Ferri~gneettisten mineraalien mi%thritt&nisestth Curiel-tilan perusteella: aurskausmenetel- vaikutus

Samankaltaiset tiedostot
MAGNETIITISTA JA MAGNEETTISISTA OMINAISWRSISTA KESKI-LAPIN VIHRE#KIVISSA

Magneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä Fredrik Karell, Satu Mertanen ja Matti Leino

Pehmeä magneettiset materiaalit

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa

Ominaisvakioarvojen ja n?agneettj.kiisupitoisuuden vertailusta Vihannin kaivokseen kairatussa rei2.ssa 586.

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Paleomagneettisten testinäytteiden mittaustulokset 2006 Satu Mertanen

Remanentti magnetoituma ja sen merkitys magneettisessa tulkinnassa Osa 1

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT


ROVANIEMEN YKSIKÖN SÄHKÖDYNAAMISEN MURSKAIMEN TESTAUS RASKASMINERAALIEN SEPAROINTIA SILMÄLLÄ PITÄEN

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

Työnumero LAUSUNTO ID Ojalan osayleiskaava-alueen kallioiden kelpoisuusselvitys TAMPERE

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

Etelä-Suomen aluetoimisto Hannu Seppänen Timo Ahtola Jukka Reinikainen

P3-ultrasil 112. Kuvaus. Ominaisuudet

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

17. Tulenkestävät aineet

Experiment Finnish (Finland) Hyppivät helmet - Faasimuutosten ja epätasapainotilojen mekaaninen malli (10 pistettä)

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

Rak Betonitekniikka 2 Harjoitus Rakennussementit, klinkkerimineraalikoostumus ja lämmönkehitys

Testimenetelmät: SFS-EN ja

K Heinänen. nnukainen. olari. Ro k. Rs k. RAUTARUUKKI OY Hannukaisen malmioiden minsra- MALMINETSINTA hginen tutkimus N:o Ro 21/75

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc / BL 1(5)

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Ultrasil 11. Kuvaus. Ominaisuudet. Vahvasti emäksinen, jauhemainen membraanien pesuaine

Betonilattiat ja pinnoittaminen

OUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS

34.2 Ulkoisen magneettikentän vaikutus ferromagneettiseen aineeseen

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc / BL 1(5)

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUKSEN MALMIOSASTON RAPORTTI TIMANTTIPOTENTIAALISTEN ALUEIDEN TUTKIMUKSISTA KUUSAMOSSA VUODELTA 1993.

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP SISALLYSLUETTELO

Kiinteiden materiaalien magneettiset ominaisuudet

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

Rautapelletin ominaisuudet masuunia jäljittelevissä olosuhteissa Selvitys pelkistyvyydestä, turpoamisesta ja pehmenemisestä

Ultrasil 73. Kuvaus. Ominaisuudet. Käyttö. Hapan, pinta-aktiivisia aineita sisältävä nestemäinen membraanien pesuaine

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Metallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen).

0 K MALMINETSINTA Urpo Vihreapuu/HEK (4)

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset

JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos

Ultrasil 53. Kuvaus. Ominaisuudet. Käyttö. Neutraali entsymaattinen, jauhemainen membraanien pesuaine

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS. Ajan myötä tapahtuvat häviöt sintratuissa NdFeB magneeteissa

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET Mittausaika: Hattuvaara, Ilomantsi

Magneettikenttä väliaineessa

MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS. NdFeB magneettien terminen stabilointi

Magneettikenttä väliaineessa

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

EPMAn tarjoamat analyysimahdollisuudet

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä

Työohjeet Jippo- polkuun

Aineen magneettinen luonne mpötilan vaikutus magnetoitumaan

KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

LUMI - Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Konsentraatti Ulkonäkö: kirkas, keltainen neste*

S Havaitseminen ja toiminta

Transkriptio:

Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Q 16/1994/1 Ferri~gneettisten mineraalien mi%thritt&nisestth Curiel-tilan perusteella: aurskausmenetel- vaikutus Meri-Liisa Airo 19.12.1994

