoilla tai tappioilla. Erityisesti liikenneverkon kehittämisen tulevat ratkaisut pysyvät edelleen vahvasti esillä. VT 8:n rakentaminen nelikaistaisena Nousiaisiin asti on nyt ratkaistu valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuodelle VT 8 Turku - Pori -yhteysvälin II vaiheen ratkaisut, VT 9:n liikenneturvallisuusratkaisut ja KT 40:n perusparannus odottavat rahoitusratkaisuja seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa, joka eduskuntavaalien 2015 jälkeen uudelle hallitukselle valmistellaan. sama asiakirja on ratkaiseva myös ns. Tunnin juna - tavoitteessa, jolla Salon ja Espoon välille rakennetaan uusi nopea oikorata palvelemaan EU:n määrittelemän TEN-T -verkon liikennettä Tukholma - Turku - Helsinki - Pietari välillä. Maakunnan teollisuuden rakennemuutoksen edistämisestä on telakkateollisuuden ja matkapuhelinalan työpaikkojen vähenemisen ja murroksen seurauksena tullut keskeinen maakunnallinen haaste. Telakkateollisuuden kilpailukyky on jatkossakin avainkysymys vaikka tilauskirjoissa taas onkin rakennettavaa. Juuri tehty Suomen valtion ja Meyer Werftin päätös ostaa Turun telakka uudelle yhteisyritykselle oli aluetalouden kannalta parasta mitä valtiolta on Varsinais-Suomeen saatu vuosikymmeniin. Nokian 2012 tekemä päätös lopettaa matkapuhelinten valmistus Salon tehtaassa on voimakkain tuotantoa ja työpaikkoja vähentävä päätös mitä Suomessa on koettu. Siihen liittyvät rakennemuutostoimet ulottuvat edelleen koko maakuntaan ja edellyttävät hyvin monipuolista välineistöä uusien työpaikkojen luomisen edellytysten vahvistamiseksi. Laajavaikutteinen ja jo pitkään esillä ollut aihealue liittyy saaristomeren ympäristökehityksen kääntämiseen paranevaan suuntaan. Itämeri on jatkuvien seminaarien aihe - käytännön toimet asiassa ovat maakunnan

29 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 28 6 ydintavoitteina myös jatkossa. Osaaminen on maakunnan keskeinen vahvuus. Siksi korkeakoulut, koulutuksen aloituspaikat ja tutkimukseen kohdistuvat rahoitusratkaisut pysyvät edunvalvonnassakin jatkuvasti esillä. Maakunnan edunvalvonta ei hyvin sujuessaan ole julkilausumia, vaatimuksia eikä lähetystöjä, vaan aktiivista mukanaoloa päätösten valmistelussa ja tuloksia, jotka tuntuvat kaikista muistakin oikeilta ratkaisuilta. Varsinaissuomalaisten erityisolosuhteiden hyväksikäyttökoko Suomen parhaaksi on parasta edunvalvontapolitiikkaa. 3. Maan hallituksen ohjelmassa on erittäin keskeisessä asemassa kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen. Kuntarakenteen muuttaminen hallituskauden aikana sellaiseksi, että kunnat pääsääntöisesti muodostuisivat työssäkäyntialuepohjaisiksi ja muodostuisivat taloudellisesti niin vahvoiksi, että ne pystyisivät ilman kuntayhtymäjärjestelyjä tuottamaan kuntalaisille peruspalvelut, on jo teoriassakin kova haaste. Vielä kovempi se on käytännössä. Erityisesti suurempien kaupunkiseutujen osalta ratkaisuja on haasteellista löytää ainakaan vapaaehtoistietä. Eduskunta on nyt hyväksynyt asiaa edistämään ns. selvityslain, joilla kunnat velvoitetaan selvittämään mm. minimissään asukkaan kokoisten kuntien toteuttamisedellytykset. Kuntarakenneuudistuksen rinnalla tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon tähtäävä valmistelu on osoittautunut ehkä kuntarakennettakin visaisemmaksi kysymykseksi. Viiden erityisvastuualueen varaan rakentuva hallintokokonaisuus on edelleen työryhmävalmistelussa, mutta tullee toimintavuoden aikana pysymään kuntapalvelukeskustelun ja - päätöksenteon keskiössä. Maakunnan liitolle uudistukset ovat valtion taholta liiton peruskunnille tuleva kehittämishaaste. Alueen kehittäminen yhteistyössä yli kuntarajojen on luonnollisesti jo sääntö- ja lakiperusteisesti maakunnan liittojen perustoimintoja. Myös palvelujen järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti yli kuntarajojen on maakunnallisesti tuettava pyrkimys. Maakunnan liitolla on alueen yhteistyöviranomaisena hyvät edellytykset edistää näitä uudistuksen tavoitteita. Edellinen hallitus jätti maakunnat "reserviin" näitä palvelurakenteita uudistettaessa. Edessä ovat nyt uudet eduskuntavaalit, joiden jälkeen uuden hallituksen ohjelman mukaisesti hallinto- ja palvelurakenteiden uudistustyö saa jatkoa. Maakunnan liittojen asiantuntemus alueensa kehittäjänä otetaan silloin toivottavasti käyttöön. 4. Maakunnan liittojen asemaa on johdonmukaisesti vahvistettu kaikkien kahden viime vuosikymmenen hallitusten politiikassa. Hallitusohjelmassa ei nyt ollut tällaisia merkintöjä. Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen ja kaupunkiseutujen roolin vahvistaminen vievät päähuomion. Onko aluehallinto siis tullut valmiiksi? Ei millään tavalla. Onnistuessaan kuntarakennemuutos muuttaa aluehallinnon kenttää niin paljon, että jatkosta voidaan päättää vasta sen jälkeen. Jos kuntarakenne muuttuu hallituksen kaavailemalla tavalla, on selvää, että myös aluehallinto muuttuu vastaavasti. Jos kunnat ovat suuria, on niitä paljon nykyistä vähemmän. Sama seikka merkitsee maakunnallisen aluehallinnon rajojen suurenemista. Maakuntien toimintaa yhdistetään uuden alueellisen jaon tarpeiden mukaisesti. Tämä on edessä ennemmin tai myöhemmin. Kuntien ja valtion välissä on kaikissa eurooppalaisissa demokratioissa kunnan aluetta suuremmilla alueilla toteutettavaa yhteistyötä, koordinaatiota ja palvelutuotantoa varten oma vaaleilla valittu hallinto. Sitä ilman ei Suomikaan voi asioitaan järjestää. Pidemmän päälle siihen on yhdistettävissä nykyinen ministeriövetoinen valtion aluehallinto. Mitä nopeammin tähän päästään, sitä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja kansanvaltaisempaa toiminta on. Kun seuraavan hallituksen ohjelmaa valmistellaan, niin tämä aluehallinnon integraatio tulisi ottaa vakavaan valmisteluun. 5. Varsinais-Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen erityisesti Itämeren alueella on maakunnan yhteinen visio. EU:n Itämeristrategia antaa painopisteitä myös Varsinais-Suomen omalle toiminnalle Itämeren

30 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 29 7 piirissä. Varsinais-Suomen liiton on pystyttävä edelleen syventämään monilla tahoilla käynnistämiänsä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Erityisen tärkeäksi on noussut liiton rooli EU:n ja Venäjän välisessä saumakohdassa. Nyt kun Venäjä on toimillaan Ukrainassa saanut koko Euroopan varpailleen, on tämä erityissuhteemme muodostumassa entistäkin arvokkaammaksi. Liiton omien resurssien rajallisuudesta johtuen erityisesti tässä korostuu laaja maakunnallinen julkisiin tahoihin ja elinkeinoelämään kohdistuva yhteistoiminta. Tiivis yhteistyö erityisesti Turun kaupungin kanssa on tässä toiminnassa tärkeää. Liiton rooli EU:n Central Baltic Interreg IV A -ohjelman hallintoviranomaisena on osaltaan luonut erinomaiset edellytykset yhteyksien tiivistämiseen alueella. Ohjelma on antanut myös huomattavat resurssit yhteisiin hankkeisiin. Yli 100 miljoonan euron ohjelma on ollut liitolle erittäin vaativa, mutta myös erittäin haastava ja innostava kokonaisuus. Uusi vuodet kattava entistäkin laajempi ja taloudellisesti suurempi Central Baltic -ohjelma on juuri johdollamme käynnistynyt. Varsinais-Suomen liitolle kansainvälinen toiminta ei ole mitään erillistä "ulkopolitiikkaa", vaan maakunnan aluekehitysintresseistä lähtevää käytännön yhteistyön rakentamista niin Itämeren alueella kuin sen ulkopuolellakin. Toiminnan painopisteet ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. 6. Maakunnan suunnittelun ja -kaavoituksen ajantasaisuus ja korkea taso on edelleen turvattava, jotta maakunnan kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan ja edistää uusien infra- ja rakennushankkeiden toteuttamista ja kestävää kehitystä. Maakuntakaavoitus jatkuu täydellä teholla ensimmäisen kokonaismaakuntakaavakierroksen jälkeen. Tuulivoimamaakuntakaava odotetaan saatavan vahvistetuksi syksyllä Toimintavuoden päähanke on saada taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus nähtäville v muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain ja sen siirtymäsäännösten vauhdittamana. Liikennejärjestelmätyöllä edistetään seutukuntien työssäkäyntialueiden toiminnallista integroitumista vahvaksi, yhtenäiseksi maakunnalliseksi talousalueeksi. 7. Maakuntasuunnitelman tavoitteiden ja maakuntaohjelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavan yhteistyön ja rahoituksen kerääminen maakunnan liiton/eu-ohjelmien, kuntien ja valtion kehittämispanoksista on muodostunut entistäkin haastavammaksi valtion poistettua budjettiesityksestä v kokonaan maakunnan kehittämisrahamomentin. Hanketoiminnan radikaali väheneminen on tosiasia. Maakunnan kehittämisraha on ollut tärkein ja joustavin rahoitusmuoto käynnistettäessä alueellisia uusia kehittämishankkeita. 8. Uusi EU:n ohjelmakauden "Kestävää kasvua ja työtä " -ohjelma koko Suomeen on Brysselissä odottamassa hyväksyntää. Ratifiointi saataneen alkusyksystä Varsinais-Suomea koskeva Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelma painottuu PK-yritystoiminnan tukeen, innovaatioihin ja työllisyyteen. Tukien yhteissumman laskee koko 7-vuotiskaudella noin 30 % siitä mitä se edellisellä kaudella oli. Käytännössä hankerahoituksen seula tiukkenee tästä johtuen erittäin paljon. EU:n sisäiset rajat ylittävän Central Baltic -ohjelman lisäksi Varsinais-Suomi (Turun kaupunkiseutu) on pääsemässä myös Venäjän suuntaan toteutettavan EU:n ulkorajan ylittävän uuden ENI -ohjelman ohjelmaalueeseen. Mahdollisuus saada rahoitusta Pietarin kaupungin ja Leningradin Oblastin kanssa tehtäviin yhteistyöhankkeisiin voi antaa meille aivan uudet mahdollisuudet vahvistaa jo luotuja yhteyksiä. Tämän ohjelman toteutumiselle on kuitenkin vielä suuria kysymysmerkkejä, jotka johtuvat meistä riippumattomista asioista.

