BUNKKERI 3 2011 UUT SET SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION Ainutlaatuiset rinneominaisuudet Paraller Series 4-vedon ansiosta! Tehokas Kubotan 60 hv 4-sylinterinen turbomoottori! Ylivoimainen teho / työleveys suhde! Leikkurit ovat aidosti muutettavissa parissa minuutissa alle jättävistä taakse heittäviksi! AR-522 on ainoa aito rough- ja semirough leikkuri! Jacobsen kehitti moniyksikköiset vaakatasoleikkurit. AR-522 vie ne uudelle tasolle. Varaa koeajo! MAAHANTUONTI, MYYNTI JA HUOLTO SAMAN KATON ALLA KURIIRITIE 15, 01510 VANTAA PUH 020 7458 600 WWW.J-TRADING.FI
BUNKKERI UUT SET Bunkkeri-Uutiset on Suomen Golfkentänhoitajien Yhdistys Finnish Greenkeepers Association ry:n virallinen jäsenlehti ja alan ammattilehti, joka jaetaan kaikille yhdistyksen jäsenille ja golfkentille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Sisällysluettelo Pääkirjoitus puheenjohtaja Ora Paloheimo................................................ 4 Jätteiden kierrätys á la Keimola.............................................................. 6 Rakentamisreportaasi..................................................................... 10 Ympäristöjärjestelmän luominen - osa 2..................................................... 16 Jäsensihteerin palsta ja valmistuneet......................................................... 19 Onko kenttäsi nurmikko valmis talventuloon?............................................... 20 Ajankohtaista............................................................................ 22 Mukana kuvioissa........................................................................ 24 Tapahtumakalenteri...................................................................... 29 Kolumni................................................................................. 30 Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta yhdistyksen virallista kantaa. FGA ry Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Suomen Golfkentänhoitajien yhdistys Finnish Greenkeepers Association r.y. kokoaa yhteen ammatikseen golfkenttiä hoitavat henkilöt. Tavoitteena on edistää heidän työhönsä kuuluvia asioita sekä harjoittaa ammatillista tiedotus- ja koulutustoimintaa. Yhteystiedot Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri: Rahastonhoitaja: Jäsenet: Ora Paloheimo Vammala 040 716 2364 ora.paloheimo@lakesidegolf.fi Tuukka Mönttinen Vihti 040 766 4394 tuukka.m@gmail.com Pasi Sallinen Siilinjärvi 020 187 8709 pasi.sallinen@tarinagolf.fi Timo Puusaari Vantaa 040 705 6372 timo.puusaari@keimolagolf.com Tapio Mäkinen Oulu 0440 581 292 tapio.makinen@oulugolf.fi Peter Gilbert Kuusankoski 050 564 8152 peter.gilbert@koskigolf.fi Tommi Turunen Nurmijärvi 045 7731 3141 tommi2.turunen@gmail.com Pasi Voutilainen Oulu 050 521 86 29 jasensihteeri@fga.fi Koulutustoimikunta: Pasi Voutilainen ja Pasi Sallinen Ympäristötoimikunta: Ora Paloheimo ja Tommi Turunen Kilpailutoimikunta: Tommi Turunen ja Petteri Lehmuskoski Kansainvälisten asioiden toimikunta: Tuukka Mönttinen ja Peter Gilbert Nettitoimikunta: Pasi Voutilainen ja Mika Nurminen Risteilytoimikunta: Tapio Mäkinen ja Pasi Sallinen Lehtitoimikunta: Tuukka Mönttinen Ora Paloheimo Tiina Kotajärvi Tommi Turunen Jean Johansson Simo Kairus Pirjo Hotti Bunkkeriuutisten päätoimittaja: Pirjo Hotti Kajaani 044 7970 866 tai 050 5271 571 pirjo.hotti@kao.fi Bunkkeriuutisten ilmoitusmyynti: Tuukka Mönttinen 040 766 4394 tuukka.m@gmail.com Bunkkeri Uutisten aineistojen eräpäivät ja ilmestyminen numero 4 lehti 4 13.10.2011 1.11.2011 Tekstiaineistot päätoimittajalle tai taittajalle sähköpostina pirjo.hotti@kao.fi tai taittopalvelu@forssaprint.fi Taitto Forssa Print Paino Forssa Print 03 4155 677, fax 03 4155 726 Faktori Hannu Kurkikangas taittopalvelu@forssaprint.fi 03 41 551
tarjoaa vain parasta pelikenttien ammattilaisille Risto Asikainen puh. 0500-558 801 risto.asikainen@berner.fi PL 15, 00131 Helsinki Bunkkeriuutiset_175x262mm.indd 1 29.6.2011 12.49
