Päijät-Hämeen kuntien työvoimapolitiikan tilanneja toimenpideselvitys

Päijät-Hämeen kuntien työvoimapolitiikan tilanneja toimenpideselvitys Kuntoutussäätiö Arviointi- ja koulutusyksikkö 2012 Matti Tuusa Elina Vedenkannas Tuomas Koskela Mona Särkelä-Kukko Outi Linnolahti

Sisällysluettelo 1 Johdanto ja selvityksen tausta... 2 2 Tilastollinen tarkastelu... 5 3 Työllistämistoimenpiteet... 11 3.1 Sidosryhmäkyselyn tuloksia... 11 3.2 Kuntakohtainen tarkastelu... 16 3.2.1 Aava-kunnat... 17 3.2.2 Heinola... 20 3.2.3 Lahti... 21 3.2.4 Oiva-kunnat... 24 4 Kehittämisnäkökulmia pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon... 28 4.1 Taustaa... 28 4.2 Selvitystyön aikana esille nousseita näkemyksiä... 29 5 Yhteenveto ja kehittämisehdotukset... 31 Lähteet... 33 Liite 1. Haastatellut henkilöt... 35 1

1 Johdanto ja selvityksen tausta Työllisyystilanne maassamme on viime vuosina selvästi parantunut viime vuosikymmenen lopun taloustaantuman ja sen aiheuttaman korkean työttömyyden jälkeen. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin edelleen vaikea rakenteellinen ongelma. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömien kokonaismäärästä on pitkään pysytellyt 30 %:ssa, eikä heidän määränsä ole viimeisimpien työllisyystilastojen mukaan vähentynyt juuri lainkaan. 1 Suomessa työvoimapolitiikka ja julkinen työvoimapalvelu kuuluvat valtion keskeisiin tehtäviin. Työ- ja elinkeinotoimistot vastaavat pitkälti julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä. Aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan myötä myös kuntien rooli ja tehtävät työllisyyden hoidossa ovat 2000-luvun aikana laajentuneet merkittävästi. Vuonna 2001 voimaan tullut laki kuntouttavasta työtoiminasta on lisännyt eri toimijoiden yhteistyötä vaikeasti työllistyvien asiakkaiden palveluprosesseissa ja eri työllisyystoimijoiden välisessä yhteistyössä. Laki on luonut monipuolista aktivoivaa ja työllistymistä tukevaa toimintaa kuntiin. Kunnat ovat aktiivisesti mukana TE-hallinnon ja Kelan kanssa moniammatillista työllistymisen tukea tarjoavissa työvoiman palvelukeskuksissa, joiden verkosto ulottuu tällä hetkellä 39 paikkakunnalle ja seudulle. Kuntien vaikeasti työllistyville asiakkaille suunnatut aktiivitoimet lisääntyivät olennaisesti vuonna 2008 voimaan tulleen työmarkkinatuen uudistuksen myötä, jonka jälkeen kunnat maksavat puolet yli 500 päivää työttömänä olleiden henkilöiden passiivikauden työmarkkinatuesta. Työllisyyden hoito nähdään nykyisin entistä vahvemmin koko kunnan asiana ja eri työllisyystoimijoiden välisenä tiiviinä yhteistyönä sekä kumppanuutena. Vaikeasti työllistyvien palvelujen toimivuudesta ja niiden kehittämisestä on tehty viime vuosina monia selvityksiä ja toimenpide-ehdotuksia. Monia näistä esityksistä on nostettu vuoden 2011 Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Työllisyysasteen nostaminen, työurien pidentäminen ja työttömyyden pitkittymisen ehkäiseminen ovat hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Työvoimapolitiikan ja työvoimapalvelujen osalta hallitusohjelmassa korostetaan palvelujen tehostamista heti työttömyyden alkaessa, mm. nuorten yhteiskuntatakuun avulla sekä rakennemuutostilanteiden aktiivista hoitamista muutosturvan mallia kehittämällä. Tavoitteena on nostaa työttömien aktivointiaste vähintään 30 prosenttiin. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi myös työvoimapalvelujen laadun parantaminen, työ- ja elinkeinohallinnon toimivuus ja resurssien käytön vaikuttavuus sekä työ- ja elinkeinotoimistojen toimintaedellytysten varmistaminen valtion aluehallintomuutosten yhteydessä. Hallitusohjelmassa nostetaan tavoitteeksi laajentaa työvoiman palvelukeskusten moniammatillinen toimintamalli kaikkiin kuntiin. Hallitusohjelman mukaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetään hallituskauden kestävä määräaikainen kokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttömyyden jälkeen työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kokeilun piiriin tulevat sellaiset työttömänä olevat henkilöt, jotka tarvitsevat työllistymisensä tueksi moniammatilllista tukea. Kokeilu toteutetaan erilaisissa kunnissa ja kunnille varataan kokeilua varten riittävät resurssit. Aktiivipalvelut suunnitellaan kannustaviksi ja valtion rahoitusosuus kasvaa palvelujen mukaan. Kuntakokeilun avulla on mahdollista rakentaa uusia innovatiivisia ja entistä kokonaisvaltaisempia ja räätälöidympiä polkuja tukemaan avoimille työmarkkinoille 1 Työllisyyskatsaus. Joulukuu 2011. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2

työllistymistä. Kokeilun tulokset arvioidaan ja sen pohjalta tehdään päätökset kuntien ja valtion välisestä työjaosta työllisyyden edistämisessä. 2 Kuntakokeilun hakuvaihe on keväällä 2012 ja kokeilu käynnistyy syksyllä 2012. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa kokeilussa eri työllisyystoimijoiden välisen yhteistyön merkitystä, ja erityisesti uusien työnantajayhteistyön mallien kehittämistä. Myös kuntouttavan työtoiminnan sisällön ja toimintamuotojen kehittäminen nähdään tärkeänä kehittämiskohteena. 3 Kuntoutussäätiö teki Päijät-Hämeen kunnille työvoimapolitiikan tilanne- ja toimenpideselvityksen, jonka avulla kartoitettiin alueen kuntien pitkäaikaistyöttömyyden hoidon nykytilaa ja pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamia kustannuksia kunnille. Tämän nykytilanteen analysoinnin pohjalta tehtiin arvio kuntien aktiivisen työllistämispolitiikan kehittämisen mahdollisuuksista ja haasteista. Selvityksen tavoitteena on nostaa Päijät-Hämeen kuntien valmiutta osallistua hallitusohjelman mukaiseen kuntakokeiluun. Kuntoutussäätiö toteutti tilanne- ja toimenpideselvityksen marraskuun 2011 ja tammikuun 2012 välisenä aikana. Selvitys tehtiin Päijät-Hämeen liiton ja sen toteuttaman Euroopan aluekehitysrahaston rahoittaman PAKETTI projektin toimeksiannosta. Selvitystyö tehtiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton, Päijät-Hämeen kuntien sekä Päijät-Hämeen ja Heinolan TE-toimistojen kanssa. Sevitystyön avulla etsittiin vastauksia erityisesti seuraaviin kuntien työllisyydenhoitoa koskeviin kysymyksiin: Millaisia työllistymistä tukevia palveluja Päijät-Hämeen kunnat tarjoavat tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömille asiakkaille? o Mikä on palvelujen määrällinen ja laadullinen tarjonta, ja miten ne vastaavat tarpeisiin? Mitkä ovat pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamat tämän hetkiset kustannukset kunnille? Miten paikallinen ja seudullinen pitkäaikaistyöttömille suunnattu palvelutarjonta toimii nykyisellään? o Millaisia palveluaukkoja ja millaisia kehittämistarpeita on havaittavissa? Miten työllisyyden hoitoon osallistuvien eri viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyö toimii tällä hetkellä ja miten sitä pitäisi kehittää kuntakohtaisesti/seudullisesti? Miten kuntien roolia ja tehtäviä pitkäaikaistyöttömien palveluissa pitäisi kehittää kuntakohtaisesti/seudullisesti? Miten alueella toimivien kehittämishankkeiden työllisyyden hoidon hyviä toimintamalleja ja työkäytäntöjä voidaan juurruttaa kuntien tai seudullisten yhteistyöorganisaatioiden käyttöön? Millaisia uusia innovatiivisia palvelumalleja voidaan kuntakohtaisesti/seudullisesti kehittää pitkäaikaistyöttömien tukemiseksi? Hanketta esiteltiin joulukuun 2011 alussa Päijät-Hämeen kunnanjohtajien kokouksessa, jonka jälkeen järjestettiin aloituskokous keskeisten yhteistyötahojen kanssa. 2 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011 3 Pöyhönen, Eveliina, STM, Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 24 25.1.2012 3