31 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 30 8 Vuodesta 2015 on tulossa eduskuntavaaleista johtuen taas murroskohta. Uusi hallitusohjelma määrittää seuraavien 4 vuoden politiikan tavoitteet. Maakunnan liiton itsensä kannalta oleellisin on kysymys aluehallinnon kehittämistavoitteista. Joko tulee se hallitus, joka ryhtyy kokoamaan aluehallintoa yhteen niin, että valtion viranomaistoiminta alueella ja kuntaperusteinen aluekehitystoiminta kootaan yhteen suoraan vaaleilla mandaattinsa saavaan aluehallintoon. Uudistukselle olisi ainakin 3 syytä: 1. Selkeys (kaikki tietäisivät, että juuri tämä viranomainen hoitaa alueen asiat ja edustaa sen tahtoa) 2. Säästö (yhdistäminen poistaisi päällekkäisyydet ja säästäisi kaikkia resursseja, kun enää ei tarvitsisi mm. valmistella lausuntoja toisten viranomaisten papereista) 3. Demokratia (suoraan vaaleilla valittu hallinto vastaisi alueen asioista) Vuosi on myös kuntahallinnon kehityksessä erittäin haastava. Sote -uudistuksen käytännön toteutus on niistä vaikutukseltaan suurin. Vuosi on erittäin haasteellinen myös aluetaloudessa. Koko maailman taloutta heiluttavat kehityskulut ovat vaikuttaneet suoraan myös Varsinais-Suomen tuotantoon, talouteen ja kilpailukykyyn. Tämänhetkistä tilannetta voi luonnehtia erittäin haasteelliseksi. Maakunta ei kuitenkaan ole vain nappula muiden suuressa pelissä, vaan omilla kehittämistoimillaan se myös itse vaikuttaa siihen, mikä roolimme tulevina vuosina on. Turussa Juho Savo Maakuntajohtaja

32 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 31 9 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Landskapsförvaltningens roll Egentliga Finlands förbunds roll som landskapets myndighet för regionutveckling, som myndighet för områdesplanering, som intressebevakare, utvecklare av samarbete, för att höja landskapets kultur, landskapsanda och image och som ansvarig myndighet för landskapets internationella samarbete har under de 21 gångna åren blivit etablerad och erkänd. Förtroendet och kändskapet som en aktör för regionen ska dock alltid förvärvas genom ett konsekvent arbete. Inom verksamheten av Egentliga Finlands förbund accentueras demokratin. Landskapsförvaltningen är ett beslutsfattande som bygger på de förtroendevalda, och som alltid direkt påverkas av kommunalvalens resultat. Landskapsförvaltningen är också en förvaltning som alltid siktar till landskapets gemensamma fördel och utveckling. Landskapets förbund är framför allt en samarbetsorganisation. Samarbetet med primärkommunerna är en självklarhet. Lika viktigt är samarbetet med den statliga lokalförvaltningen, näringslivet, högskolorna och alla landskapets centrala intressenter. Landskapets förbund får ej i sin verksamhet bli en "myndighet", utan det ska vara aktivt med i all utvecklingsverksamhet för regionen. Det utgör en del av den offentliga förvaltningen, men för att lyckas i sin verksamhet ska förbundet i allt tilltagande omfattning beakta även den traditionella privata sektorn och samla alla de nödvändiga resurserna för att främja invånarnas välfärd. Utmaningar för verksamheten 2015: 1. Landskapsstrategin som utgörs av landskapsöversikten och landskapsprogrammet är det viktigaste styrningsinstrumentet för förbundet. Den mest centrala åtgärden i den nya strategi som fastställdes i juni 2014 är att lyfta upp partnerskapet som det viktigaste handlingssättet för landskapet. Inrättandet av ett partnerskapsforum och att lyfta upp samarbetet till en helt ny nivå är en djärv och effektiv åtgärd. Förbundets roll i frågan är allt mer central än tidigare. De mål som ställts i landskapsstrategin och de konkreta åtgärderna under de kommande fyra åren styr användningen och tyngdpunkterna av resurserna för alla områdets myndigheter och övriga aktörer. Förändringarna av de aktuella levnadssätten, för produktionen och värdena är så stora att man inte bör förankra sig i de bestående strukturerna och verksamhetsområdena. Förmågan att bevara flexibiliteten och innovationen i de föränderliga situationerna har stigit fram som det mest väsentliga. 2. Resultaten av förbundets verksamhet bedöms lättast genom de segrar eller förluster som uppnåtts på fältet för den s.k. traditionella intressebevakningen. De framtida avgörandena, särskilt för att utveckla trafiknätet, kommer att alltjämt vara aktuella. Utbyggnaden av RV 8 med fyra körfält ända fram till Nousis har nu avgjorts i finansministeriets budgetförslag för år Avgörandena för II skedet av förbindelseavsnittet Åbo - Björneborg för RV 8, trafiksäkerhetsavgörandena för RV 9 och den grundläggande förbättringen av SV 40 väntar på finansieringsavgöranden i nästa trafikpolitiska redogörelse, vilken bereds för den nya regeringen efter riksdagsvalet. Samma dokument är avgörande även i målet för det s.k. Entimmeståget, varigenom en ny snabb snabbjärnväg ska byggas mellan Salo och Esbo för att betjäna trafiken för det av EU specificerade TEN-Tnätet på avsnittet Stockholm - Åbo - Helsingfors - S:t Petersburg. Till följd av att varvsindustrins och mobiltelefonbranschens arbetsplatser minskat och genom omvälvningen har det blivit en viktig utmaning på landskapsnivå att främja strukturomvandlingen för landskapets industri. Varvsindustrins konkurrenskraft är även i fortsättningen en nyckelfråga även om det åter t.o.m. finns något att bygga i orderböckerna. Det beslut som nyligen fattats av Finska staten och Meyer Werft om att köpa Åbovarvet för ett nytt samföretag var det bästa med hänsyn till den regionala ekonomin som från statens sida erhållits för Egentliga Finland på årtionden.