Lämpöä, vettä, ilmaa ja valoa Taas ollaan pisteessä, että kausi on puolivälissä. Monella on takana vaikea kevät heinien idätyksen suhteen. Erot talven jälkeen eri kenttien välillä ovat olleet aika hurjia. Kylvetty on enemmän ja vähemmän. Toisella on ollut vain muutama homelaikku ja toisella vain muutama laikku tervettä heinää. Aina ei voi keliäkään syyttää, kun heinä ei kasvuun lähde. Tänä keväänä itämisen varmistaminen on ollut todella haastavaa. Ensin oli kylmää ja tuulista, sitten kuumaa ja vielä tuulisempaa. Itse toista kenttää useamman kerran kylväneenä voin todeta, että holkki-ilmastuksella ja suorakylvetyllä siemenellä, idätys on onnistunut parhaiten. Pintakylvöt ovat olleet taas ihan onnenkauppaa.. Helpolla heinä ei tänä vuonna ole tullut. Sateita saatiin odotella kesäkuun puoliväliin asti. Sadetuksen varassa oltiin täysin. Muutaman viikon hellejakso näytti taas sen, missä kunnossa kastelujärjestelmä on. Kaikki viat löytyivät. Oli viallisia sadettimia ja virheellisiä sektoreita. Tämä opetti taas sen, että järjestelmän kunnon tarkistamista ei voi tehdä liikaa. Kone kun ei itse tiedä pyöriikö sadetin vai ei. Näin keskellä kautta pitää muistaa myös se, että kautta on vielä toinen mokoma jäljellä. Pieni vapaa, vaikka edes pidennetty viikonloppu ja muiden asioiden miettiminen, parantaa jaksamista ja antaa voimia pitkään kauteen. Varsinkin elokuu on monelle se suuri rypistys. Silloin koululaiset jatkavat opiskelujaan ja heinä jatkaa kasvuaan. Elokuussa on monia isoja kilpailuja joihin valmistautuminen alkaa hyvissä ajoin. Eikä sitä totuutta saa unohtaa, että elokuussa heinää pitää alkaa valmistelemaan kohti talvea. Kova kilpailurypistys aiheuttaa varmasti päänvaivaa kentänhoidolle. Varsinkin hoidon mekaaninen puoli pitää saada mahtumaan johonkin väliin. Jos vain leikataan alas ja jyräillään, niin ongelmia on varmasti tulossa. Säännölliset ilmastukset ovat kauden aikana avain pitkälle syksyyn. Itse olen holkki-ilmastuksen kannalla. Holkki ei nosta kasvualustaa ja koneita vio käyttää heti ilmastuksen jälkeen. Lisäksi holkilla tulee todellinen reikä. Toki kerääjä on silloin ehdoton. Mielestäni pieni holkki taajaan noin tuuman silmälle ja noin 5-10 cm syvälle antaa parhaan tuloksen kauden aikana. Tappi siirtää tavaraa johonkin tai nostaa sitä ylös. Tappi-ilmastuksen jälkeen jää aina kohoumat, jos ei pintaa jollain lailla jyrätä. Jotenkin kuulostaa typerältä kun halutaan ilmaa kasvualustaan tapittamalla ja sitten heti tiivistetään. Toki, jos on tarvetta mennä syvälle, niin tappi on paras, mutta harvoin kuitenkaan keskellä pelikautta. Aikaa vievää hommaa ilmastus on, mutta varmasti siitä saa työlle vastinetta. Monta muuta asiaa helpottuu, kun kasvualustassa on riittävästi ilmaa. Pidetään kaikki mielessä kauden loppuun asti muutama perusasia: LÄMPÖ, ILMA, VESI ja VALO. Ora 4 Bunkkeriuutiset 3-2011
Kun laatu ja luotettavuus ratkaisevat! Oy Hako Ground & Garden Ab Sienitie 50 00760 Helsinki www.hako.fi GOLF_175x130mm_1044.pdf 1 11/1/2010 3:07:28 PM Petri Aaltonen Divisioonapäällikkö puh. 040 587 4045 C M Y CM MY CY CMY K Sibelco Nordic Oy Ab toimittaa teille myös tulevana kautena katehiekat bunkkerihiekat väylähiekat kasvukerrosmateriaalit Laajan ja korkealaatuisen tuotevalikoimamme lisäksi meillä on tarjota teille uusinta teknistä asiantuntemusta ja ensiluokkaista asiakaspalvelua. Uskomme, että näistä on hyötyä myös teidän yrityksellenne. Soita ja kysy lisää! Myynti: Nina Piippo Puh: 010 217 9804 Gsm: 040 553 4110 sähköposti: nina.piippo@sibelco.com Tilaukset: Säkylän tehdas: Eija Männistö Puh 010 217 9875 GSM 0400 415 190 Karvian tehdas: Marita Kangas Puh 010 217 9851 GSM 050 440 1201 Sibelco Nordic Mikkelänkallio 3 02770 Espoo +358 10 217 9800 info.espoo@sibelco.com www.sibelconordic.com Hiekkatoimittajalla uusi lippu salossa!