Selvitystyössä hyödynnettiin seuraavia aineistoja: 1. Pitkäaikaistyöttömyyteen ja kuntien työllisyyden hoitoon liittyvä tilastollinen ja muu tausta-aineisto 2. Kuntien työllisyydenhoidon vastuuhenkilöiden haastattelut (15 kpl) 3. Sidosryhmäkysely (n=45) 4. Materiaali työllisyydenhoidon avainhenkilöille järjestetystä kehittämistyöpajasta 4

2 Tilastollinen tarkastelu Työvoiman määrä on viime vuosien aikana hieman alentunut Päijät-Hämeessä. Eniten työvoiman alenemista on tapahtunut Heinolan seudulla (Heinola, Sysmä, Hartola). Työttömyysaste Päijät-Hämeessä oli marraskuussa 2011 10,8 %, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 8,8 %. Korkein työttömyysaste on isommissa kaupungeissa, Heinolassa (11,9 %) ja Lahdessa (12,4 %). Työttömyys on vähentynyt viimeisen vuoden aikana kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa, mutta myös väheneminen on ollut hitaampaa kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 1. Väkiluku, työvoima ja työttömien osuus työvoimasta Päijät-Hämeen kunnissa 2009 2011. Kunta Väkiluku (lkm) 4 5 (Vuoden 2011 osalta marraskuun ennakkoväkiluku) Työvoima (lkm) 6 Muutos vuoden takaiseen (%) Työttömien osuus työvoimasta (työttömyysaste %) 7 Muutos vuoden takaiseen (%) 2009 2010 11/11 8 2009 2010 2011 2009 2010 2011 11/09 11/10 11/11 11/09 11/10 11/ 11 Asikkala 8551 8552 8507 3927 3831 3741 0,7-2,4-2,3 9,6 8,4 7,9 2,3-1,2-0,5 N=296 Hartola 3388 3355 3298 1505 1470 1413 0,1-2,3-3,9 11,5 9,1 10,0 0,7-2,4 0,9 N=141 Heinola 20374 20258 20199 9606 9477 9252-1,1-1,3-2,4 15,5 13,7 11,9 5,9-1,8-1,8 N=1101 Hollola 21845 21962 22001 10521 10654 10555 1,2 1,3-0,9 9,5 8,5 7,4 2,8-1,0-1,1 N=781 Hämeenkoski 2126 2144 2144 978 981 976 1,6 0,3-0,5 9,2 8,1 7,2 1,4-1,1-0,9 N=70 Kärkölä 4875 4882 4816 2387 2389 2316-0,5 0,1-3,1 13,4 9,3 8,1 5,6-4,1-1,2 N=188 Lahti 100854 101 102210 48726 49300 48924 1,4 1,2-0,8 15,4 13,6 12,4 4,3-1,8-1,2 588 N=6067 Nastola 15065 14994 15005 7554 7522 7410 1,2-0,4-1,5 11,7 9,9 9,2 3,3-1,8-0,7 N=682 Orimattila 16353 16309 16388 7579 7594 7608 1,0 0,2 0,2 12,3 9,3 8,8 4,6-3,0-0,5 N=670 Padasjoki 3448 3423 3371 1411 1398 1354-3,4-0,9-3,1 11,3 10,2 8,4 3,2-1,1-1,8 N=114 Sysmä 4391 4305 4275 1801 1777 1713-1,3-1,3-3,6 11,6 10,5 9,1 1,8-1,1-1,4 N=156 Päijät-Häme yhteensä 201270 201 772 202214 95995 96393 95262 0,8 0,4-1,2 13,7 11,9 10,8 N=10288 4,1-1,8-1,1 Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Päijät-Hämeessä 29 %, mikä on merkittävästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo (24 %). Korkein pitkäaikaistyöttömien osuus on Lahdessa (30,8 %) ja alhaisin Hartolassa (16,3%). 4 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. 5 Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu]. 6 Hämeen ELY-keskus. Tilastokatsaus. Marraskuu 2011. Vuosien 2006 2011 työttömyysasteen laskennassa käytettävä työvoima Hämeessä. 7 Hämeen ELY-keskus. Tilastokatsaus. Marraskuu 2011. Työttömyysaste Hämeessä vuosina 200 2011. 8 Marraskuun 2011 väestön ennakkotilasto. 5

Taulukko 2. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 11/2011. Kunta Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 11/2011 Asikkala 24,7 % Hartola 16,3 % Heinola 27,0 % Hollola 29,8 % Hämeenkoski 21,4 % Kärkölä 29,3 % Lahti 30,8 % Nastola 27,7 % Orimattila 24,5 % Padasjoki 27,2 % Sysmä 25,6 % Päijät-Häme yhteensä 29,0 % Avoimien työpaikkojen määrän kasvu on Päijät-Hämeessä pysähtynyt viimeisen vuoden aikana, kun taas koko maan osalta kasvu on jatkunut (13 %). Avoimet työpaikat ovat vähentyneet selvimmin seudun suurimmassa työpaikkakeskittymässä Lahdessa. Työpaikkojen taantumaa on myös tapahtunut Heinolassa ja Hollolassa. Avoimien työpaikkojen elpymistä on tapahtunut vastaavasti Nastolassa ja Orimattilassa. Taulukko 3. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Päijät-Hämeen kunnissa 2009 2011. 9 Kunta Työttömät työnhakijat (lkm) Muutos vuoden takaiseen (%, lkm) Avoimet työpaikat (lkm) Muutos vuoden takaiseen (%, lkm) 11/09 11/10 11/11 11/09 11/10 11/11 11/09 11/10 11/11 11/09 11/10 11/11 Asikkala 378 320 296 34 % 95-15% -58-8% -24 16 18 12 33 % 4 13 % 2-33% -6 Hartola 173 134 141 7 % 11-23% -39 5 % 7 7 20 12-78% -25 186 % 13-40% -8 Heinola 1491 1295 1097 59 % 556-13% -196-15% -198 38 68 46-32% -18 79 % 30-32% -22 Hollola 1002 906 782 43 % 302-10% -96-14% -124 16 29 22-67% -33 81 % 13-24% -7 Hämeenkoski 90 79 70 20 % 15-12% -11-11% -9 0 1 0-100% 2 100% 1-100% -1 Kärkölä 320 221 188 72 % 134-31% -99-15% -33 1 4 5 0 % 0 300 % 3 25 % 1 Lahti 7499 6720 6072 41 % 2182-10% -779-10% -648 495 496 471-20% -126 0 % 1-5% -25 Nastola 882 741 679 41 % 256-16% -141-8% -62 14 28 59-64% -25 100 % 14 111 % 31 Orimattila 929 710 670 60 % 349-24% -219-6% -40 13 20 52-55% -16 54 % 7 160 % 32 Padasjoki 159 142 114 34 % 40-11% -17-20% -28 5 4 7-55% -6-20% -1 75 % 3 Sysmä 209 187 156 17 % 30-11% -22-17% -31 6 2 8 200 % 4-67% -4 300 % 6 Päijät-Häme yhteensä 13132 11455 10265 43 % 3970-13% -1677-10% -1190 611 690 694-28% -243 13 % 79 1% 4 9 Hämeen ELY-keskus. Tilastokatsaus. Marraskuu 2011. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kuukauden lopussa Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa vuosina 2006 2011. 6

Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä on Päijät-Hämeessä alentunut viime vuosien aikana samanasteisesti kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrä on Päijät- Hämeessä saatu viimeisen vuoden aikana alenemaan olennaisesti paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Päijät-Hämeessä muutos oli -6 %, kun koko maan tasolla tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt viimeisen vuoden ajan lähes ennallaan. Taulukko 4. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat ja pitkäaikaistyöttömät Päijät-Hämeen kunnissa 10 11 2009 2011. Kunta Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat (lkm) Muutos vuoden takaiseen (%, lkm) Pitkäaikaistyöttömät (lkm) Muutos vuoden takaiseen (%, lkm) 11/09 11/10 11/11 11/09 11/10 11/11 11/09 11/10 11/11 11/09 11/10 11/11 Asikkala 35 26 24 52 % 12-26% -9-8% -2 58 78 73-22% -16 34% 20-6% -5 Hartola 12 7 11-37% -7-42% -5 57 % 4 30 25 23 3 % 1-17% -5-8% -2 Heinola 157 126 103 83 % 71-20% -31-18% -23 239 291 297 4 % 9 22 % 52 2 % 6 Hollola 109 72 73 47 % 35-34% -37 1 % 1 172 234 233-2% -3 36 % 62 0 % -1 Hämeenkoski 11 5 7 38 % 3-55% -6 40 % 2 16 15 15-20% -4-6% -1 0 % 0 Kärkölä 45 21 14 137 % 26-53% -24-33% -7 39 67 55 0 % 0 72 % 28-18% -12 Lahti 957 782 763 61 % 364-18% -175-2% -19 1554 2060 1866 12 % 169 33 % 506-9% -194 Nastola 123 88 67 52 % 42-28% -35-24% -21 150 178 189 16 % 21 19 % 28 6 % 11 Orimattila 137 85 77 154 % 83-38% -52-9% -8 144 168 164 67 % 58 17 % 24-2% -4 Padasjoki 12 13 4 100 % 6 8 % 1-69% -9 28 38 31 22 % 5 36 % 10-18% -7 Sysmä 18 15 5 80 % 8-17% -3-67% -10 40 36 40-5% -2-10% -4 11 % 4 Päijät-Häme yhteensä 1616 1240 1148 66 % 643-23% -376-20% -92 2470 3190 2986 11 % 238 29 % 720-6% -204 Aktivointiasteella tarkoitetaan aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuutta työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden määrästä. Aktiivisiin toimenpiteisiin luetaan erilaiset TE-hallinnon työllistymisen tukitoimet sekä kuntien järjestämä kuntouttava työtoiminta. Aktivointiaste jäi vuonna 2011 Päijät-Hämeessä (28,4 %) koko maan keskimääräistä tasoa (33,6 %) alhaisemmaksi. Viimeisen vuoden aikana työmarkkinatukea saavien henkilöiden aktivointiaste on Päijät-Hämeessä noussut olennaisesti nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Kuntakohtaiset erot aktivointiasteen osalta ovat Päijät-Hämeessä varsin suuria. Lähes kaikissa seudun pienemmissä kunnissa aktivointiaste oli vuonna 2011 yli 40 %, kun taas Lahdessa, Orimattilassa ja Nastolassa se jäi olennaisesti alhaisemmaksi. 10 Hämeen ELY-keskus. Tilastokatsaus. Marraskuu 2011. Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa vuosina 2006 2011. 11 Hämeen ELY-keskus. Tilastokatsaus. Marraskuu 2011. Pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeasti työllistyvät Hämeessä vuosina 2006 2011. 7

Taulukko 5. Aktivointiaste. 12 Kunta Aktivointiaste alle 500 päivää työttömänä olleet keskiarvo 2010 Aktivointiaste yli 500 päivää työttömänä olleet keskiarvo 2010 Aktivointiaste yhteensä keskiarvo 2010 Aktivointiaste alle 500 päivää työttömänä olleet keskiarvo 2011 Aktivointiaste yli 500 päivää työttömänä olleet keskiarvo 2011 Aktivointiaste yhteensä keskiarvo 2011 Asikkala 26,9 % 46,1 % 38,2 % 29,9 % 48,8 % 40,0 % Hartola 40,5 % 53,2 % 48,9 % 39,5 % 50,0 % 45,2 % Heinola 35,7 % 29,7 % 32,5 % 36,7 % 27,4 % 32,3 % Hollola 23,2 % 37,6 % 30,9 % 26,4 % 39,0 % 33,3 % Hämeenkoski 21,1 % 44,4 % 33,3 % 15,0 % 35,0 % 25,6 % Kärkölä 26,8 % 47,5 % 40,2 % 21,6 % 55,9 % 41,6 % Lahti 27,1 % 19,3 % 22,7 % 28,5 % 20,9 % 24,7 % Nastola 27,3 % 27,1 % 27,4 % 26,4 % 27,2 % 27,3 % Orimattila 21,2 % 29,3 % 25,7 % 26,7 % 30,4 % 28,9 % Padasjoki 36,4 % 59,5 % 47,95 34,2 % 66,7 % 50,0 % Sysmä 43,5 % 44,2 % 44,7 % 56,0 % 48,0 % 51,6 % Päijät-Häme 28,0 % 25,5 % 26,8 % 29,6 % 26,6 % 28,4 % yhteensä Koko maa 31,8 % 32,2 % 32,3 % 32,9 % 33,5 % 33,6 % Yli 500 päivää työttömänä olevien työmarkkinatuen saajien aktivointiaste vaikuttaa suoraan kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrään kuntien maksaessa puolet työmarkkinatuen kustannuksista passiivikausien ajalta. Päijät-Hämeen kunnissa passiivituen saajien määrä jatkoi nousuaan vuoteen 2010 asti. Viimeisen vuoden aikana passiivituen saajien määrässä on kuitenkin tapahtunut pientä laskua. Muutos parempaan suuntaan sekä saajien määrän osalta että kuntien maksuosuuden osalta on kuitenkin varsin pieni. Erityisesti isommissa kaupungeissa ja kunnissa, Lahdessa, Heinolassa, Nastolassa, Hollolassa ja Orimattilassa kuntien työmarkkinatuen saajien aktivointiaste ja kuntien maksuosuus on pysynyt lähes ennallaan. Taulukko 6. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Päijät-Hämeen kunnissa 2009 2011 (yli 500 pv työttömänä olleet). 13 Kunta Työmarkkinatuen saajat (lkm) Maksetut etuudet Korvatut päivät (lkm) Kunnan osuus 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011 Asikkala 94 102 82 287516 293071 228493 12172 12521 10476 143758 146535 114247 Hartola 53 52 50 214 330 136 481 158 253 7 845 5 320 6 053 107 165 68 240 79 126 Heinola 401 410 376 1 787 621 1 662 029 1 601 825 69 691 65 193 61 520 893 810 831 015 800 912 Hollola 241 242 223 1 051 993 879 037 843 166 41 027 34 602 33 698 525 996 439 518 421 583 Hämeenkos ki 27 21 20 102 894 61 759 77 125 4 097 2 405 3 015 51 447 30 880 38 563 Kärkölä 71 65 46 311 756 221 154 157 673 11 962 8 695 6 087 155 878 110 577 78 837 Lahti 2265 2329 2289 10896 11126 10979 414095 422376 414250 5448312 5563354 5489715 625 708 430 Nastola 255 230 241 1089624 1046447 1066473 42516 41234 41698 544812 523223 533237 Orimattila 171 191 189 731 255 757 233 773 224 28 774 30 249 30 540 364 627 378 617 386 612 Padasjoki 33 26 24 100319 102160 72785 3907 3768 2981 50159 51080 36393 Sysmä 79 82 68 310843 285854 242988 12543 11402 9783 155421 142927 121494 Päijät-Häme yhteensä 3 690 3 750 3 608 16 884 775 16 571 932 16 201 435 648 629 637 765 620 101 8 442 387 8 285 966 8 100 717 12 Kelasto-raportit. Työmarkkinatukiseuranta: Aktivointiaste. 13 Kelasto-raportit. Työmarkkinatukiseuranta: Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki. 8