33 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Det beslut som fattades av Nokia 2012 att upphöra med tillverkningen av mobiltelefoner i Salofabriken är det kraftigaste beslut om att minska produktion och arbetsplatser vilket man upplevt i Finland. Strukturomvandlingarna i samband därmed utsträcker sig alltjämt till hela landskapet och förutsätter et uppsättning mycket mångsidiga instrument för att förstärka förutsättningarna för att skapa nya arbetsplatser. Ett ämnesområde med vida verkningar och som redan länge varit aktuellt hänför sig till att vända utvecklingen av skärgårdshavets miljö i en allt bättre riktning. Östersjön är ett ämne för ständiga seminarier - åtgärderna i praktiken är ett kärnmål för landskapet även i fortsättningen. Kompetens är landskapets viktiga styrka. På grund härav förblir de finansieringslösningar vilka är inriktade på högskolorna, nybörjarplatserna inom utbildningen och för forskningen även inom intressebevakningen alltjämt aktuella. Då landskapets intressebevakning löper väl är den inte vare sig deklarationer, krav eller delegationer, utan att aktivt vara med i beredningen av beslut och sådana resultat som verkar vara de rätta lösningarna även för alla de övriga som varit med. Utnyttjandet av särförhållandena i Egentliga Finland till fromma för Finland är den bästa intressebevakningspolitiken. 3. I programmet för landets regering intar genomförandet av kommunstrukturreformen en synnerligen central position. Redan i teorin är det ett svårt mål att under regeringsperioden ändra kommunstrukturen till en sådan att kommunerna i regel skulle bildas som baserade på pendlingsområden och ekonomiskt bli så starka att de även utan samkommunsarrangemang kunde producera basservicen för kommuninvånarna. Särskilt för de större stadsregionerna är det utmanande att finna lösningar åtminstone på frivillig väg. Riksdagen har godkänt en s.k. utredningslag för att främja saken, genom vilken kommunerna förpliktas att utreda bl.a. förutsättningarna att förverkliga kommuner med en storlek av minimum invånare. Beredningen som siktar till en integration av social- och hälsovårdsservicen och vilken skett vid sidan av kommunstrukturreformen har t.o.m. visat sig vara en kanske ännu mer svårlöst fråga än kommunstrukturen. Förvaltningshelheten som bygger på fem specialansvarsområden befinner sig alltjämt för beredning hos en arbetsgrupp, men torde under verksamhetsåret kvarstå i centrum för kommunservicedebatten och -beslutsfattandet. För landskapets förbund är reformerna en utvecklingsutmaning som från statligt håll är på kommande för förbundets primärkommuner. Utvecklandet av regionen över kommungränserna i samarbete hör naturligtvis redan baserat på regler och lagar till de primära funktionerna för landskapets förbund. En strävan som på landskapsnivå ska stödjas är att över kommungränserna ekonomiskt och effektivt ordna servicen. Landskapets förbund har som samarbetsmyndighet goda förutsättningar att främja dessa mål för reformen. Den föregående regeringen lämnade landskapen "i reserv" då dessa servicestrukturer reformerades. Nu förestår ett nytt riksdagsval, varefter reformarbetet för förvaltnings- och servicestrukturerna i enlighet med den nya regeringens program får en fortsättning. Förhoppningsvis tar man då sakkunskapen hos landskapens förbund i bruk i dess egenskap av utvecklare för sitt område. 4. Ställningen för landskapets förbund har konsekvent förstärkts i alla regeringars politik de två senaste decennierna. I regeringsprogrammet har det nu inte funnits sådana anteckningar. Genomförandet av kommunstrukturreformen och förstärkandet av stadsregionernas roll tilldrar sig huvuduppmärksamheten. Har alltså regionförvaltningen blivit färdig? Inte på något sätt. Kommunstrukturreformen, om den lyckas, förändrar regionförvaltningens fält så mycket att man först därefter kan besluta om en fortsättning. Om kommunstrukturen förändras på det sätt som regeringen skisserar upp, är det klart att även regionförvaltningen förändras på motsvarande sätt. Om kommunerna är stora, är de mycket färre än i dag. Samma omständighet innebär att gränserna för landskapets regionförvaltning utvidgas. Landskapens verksamhet sammanförs i enlighet med behoven hos den nya områdesindelningen. Detta förestår förr eller senare. Mellan kommunerna och staten finns det i alla europeiska demokratier en förvaltning som valts genom egna val för det samarbete som ska genomföras på större områden än kommunens område, för koordinering och serviceproduktion. På lång sikt kan med denna förenas den nuvarande statliga regionförvaltningen som leds

34 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu av ett ministerium. Ju snabbare man kommer fram till detta, desto effektivare, mer ekonomiskt och demokratisk är verksamheten. När programmet för nästa regering bereds, så skulle denna integration av regionförvaltningen tas upp till en seriös beredning. 5. Landskapet gemensamma vision är att förstärka Egentliga Finlands internationella ställning, speciellt inom Östersjöområdet. EU:s Östersjöstrategi ger tyngdpunkter också för Egentliga Finlands egen verksamhet inom Östersjöområdet. Egentliga Finlands förbund måste kunna vidare fördjupa de internationella samarbetsprojekt som startats på många håll. Förbundets roll vid fogen mellan EU och Ryssland har trätt fram som speciellt viktig. Då Ryssland nu genom sina handlingar i Ukraina har fått hela Europa på sin vakt, håller detta vårt särförhållande på att bli allt värdefullare än tidigare. På grund av förbundets egna begränsade resurser framhävs särskilt härvidlag ett omfattande samarbete som hänför sig till landskapets offentliga parter och näringslivet. Ett intensivt samarbete med Åbo stad är viktigt här i denna verksamhet. Förbundets roll som förvaltningsmyndighet för EU:s Central Baltic Interreg IV A-program har för sin del skapat ypperliga förutsättningar för att intensifiera förbindelserna. Programmet har också gett betydande resurser för gemensamma projekt. Programmet på över 100 miljoner euro har varit synnerligen krävande för förbundet, men även en synnerligen utmanande och entusiasmerande helhet. Det nya, mer omfattande och ekonomiskt större Central Baltic-programmet än tidigare och som täcker åren , har nyligen kommit i gång under vår ledning. Den internationella verksamheten är inte någon "utrikespolitik" för Egentliga Finlands förbund, utan det är att bygga upp landskapets samarbete i praktiken utifrån intressen inom den regionala utvecklingen såväl inom som utanför Östersjöområdet. Verksamhetens tyngdpunkter är föremål för en kontinuerlig granskning. 6. Planeringens och planläggningens aktualitet och höga nivå för landskapet ska alltjämt tryggas, för att landskapets utveckling kan styras i önskad riktning och genomförandet av nya infrastruktur- och byggnadsprojekt och en hållbar utveckling främjas. Landskapsplaneringen fortgår med full effekt efter den första omgången för helhetslandskapsplanen. Landskapsplanen för vindkraft motses bli stadfäst på hösten Verksamhetsårets huvudprojekt är att få förslaget till etapplandskapsplan för tätorternas markanvändning, service och trafik offentligt framlagt, påskyndat av den förändrade markanvändnings- och bygglagen år 2011 och dess övergångsstadganden. Genom trafiksystemarbetet främjas att regionkommunerna funktionellt integreras för regionkommunernas pendlingsområden till ett starkt, enhetligt ekonomiområde för landskapet. 7. Det har blivit mer utmanande än förut att samla in det nödvändiga samarbetet och den nödvändiga finansieringen för att uppnå landskapsöversiktens mål och genomföra landskapsprogrammets konkreta åtgärder från landskapsförbundets/eu-programmens, kommunernas och statens utvecklingssatsningar, då staten ur budgetförslaget år 2015 helt och hållet avlägsnat landskapets utvecklingsmoment. Det är ett faktum att projektverksamheten radikalt minskar. Landskapets utvecklingsmedel har varit den viktigaste och mest flexibla finansieringsformen då regionala, nya utvecklingsprojekt startas. 8. Det nya programmet "Hållbar tillväxt och arbete " för EU:s programperiod för hela Finland finns i Bryssel och väntar på att bli godkänt. Ratificeringen torde erhållas i början av hösten Programmet för Södra och Västra Finland, vilket berör Egentliga Finland, har betoningen på stöd för SMföretagsverksamheten, innovationer och sysselsättning. Den totala summan för stöden sjunker under 7-

35 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu årsperioden med cirka 30 % från vad det var föregående period. I praktiken blir sållet för projektfinansieringen på grund härav synnerligen mycket tätare. Förutom det gränsöverskridande Central Baltic -programmet inom EU håller Egentliga Finland (Åbo stadsregion) på att även komma med i programområdet för det nya ENI -programmet som överskrider EU:s yttre gräns, vilket ska genomföras i riktning mot Ryssland. Möjligheten att få finansiering för samarbetsprojekt som ska ske med staden S:t Petersburg och Leningrads Oblast kan ge oss helt nya möjligheter att förstärka redan skapade förbindelser. Det finns dock ännu stora frågetecken för att detta program ska förverkligas och vilka beror på frågor som är oberoende av oss. Året 2015 blir på grund av riksdagsvalet åter en brytningspunkt, Det nya regeringsprogrammet definierar målen för politiken de kommande fyra åren. Den mest väsentliga frågan med hänsyn till själva landskapets förbund är frågan om målen för utvecklingen av regionalförvaltningen. Ska den regering komma som redan börjar sammanställa en regional förvaltning så att statens myndighetsverksamhet på området och den kommunbaserade regionutvecklingsverksamheten sammanförs till en regionförvaltning som får sitt mandat direkt genom val. Åtminstone skulle det finnas tre skäl för reformen: 1. Reda och klarhet (alla skulle veta att just denna myndighet har hand om områdets frågor och representerar dess vilja) 2. Inbesparing (sammanslagningen skulle slopa överlappningarna och sparar in på alla resurser, då man inte längre skulle behöva bereda utlåtanden om andra myndigheters papper) 3. Demokrati (en genom direkta val vald förvaltning skulle svara för regionens frågor) Året är också ytterst utmanande inom utvecklingen av kommunförvaltningen. Det praktiska genomförandet av reformen av social- och hälsovården är den största till sina verkningar. Året är mycket utmanande även inom den regionala ekonomin. Utvecklingsförloppen som rubbar hela världens ekonomi har inverkat även på Egentliga Finlands produktion, ekonomi och konkurrenskraft. Situationen i detta nu kan karakteriseras som ytterst utmanande. Landskapet är dock inte endast en spelbricka i ett stort spel, utan genom egna utvecklingsåtgärder kan det även självt påverka vilken vår roll ska vara under kommande år. Åbo Juho Savo Landskapsdirektör

36 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 28 (v alusta 27) jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen Varsinais-Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Tämän uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maa kunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laaja-alaisten vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.

