Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat
Aluerahoitukset kohdentuminen v. 2014-2016
Rahoituslähteet 2014 2016 - seurannassa mukana n. 207 M RAHOITUSLÄHDE EAKR 60 990 018 ESR 24 598 558 KANSALLINEN* 93 837 573 Leader 5 084 610 Maaseutu 20 604 982 Energiatuki 2 316 070 Kaikki yhteensä 207 431 811 Lisäksi maatalouden suorat tuet ja avustukset seurantakaudella ovat noin 425 milj. *) Tekesin kansallista yritysrahoitusta 33,2 milj. ei voitu kohdentaa innovaatiokärkiin tai toimintalinjoille, joten puuttuu tästä seurannasta
Rahoituslähteet 2014 2016 ja rahoittajat EAKR ESR KANS Maaseutu Energiatuki Leader Liikenne Yhteensä ELY-keskus 29 592 290 24 598 558 20 604 982 2 316 070 5 084 610 79 700 000 161 896 510 Pohjois-Savon liitto 29 749 322 6 656 791 36 406 113 Tekes*) 1 648 406 7 480 782 9 129 188 Yht. 60 990 018 24 598 558 14 137 573 20 604 982 2 316 070 5 084 610 79 700 000 207 431 811 *) Mukana vain julkisille laitoksille myönnetty Suurin rahoittaja on ollut LVM, jonka rahoitusta Pohjois-Savoon vuosina 2014-2017 on saatu 79,7 M Tierakentamisen jälkeen seuraavaksi suurin rahoituksen kohde on yritysten kehittämishankkeet ja investoinnit. Kolmanneksi suurinta on yrityksiä, tutkimusta ja kehittämistä palvelevat tutkimus- ja kehitysympäristöt. Neljäntenä on maaseudun kehittäminen. Viides osaamisen ja työllisyyden edistäminen.
RAHOITUS 2014 2016 yhteensä 207 M, mistä ei kohdistu TL:lle 7,5 M (3,6 %) Talouden uudistuminen TL1 74,9 M Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL2 21,9 M Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus 12 681 693 Elintarviketuotanto 17 373 222 Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla 24 926 557 Vahvistuva terveysklusteri 10 097 986 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus 9 937 014 Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina 3 84 1407 Työurien pidentäminen 7 254 724 Maakuntaan muuton edistäminen 818 846 Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy 5 169 030 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa 2 734 584 Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet 1 419 633 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 3 9,3 M Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet 80 966 409 Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne 11 178 851 Liikennejärjestelm än toimivuus 1 739 376 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL 4 93,9 M
Maakuntaohjelman painopisteisiin (TL 1 - TL 4) rahoituksesta on kohdentunut noin 96 % Maakuntaohjelma on tämän perusteella ohjannut vahvasti rahoitusta tai ainakin ohjelman kattavuus on riittävä. TL1 Talouden uudistuminen 74,9 M TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen 21,9 M TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi 9,3 M TL4 Aluerakenne ja saavutettavuus 93,9 M EAKR kohdistuu pääasiassa TL1:een eli yritystukiin ESR kohdistuu TL2:een ja TL3:een LVM:n rahoitus kohdistuu TL4:ään Maaseuturahoitus kohdistuu pääosin TL1:een
POHJOIS-SAVON INNOVAATIOKÄRKIEN RAHOITUS 2014 2016 Rahoitus yht. 128 M (ei maatila-, Tekes-yritys- ja liikenneavustukset) - tästä innovaatiokärkiin kohdistuu 77,5 M (61 %) 21,8 M 17 % 16,2 M 12,7 % 15,4 M 12 % 15,9 M 12,5 % 6,5 M 9 %
Suurimmat Tekesin ja ELY:n rahoittamat yrityshankkeet 2014-2016
Suurimmat tuensaajat organisaatioittain * Kuopio Innovationin toiminta päättyi vuoden 2016 lopussa. Toiminta on hajautettu osaksi Kuopion kaupunkia ja hanketoiminta muihin organisaatioihin.
Myönnetyn tuen vaikuttavuudesta TEM teettää rakennerahastovarojen käytön vaikuttavuudesta ulkoisen arvioinnin, jonka tulokset eivät ole vielä käytettävissä. EAKR-varoja on suunnattu ensisijaisesti mikro- ja pk-yritysten perusvalmiuksien parantamiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen ja käyttöönottoon sekä yritysten verkostoitumiseen toistensa ja alueellisten tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Yritystuki on mahdollistanut kasvua ja kannattavuutta edistäviä toimenpiteitä riskinjaon näkökulmasta ja myönnetty tuki on mahdollistanut hankkeiden toteuttamisen nopeammassa aikataulussa tai korkeampitasoisena. Maakunnan kärkialoja tukevien tko-ympäristöjen vaikutukset ovat olleet myönteisiä alueen kasvulle ja kehittymiselle uusia työpaikkoja, kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja palveluja sekä muun täydentävän rahoituksen saaminen maakuntaan. Innovaatiotoiminta on lisääntynyt erityisesti elintarvike-, metalli- ja puutoimialalla, materiaali- ja ympäristöteknologiassa, vesi- ja ilmateknologiassa sekä bio- ja terveysteknologiassa
jatkuu... Elinkeinoelämää tukevien innovaatioympäristöjen rakentaminen oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden yhteiskäyttöön tukee mm. innovaatioiden testausta ja tuotteistamista. T&K-ympäristöhankkeiden avulla on löydetty tapoja nopeuttaa tuotekehitysprosessia, mahdollistettu yritysyhteistyön lisäämistä esimerkiksi terveyspalveluiden kehittämisessä sekä edistetty koulutusvientiä. Samoin ympäristöt ovat palvelleet yrityksiä testiympäristöinä. Rakennerahastohankkeet toimivat käynnistysmekanismina alueellisesti merkittäville investoinneille esim. kuntien perusrakenteen investointitukihankkeilla on vaikutettu yritysten mahdollisuuksiin laajentaa yritystoimintaansa, uudistaa liiketoimintaansa Pohjois-Savossa vähähiilisyys on ollut esillä järjestetyissä infoissa ja hankeaktivointitapaamisissa, mikä näkyy käynnistyneiden vähähiilisyyttä edistävien hankkeiden määrässä, jossa Pohjois-Savo maakuntana on valtakunnan kärkisijoilla. Pohjois-Savon liitto ylittää vähähiilisyyttä edistäville hankkeille asetetun 25 %:n tavoitteen. Tuetut hankkeet kohdistuvat mm. kiertotalouden edistämiseen, uudenlaisten energiaratkaisujen etsimiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen, simulointiin ja digitalisaatioon ja meteriaalitehokkuuteen.