JOHDANTO Kivinaytteiden sisaltmat magneettiset mineraalit voidaan maarittaa GTK:n paleomagnetismin laboratorion CS-2 laitteistolla, joka on liitetty KLY-2 kappasiltaan (Jelinek 1980). Laitteistolla mitataan naytteen suskeptibiliteetin vaihtelua lampotilan funktiona alhaisessa magneettikentassa. Suskeptibiliteetin kayttaytymista kuvaavasta ns. termomagneettisesta kayrasta voidaan rnaarittaa kaikkien ntiytteen sisaltmien ferrimagneettisten mineraalien Curie-lampotila eli lampotila, jossa mineraali menettaa ferrimagneettisuutensa ja muuttuu paramagneettiseksi (O'Reilly 1984). Lisaksi voidaan tulkita mineraalien magneettisten ominaisuuksien muutoksia tai kemiallisia muutoksia, jotka tapahtuvat mittauksen aikana. Mittausta varten pieni nokare kivintiytteesta murskataan tai jauhetaan. Murskeessa rakeet eivat saa olla 0,5 mm:ia suurempia, jotta ne mahtuvat termoelementin kanssa naytteenpitimeen. Kivipaly on mursketta alttiimpi kemiallisille muutoksille. Tassa raportissa verrataan keskenaan yhdesta kivinaytteesta eri menetelmillti murskatuista preparaateista ajettuja termomagneettisia kayria. Murskattaessa vasarasta tai alustasta mahdollisesti irtoavat metallihiukkaset voivat vaikuttaa naytteen magneettisiin ominaisuuksiin. Vertailun tarkoituksena oli loytaa kasin vasaroimista nopeampi ja vahemman tyolas koneellinen murskausmenetelmti, jossa kontaminaatiosta ei olisi haittaa. Raporttiin on koottu kaytannon kokemuksia niista tekijoista, jotka on hyva ottaa huomioon Curiepisteita maaritettaessa. MITTAUKSET Testinaytteena oli erittain voimakkaasti magneettista ultramafiittia Havityskuusikosta (suskeptibiliteetti 0.08 (SI) ja remanenssin intensiteetti 6 A/m). Kaikki preparaatit valmistettiin samasta alle 10 cm pitkasta syvakairausnaytteesta, joten preparaattien kemiallisessa koostumuksessa ei ole oleellista vaihtelua ja magneettisen mineralogiankin voidaan olettaa pysyvan samanlaisena. Eri tavoin murskattujen preparaattien termomagneettiset kayrat ovat

liitteissa 1-4. Liitteessa 5 on vertailun vuoksi esimerkki puhdasta magnetiittia sisaltavan kiven termomagneettisesta kayrasta (emaksinen laava, Linkupalo). Ultramafiitista vasaroitiin kasin kaksi preparaattia, joista ensimmaisessa (liite 1) nayte oli muovein suojattu vasarasta tai alustasta irtoavilta metallihiukkasilta, ja toisessa vasaroitiin suojaamatta (liite 2). Pienella leukamurskaimella murskatun naytteen kayra on liitteessa 3. Swingmuhlella jauhettu preparaatti (liite 4) oli hienoa kivipalya. Liitteiden 1-4 termomagneettiset kayrat kayttaytyvat samalla tavalla riippumatta murskausmenete1m~st~, paitsi naytteeella 51B. Kayrilta luetut Curie-pisteet 540-560'~ ovat hieman alhaisempia kuin puhtaan magnetiitin Curie-piste (n. 575'~)~ joten naytteiden sisaltaa ferrimagneettinen mineraali on titanomagnetiitti. Curie-pistetta laskee esimerkiksi titaani- tai Cr203 -pitoisuus. Myds magnetiitin raekokojakautuman vaihtelu naytteessa vaikuttaa Curiepisteeseen. Pienella leukamurskaimella murskattu preparaatti 51A (liite 3) antaa saman 540 astetta kuin vasaroimalla ilman kontaminaatiota valmistettu preparaatti liitteessa 1. Preparaatin 51B kayralta (liite 2) luettu Curie-piste on parikymmenta astetta korkeampi, mika saattaa johtua siita, etta jonkin verran puhdasta titaanikdyhaa magnetiittia muodostuu kuumennuksen aikana. Kayra ei saavuta "nollatasoa", vaan se loppuu "kesken", kun lhmitys automaattisesti paattyy 700 asteessa. Metallisen raudan Curie-pistetta 770'~ (OIReilly 1984) ei saavutettu tassa mittauksessa, mutta muiden preparaatteihin suskepitibiliteetteihin verrattuna korkeammat arvot yli 700 asteessa osoittavat, etta metallista rautaa on todennakoisesti mukana. Liitteen 4 preparaatin 51E kayrassa esiintyy titanomagnetiitin Curie-pisteen lisaksi huomattava notkelma monokliinisen magneettikiisun Curie-lapotilan (320'~) kohdalla. Muillakin naytteilla magneettikiisun aiheuttama heikko notkelma tulee esiin herkennettaessa piirtoskaalaa. Pienempi notko 280 asteen kohdalla voi olla merkki heksagonisesta magneettikiisusta, mutta myos lapdmittarin likaisuus tai uunin kaynti voivat aiheuttaa pienia piikkeja tai tason muutosta termomagneettisessa kayrassti.