Toimeentulotuen saajien määrä on viimeisten vuosien aikana ollut hienoisessa kasvussa Päijät-Hämeessä, samoin kuin koko maan tasolla. Viimeisen vuoden aikana tuen saajien määrä on kuitenkin hieman laskenut. Sen sijaan toimeentulotuen bruttomenot ovat koko maakunnan tasolla edelleen kasvaneet. Kuntakohtaiset erot tuen saajien ja bruttomenojen määrän muutoksissa ovat varsin huomattavia. Eniten tuen saajien ja tuen määrään kasvua on tapahtunut Lahdessa, Heinolassa, Hollolassa ja Hämeenkoskella. Työttömyyden vuoksi toimeentulotukea saavista henkilöistä ei ole käytettävissä yksityiskohtaisia valtakunnallisia eikä kuntakohtaisia tilastotietoja. Vuonna 2010 toimeentulotukea saaneista kotitalouksista 44 % sai samanaikaisesti työttömyysetuuksia. Koko maassa työttömänä oli vuonna 2010 toimeentulotuen saajista 54,7 %. Kelan vuonna 2012 julkaistun selvityksen mukaan toimeentulotukea saaneiden työttömien määrä on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2009 työmarkkinatukea saaneista henkiöistä 30,6 % sai työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotukea. Vastaavasti työttömyysturvan peruspäivärahaa saaneista 16 % sai lisäksi toimeentulotukea. Lisäksi toimeentulotukea saaneiden joukossa oli vuonna 2009 Kelan selvityksen mukaan 10 808 tulotonta kotitaloutta, josta huomattava osa on työttömiä työnhakijoita jotka eivät karenssin tai työssäoloehdon vuoksi saaneet työmarkkinatukea. 14 Näiden koko maata koskevien tilastolukujen perusteella voidaan arvioida, että toimeentulotukea saavista henkilöistä 55 60 % on työttömiä. Kuntakohtaisesti näissä luvuissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Tämän perusteella voidaan sanoa, että oheisista Päijät-Hämeen kuntien toimeentulotuen menoista vähintään 55 % aiheutuu työttömyydestä. 15 16 17 Taulukko 7. Toimeentulotuki Päijät-Hämeen kunnissa 2009 2010. Kunta Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet (lkm) Toimeentulotukea saaneet henkilöt (lkm ja %- osuus asukkaista) Toimeentulotuen suuruus/ kotitalous/kk, Toimeentulotuen suuruus/ henkilö/kk, 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 Asikkala 266 238 436 389 422 354 262 219 5,1 % 4,5 % Hartola 109 111 158 4,7 % Heinola 937 953 1418 7,0 % Hollola 686 681 1124 5,1 % Hämeenkoski 48 44 72 3,4 % Kärkölä 201 167 321 6,6 Lahti 5611 5823 8301 8,2 % Nastola 647 649 1011 6,7 % Orimattila 649 632 1036 6,6 % Padasjoki 85 77 122 3,5 % Sysmä 136 129 190 4,3 % Päijät-Häme yhteensä 9375 9504 14234 7,1 % 161 4,8 % 1399 6,9 % 1055 4,8 % 57 2,7 % 253 5,2 % 8373 8,2 % 992 6,6 % 1006 6,4 % 117 3,4 % 183 4,3 % 14019 6,9 % 404 389 284 287 365 383 242 262 400 404 245 261 384 363 256 281 376 392 236 259 418 410 284 286 427 403 276 264 454 452 276 276 362 320 252 210 333 336 245 247 412 405 273 276 14 Hannikainen-Ingman, K, Hiilamo H, Honkanen P, Kuivalainen S, Moisio P. Perus- ja vähimmäisturvan yleisyys ja päällekkäisyys 2000-2009. Kela. Nettityöpapereita 22/2012. 15 THL: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2011 16 THL: Toimeentulotuki 2010. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2011. 17 THL: Toimeentulotuki 2009. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2010. 9

Taulukko 8. Toimeentulotuen menot Päijät- Hämeen kunnissa vuosina 2009 2010. 18 Kunta Toimeentulotuen bruttomenot Muutos % Bruttomenot/ kotitalous Bruttomenot/ asukas 2009 2010 09-10 1.1. 31.12.2010 1.1. 31.12.2010 Asikkala 591000 497000-16 1756 58 Hartola 218 000 222 000 2 1 773 66 Heinola 1903000 2088000 10 1910 103 Hollola 1594000 1715000 8 2171 78 Hämeenkoski 75 000 87 000 16 1 555 41 Kärkölä 431 000 337 000-22 1 701 69 Lahti 14550000 15301000 5 2383 151 Nastola 1806000 1709000-5 2364 114 Orimattila 1 852 000 1 882 000 2 2 692 126 Padasjoki 131000 120000-8 1287 35 Sysmä 269000 288000 7 1857 67 Päijät-Häme yhteensä 23501000 24336000 4 2282 121 Kuntouttava työtoiminta on keskeisin kuntien järjestämä työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintaa parantava palvelu pitkään työttömänä oleville henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomaiset laativat yhteistyössä asiakkaan kanssa. Kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa (189/2001). Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-5 päivänä viikossa 3-24 kuukauden ajan. Kuntouttavasta työtoiminnasta ei kerätä vuosittaista tilastotietoa. Tämän vuoksi emme pysty esittelemään tässä raportissa toimintaan osallistuneiden asiakkaiden ja siitä aiheutuneiden kustannusten määriä kootusti taulukkomuodossa. Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät tiedot perustuvat kunnilta saamiimme tietoihin, eivätkä ne ole kaikilta osin keskenään yhteismitallisia. Kunnilta saamamme kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät tiedot raportoidaan kuntakohtaisissa osioissa. 18 THL: Tilastoraportti 17/2011. Toimeentulotuen menot 2010. Suomen virallinen tilasto, Sosiaaliturva 2011. 10

3 Työllistämistoimenpiteet 3.1 Sidosryhmäkyselyn tuloksia Kysely lähetettiin 90 vastaanottajalle Päijät-Hämeen alueella. Vastauksia saatiin 45 kpl, vastausprosentin ollessa 50. Vastaajat edustivat kuntia, peruspalvelukeskus Aavaa ja Oivaa, Työvoiman palvelukeskusta, järjestöjä tai yhdistyksiä sekä muita tahoja. Hartolan kunnasta ei saatu yhtään vastausta. Kyselyn vastausten perusteella kuntien työllisyydenhoito vaikuttaa toimivan kohtuullisesti. Kunnissa pyritään mahdollisuuksien mukaan työllistämään työttömiä ja lisäämään asukkaiden hyvinvointia. Palvelut ovat kaikkien työttömien käytössä. Erityisesti panostetaan nuoriin sekä pitkäaikaistyöttömiin. Moni vastaaja näkee kuitenkin, että työllisyydenhoito Päijät-Hämeen alueella on sekavahkoa ja rahoitus liian monikanavaista. Jokainen toimija toimii vain omalla vastuualueellaan eikä koordinoitua yhteistyötä ole saatu aikaiseksi. Lähipalvelujen kohtalo tulevaisuudessa huoletti useaa vastaajaa. Kyselyssä esitettiin erilaisia väittämiä työllisyydenhoitoon liittyen, joita vastaajien tuli arvioida asteikolla 1 5 19 (ks. taulukot 9 ja 10). Näyttäisi siltä, että peruspalvelukeskuksissa koetaan työllisyyden hoidon olevan selkeimmin organisoitu. Kunnissa (ka 3,2) ja peruspalvelukeskuksissa (ka 3,1) koetaan, että eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat määritelty selkeämmin kuin seudullisesta näkökulmasta vastanneiden mielestä (ka 2,3). Seudullisesta näkökulmasta väittämiin vastanneiden mielestä tilanne näyttäytyy heikompana kuin kunnan tai peruspalvelukeskuksen näkökulmasta tarkasteltuna. Työllistymistä tukevilla palveluilla saavutetaan tuloksia keskimääräisesti. Työllistymistä tukevien palvelujen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta olisi perusteltua pyrkiä kehittämään ja kehittämisessä tulee hyödyntää entistä paremmin uusinta käytettävissä olevaa tietoa. Myös työllisyydenhoidon palvelurakennetta ja sen toimivuutta tulisi tarkastella kriittisesti. Asiakaslähtöinen ajattelutapa on kuitenkin omaksuttu organisaation kaikilla tasoilla kohtuullisesti. Kuntavastaajat kokivat, että työllistymistä tukevilla palveluilla on pystytty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin parhaiten (ka 3,1). Peruspalvelukeskusten vastaajien keskiarvo jäi 2,9:ään ja seudullisten toimijoiden keskiarvo oli 2,6. Asiakkaan sujuvassa palvelunsaannissa on selkeästi vielä kehitettävää. Työllistymistä tukevat palvelut tavoittavat asiakkaat kohtuullisesti kunnissa ja peruspalvelukeskuksissa, seudullisesti heikommin. 19 1=Ei pidä lainkaan paikkaansa, 2=Pitää melko huonosti paikkansa, 3=Siltä väliltä, 4=Pitää melko hyvin paikkansa, 5= Pitää täysin paikkansa 11