Jätteiden kierrä TEKSTI JA KUVAT: TIMO PUUSAARI Jätteistä eroon pääseminen lienee kaikilla kentillä jollain tavalla järjestetty. Osa saadaan kierrätykseen, mutta osa menee väkisin kaatopaikalle. Tänä päivänä liki kaikki pakataan kahteen kertaan, ensin on pahvilaatikko ja sitten sisältö on vielä pakattu muoviin tai toisinpäin. Kaatopaikalle menevän jätteen minimoimiseksi on eri materiaaleille kehitelty erilaisia kierrätyskeinoja. Kuinka moni lajittelee omat kotitalousjätteensä? Se on omasta viitseliäisyydestä kiinni, laitetaanko kaikki jätteet samaan, citymarketin, roskapussiin vai lajitellaanko niitä. Sama asia se on työpaikallakin, mennäänkö helpomman kautta ja laitetaan kaikki Molokin kitaan vai nähdäänkö hieman vaivaa ja kierrätetään. 1) Roskat Kentällä on roskikset jokaisella tiiauspaikalla ja kaikilla keltaisilla ja punaisilla tiiauspaikoilla on pikku kupit katkenneille tiitikuille, niihin päätyy osa tikuista. Roskikset tyhjennetään kolmesti viikossa, banaaninkuoria ei tästä sekajätteestä erotella, ainoastaan kierrätyspullot. Klubin parkkipaikalla on ns.jaettu Molok, city-kita, jossa toinen kita on kierrätyspulloille ja toinen kita muulle roskalle. Ainakin meidän parkkipaikalle tämä on liian pieni, se täyttyy turhan nopeasti, roskapuolen tyhjennysväli on Kompostipatteri. 6 Bunkkeriuutiset 3-2011
tys á la Keimola pari viikkoa. Kentällä täyttymisväli olisi todennäköisesti paljon pidempi, joten tämä testikappale tuli laitettua väärään paikkaan. 2) Klubiravintolan ruuantähteiden kompostointi Ravintolasta tuleva ylijäämäruoka yms. kompostoidaan neljään 550l kokoiseen Biolanin lämpökompostoriin. Kompostoreita meillä on tällä hetkellä neljä, mutta periaatteessa kuusi olisi oikea määrä, koska ruuantähteitä tulee niin paljon. Päivittäin kenttähenkilökunta tyhjentää nämä ravintolasta tulevat kompostisammiot kompostoriin ja sekoittaa joukkoon Biolanin komposti/ huussikuiviketta. Yhden kompostorin täyttyminen kestää viikosta kahteen. Tyhjennämme lopulta kompostoreiden sisällön jatkojalostukseen samaan aumakompostiin ruohojätteen kanssa. Kompostorit sijaitsevat huoltohallin roskakatoksen vieressä, mutta niiden siirtoa harkitaan aumakompostialueelle, tällä hetkellä siirron esteenä on pesupisteen pesuveden puuttuminen alueelta. Kompostisammiot täytyy huuhdella päivittäin ruuantähteistä, jotta ne voi viedä taas takaisin ravintolan keittiöön. 3) Paperin/pahvin kierrätys Pahvit kerätään niin klubilta, ravintolasta, proshopista kuin huoltohalliltakin pahvi-paavoon, joka tyhjennetään kerran viikossa. Paperille on oma kierrätysastiansa, se tyhjennetään tarvittaessa Paperitiikereiden toimesta. 4) Öljyt Huoltohallilla on 1000l jäteöljysäiliö, johon kerätään koneiden huolloista tulevat öljyt. Ekokem käy tyhjentämässä säiliön sen täytyttyä. 5) Ongelmajätteet Öljynsuodattimet, akut, paristot, lamput, öljyinen/rasvainen paperi, ravintolasta tuleva paistorasva, vanhat maalit, tyhjät aerosolipullot yms. haetaan kerran kaudessa Sitan toimesta huoltohallilta. "Muhju"kärry. Bunkkeriuutiset 3-2011 7