37 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoimintaalueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh ) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkuu Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2015 Päijät-Hämeen liitto.. Varsinais-Suomen liitto seuraa tarkasti kuntarakenteiden ja sote-palvelujen uudistamista koskevan lainsäädännön valmistelua ja varautuu uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin. 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Varsinais-Suomen maakuntastrategia on hyväksytty maakuntavaltuustossa mv Se sisältää maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi

38 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Kumppanuusfoorumi sisältää työpajoja, verkkopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä. tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa. tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia. auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin. auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä. Maakuntaohjelmassa on esitetty 25 muuta toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin.

39 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 21 mukaan Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Valmisteluprosessi ja käsittelyaikataulut Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus (mh ) merkitsi tiedoksi talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluaikataulun ja evästi jatkovalmistelua. Maakuntahallitus käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi mennessä. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen Kuntajohdon neuvottelupäivillä selostettiin talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Talousarvion sitovuus Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2015 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Kuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2014 on liitteenä 3. Tilikauden tunnusluvut Talousarviossa 2015 jäsenkuntien maksuosuudet ovat euroa, joka euromäärä on sama kuin talousarvion 2014 maksuosuustuloarvio. Vuosien ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2015 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti ( euroa). Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Vuosien taloussuunnitelmissa määrärahat ja tuloarviot perustuvat kuntien maksuosuuksien kasvuun siten, että vuonna 2016 kasvuprosentti on 1 % ja vuonna 2017 kasvuprosentti on 1 %. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on molempina vuosina nolla euroa.

40 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Talousarvion 2015 investointiosaan on varattu euron määräraha, joka käytetään kalustehankintoihin ja tietojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2015 TA 2014 TP 2013 TS 2016 TS 2017 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot _Toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS TA = talousarvio, TP= tilinpäätös, TS= taloussuunnitelma Talousarvion 2014 toteutumavertailun ajalta perusteella talousarvio 2014 toteutuu arvion mukaisesti. Talousarvion vastuualueet MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelmat Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle Käynnissä ovat neuvottelut Valonia -toiminnan siirtämiseksi osaksi liiton organisaatiota. Toiminta rahoitetaan erillisellä rahoituksella, jolloin sen kustannuspaikka on liiton kirjanpidossa omakatteinen.

41 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27*) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNT AVALTUUST O (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto Maankäyttojaosto Saaristotoimikunta Kulttuuritoimikunta (7) (7) (16) (11) Kielellisten Valintatoimikunta (6) palvelujen toimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa Luottamushenkilöhallinnon organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu muutoksia vuodelle * Vuoden 2015 alussa Tarvasjoki liittyy Lietoon, jonka jälkeen jäsenkuntien lukumäärä on 27 Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Seuraava edustajainkokous kokoontuu vuonna Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat sekä joulukuussa talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2015 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2014 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.

42 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus toimintavuoden aikana kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Markku Roto.

43 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka Toteutetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmaa Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Varmistetaan yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toimintaajatuksista ja arvoista. Lisäksi tunnistetaan ja tiedostetaan liiton toiminnan painopisteet, strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät Sisäinen valvonta ja tarkastus Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Henkilöstöpolitiikan painopisteitä ovat: 1) tehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaitojen kehittäminen, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä Kootaan yhteen johtoryhmässä, osaamisryhmissä ja kehityskeskusteluissa esiin nostetut näkökulmat liiton arvoista ja toiminnan visioista. Puretaan kehityskeskustelut sekä osaamisryhmä- että virastokohtaisina yhteenvetoina. Tehdään liiton hallintosääntöön uuden ohjelmakauden hallinnoinnin edellyttämät muutokset. Tarkistetaan vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö. Kootaan yhteen eri tarkastajien kehittämissuositukset ja päivitetään ohjelmahallinnoinnin riskienarviointikaavio. Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Säädetään ja uusitaan kalusteet työterveyshuollon ergonomiasuositusten mukaisesti. Jatketaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä toimenpiteitä. SEURANTA JA MITTARIT Kehityskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa Osaamisryhmien kehittämispäivillä ja syksyn 2014 tpd-päivillä vedetään yhteen viraston strategia- ja painopistetyön saavutetut tulokset. Seurannan mittareina ovat tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raportit. Edetään ottaen huomioon hallintokulttuurin ja käyttäjien sopeutuminen uusiin menettelyihin. Toimintakertomuksessa raportoidaan käyttöön otetut uudet menettelyt. Ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit.

44 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu ALUEKEHITTÄMINEN VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seurantaja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Kesäkuussa 2014 valtuustossa hyväksytyn strategian toimeenpano yhteistyössä alueellisten kumppaneiden ja liiton jokaisen osaamisryhmän toimesta; strategian jalkauttaminen maakuntaan. Aluekehittämisen erityisenä painopisteenä toimintavuonna on ohjelmassa mainittujen toimenpiteiden edistäminen erityisesti koulutukseen, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen liittyen. Maakunnan kehitämisrahoituksen päättyminen v ohjaa toimintaa enemmän ulkoisen rahoituksen hakuun ja hankeyhteistyön aktivointiin. Maakuntastrategian toimeenpanon kokonaiskoordinaatio liiton sisällä on edunvalvonnan ja kuntapalveluiden osaamisryhmässä. SEURANTA JA MITTARIT Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategiassa mainittujen tavoitelukujen toteutumista sekä aktiivisesti mukana olevien toimijoiden määrää. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Maakuntastrategian (suunnitelma ja maakuntaohjelma ) toteutumisen seurannassa käytetään apuna kumppanuusbarometria, joka perustuu alueen toimijoiden antamiin sähköisiin arviointeihin ohjelman toteutumisesta. Tuloksista raportoidaan valtuustoa ja hallitusta. Kumppanuusbarometrin kautta saatava numeraalinen ja laadullinen seurantatieto maakuntastrategian toteutumisesta. Vuoden 2015 aikana seurataan erityisesti aloitettujen toimenpiteiden määrää (lkm). Tietopalvelut Maakunnan tilan seurannan vakiinnuttaminen Maakunnan tilan kehitystä seurataan Varsinais-Suomen liitossa kolmen toisiaan täydentävän kanavan avulla: jatkuvasti päivittyvä tietopaketti, tietoiskut ja puolivuosittaiset katsaukset. Ylläpidetään tietosisältöjen jatkuvaa päivitystyötä ja kehitetään seurannan sisältöjä ja prosesseja Julkaistujen tietoiskujen määrä ja www-sivuilla olevien kalvosarjojen latausmäärä

45 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Rakennerahasto-ohjelmat ja Uuden "Kestävää kasvua ja työtä"- rakennerahasto- ohjelmakauden käynnistys Kansallisen rakennerahastoohjelman hallinnointi hoidetaan uudella ohjelmakaudella sopimuksen mukaisesti (ja perustuen uuteen aluekehityslainsäädäntöön) Uudenmaan liitossa koko Etelä- Suomen ohjelma-alueen osalta. Liiton vastuulla on edelleen hankehakemusten arviointi ja yhteistyö hakijoiden kanssa. Varsinaiset rahoituspäätökset tehdään UML:n toimesta kun hakemukset on käsitelty VSL:n omissa prosesseissa (MYR/MYRS, HARA, maakuntahallitus). Tiedotus rahoitusmahdollisuuksista hoidetaan yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. Varsinais-Suomeen kohdistuvien hankehakemusten määrä, MYR:n käsittelyyn menevät hankkeet (kpl) ja sidottu rahamäärä ( ). Hakemusten käsittelyaikaa seurataan (vrk) mm. EURA 2014-järjestelmän kautta ohjelmakauden sulkeminen liiton osalta Hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen Liiton kautta rahoitettujen hankkeiden loppumaksatukset hoidetaan annetussa aikataulussa. Ohjelman sulkemiseen liittyen hallintoviranomaiselle toimitetaan loppuraporttiin tarvittavat tiedot. Rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen käyttäen hyväksi Varsinais-Suomen hankeverkkoa. Hankeverkkoon syötetään kaikki alueelle kohdistuneet rahoitushakemukset ja - päätökset ja sen kautta voidaan arvioida hankkeiden vaikuttavuutta pidemmällä aikavälillä. Hankeverkko on osa Lounaispaikkaan sijoitettavaa Aluetietopalvelua ja hankeverkon ylläpidosta vastaavat sopimuksen mukaisesti sekä VSL että Varsinais- Suomen ELY-keskus. Ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarviointi on tehty keskitetysti hallintoviranomaisen johdolla (Työ- ja elinkeinoministeriö) osana uuden ohjelmakauden valmisteluprosessia. Uuden ohjelmakauden rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuusarviointi toteutetaan hankeverkon kautta.