Taulukko 9. Miten hyvin seuraavat asiat mielestänne pitävät paikkansa 1/2 (Keskiarvot asteikolla 1-5. 1=ei pidä lainkaan paikkaansa, 5= pitää täysin paikkansa.) Väittämä Kunta (N=29) Peruspalvelukeskus (N=8) Seutu (TE-toimisto, TYP) (N=7) Työllisyydenhoito on selkeästi organisoitu. 3,4 3,5 2,6 Eri toimijoiden roolit ja vastuut on selkeästi määritelty työllisyyden hoidossa. Teillä itsellänne on selkeä kuva eri toimijoiden vastuista ja rooleista työllisyyden hoitoon liittyen. Kunnassa /peruspalvelukeskuksessa/seudulla on yhtenäinen näkemys ja tahtotila työllisyyden hoidon suunnasta. 3,2 3,1 2,3 3,6 4 2,4 3,7 3,4 2,3 Työllisyyden hoidon palvelurakenne on toimiva. 3,1 2,9 2,6 Työllistymistä tukevia palveluita on riittävästi. 3,1 2,5 2,6 Työllistymistä tukevien palveluiden kehittämisessä hyödynnetään uusinta tietoa. Kunnan/peruspalvelukeskuksen/TE-toimistojen ja TYPin ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö on riittävää. Työllistymistä tukevilla palveluilla saadaan aikaan tavoiteltuja tuloksia. 3 3,4 2,9 2,8 2,6 2,9 3,2 3 3 Taulukko 10. Miten hyvin seuraavat asiat mielestänne pitävät paikkansa 2/2 (Keskiarvot asteikolla 1-5. 1=ei pidä lainkaan paikkaansa, 5= pitää täysin paikkansa.) Väittämä Asiakaslähtöinen ajattelutapa on omaksuttu organisaation kaikilla tasoilla. Työllistymistä tukeva asiakastyö on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Työllistymistä tukevilla palveluilla pystytään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Asiakas saa sujuvaa palvelua riippumatta organisaatiorajoista tai palvelutuottajasta. Kunta (N=30) Peruspalvelukeskus (N=8) Seutu (TE-toimisto, TYP) (N=7) 3,3 3 3 3,5 3,5 3,1 3,1 2,6 2,7 2,9 2,9 2,3 Työllistymistä tukevat palvelut tavoittavat asiakkaat. 3,3 3,3 2,7 Työllistymistä tukevia palveluita kyetään tarjoamaan oikea-aikaisesti suhteessa asiakkaiden tarpeeseen ja tilanteeseen. Asiakkaiden kokemuksia ja mielipiteitä hyödynnetään työllistymistä tukevien palveluiden kehittämisessä. 2,7 3 2,1 2,9 3 3 12

Kysymykseen, tunnistetaanko edustamassanne kunnassa, peruspalvelukeskuksessa tai seudulla työllisyyden hoidon palveluaukot, seudullisesta näkökulmasta vastanneet vastaajat olivat kaikkein kriittisimpiä. Heistä 57 % oli sitä mieltä että seudullisesti työllisyyden hoidon palveluaukkoja ei tunnisteta. Kuntavastaajien mielestä kunnassa palveluaukot tunnistetaan varsin hyvin. Peruspalvelukeskuskusten näkökulmasta vastanneiden mielestä palveluaukot tunnistettiin parhaiten, jopa 88 % vastaajista katsoi että palveluaukot tunnistetaan peruspalvelukeskuksessa. Kuvio 1. Palveluaukkojen tunnistaminen kunnassa, peruspalvelukeskuksissa ja seudullisesti. Mahdollisia palveluaukkoja nousi vastauksissa esille suhteellisen paljon. Toisaalta muutamat vastaajat totesivat, etteivät tunne palvelukokonaisuutta tarpeeksi hyvin tai hahmota palvelukenttää tunnistaakseen mahdollisia palveluaukkoja. Tämä itsessään on jo merkittävä havainto, mihin tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Toimiva palvelukokonaisuus edellyttää jokaiselta toimijalta palvelukokonaisuuden hahmottamista sekä selkeää vastuiden ja roolien jakaantumista toimijoiden kesken. Vastaajat, jotka eivät pystyneet tunnistamaan mahdollisia palveluaukkoja edustivat eri toimijoita, joten ongelman voidaan nähdä koskevan koko Päijät-Hämeen aluetta. Mahdollisista palveluaukoista nostettiin esille nuorten osalta koko ohjaus- ja palveluverkosto, joka on vastaajien mielestä vasta kokoamisvaiheessa. Esimerkiksi koulupudokkaiden ohjauksessa on paljon kehitettävää ja nuorilta puuttuu oppisopimuskoulutuspaikkoja sekä työharjoittelupaikkoja. Myös nuorten tilanteeseen nopeasti reagoivaa starttipajatoimintaa tarvittaisiin. Moni vastaaja oli sitä mieltä, että nuorille on ylipäänsä tällä hetkellä tarjolla liian vähän palveluita. Nuorten palveluihin tulisi jatkossa panostaa nykyistä enemmän ja vielä aktiivisemmin. Välityömarkkinoiden kehittäminen on alueella vähäistä. Tällä hetkellä kunnilla ei ole mahdollisuutta työllistää läheskään kaikkia työtä tarvitsevia. Esimerkiksi matalan tuottavuuden työpaikkoja ei ole tarjolla tarpeeksi. Asiakkaat eivät päädy oikeiden palveluiden piiriin ja palveluiden nivelvaiheissa on ongelmia. Palveluohjausta tulisi selkeästi kehittää ja tehostaa, jotta asiakkaille pystyttäisiin tarjoamaan oikea-aikaisesti 13