Aumakompostin alkua. 6) Muut jätteet Elektroniikkaromut viedään itse sorttiasemalle. Metalliromu menee naapurin siirtolavalle, luvan kanssa, ja painekyllästetty puulle tilataan tarvittaessa siirtolava. Joten nekin tulee hävitettyä asianmukaisesti. 7) Viheriöiden leikkuujätteen kompostointi Viheriöleikkurin perässä on kärry, johon leikkuujäte kerätään. Meillä on 6 kpl itse tehtyjä kärryjä. Kärryt tyhjennetään päivittäin kompostointipaikalle, jossa ruohojäte sekoitetaan kerran viikossa hakkeen kanssa sekaisin ns. aumakompos- ti. Kompostoinnin tuloksena syntyvä aines käytetään seuraavina vuosina kentän korjausrakentamisessa. Hake saadaan risuista/puista, jotka vuosittain raivataan kentän reunaalueilta. Viheriöiden kasvua voi seurata osittain syntyvän leikkuujätteen määrästä. Jos yhdeltä kentältä lähtee kaksi kärryllistä tavaraa, niin silloin tietää, ettei lannoituksella ole kiirettä. Kärryihin siirryttiin yli kymmenen Toro kastelee Toro-kastelujärjestelmä kastelee viheralueet automaattisesti, oikeassa järjestyksessä haluttuun aikaan. Lisätiedot: Puhelin 02071 50500, www.lemminkainen.fi/omni Bunkkeriuutiset_175x63mm.indd 8 1 Bunkkeriuutiset 27.4.2011 3-2011 16:05:52
www.hami.fi St. Andrew s The Old Couse ei ole välttynyt peruskorjauksilta ja tässä on korotettu reuna-alueiden kumpareita, jotta jalankulkijat ovat peliltä paremmin suojassa. vuotta sitten, kun pelaajilta tuli riittävä määrä palautetta väärissä paikoissa olleista, haisevista, ruohokasoista. Toki leikkuujätteen voi karheikoihinkin levittää, mutta ainakin meillä tuntuvat nuo karheikot kasvavan muuten ihan tarpeeksi. 8) Jäteveden pienpuhdistamo Vaikka kenttä sijaitsee pääkaupunkiseudulla, niin kentällä ei ole kunnallista vesihuoltoa. Kaikista kentän lämpimistä rakennuksista tulevat jätevedet menevät omaan pienpuhdistamoon. Pienpuhdistamo rakennettiin yhdessä uuden huoltohallin kanssa ja se on toiminut keväästä 2007. Puhdistamo purkaa puhdistusprosessin päätyttyä puhdistetun veden kentän vesiesteeseen, joten esim. viime kesänä, 2010, kesä-syyskuun kaikki puhdistettu vesi jäi kentän omiin vesiesteisiin, kuivuuden vuoksi, ja sitä kautta puhdistettu vesi käytettiin kentän kasteluun. Puhdistamon toimintaa valvotaan säännöllisin väliajoin otettavilla näytteillä. Näytetulokset ovat pysyneet pienpuhdistamoille asetettujen raja-arvojen sisällä. Kenttävessoissa, 4kpl, on 5000l umpisäiliöt, jotka tyhjennetään 3 viikon välein pelikaudella. Vesi näihin vessoihin tulee kastelujärjestelmän kautta. Ennen pienpuhdistamoa jätevedet menivät kahteen umpisäiliöön, jotka piti tyhjentää kahdesti viikossa. Tuoksu oli klubitalon edustalla varsin mehevä pumppuauton vierailun aikana. GOLFKENTÄNHOITAJAN AMMATTITUTKINTO Opinnot koostuvat lähiopetusjaksoista Lepaalla (2 4 pv.), etätehtävistä sekä verkko-opiskelusta. Valmistavan koulutuksen jälkeen opiskelijat osallistuvat tutkintotilaisuuteen, hyväksytystä suorituksista myönnetään tutkintotodistus. Koulutuksen sisältö: Nurmipintojen hoito, Kentän pelikuntoon saattaminen sekä Rakentaminen ja peruskorjaus. Lisäksi vapaavalintaisena tutkinnon osana on Yrittäjyys. Hakuaika alkaa 1.6. Hakuohjeet ja -lomakkeet www.hami.fi OSANÄYTÖT JA TUTKINTOTILAISUUDET 2011 Golfkentänhoitajan tutkintotilaisuus 13. 15.9. Lisätiedot petteri.lehmuskoski@hamk.fi puh. (03) 646 5231 tai 040 839 2945 ja www.hami.fi EVO LEPAA MUSTIALA MEIJERIALA Bunkkeriuutiset 3-2011 9