46 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Ennakointi Ennakointitoiminnan vahvistaminen Matkailun kehittäminen Maakunnallisen matkailun edistäminen Lakisääteinen keskipitkän ja pitkän aikavälin koulutusennakointityö on jatkuvaa. Järjestetään maakunnallinen ennakointiseminaari osana Taitaja 2015-kisoja. Järjestetään yhteistyössä muiden ennakointitoimijoiden kanssa maakunnallisia ennakointifoorumeja useilla toimialoilla, uusina aloina vuonna 2015 ovat mukana mm. teknologiateollisuus, health-bioala sekä elintarvikeala. KESU valmistelu (=Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma) yhteistyössä maakunnan koulutuksen järjestäjien ja muiden tahojen kanssa. Lisäksi selvitetään tarve ja mahdollisuudet aktivoida ennakoivaa toimintatapaa maakuntastrategian toteuttamisen osana sekä varmistetaan maakuntastrategian ennakointitoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteuttaminen. Varsinais-Suomen matkailuohjelman strategisten tavoitteiden (saavutettavuus, osaaminen, tuotekehitys, investoinnit ja edunvalvonta) toteutumisen edistäminen koko maakunnan osalta liiton myötävaikutuksella. Liiton sisälle perustettu, eri osaamisryhminen asiantuntijoista koostuva ryhmä koordinoi matkailuun liittyvää kehittämistoimintaa liiton sisällä. Liitto vetämää myös maakunnallista matkailun yhteysryhmää. Varmistetaan maakuntastrategian matkailutoimialalle asetettujen toimenpiteiden käynnistyminen sekä varmistetaan aikaisempien kärkihankkeiden tulosten pysyvyys/jatkuvuus. Järjestetyt tilaisuudet (kpl), osallistujamäärä Järjestetyt tilaisuudet (kpl), osallistujamäärä ja käynnistyneet uudet hankkeet. Maakunnan matkailuvirtoja seurataan Turku Touringin toimesta. Keskeisiä aluetaloudellisen vaikuttavuuden ja kehityksen mittareita ovat mm. bruttokansantuoteosuuden (%) kehitys, matkailutoimialojen työllisten määrän kehitys ja suhde muihin toimialohin, matkailutulojen ( ) kehitys sekä kansainvälisten ja kansallisten yöpyjien määrän kehitys.

47 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen yhteistyön edistäminen painopistealueina erityisesti Pohjois-Saksa, Puolan Pomerania ja Pietarin alue. Yhteistyön tiivistäminen Tukholman ja Ahvenanmaan maakunnan alueilla. Europe Direct tiedotuspisteen toiminnan vakiinnuttaminen ja tunnettuuden lisääminen Valmistellaan yhdessä Turun kaupungin kanssa v Turussa pidettäviä EU:n meripäiviä. EU:n erillisrahoitusmahdollisuuksien selvittäminen kansainvälisten yhteistyöhankkeiden rahoitukseen, yhteistyöhankkeiden valmistelu maakunnalle keskeisten teemojen osalta. Aktiivinen osallistuminen CPMR:n toimintaan (=Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komitea) sekä sen Itämerikomission toimintaan. Yhteistyön edistäminen erityisesti Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan kautta. Rahoitus toiminnalle tulee sekä mukana olevien yhteistyötahojen että Pohjoismaisen ministerineuvoston toimintatuen kautta. Toiminta keskittyy erilaisten yhteistyötapahtuminen järjestämiseen sekä hankeyhteistyön tiivistämiseen mm. Central Baltic ohjelman saaristo-osion kautta. Tavoitteena on erityisesti elinkeinoelämän kehittäminen, verkottuminen sekä saaristoalueiden edunvalvonta. Selvitetään saaristoyhteistyötoiminnan rahoitusmahdollisuudet vuoden 2015 jälkeen. Käynnistyneet hankkeet, yhteistyökontaktit Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan puitteissa järjestettävät tapahtumat (kpl), raportointi osana ministerineuvostolle annettavaa vuosiraporttia. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan myös liiton kvtyöryhmän kokousten yhteydessä. Vuoden 2015 tiedotuksen yhtenä Osallistujamäärät eri teemana on Suomen EU-jäsenyys tilaisuuksissa, saavutetut 20 vuotta. Lisäksi komissio antaa kontaktit, yhteydenotot jne. vuosittain tiedotuspisteille erilliset Kuukausittainen raportointi temaattiset tavoitteet, jotka komission Suomen tarkentuvat vuoden 2014 lopussa. edustustolle Sosiaalisen median käyttöä informaation jakamiseen tehostetaan entisestään. Yhteistyötä koulujen kanssa tiivistetään koko maakunnan alueella (esim. mahdollinen kummiluokkatoiminta). Järjestetään erilaisille kohderyhmille suunnattuja informaatio- ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Osallistuminen kirjamessuille lokakuussa Toiminta rahoitetaan osin komission tuella ja osin maakunnan kehittämisrahoituksella (vuoden 2016 loppuun).

48 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Brysselin Eurooppa-toimiston hyödyntäminen ja Pietarin yhteyksien kehittäminen Brysselin Eurooppa-toimiston painopisteenä on edelleen uuden ohjelmakauden rahoitusinformaation jakaminen erityisesti liittyen keskitettyihin rahoitusohjelmiin. Toimisto lähettää säännöllisesti varsinaissuomalaisille toimijoille suunnatun ajankohtaistiedotteen sekä hanketiedotteen EUrahoitusmahdollisuuksista. Edunvalvonta ja sidosryhmätapaaminen järjestetään yhdessä Turun kaupungin kanssa marraskuussa Kansainvälisestä toiminnasta ja työn vaikuttavuudesta raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle. Toimintoja arvioidaan myös liiton kv-työryhmien kokouksien yhteydessä. Central Baltic Interreg IV-ohjelma , Central Baltic-ohjelma Ohjelmakauden sulkeminen Central Baltic-ohjelmien tulosten levittäminen Uuden ohjelmakauden toimeenpano Loppuraportin viimeistely, ohjelman ex post arvioinnin (loppuarviointi) toteuttaminen omana työnä Päättyneen Central Baltic-ohjelman ( ) tuloksista tiedotetaan edelleen ja saatuja tuloksia käytetään hyväksi mm. uuden ohjelmakauden hankkeiden valmistelussa ja rahoituksessa. Erilaisten rahoitukseen liittyvien ohjelmaesitteiden ja hankekoosteiden tuottaminen. Uuden ohjelman graafisessa ilmessä käytetään hyväksi InterAct:n valmistelemaa kaikille ohjelmille yhteistä graafista ilmettä. Rahoituspäätökset keväällä 2015 uuden ohjelman ensimmäisestä hakukierroksesta ja seuraavista hakukierroksista tiedottaminen. Rahoituksen sisällöllinen painopiste on ohjelma-asiakirjan mukaisesti suunnattu neljään valittuun teemaan eli ympäristöön, liikenteeseen, koulutukseen ja pk-yritysten kehittämiseen. Ohjelman uuden hallintorakenteen sisäänajo ja toimintojen vahvempi keskitys Turkuun. Uuden sähköisen tietokantajärkestelmän käyttöönotto syksystä 2014 alkaen. Kansallisten kontaktipisteiden toiminnan tukeminen yhdessä ao. isäntäorganisaatioiden kanssa. Ohjelman kansallisen vastinrahoituksen keskitetty hallinnointi liitossa koko ohjelmaalueen ja kaikkien teemojen osalta. Maksatukset on hoidettu niin, ettei de commitment-leikkaus (myöntövaltuuksien leikkaus ) realisoidu. Järjestetyt tilaisuudet (kpl), tuotetut materiaalit (kpl) ja osallistujamäärät raportoidaan vuosittain osana EU:n komissiolle toimitettavaa vuosiraporttia. Aktiivinen mediaseuranta. hakemusten ja sidontojen määrä, hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen ajatasaisuus, hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus

49 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnan tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seurantaja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. Maakuntakaava ja liikennejärjestelmätyö TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 SEURANTA JA MITTARIT Kesäkuussa 2014 valtuustossa Seurataan hyväksytyn strategian toimeenpano kumppanuusbarometrin avulla ja jalkauttaminen maakuntaan maakuntastrategiassa yhteistyössä alueellisten mainittujen tavoitelukujen kumppaneiden kanssa. Liiton roolina toteutumista sekä aktiivisesti on toimia kumppanuuksien mukana olevien toimijoiden kokoajana ja tarvittaessa myös määrää. Pitkällä aikavälillä: rahoituksen hakijana. maakunnan menestystä ja Osaamisryhmän painopiste on olla kestävää alue- ja vahvasti mukana maakuntastrategian yhdyskuntarakennetta suunnittelun ja ympäristön teemoihin edistävät suunnitelmat, kaavat liittyvissä sidosryhmätapaamisissa ja ja hankkeet. Onnistuminen -keskusteluissa. Kehitetään maakunnan luonnon ja aluetietopalvelua (ks. Lounaispaikka). kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Laaditaan ja asetetaan nähtäville Luonnosvaiheen palautteen käsittely. ehdotus Varsinais-Suomen taajamien Vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäytön, palveluiden ja liikenteen valmistelu. vaihemaakuntakaavaksi. Vaihekaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa, vuosina 2004, 2008, 2013 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Valmisteluvaiheessa saatava palaute.

50 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja tarkistustarpeita aktiivisesti erilaisissa kumppanuusteemaryhmissä sekä annettavien lausuntojen ja viranomaisyhteistyön avulla. Yhteistyöhankkeet ja selvitykset Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatarkistuksia varten. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä ja koordinoijana. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään edistämis- ja seurantamenetelmiä maakunnan kumppanuusstrategian hengessä. Perustetaan "liikenteen kumppanuusfoorumi". Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämisessä. Maakuntastrategian Järjestettävät tapahtumat ja kumppanuushengessä kootaan tilaisuudet, osallistuvien yhteen toimijoita ja tuetaan toimijoiden määrä. aktiivisesti alueellista yhteistyötä Valmisteltavat hankkeet. osana Kumppanuusfoorumia Maakunnan kehitystä painopisteitä ovat kuvaavat seurantaraportit. maakuntamakaavaehdotuksen sekä Yhteistyöryhmien kokoukset. uuden ohjelmakauden hankevalmistelua tukevat toimet. Kehitetään liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä. Osallistutaan Turun kaupunkiseudun MALaiesopimuksen seurantaan ja toteuttamiseen. Osallistutaan saariston kulttuuriympäristöinventointien loppuun saattamiseen. Vastataan lakisääteisten, alueellisesti laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Materiaali- ja resurssitehokkuuden edistämistä koordinoidaan luonnonvarafoorumin kautta. Luonnonvarafoorumin painopiste vuoden 2015 on Life IP -hankkeen valmistelussa ja käynnistämisessä/suunnittelussa. Tavoitteena hankkeiden avulla viedä kaikkia luonnonvarafoorumin teemoja eteenpäin. Uusilla EAKR-hankkeilla saadaan edistettyä resurssitehokkuutta ja lisätietoa keskeiseen maankäyttöä ja liikennejärjestelmäsuunnittelua sivuavaan kysymykseen tarvittavien terminaalien määrästä ja sijainnista. Maakunnallinen energiaryhmä jatkaa kokoontumisiaan. Teemat kokoavan luonnonvarastrategian valmistelu jatkuu. Järjestettävät tapahtumat ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä. Käynnistyvien hankkeiden määrä.