oikeita palveluja. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien toimenpiteiden suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen poluttamiseen tulisi panostaa. Asiakasprosessit tulisi saada etenemään ilman katkoksia. Seudullisesti tarkasteltuna myös työttömien terveyspalvelut ovat edelleen heikosti järjestettyjä. Työttömien terveydentilan selvittelyt ja hoitoon pääsy on hidasta, sillä jonot ovat julkisella puolella pitkiä. Monet vastaajat nostivat esille työllisyydenhoitoon liittyvät resurssikysymykset. Viranomaisten jatkuva kiire vaikeuttaa asiakkaiden oikea-aikaista eteenpäin ohjausta. Sosiaaliohjaajaresurssit eivät tällä hetkellä vastaa tarvetta, ja esimerkiksi Heinolassa olisi tarvetta yksilövalmentajille. Yksilövalmennus aiheutti vastaajien kesken muutenkin pohdintaa. OKSA-hankkeen päättyessä yksilövalmennuksen tulevaisuus on kunnissa epäselvä ja vastaajilla on huoli yksilövalmennusta tarvitsevista asiakkaista. Viranomaisten kiire näkyy myös viranomaisyhteistyössä. Useaa vastaajaa mietitytti TE-toimistojen ja Kelan palveluiden rooli suhteessa kunnan palvelukokonaisuuteen. Kelan palveluiden resurssit koettiin osittain puutteellisiksi ja TE-toimistojen vähenevät resurssit ja uudet linjaukset saattavat vaikeuttaa yhteistyötä eri työllisyystoimissa. Kuvio 2. Päijät-Hämeen alueella on yhtenäinen näkemys ja tahtotila työllisyyden hoidon suunnasta. Vaikka palveluaukkoja nousi kyselyssä esille suhteellisen paljon, myös työllisyyden hoidossa erityisen hyvin toimivia asioita löytyi. Rahoituksen nähtiin olevan vielä toistaiseksi suhteellisen riittävää työllisyydenhoidon toteuttamiseen. Myös työllisyydenhoidon organisointi sai muutamalta vastaajalta kiitosta. Sidosryhmä- ja viranomaisyhteistyö toimii erityisesti pienillä paikkakunnilla hyvin. Vastauksissa myös todettiin, että kun asiakas on ohjautunut hänelle oikeanlaisen palvelun piiriin, hän yleensä saa hyvää palvelua. Kunnissa toimii useita työllisyyteen liittyviä hankkeita, joiden kautta työllistymistä on pystytty edistämään. Hankkeiden lisäksi kuntien alueella toimii myös yhteisiä työryhmiä, kuten Heinolan, Sysmän ja Hartolan alueella toimiva Välityömarkkinat-foorumi. Kuntalisä on saatu käyttöön Sysmän ja Hartolan kunnissa sekä Heinolan kaupun- 14

gissa. Kuntalisällä tuetaan niitä yrityksiä ja yhdistyksiä, jotka työllistävät 500 päivää työmarkkinatukea saaneita henkilöitä. Palvelukeskusten osalta erityisen hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi mainittiin sosiaalisen kuntoutuksen palvelut sekä aikuissosiaalityön tehtävärakenteen ja työnjaon tukeminen työllisyyden hoitoa. Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että työllisyyden hoito on Päijät-Hämeen alueella hoidettu varsin kohtuullisesti. Palvelurakenteessa on selkiyttämisen varaa ja palveluaukkoja löytyi kysyttäessä useita, mutta toisaalta jo hyvällä mallilla ja erityisen hyvin olevia työllisyydenhoidon kokonaisuuksia löytyi kiitettävästi. Alueella on herätty työllisyydenhoidon rakenteellisiin ongelmiin ja tahtotila tilanteen muuttamiseen on eri toimijoilla olemassa. Työllisyydenhoidon rakenteiden selkiyttäminen vaatii eri toimijoiden ja viranomaistahojen tiiviimpää yhteistyötä ja yhteistä näkemystä siitä, miten työllisyydenhoito jatkossa organisoidaan parhaalla mahdollisella tavalla. 15

3.2 Kuntakohtainen tarkastelu Tähän lukuun olemme koonneet jokaisesta Päijät-Hämeen kunnasta olennaisia tunnuslukuja ja tilastotietoja työllisyyden hoidosta sekä kuvauksen työllisyyden hoidon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Kuntien työllisyydenhoidon kustannukset on esitetty kunnilta saamiemme lukujen mukaisesti. Kunnissa työllisyydenhoidon budjetointi ja sen seuranta vaihtelevat suuresti. Isommissa kaupungeissa työllisyyden hoito on oma budjetoitu kokonaisuutensa. Useimmissa kunnissa työllisyyden hoidon kuluja on vaikeaa eritellä sosiaali- ja terveydenhuollon ja kunnan keskushallinnon kirjanpidosta. Täsmällisten lukujen jäljittämistä vaikeuttaa myös se, että useimpien kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja hoitaa kuntayhtymä, jonka rinnalla kunta hoitaa myös itse joitakin työllisyyden hoidon toimenpiteistä. Kuntien rooli työllisyyspalveluissa määrittyy pitkälti vuonna 2001 voimaan tulleen kuntouttavaa työtoimintaa koskevan lain pohjalta. Lain perusteella kuntien on laadittava aktivointisuunnitelma yli 500 päivää työttömänä olleille asiakkaille yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Lakisääteisen aktivointiyhteistyön rinnalla kuntouttava työtoiminta on keskeinen palvelu kuntien työllisyyden hoidossa. Päijät-Hämeessä kaikki kunnat toteuttavat kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttava työtoiminta on kuntien järjestämää ja rahoittamaa toimintaa, jonka järjestämiseen kunta saa valtionapua. Kunnille maksetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 24 :n nojalla kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvausta 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta henkilöstä järjestettyä toimintapäivää kohden. Valtion korvauksen myöntämis- ja maksamismenettelystä säädetään valtion korvauksesta kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen annetulla valtioneuvoston asetuksella (457/2001). Lisäksi valtio osallistuu kuntouttavan työtoiminnan kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun mukaisesti. 20 Tämän valtionosuuden määrä on keskimäärin kaikissa kunnissa 24 euroa/toimintapäivä. 21 Useimmat Päijät-Hämeen kunnat myös työllistävät pitkäaikaistyöttömiä palkkatuella ja maksavat järjestöille kuntalisää palkkatuella työllistämisestä. Palkkatuella työllistäminen on kuitenkin olennaisesti vähentynyt kunnissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi työpajatoiminta on myös keskeinen osa työllistämisen palvelutarjontaa. Työpajatoimintaa järjestetään erityisesti työttömille nuorille, mutta lisääntyvässä määrin myös aikuisikäisille pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Aivan kaikissa Päijät- Hämeen kunnissa tätä toimintamuotoa ei ole kuitenkaan tarjolla. Työvoiman palvelukeskustoiminnassa kunnat ovat mukana Lahdessa ja Heinolan seudulla. Monet kunnat tukevat myös eri tavoin nuorten työllistymistä kesätyöpaikkoihin. Kuntien näkökulmasta eri työllisyystoimijoiden tehtävänjakoa ja yhteistyötä koskeva nykyinen käytäntö rajaa työttömät asiakkaat liian tiukasti erillisiksi ryhmiksi, mikä vuoksi eri toimijoilla ei ole mahdollisuuksia käynnistää yhteisiä tukitoimia oikea-aikaisesti. Kuntien sosiaalitoimi tavoittaa hyvin kaikki yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet henkilöt lakisääteisen aktivointivelvoitteen avulla. Sen sijaan kosketuspinta muihin pitkäaikaistyöttömiin ja nuoriin työttömiin jää kunnissa sattumanvaraiseksi. Näiden ryhmien kontaktit kuntiin tulevat lähinnä toimeentulotuen asiakkuuksien kautta. Haluttaessa varhentaa ja tehostaa muiden kuin yli 500 päiväisten asiakkaiden palveluita, kunnilla ei ole lainsäädännön ja tietosuojan rajausten vuoksi tähän mahdollisuuksia. Varhaisen reagoinnin mallin toteutus työllisyyspalveluissa edellyttäisi lainsäädännön ja yhteistyökäytäntöjen uudelleenarviointia. 20 STM 21 Pöyhönen, Eveliina, STM, Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 24-25.1.2012 16