RAKENTAMISREPORTAASI Vaikka pelaajamäärien lisäys ei Suomessa ole enää aikaisempien vuosien huippulukemissa, on golfkenttähankkeita suunnitteilla, rakenteilla ja valmistumassa. Myös mittavia peruskorjauksia ja laajennuksia on käynnissä maassamme. Rakentaminen siis jatkuu monessa muodossa golfkentillä. Seuraavassa on esitelty muutamia maassamme käynnissä oleva golfkenttien rakentamishanke. Rakentamisesta vastaaville henkilöille esitettiin seuraavia kysymyksiä: 1. Kuka olet ja missä rakennuskohteessa työskentelet? 2. Milloin rakennustyöt on aloitettu ja mikä on arvioitu valmistumisaikataulu? 3. Milloin vietetään kentän virallisia avajaisia? 4. Montako jäsentä /osakasta kentällä on/otetaan? 5. Mikä on kentän tai maaston tyyli ja suunnittelija? 6. Mitkä ovat kentän erikoisuudet tai erityispiirteet eli miten kenttä eroaa muista kentistä? 7. Mitkä ovat tähän asti suurimmat haasteet kentän rakentamisessa? 8. Mitkä ovat olleet onnistumisia tai positiivisia asioita rakentamisessa tähän saakka? 9. Muuta kentän rakentamiseen ja käyttöön liittyvää? 10. Mistä saa lisätietoja? 10 Bunkkeriuutiset 3-2011
HIMOS PATALAHTI GOLF OY, JÄMSÄ 1. Elise Järvinen, vastaava mestari, pääurakoitsijan edustaja Maarakennus M. Laivola Oy 2. Rakenteilla on siis 18-reikäinen kenttä, jossa tullaan pelaamaan pay & play -periaatteella. Rakentaminen aloitettiin helmikuulla alustavilla töillä ja varsinainen rakentaminen pyörähti käyntiin toukokuun alussa 2011. Kentän arvioidaan valmistuvan kesällä 2013. 3. Avajaiset ovat mahdollisesti kesäkuussa 2013. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä sovittu. 4. Osakkeita tai jäsenyyksiä ei tällä hetkellä ole kentälle, koska se on pay & play -periaatteella toimiva. 5. Maasto on Elisen uran haasteellisin, sillä alueella on paljon suota, jossa on paljon vettä. Alueen erikoisuus ovat ehdottomasti Himoksen rinteet 35 metrin korkeuseroineen. Kenttä sijaitsee saviharjulla eikä soraharjulla. Kentän on suunnitellut Jari Koivusalo ja metsäisestä alueesta johtuen kentän tyyli tulee olemaan forestland eli metsäkenttä. 6. Erikoisin asia kentässä on tietysti maisema ja kentän sijoittelu saviharjun rinteeseen, josta on hyvät näköalat. Kentällä on alppitunnelma, sillä niin Himoksen rinteet ovat sen verran jyrkät. Toinen erikoisuus on vesirange. Kolmas erikoisuus ovat liito-oravametsät, sillä niitä paljon alueella. Ne on pitänyt huomioida jo suunnittelussa, joten oravien kanssa pystytään olemaan sulassa sovussa samalla alueella. 7. Haastelllisinta on tähän mennessä ollut suolle ja saviharjuille rakentaminen. Suon yli on tehty risuarinat eli väylät kelluvat puulauttojen päällä. Vedenpinnan pitää korkealla Kuikkajärvi, johon rinteeen vedet laskevat. Järven veden pinta on sen verran korkealla, että neljä väylää on melkein järven pinnan kanssa samassa tasossa. Näille väylille on tehty risuarinat. Jämsän savet ovat kuukuisia kautta maan ja Elise on päässyt tekemään tuttavuutta niiden kanssa jo rakentamisen alkuvaiheessa saviharjulla, jossa Himos sijaitsee. Jyrkät savirinteet ovat täynnä vettä eri muodoissa eli rinteissä on vesisuonia, lähteitä ja vesisilmäkkeitä sekä suotovesiä. Vettä tulee koko ajan läpi savipatjoista rakentamisen myötä. 