51 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Kehitetään Lounaispaikkapaikkatietoyhteistyötä kohti sisällöltään laajempaa aluetietopalvelua Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavalla yhteistyöalueella. Vahvistetaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaispaikan asemaa alueellisen tiedon hallinnoijana ja välittäjänä. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella.. Syksyllä 2013 käynnistyi kolmivuotinen Baltic Flows -projekti, jossa kehitetään virtaavan veden arviointiverkostoa sekä reaaliaikaiseen purojen ja jokien monitorointiin että kaupunkien tulvavesien hallintaan. Tavoitteena on kehittää menetelmiä havaita saasteet ennen kuin ne päätyvät mereen. Kehitetään aluetietopalvelu laaditun Lounaispaikan suunnitelman mukaisesti mm. 6Aikahankerahoituksen (EU:n palaute, toimintojen ja yhteistyökumppaneilta saatu rakennerahasto-ohjelman suurten palveluiden määrä. kaupunkien osio) avulla. Aktivoidaan Aluetietopalvelun kehittyminen verkostoja, kehitetään kartta- ja ja tunnettavuuden järjestöverkkopalveluja sekä avoimen lisääntyminen. Palveluiden datan ympäristöjä. Aluetietopalvelun toimintavarmuus. tietopankin ja työkalujen ylläpidon ja kehityksen tueksi luodaan vankka ITarkkitehtuuri ja ylläpitomalli yhteistyössä alueen IT-osaajien kanssa. Panostetaan markkinointiin, tiedottamiseen ja toimijoiden sitouttamiseen. Valvotaan maakunnan etua valtakunnallisen aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyössä (ALLI) yhdessä muiden ELLI-maakuntien kanssa. Edistetään uusien maakunnan kehityksen kannalta tärkeiden hankkeiden valmistelua. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari - akseli), liikenne ja logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys, resurssitehokkuus sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta. Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Varsinais-Suomen liitto edustaa Tuloksia seurataan EU:n seitsemännen puiteohjelman rahoittajalle toimitettavan hankkeessa julkista alueellista hankeraportoinnin kautta. näkökulmaa sekä toimii alueen toimijoiden ja alueellisen tiedon koordinoijana. Turku Science Park, Turun yliopisto ja Turun AMK ovat hankeen hankkeen keskeisten työosien vastuutahoja ja yliopisto toimii koko hankeen koordinaattorina. Tavoitteena on varmistaa alueittain vesienhallinnan huomioon ottaminen älykkään osaamisen strategioissa. Vuoden 2015 aikana järjestetään vähintään neljä yhteistyötapaamista hankepartnerimaissa. Suomen toimijoiden vastuulla on JAPjulkistustilaisuuden (Joint Action Plan) pitäminen. Tilaisuus on tarkoitus järjestää Brysselissä laajan osallistamisen mahdollistamiseksi. Liitto ottaa osaa eri työpakettien väliraporttien laatimiseen hankesuunnitelman mukaisesti. Sidosryhmäkyselyn tulosten pohjalta tehdään työpakettiin liittyen tarkentavia kyselyitä sekä järjestetään tapaamisia alueellisesti, näissä vetovastuu on TScP:llä.

52 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. VALTUUSTON ASETTAMAT TAVOITTEET Maakuntastrategia Kumppanuusstrategian (maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma ) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Kehitetään seurantaja toteuttamistyössä tarvittavaa aluetietopalvelua ja kumppanuusbarometri-työkalua. Edunvalvonta Asetetaan maakunnan keskeiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet sekä edistetään niiden toteutumista vaikuttamisen keinoin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kehitetään edelleen edunvalvontatoimintaa proaktiivisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja ajantasaiseen tietoon perustuvana vaikuttamistyönä. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 Kesäkuussa 2014 valtuustossa hyväksytyn strategian toimeenpano ja jalkauttaminen maakuntaan yhteistyössä alueellisten kumppaneiden kanssa. Liiton roolina on toimia kumppanuuksien kokoajana ja tarvittaessa myös rahoituksen hakijana. Hyväksytään (MH:n huhtikuun kokous) edunvalvonnan painopisteet. Laaditaan jokaisen painopisteen osalta yhteistyötaho- ja kohdentamissuunnitelma. Eduskuntavaalien yhteydessä kansanedustajaehdokkaille informaatiota maakunnan tavoitteista. Hallitusohjelmaneuvotteluihin asetetaan maakunnalliset tavoitteet. Vaikuttamistyö kohdistuu valtion talousarvion sekä maakunnan kannalta keskeisten kansallisten strategioiden valmisteluun ja mm. alueellistamiskysymyksiin. Edunvalvontanäkökulma sisältyy myös sidosryhmätyöskentelyyn sekä lausuntojen antamiseen. Lisätään tiedottamista koskien liiton roolia poliittisessa edunvalvonnassa. Edunvalvonnan ennakoitavuutta lisätään johtavien viranhaltijoiden aktiivisella yhteydenpidolla päätöksenteon valmisteluun. Parannetaan vaikuttamistyön oikeaaikaisuutta ja kohdentamista. SEURANTA JA MITTARIT Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategiassa mainittujen tavoitelukujen toteutumista sekä aktiivisesti mukana olevien toimijoiden määrää. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä maakunnan vetovoiman kehittämiseksi. Laaditaan painopisteittäin edunvalvonnan plus/miinuslistaus. Maakuntahallitus käsittelee edunvalvonnan toteutumisen. Arvioidaan sidosryhmäpalautteet.

53 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Vaikutetaan Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän kautta vakiintuneita toimintamalleja käyttämällä. Kuntapalvelut Tehdään kuntayhteistyötä sidosryhmäyhteistyönä mm. järjestämällä jäsenkuntien kuntajohdon tapaamisia ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Kehitetään edelleen liiton tarjoamia asiantuntijapalveluita varsinaissuomalaisille kunnille. Ollaan aktiivisia näiden palvelujen tarjoamisessa kunnille. Korostetaan maakuntahallinnon roolia osana kuntahallintoa ja pyritään vahvistamaan maakuntahallintoa. Maakunnan tunnettuus ja markkinointi Lisätään maakunnan ja liiton tunnettuutta aktiivisella viestinnällä eri kanavissa ja maakunnan markkinoinnilla. Järjestetään kansanedustajien yhteisryhmän kokoukset ja koordinoidaan maakuntatapaamiset. Käytetään kansanedustajia täysimääräisesti hyväksi edunvalvonnassa. - Järjestetään eduskunnan valiokuntavierailut Varsinais-Suomeen. Järjestetään kuntajohdon tapaamiset 4-5 kertaa vuodessa, kuntatalousristeily sekä muita kuntapuolen asiantuntijatapaamisia, esim. kuntien sivistystoimen teemapäivä. - Kuntatalousryhmän merkitystä asiantuntijaelimenä vahvistetaan. Erityishuomio kohdistetaan maakunnan alueella tehtäviin kuntia koskeviin selvityksiin. - Uuden kuntalain sisäänajo. - Lisätään kuntakentän yhteistoimintaa aluetietopalvelun kanssa. Annetaan lausunnot kunta- ja aluerakenteesta sekä alueellisista palveluista. - Pyritään vaikuttamaan aluehallinnon uudelleen järjestämistä koskevaan valmistelutyöhön koskien hallitusohjelmaa. Eduskuntavaalikauden päätteeksi tehdään kansanedustajille kysely yhteisryhmän työstä. Arvioidaan tilaisuuksia osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella. Arvioidaan tilaisuuksien onnistumista osanottajamäärn ja saadun palautteen perusteella. Arvioidaan asiantuntijapalvelut kuntatalousryhmässä. Selvitetään aluetietopalvelun tunnettavuus. Arvioidaan lausuntojen ja kannanottojen vaikutus päätökseen. Julkaistaan neljä Viiri-lehteä. Jatkuva lehdistö- ja Viestinnän volyymi pidetään tiedotusvälineseuranta. Kaikki suunnilleen entisellään. - Kehitetään liittoa koskeva ja sivuava verkkoviestintää ja uudistetaan aineisto otetaan talteen. visuaalista ilmettä. Liiton Facebookryhmää aktivoidaan. Toimitetaan videoaineistoa nettiin. Tiedotusvälineyhteyksien taso pidetään korkeana. Viestinnässä painotus on laadussa ja vuorovaikutteisuudessa. Oikeakielisyys nähdään osana hyvää viestintää. Toteutetaan tähän liittyvää koulutusta. Maakunnan markkinointiin etsitään uutta mallia. Julkaistaan ja ylläpidetään maakunnan käsikirjaa sähköisenä. Lisäksi painopisteinä ovat näkyvyys Louna-Jukolassa ja kirjamessuilla