3.2.1 Aava-kunnat Peruspalvelukeskus Aava Väkiluku 38966 Työttömien osuus työvoimasta 9,1 % Pitkäaikaistyöttömät 416 henkilöä Kuvaus työllisyyden hoidon nykytilasta Työllisyysasioista vastaa sosiaalipalvelujen tulosalueen aikuissosiaalityön tulosyksikkö. Työllisyyden edistämiseen osallistuvat aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja työ- ja toimintapajat. Omia työpajoja Aavalla on kolmessa kunnassa. Sen lisäksi Aava ostaa työtoimintapalveluja yhteistyökumppaneilta tai tekee yhteistyötä muiden työtoimintaa tarjoavien tahojen kanssa. Peruspalvelukeskuksen sosiaalityössä on linjattu, että aikuissosiaalityön erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret eli alle 25-vuotiaat sekä lapsiperheen huoltajat. Aavalle ja sen jäsenkunnille on luotu yhteinen työvoimapoliittinen ohjelma. Ohjelmassa kuvataan mm. työhönkuntoutumisen toimintarakenne ja -malli, joka sitouttaa yhteistyöhön kunnan keskushallinnon ja sivistystoimen sekä työviranomaisen ja Aavan sosiaali- ja terveydenhuollon. Arvio työllisyyden hoidon kehittämistarpeista Aava järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, työpajatoimintaa ja matalan kynnyksen työpajatoimintaa, työkokeiluja ja työharjoitteluja sekä palkkatukipaikkoja. Kaikissa Aavan jäsenkunnissa on nimetty terveydenhoitaja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin. Aavalla on käytössään myös työsuunnittelija. Aavan Tienhaara-hankkeen yksilövalmennus tukee kohderyhmää arjen tasolla, esimerkiksi asioinnissa eri virastoissa. Tavoitteena on yhteinen näkemys ja yhtenäiset toimintamallit Aavan alueella. Peruskuntien ja Aavan sujuvaan yhteistyöhön tulee vielä kiinnittää huomiota. Myös yhteistyöhön TE-hallinnon kanssa tulee panostaa jatkossa. Pitkäkestoinen, pysyvä matalan kynnyksen työpajatoiminta puuttuu. Joidenkin kuntien alueelta puuttuu myös työpajatoiminta. Sosiaaliohjaajaresurssit eivät kaikilta osin vastaa tarpeita. Huomiota on hyvä kiinnittää myös työhönkuntoutumisen prosessin sujuvuuteen. Tärkeää olisi myös miettiä miten pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin ennaltaehkäistä. Ennaltaehkäisyn näkökulmaan tulee kiinnittää huomiota, erityisesti nuorten osalta. Nuorten ohjaukseen joko koulutukseen tai työelämään tulisi panostaa. KUNNAN NIMI Hartola Väkiluku 3298 Työttömien osuus työvoimasta 10,0 % Pitkäaikaistyöttömät 16,3 % Kuvaus työllisyyden hoidon nykytilasta on monet asiat työllisyyden hoidossa hyvin. Vaikka on syntynyt hyviä Työllistämistä tukevat palvelut on järjestetty Aavan kautta. Hartolassa toimintakäytäntöjä, pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole saatu ratkaistua. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa toimii suhteellisen hyvin. Palveluiden tuottajien ja viranomaispuolen välistä ja myös keskinäistä luottamusta pitää vielä rakentaa. Pitkäaikaistyöttömille on tarjolla mm. Työvarikkotoimintaa, Työduohankkeen järjestämää toimintaa ja OKSA-hanke kehittää välityömarkki- 17

noita. Kunnalla on omaa työllistämistoimintaa, joka on etupäässä kuntouttavaa työtoimintaa. Arvio työllisyyden hoidon kehittämistarpeisttä enemmän resursseja, laajempaa yhteistyötä ja luottamuksen raken- Työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden hoito vaatii nykyistamista eri toimijoiden välillä. Erityisesti nuoret pitäisi saada nykytilannetta nopeammin palveluiden piiriin ja eteenpäin vieviin toimintoihin. Tähän tarvitaan uusia työkaluja TE-hallinnon toimenpiteiden lisäksi. Hartolaan tarvittaisiin myös lisää sijoituspaikkoja pitkäaikaistyöttömille. Työllisyyden hoidon kulut 2011 255000 (netto), josta Aavan toiminnan osuus on 50000. Työmarkkinatukea saavien aktivointiaste 45,2 % Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2011 79126 Arvio työttömänä oleville henkilöille 122000 maksetusta toimeentulotuesta 2010 KUNNAN NIMI Nastola Väkiluku 15005 Työttömien osuus työvoimasta 9,2 % Pitkäaikaistyöttömät 27,7 % Kuvaus työllisyyden hoidon nykytilasta Työllistämistä tukevat palvelut on järjestetty Aavan kautta. Nastolassa on alkanut vuonna 2009 työllistämisohjelma, joka sisältää kuntatyöllistämisen osuuden sekä työpajoja. Kunnalla on kaksi omaa työpajaa. Työpajoilla on tarjolla yksilövalmennusta sekä asiakaspäätteitä. Arvio työllisyyden hoidon kehittämistarpeista Työllisyyden hoidon kulut 2011 Työmarkkinatukea saavien aktivointiaste Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2011 Arvio työttömänä oleville henkilöille maksetusta toimeentulotuesta 2010 Nastolassa on työntekijä, jonka vastuulla on työllisyysasioiden koordinointi. Kunnalla on myös työntekijä, joka hoitaa järjestötyöllistämistä eli ohjaa työttömiä järjestöjen suuntaan ja ohjaa ja neuvoo järjestöjä. Kunta osarahoittaa kahta ESR-projektia, Matka- ja Tienhaara-projekteja. Nastolan kunta on panostanut työllistämiseen vuonna 2011 yht. 445000 ja lisäksi ostopalveluina 147500. Yhteistyötä tehdään eri toimijoiden ja naapurikuntien kanssa. Nastolalla on liian vähän rahaa käytettävissä palkkatukityöllistämiseen. Myös matalan kynnyksen työpaikkoja tarvittaisiin lisää. Kunnassa on yleisiä asenneongelmia työharjoittelun kohdalla eikä tahdo löytyä työyksiköitä, jotka ottaisivat harjoittelijoita. Kuntouttavassa työtoiminnassa on myös palveluaukkoja. Kuntaan tarvittaisiin lisää vähemmän vaativia työpaikkoja. Tällaisia työpaikkoja pitäisi tulevaisuudessa löytää nykyistä nopeammalla syklillä. Yritysyhteistyöhön tulee jatkossa panostaa nykyistä enemmän. Työllisyyden hoidon kulut yhteensä 525000 (netto), josta Aavan toiminnan osuus 147500. 27,3 % 533 237 990 000 KUNNAN NIMI Orimattila Väkiluku 16388 Työttömien osuus työvoimasta 8,8 % Pitkäaikaistyöttömät 24,5 % 18