8. Onnistumisena voidaan mainita se, että talven kovien pakkasten aikana saatiin tehtyä metsätyöt ja turpeen talteenotto vesirangen alueella. Suo ei oikein meinannut jäätyä, vaikka jäätietä jäädytettiin kovien pakkasten aikana ja koko työ meinasi mennä hukkaan viikon mittaisella suojajaksolla. Suon pinta-ala on 1,5 hehtaaria ja koko ala saatiin kuorittua talvella kaikista vastoinkäymisistä huolimatta. Turvetta saatiin talteen noin 35 000 m 3. Rakentaminen on vasta alussa, joten parin kuukauden kokemuksella ei vielä voi vielä tuulettaa huippuhetkillä. 9. Kentän korkeuseroista johtuen kentällä on huimat alppimaisemat. Alueelle on kaavoitettu mökkejä kentän välittömään läheisyyteen. Mielenkiintoista on nähdä kuinka mökit ja kenttä limitetään yhteen. Mökkitontit on huomioitava koko rakentamisen ajan. Alueesta tulee vilkas asutusalue, jossa on hienot maisemat ja harrastusmahdollisuudet lähellä. Golfkenttä ja mökkikylä tulevat muuttamaan Himoksen käyttöä enemmän ympärivuotiseen suuntaan, koska palvelutarjonta alueella lisääntyy kentän rakentamisen myötä. 10. Rakentamisesta saa lisätietoja Elise Järviseltä 044 5733 032 tai greenconsultinggc@gmail.com ja Himoksen alueesta Hannu Mäntyharju hannu.mantyharju@himosresort.com Bunkkeriuutiset 3-2011 11
HILLSIDE GOLF & COUNTRY CLUB, VALLEY - KENTTÄ, VIHTI 1. Haastateltavana Jorma Erikson, Backtee Oy:n toimitusjohtaja ja pitkän linjan golfkenttärakentaja. Haastattelu koskee kentän laajennusta eli Jore on ollut projektin vetäjän Hillside GolfIn Valley kentällä. 2. Yhdeksän reikäisen Valley -kentän rakentaminen 18-reikäiseksi aloitettiin 2010 tammikuulla. Koko kenttä avattiin kesäkuun 2011 alussa. Ensimmäisenä peliviikko oli pyhitetty osakkeenomistajille ja kenttä avasi suurelle yleisölle ovensa pari viikkoa sitten. Tämä vuonna on tehty kentän viimeistelytöitä. 3. Viralliset Valley-kentän avajaisia tullaan viettämään heinä-elokuulla 2011. 4. Hillside Golf Oy:ssä noin 1850 jäsentä, osakkeita on noin 1600 ja osakkeenomistajia on noin 850. Kenttiä on kaksi 18 reikäistä, joista Hill kenttä on ensisijaiseti varattu osakkeenomistajille ja Valley kenttä on niin sanottu pay & play kenttä eli siellä voivat pelata kaikki halukkaat ilman osakkuuksia tai jäsenyyksiä. Kentän erikoispiirre on se, että kentälle voivat tulla pelaamaan myös henkilöt, joilla ei ole green cardi:a tietyin edellytyksin. Yksi edellytyksistä on, että mukana on peliseuraa, jolla on jo vihreä kortti suoritettuna. 5. Maasto Valleylla on jokilaakso, johon on laajennettu vesiesteitä kauniiksi ylivuotopatojen helminauhaksi. Alue oli niittyjä ja peltoa. Kenttää voisi luonnehtia avoimeksi ja puistomaiseksi kentäksi. Alueelle on istutettu paljon puita. Avoin alue ja pehmeä muotoilu luovat kentälle myös links-tuntua. Kentän suunnitteli Backtee Oy:sta Jorma Eriksson. Kenttä sopii takatiiltä pelattaessa hyvin myös kilpakentäksi. 