54 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Maakunnan kulttuuri- ja kansalaisjärjestöyhteistyö Vaalitaan modernia maakuntahenkeä ja vahvistetaan paikallisuutta yhdessä sidosryhmien kanssa. Edistetään kulttuurialaa alueen kehittämisen elementtinä ja luovaa taloutta yhteistyössä maakunnan kulttuurilaitosten kanssa. Yhteydenpitoa kansalaisjärjestökenttään jatketaan mm. neuvottelukuntamuotoisesti eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kulttuuritoimikunnan kautta lisätään Tehdään arvio yhteydenpitoa kulttuuritoimialaan. Ollaan edistämässä kuvaa Varsinais- Suomesta luovien alojen kulttuurimaakuntana. Hyväksytään laajalla yhteistyöllä tehty kulttuuristrategia ja tehdään se tunnetuksi. Jaetaan Aurora-mitali maakunnan hyväksi tieteen ja taiteen alalla tehdystä työstä. Kotiseutu- ja eläkeläisjärjestöyhteyksien lisäksi pidetään kumppanuusverkon kautta yhteyttä nuorisoon ja nuorten organisaatioihin. yhteistyökontaktipalautteesta. Kulttuuristrategian toteutumisen seuranta Arvioidaan järjestöyhteyksien määrä ja laatu saadun palautteen perusteella.

55 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu HENKILÖSTÖ Vuoden 2015 talousarviossa on kuntarahoituksen osalta varattu rahoitus nykyisten virkojen ja toimien palkkamenoihin. Kuntarahoitteisen toiminnan työntekijöistä 6 henkilöä saavuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on täyttää eläköitymisten seurauksena avautuvat virat ja toimet siten, että nimikkeet ja toimenkuvat vastaavat liiton muuttuvaa toimintakenttää. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten kustannusvaikutus vuonna 2015 olisi 1 %. Yhteiset toiminnot ja hallinto Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 1 henkilö. Osaamisryhmän tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2015 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Yhteisten toimintojen kustannuspaikalle on varattu euroa tilapäisten henkilöiden palkkauksia sekä henkilöstön sijaisuus- ja perehdyttämisjärjestelyjä varten. Aluekehittäminen Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 2 henkilöä. Avautuvien toimien ja virkojen täytössä sekä nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Central Baltic Interreg IV A -ohjelman henkilöstön työsopimukset ulottuvat osalla vuoteen 2014 ja osalla vuoteen Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman teknisellä tuella on katettu 1,10 htv:n palkat. Tehtävät jatkuvat vuoteen 2015, mutta teknisen tuen riittävyys ko. henkilöstön palkkoihin on epävarmaa. Uuden Central Baltic Interreg -ohjelman toteuttamista koskevat rekrytoinnit on aloitettu vuonna 2014 ja nämä työsuhteet jatkuvat enimmillään vuoteen Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh ) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi alkaen. Maankäyttö ja ympäristö Maankäytön ja suunnittelun osaamisryhmässä on eläköitymisten seurauksena osaamisen painopiste siirtynyt tekniseltä luonnontieteelliselle sektorille. Kehitys on jossain määrin vastannut maakunnan suunnittelun ja maakuntakaavoituksen ympäristönäkökohtia painottavia uusia haasteita. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi osaamisryhmässä tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä. Suurin osa liiton eri projekteissa työskentelevistä määräaikaisista henkilöistä kuuluu maankäytön ja ympäristön osaamisryhmään. Edunvalvonta ja kuntapalvelu Suunnitelmakauden aikana osaamisryhmässä eläkeiän saavuttaa 3 henkilöä. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Aluekehittämisen osaamisryhmästä siirretään yksi erikoissuunnittelija (kumppanuustehtävät) edunvalvonnan ja kuntapalvelun osaamisryhmään.

56 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2015 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TS 2016 TS 2017 Kuntien maksuosuudet , Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , KULUT YHT , TOIMINTAKATE ,

57 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu KÄYTTÖTALOUS 2015 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TS 2016 TS 2017 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset Henkilöstökulut (V-S liitto) Muut toimintakulut TOIMINTAKATE KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TOIMINTAKATE

58 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu KÄYTTÖTALOUS 2014 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TS 2016 TS 2017 CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut (V-S liitto) , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE CENTRAL BALTIC Tuet ja avustukset Henkilöstökulut (V-S liitto) Muut toimintakulut TOIMINTAKATE KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYSOHJELMA SEKÄ KASVU- JA TYÖLLISYYSOHJELMA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset , Henkilöstökulut , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE TUOTOT YHT , KULUT YHT , TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2015 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2015 TA 2014 TA 14/15 % TA 14/15 TUOTOT Kuntien maksuosuudet ,0 0 Myyntituotot , Muut tuotot , TUOTOT YHT , KULUT Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Vuokrat , Muut toimintakulut , YHTEENSÄ , TOIMINTAKATE ,

59 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2015 TA 2015 TA 2014 TA14/TA15 TA14/TA15 TS 2016 TS 2017 % euroa KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto , OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot , Kulut , Netto TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2015 TA 2014 TA14/TA15 TA14/TA15 TS 2016 TS 2017 % euroa Toimintatulot , Kuntien maksuosuudet , Tuet, avustukset, korvaukse , Muut tuotot , Toimintamenot , Henkilöstömenot , Palvelujen ostot , Muut toimintakulut , TOIMINTAKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot , Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE , Siirrot rahastoon Poistot , Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,

60 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2015 TA 2014 TA14/TA15 TA14/TA15 TS 2016 TS 2017 % euroa Tuotot Kulut , Netto , RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2015 TA 2014 TA14/TA15 TA14/TA15 TS 2016 TS 2017 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate , Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit , Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA ,

61 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet Kunta _14/15 % % 0suus Aura ,33 0,74 Kaarina ,88 7,63 Kemiönsaari ,67 1,18 Koski Tl ,53 0,39 Kustavi ,51 0,17 Laitila ,66 1,55 Lieto ,32 3,85 Loimaa ,38 2,89 Marttila ,49 0,34 Masku ,97 2,13 Mynämäki ,60 1,44 Naantali ,05 4,79 Nousiainen ,64 0,92 Oripää ,18 0,24 Paimio ,02 2,23 Parainen ,27 3,36 Pyhäranta ,28 0,43 Pöytyä ,09 1,42 Raisio ,26 5,51 Rusko ,39 1,25 Salo ,03 10,35 Sauvo ,59 0,54 Somero ,65 1,53 Taivassalo ,89 0,29 Tarvasjoki ,89 0,36 Turku ,97 40,91 Uusikaupunk ,32 3,18 Vehmaa ,73 0,39 YHT ,00 100,00

62 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu Liite 2. Maksuosuuksien kehitys Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösten ja talousarvioiden mukaan jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: Varsinais-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: vuosi maksuosuudet muutos edelliseen vuoteen mk euroa % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,50 TA ,36 TA ,00

63 14, MV :30 / Pykälän liite: TA2015 Sivu 62 Liite 3. Maksuosuuksien määräytyminen vuonna 2015 Nimi Kunnallisvero 2013 Yhteisöveroosuus 2013 yhteensä 2013 kunnan tulovero-% maksuosuuden perusteena oleva kplmäärä 2015 maksuosuudet 2014 maksuosuudet muutos > 2015 Aura , ,33 % Kaarina , ,88 % Kemiönsaari , ,67 % Koski tl , ,53 % Kustavi , ,51 % Laitila , ,66 % Lieto , ,32 % Loimaa , ,38 % Marttila , ,49 % Masku , ,97 % Mynämäki , ,60 % Naantali , ,05 % Nousiainen , ,64 % Oripää , ,18 % Paimio , ,02 % Parainen , ,27 % Pyhäranta , ,28 % Pöytyä , ,09 % Raisio , ,26 % Rusko , ,39 % Salo , ,03 % Sauvo , ,59 % Somero , ,65 % Taivassalo , ,89 % Tarvasjoki , ,89 % Turku , ,97 % Uusikaupunki , ,32 % Vehmaa , ,73 % ,00 %