Kuvaus työllisyyden hoidon nykytilasta Arvio työllisyyden hoidon kehittämistarpeista Työllisyyden hoidon kulut 2011 Työmarkkinatukea saavien aktivointiaste Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2011 Arvio työttömänä oleville henkilöille maksetusta toimeentulotuesta 2010 Työllistämistä tukevat palvelut on järjestetty Aavan kautta. Työllistävyyttä tukevia palveluita ovat tällä hetkellä yrityksille ja yhdistyksille maksettava kuntalisä pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Nuoria on työllistetty kesän aikana erilaisiin kesätöihin. Velvoitetyöllistettäviä on työllistetty kunnan omaan organisaatioon eli kunnan tukemaan välityöpaikka Startti centeriin. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä tarpeeksi työvoimaa työttömien asioiden hoitamiseen kaupungin puolella. Myös etsivästä nuorisotyöstä puuttuu resursseja. Orimattilan yleisimmät kehittämistarpeet liittyvät nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja kouluttamiseen. Lisäksi tavoitteena on selkeän organisaation luominen työttömyyden hoitoon. Kaupunki on käynnistämässä työllistämishanketta, jonka kohderyhminä ovat ensisijaisesti alle 25-vuotiaat työttömät nuoret sekä yli 500 päivää työttömänä olleet vaikeasti työllistyvät henkilöt. Nuorten tukemiseksi panostetaan etsivään nuorisotyöhön, jonka avulla pyritään tavoittamaan vaille koulutuspaikkaa jääneet peruskoulun päättäneet sekä koulutuksensa keskeyttäneet nuoret. Hankkeen avulla luodaan tiivis moniammatillinen yhteistyöverkosto asiakkaiden työllistymisen tueksi, sosiaalisen kirjanpidon malli työllistämispalveluihin, seinättömän työpajan -toimintamalli ja panostetaan yritysyhteistyöhön yritysharava kartoituksen avulla. Työllisyysmenot yhteensä 228657, josta ostopalvelujen (Tuoterengas) osuus 136290 28,9 % 386 612 1 040 000 KUNNAN NIMI Sysmä Väkiluku 4275 Työttömien osuus työvoimasta 9,1 % Pitkäaikaistyöttömät 25,6 % Kuvaus työllisyyden hoidon nykytilasta alueella toimii muutamia työllisyyden hoitoon keskittyviä hankkeita, Työllistämistä tukevat palvelut on järjestetty Aavan kautta. Kunnan kuten välityömarkkina-hanke OKSA ja Verkostosta voimaa -hanke. Sysmässä toimii myös työkeskus sekä pääasiassa kehitysvammaisille suunnattu työpalvelu. Kunta maksaa Sysmäläisille yrityksille palkkatuella työllistämiseen Sysmä-lisää. Kunnalla on nuorten työpaja, jonka tarkoitus on nopeasti saada nuoret joko koulutukseen tai työpaikkoihin. Lisäksi nuorten kesätyöllistämistä tuetaan. Arvio työllisyyden hoidon kehittämistarpeista Työllisyyden hoidon kulut 2011 Työmarkkinatukea saavien aktivointiaste Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2011 Arvio työttömänä oleville henkilöille maksetusta toimeentulotuesta 2010 Kokonaiskoordinaatio työllisyydenhoidossa nähdään puuttuvan kunnan alueella. Tarvitaan selkeä kuva eri toimijoiden vastuista ja rooleista työllisyyden hoidossa. Myös tiedon kulkemiseen tulee panostaa. Palvelujen saatavuus tulisi turvata myös jatkossa. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palveluihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kunnan omat palvelut ja tuet 70000 (netto) Ostopalvelut kuntayhtymältä 24000 (netto) 51,6 % 121 494 160 000 19

3.2.2 Heinola Heinola Väkiluku 20199 henkilöä Työttömien osuus työvoimasta 11,9 % Pitkäaikaistyöttömät 27 % Kuvaus työllisyyden hoidon nykytilasta kaikkien työttömien käytössä eivätkä kohdennu vain pitkäaikaistyöttö- Työllisyyden hoito jakaantuu Heinolassa eri toimijoille. Palvelut ovat mille. Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskus (TYP) tarjoaa kuntouttavia palveluita työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kelan asiakkaille palveluyhteistyönä. TYP toimii Heinolan kaupungin sekä Sysmän ja Hartolan kuntien alueella. Heinolan TE-toimisto tarjoaa palveluita sekä työnhakijoille että työnantajille kasvokkain, puhelimitse sekä verkossa tapahtuvan neuvonnan avulla. Heinolan kaupunki mm: Tukee työttömien henkilöiden työllistämistä yhdistysten lisäksi yrityksiin ja seurakuntiin. Lisää myönnetään korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeutetun henkilön palkkaamiseen (oikeus ensimmäisen ja/tai toisen vuoden palkkatukeen). Tarjoaa mm. aikuissosiaalityön sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluita niitä tarvitseville. Hankkeen aikana kuullut asiantuntijat esittivät arvion, että 10-20 % työttömistä tarvitsee/tarvitsisi tilanteessaan velkaneuvontaa. Tukee työpajatoimintaa. Heinolan työpajatoiminta on varsin aktiivista. Mm. Työpaja Torppa aloitti toimintansa vuonna 1994 ja on kaupungin vakinaista toimintaa. Työpaja on tarkoitettu ensisijaisesti nuorille työttömille työnhakijoille. Järjestää terveystarkastuksia ja terveyspalveluita työttömille. Toimintamalli on kehitetty pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishanke Ilveksessä vuosina 2007 2009. Tarjoaa työttömille mm. fysioterapeutin vetämiä liikuntaryhmiä sekä ravintoterapeutin vetämiä ravintoryhmiä. Lisäksi työttömät voivat osallistua Heinolan kaupungin Kunnossa kaiken ikää liikuntaryhmiin. Järjestää koulutusta. Heinolassa on toiminut välityömarkkinoiden kehittämisprojekti OKSA 1.6.2009 alkaen. OKSA -projektia ovat toteuttamassa Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Hämeen Työvoima- ja elinkeinokeskus, Heinolan kaupunki sekä Hartolan ja Sysmän kunnat. Projektin tavoitteena on mm. ollut välityömarkkinoilla olevien työnhakijoiden parempi työllistyminen avoimille työmarkkinoille erilaisten opinnolliseen kuntoutukseen sekä elämänhallintaan liittyvien koulutusten ja valmennusten kautta. Projekti päättyy 31.5.2012. 20

Heinola, Hartola ja Sysmä ovat tehneet yhdessä maahanmuuttajien kotouttamisohjelman vuonna 2010. Arvio työllisyyden hoidon kehittämistarpeista Heinolassa toimii ns. Aktiviteetti -työryhmä, jossa mukana kunnan, TEtoimiston ja kolmannen sektorin toimijoita. Ryhmä pyrkii kehittämään mm. pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestämistä sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Heinolassa on tarjolla työllistymisen tueksi laaja valikoima erilaisia palveluita. Kysely- ja haastatteluaineiston valossa asiakkaiden tarpeet ja työllistymisen edellytykset tulisi kuitenkin kyetä huomioimaan yksilöllisemmin palveluprosesseissa. Keskeistä on panostaa erityisesti nuorten työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Yhteistyötä kunnan ja TE-toimiston välillä tulee myös tiivistää jatkossa. Oleellista on kyetä muodostamaan yhteinen näkemys ja tahtotila työllisyyden hoidon suunnasta. Keskeistä on kytkeä mukaan poliittiset päättäjät sekä alueen elinkeinoelämä. Myös Kelan edustuksen mukaan saaminen koetaan tärkeänä. Samoin eri toimijoiden vastuut työttömyyden hoidossa tulee kirkastaa. Yksi vaihtoehto olisi luoda säännölliset foorumit työn suunnittelulle eri tasoilla. Työllisyyden hoidon kulut 2011 Työmarkkinatukea saavien aktivointiaste Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2011 Arvio työttömänä oleville henkilöille maksetusta toimeentulotuesta 2010 Yksilövalmennus ja työvalmennus tarvitsevat lisäpanostusta, kun OKSAprojekti päättyy toukokuussa 2012. Tarve on yksilövalmentajille, jotka asettavat toiminnalle selkeät tavoitteet ja tukevat asiakasta prosessin aikana. Työpajoille tarvitaan lisää sosiaalialan koulutuksen omaavia henkilöitä, jotta osallistujien työllistymistä voidaan tukea heidän tarpeiden ja edellytysten mukaisesti. Yhteensä 676177, josta palkkatukityöllistämiseen 227794, kuntouttava työtoiminta 120010 ja työpajatoiminta 308372. 32,3% 800 912 1 150 000 3.2.3 Lahti Lahti Väkiluku 100854 Työttömien osuus työvoimasta 12,4 % Pitkäaikaistyöttömät 30,8 % Kuvaus työllisyyden hoidon nykytilasta Lahdessa nykyinen työllisyysasioiden toimintamalli on ollut voimassa vuoden 2011 alusta. Työllisysasioiden yksikössä työskentelee kolme henkilöä ja se toimii työllisyydenhoidon koordinaattorina ja tilaajana, jolle kaupungin sosiaalitoimi ja nuorisotoimi tuottavat palveluja. Lisäksi kaupunki ostaa palveluja ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Kaupunki maksaa myös ns. Lahti-lisää yhdistyksiin ja yrityksiin palkkauella työllistetyille. Työllisyydenhoidon strategisena elimenä on työllisyystoimikunta, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena, ja on aktiivisesti toimiva laajapohjainen foorumi. Työllisyysasiain yksikön 21