Curie-lhpbtila riippuu magneettisen mineraalin koostumuksesta eika sen maarasta. Siksi nkiytemaiiriin tai magneettisen mineraalin miiiiran vaihtelulla naytteessa ei ole merkitysta, jos mittausten paatarkoitus on magneettisen mineraalin tunnistaminen. Lisattaessa murskeen maaraa tilavuudeltaan kaksinkertaiseksi naytteenpitimena olevassa koeputkessa, kasvoi suskeptibiliteetti ennen kuumentamista noin kolminkertaiseksi, mutta termomagneettisten kayrien muodon kannalta maaralla ei ollut merkitysta. CS-2 laitteen valmistajan mukaan naytteen tilavuus saa olla enintaan 0.25 cm 3. JOHTOPAATUKSET Kun magnetoituman paaasiallinen kantaja naytteessa on titanomagnetiitti, kuten Hiivityskuusikon voimakkaasti magnetoituneessa ultramafiitissa, on laitteesta johtuva tai muiden ferrimagneettisten mineraalien vaikutus suskeptibiliteettiin erittain pieni. Magneettikiisu tai hematiitti voidaan tunnistaa pienista mutkista kayrassii niiden Curie-pisteen kohdalla. Maghemiitti tai raudan hydroksidit tunnistetaan kiiyran muodosta, koska niille tietyissa lampotiloissa tapahtuu kemiallisia muutoksia, jotka aiheuttavat muutoksia suskeptibiliteettiin. Kuitenkin kuumennettaessa tapahtuvien kemiallisten tai rakenteellisten muutosten vaikutukset ovat kokonaissuskeptibiliteetin kannalta pienia verrattuna titanomagnetiitin osuuteen. Seka Swingmuhlella jauhetun etta pienella leukamurskaimella murskatun naytteen ominaisuudet vastasivat tarpeellisessa maarin suojattuna vasaroidun naytteen ominaisuuksia. Swingmuhlessa jauhatus tapahtuu teraspannussa, mutta jauhatusajan ollessa lyhyt (alle 15 sek) ei kontaminaatiota ehdi merkittavasti tapahtua (M. Karhunen, suull. tied.). Jauheessa tapahtuu kuitenkin kuumennuksen aikana helposti kemiallisia muutoksia, joiden tuloksena muodostuu magneettisia mineraaleja, esimerkiksi hematiittia tai maghemiittia. Uusien mineraalien vaikutuksen erottaminen naytteen alunperin sisaltihien mineraalien vaikutuksesta kayralla voi olla vaikeaa. Pienella leukamurskaimella valmistettu preparaatti oli raekooltaan sopivaa, eika naytteeseen voi tarttua laitteesta metallihiukkasia (leuat alumiinioksidia ja astia muovia). Vasarallakaan

murskattaessa vaikutus ei kohdistunut magneettisten mineraalien Curie-pisteisiin, vaan mahdollinen kontaminaatio preparoinnin aikana vaikutti paaasiassa vasta magnetiitin Curie-lapbtilan ylapuolella. Talldin termomagneettisessa kayrassa esiintyi merkkeja uusien mineraalien muodostumisesta. Vertailun tuloksena suositellaan preparaatin murskaamista pienella leukamurskaimella, koska tulokset vastasivat kontaminaatiosta puhtaan naytteen mittaamista. Menetelma on nappara (M. Karhunen, suull. tiedonanto) ja murske sopivaa kasitella. Viitteet : Jelinek, V., 1980. Kappabridge KLY-2. A precision laboratory bridge for measuring magnetic susceptibility of rocks (including anisotropy). Leaflet, Geofyzika Brno, 83 pp. O'Reilly, W., 1984. Rock and Mineral Magnetism. Blackie, Glasgow and London.

LIITTEET Termomagneettiset kayrat: - suskeptibiliteetit pystyakselilla ovat suhteellisia - naytteiden H324 ja V120A mittauksissa kaytettiin eri herkkyysasteikkoa - punainen l-itys-, sininen jaahtymiskayra 1. Kasin vasaroitu preparaatti, suojattu muovein. 2. Kasin vasaroitu, ilman suojausta. 3. Pienella leukamurskaimella murskattu preparaatti. 4. Swingmuhlella jauhettu preparaatti. 5. Esimerkki puhtaan magnetiitin Curie-pisteesta.