64 15, MV :30 HALL: 192/2014 Sivu 64 VALONIAN TOIMINNAN JA HALLINNON SIIRTÄMINEN VARSINAIS-SUOMEN LIITON YHTEYTEEN Maakuntahallitus Asia VALONIA - Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus ja sen edeltäjät Varsinais-Suomen Agenda- ja Energiatoimisto, on tehnyt yhteistyötä Varsinais- Suomen kuntien kanssa yli 15 vuoden ajan. Kuntien tuella on Valoniassa kehitetty kuntia ja niiden asukkaita hyödyttäviä toimenpiteitä ja palveluita. Käynnissä olevan ohjelmakauden aikana on edistetty erityisesti yritysten ympäristötietoisuutta ja sitä kautta myös niiden liiketoimintamahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta. Valonian tuleva ohjelmakausi ulottuu vuoteen 2020, joka on niin valtakunnan kuin EU:n tasollakin asetettu yhdeksi tärkeimmistä välitavoitteeksi kohti kestävää yhteiskuntaa. Uutta ohjelmakautta varten laaditun Ohjelma 2020:n tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä sekä vahvistaa Varsinais-Suomen edelläkävijyyttä kestävän kehityksen toteutumisessa. Teemakokonaisuuksista on siirrytty painopistealueisiin, jotka toimivat hankesuunnittelun alustoina. Painopistealueet sisältävät erilaisia toimintaympäristöjä: kuntaorganisaatiot, pk-yritykset, erilaiset asuinalueet, työpaikat, lounasruokalat, koulut ja päiväkodit. Ohjelmassa korostuu eri toimijoiden välinen yhteistyö ja kumppanuus. Ohjelma on laadittu rinnan maakuntastrategiaprosessin kanssa ja se konkretisoi myös kuntien, ELY-keskuksen ja Suomen valtion strategisten tavoitteiden toteutumista. Valonian toiminnassa keskeisiä ovat laajat projektit, joilla rahoitetaan Valonian työtä ja ohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Kuntien maksuosuus toimii kansallisen ja kansainvälisen hankerahoituksen perusrahoitusosuutena. Rahoitusmallin ansiosta Valonia kykenee tuottamaan jäsenkunnilleen huomattavasti kuntien maksuosuutta suuremman tarjonnan palveluita. Kuntarahoituksen osuus Valonian vuosibudjetista on noin 25 %. Valonia on vuodesta 2008 lähtien toiminut osana Turun kaupungin organisaatiota. Toiminta on vuosien kuluessa laajentunut koko maakunnan kattavaksi. Tämän vuoksi on syntynyt ajatus toiminnan siirtämisestä toimintakauden aikana Varsinais-Suomen liiton yhteyteen ja hallintoon. Toiminta tulisi jatkumaan erillisrahoituksella siten, että liiton taloushallintoon perustetaan sille omakatteiset kustannuspaikat. Siirron edellytyksenä on, ettei sillä ole vaikutuksia liiton nykyisten tehtävien hoitamiseen eikä kuntien maksuosuuksilla katettavaan talousarvioon. Mahdollista siirtoa ei ole vielä huomioitu liiton talousarviossa 2015 eikä toimintasuunnitelmassa vuosilla Valonian toiminnan rahoittamista ja siirtämistä Varsinais-Suomen liiton yhteyteen on tiedusteltu kunnilta lähetetyllä kirjeellä. Vastaukset on saatu mennessä 24 kunnalta. Vastausten mukaan Varsinais-Suomen kunnat eivät vastusta Valonian toiminnan ja hallinnoinnin siirtoa Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liittoon. Saloa ja Kaarinaa lukuun ottamatta maakunnan kunnat eivät ole kieltäytyneet Valonian rahoituksesta 45 senttiä/asukas. Tällöin Valonian kunnilta kerättävä perusrahoitus olisi euro/vuosi Turun kaupunginhallitus ( ) päätti, että Turun kaupunki osallistuu Valonian toimintaan ja rahoitukseen kaudella ehdolla, - että Valonian muut jäsenkunnat sitoutuvat Valonian toiminnan rahoittamiseen em. kaudella ja - että Varsinais-Suomen liitto ottaa Valonian toiminnan osaksi omaa toimintaansa. Ennen siirron toteutusta kaupungin on selvitettävä siirtoon liittyvät käytännön ratkaisut, projektitoiminnan rahoitusmalli ja työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu kaupungin aiemmin tekemiin henkilöstösiirtoihin verrattuna. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton välisessä neuvottelussa siirtoa on valmisteltu seuraavin reunaehdoin:

65 15, MV :30 HALL: 192/2014 Sivu 65 Varsinais-Suomen liittoon siirtyy Valoniasta kaksi työntekijää, joiden kustannukset katetaan Valonian jäsenkuntien maksuista. Työntekijät siirtyvät liittoon vanhoina työntekijöinä siten, että Turun kaupunki vastaa edellisistä työsuhteista periytyvistä työnantajavelvoitteista (ml. lomapalkat). Kaupunki vastaa Valonian hallinnoimien keskeneräisten hankkeiden loppuun saattamisesta. Liitto päättää siitä, mitä hankkeita jatkossa haetaan ja toteutetaan Valonian hallinnoinnissa. Hankkeiden tule olla alueellisesti kattavia. Liiton kassavarojen riittävyyden takaamiseksi kaupunki myöntää liitolle euron luottolimiitin, jota käytetään vain tarvittaessa. Tavoitteena on aloittaa siirto alkaen siten, että siirtymävaiheen järjestelyt (henkilöstön muutto, IT-tarpeistot, verkkosivut) toteutetaan kevään 2015 aikana. Valonian hallinnoinnin ja toiminnan käynnistämispäätös tuodaan maakuntahallitukseen sen jälkeen kun toimintaa ja taloutta sekä henkilöstöä koskevat yksityiskohtaiset sopimukset ja suunnitelmat ovat valmiina. Oheismateriaalit: Kirje: Osallistuminen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen yhteistyöhön vuosina Taulukko: Kuntien vastaukset Valonian siirtoa ja rahoitusta koskeviin esityksiin Valmistelija TN/HS/MR Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi Valonian toiminnan ja hallinnoinnin siirtoa koskevat kuntien vastaukset ja rahoitussitoumukset. 2. varautuu Valonian toiminnan ja hallinnoinnin siirtoon Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liittoon. 3. valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan siirron jatkovalmistelun edellyttämät sitoumukset ja sopimukset. 4. esittää maakuntavaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi Valonian hallinnoinnin ja toiminnan siirtoa koskevat toimenpiteet Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto Oheismateriaalit: Kirje: Osallistuminen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen yhteistyöhön vuosina Taulukko: Kuntien vastaukset Valonian siirtoa ja rahoitusta koskeviin esityksiin Maakuntahallituksen ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Valonian hallinnoinnin ja toiminnan siirtoa koskevat toimenpiteet. Lisätietoja suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh hallintojohtaja Markku Roto, puh

66 15, MV :30 / Pykälän liite: Valonia kutsu kunnille OHJELMA Sivu 65 Saatekirje VALONIA Kunnanhallitukselle Asia: Osallistuminen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen yhteistyöhön vuosina VALONIA - Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus on ollut aito osoitus Varsinais-Suomen kuntien tahdosta edistää kestävää kehitystä maakunnassa. Yli 15 vuoden ajan Valonia ja sen edeltäjät, Varsinais-Suomen Agenda- ja Energiatoimisto, ovat tuoneet uusia toimintatapoja ja keinoja kuntien kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön. Valonia on kuntien tuella pystynyt kokeilemaan ja kehittämään kuntia ja niiden asukkaita hyödyttäviä toimenpiteitä ja palveluita. Käynnissä olevan ohjelmakauden aikana on kehitetty erityisesti yritysten ympäristötietoisuutta ja sitä kautta myös niiden liiketoimintamahdollisuuksia ja elinvoimaisuutta. OHJELMA2020 Varsinais-Suomi kestävän kehityksen edelläkävijäksi on viides Varsinais- Suomen kuntien yhteisesti toteutettava ohjelma. Tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä sekä vahvistaa Varsinais-Suomen edelläkävijyyttä kestävän kehityksen toteutumisessa. Teemakokonaisuuksista on siirrytty painopistealueisiin. Ne sisältävät erilaisia toimintaympäristöjä, kuten kuntaorganisaatiot, pk-yritykset, erilaiset asuinalueet, työpaikat, lounasruokalat, koulut ja päiväkodit, jolloin teemat ovat poikkileikkaavia. Ohjelmassa korostuu eri toimijoiden välinen yhteistyö ja kumppanuus, sillä parhaat tulokset saadaan silloin, kun suunnittelussa on mukana kaikki ne toimijat, joiden kanssa työtä tehdään. Painopistealueet toimivat myös hankesuunnittelun alustoina. Valonian tuleva ohjelmakausi ulottuu vuoteen 2020, joka on niin valtakunnan kuin EU:n tasollakin asetettu yhdeksi tärkeimmistä välitavoitteeksi kohti kestävää yhteiskuntaa. Ohjelma 2020:n tavoitteena on toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, jotka johtavat kuntien, Varsinais-Suomen liiton, ELY-keskuksen ja Suomen valtion strategioiden toteuttamiseen. Valonia toimii maakunnallisten ohjelmien toimeenpanijana yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Keskeinen resurssi ovat laajat projektit, jotka rahoittavat Valonian työtä. Kuntien maksuosuus toimii kansallisen ja kansainvälisen hankerahoituksen perusrahoitusosuutena. Rahoitusmallin ansiosta Valonia kykenee tuottamaan jäsenkunnilleen huomattavasti kuntien maksuosuutta suuremman tarjonnan palveluita. Kuntarahoituksen osuus Valonian vuosibudjetista on noin 25 %. Valonian avulla kunnat, yritykset, asukkaat ja asiantuntijat ideoivat ja toteuttavat yhdessä niitä ratkaisuja, jotka koetaan oman kunnan kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Vuotuisella osallistumismaksulla kunnat saavat käyttää kaikkia Valonian peruspalveluita, joita ovat muun muassa: - Ilmasto-, ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjelmatyön käynnistäminen ja asiantuntijana toimiminen. - Asiantuntijaluennot ja infotilaisuudet, aiheena esim. jäteveden käsittely, energiansäästö ja energiatehokkuus, lämmitysjärjestelmät, ympäristökasvatusmenetelmät, kestävä liikkuminen, materiaalitehokkuus sekä kestävä kuluttaminen. - Koulutukset, workshopit, seminaarit ja keskustelufoorumit eri aiheista kuntien työntekijöille.