6. Erikoisempana asiana on kentän avoin pelaamispolitiikka eli pay & play. Kentän toivotaan aktivoivat uudelleen niitä pelaajia, jotka ovat joutuneet jättämään harrastuksen tauolle perhe- tai työkiireiden vuoksi. Kenttä mahdollistaa lajin harrastamisen myös aloittelijoille. Sijainti on erittäin hyvä, sillä Vihdin alue on Ruuhka-Suomessa. 7. Jore kertoi, että mitään suurempia haasteita ei rakentamisessa ollut. Sää suosi rakentamista ja budjetti saatiin alitettua reilusti ja aikataulussa pysyttiin. Ikävin yllätys oli kahukärpäsinvaasio kahdella väylällä kylvösten noustua ylös, sillä tuholaiset pääsivät tekemään tuhojaan nuoressa kasvustossa. 8. Rakentamisen positiivisiksi asioiksi Jore listaa pelaajilta tuleen positiivisen palautteen. Kenttä on siis pelaajien mieleen. Rakentamisen hinta-laatu-suhde oli myös hyvä. 9. On erinomaisen hienoa, kun tilaaja tietää mitä haluaa. Hillside Golf:n päättäjillä on pitkällinen kokemus golfin harrastamisesta ja golfkulttuureista, joten yhteisen näkemyksen löytyminen oli helppoa. 10. Rakentamisesta saa lisätietoja Jorma Erikssoilta 0500 424 240 jorma.erikson@backtee.fi ja Hillside Golf Oy kentistä toimitusjohtaja Lassi Kiviniemeltä 0400 905 870 ja lassi.kiviniemi@hillsidegolf.fi 12 Bunkkeriuutiset 3-2011
Ammattilaisen valinta LAAJASTA VALIKOIMASTA LÖYDÄT SOPIVAN VAIHTOEHDON KYLVÖKSIISI Vakioseokset viheriöille, väylille ja karheikoille Rönsyröllit Independence 1, Penncross, Penn A4, PennG1 ja L93 Nurmiröllit Bardot ja Jorvik Luhtaröllit Vesper pinnoitettu ja Villa I Kylänurmikat pussi ja Juurtonurmikka Supranova Englanninraiheinä Condrad1, westervoldinraiheinä Axcella1 ja jäykkänata Spartan Kulutusta kestävät, nopeasti taimettuvat Julius Pregermniittynurmikka ja nurmikkotyypin timotei Piccolo GRIINO-LANNOITTEET GOLFKENTILLE Nyt ei korkea laatu tarkoita korkeaa hintaa. Griino-lannoitteet on kehitetty erityisesti golfkenttien ja urheilukenttien tarpeisiin. Griino-lannoitteet mahdollistavat siirtyä kayttämään lannoitteiden huipputeknologiaa aikaisempaa kustannustehokkaammin. Griino Form viheriölannoitteet Griino Permanent- ja Coteväylälannoitteet Griino Sport syysja -täydennyslannoite Griino Sol-kastelulannoite S.G. Nieminen Oy Puh. 030 650 50 www.sgnieminen.fi Bunkkeriuutiset 3-2011 13
RUKA GOLF OY, KUUSAMO 1. Haastateltavan Hannu Auvinen Ruka Golf Oy:stä rakennuttajan edustaja. Rakenteilla oleva kenttä on Kuusamon Golf Petäjäkankaalla. 2. 18-reikäisen kentän rakennustyöt on aloitettu toukokuussa 2011 ja 2013 olisi tarkoitus päästä pelaamaan. 3. Viralliset avajaiset on suunniteltu kesälle 2013, mutta päivämäärää ei ole lyöty lukkoon. 4. Ruka Golf ry:ssä on tällä hetkellä 700 jäsentä ja uusi osakeanti on juuri tullut markkinoille. Uutuutena ovat viikko-osakkeet hiljaiselle ja sesonkiajalle. 5. Maasto on harjumaastoa, kuten alueen nimikin sen sanoo. Alueella on paljon vettä jo luonnostaan. Vesi tulee peliin melkein jokaisella väylällä. Väylillä on jonkin verran korkeuseroja harjumaastosta johtuen. Kangasmetsään sopii luonnollisesti forestland- kenttä. Kentän on suunnitellut Mika Lindroos. 6. Kentän erikoisuutena ovat historialliset suojelukohteet, joista osa on pelissä vahvasti mukana. Esimerkiksi bunkkerit ovat oikeita alueella olleita taisteluasemia ja niistä on tehty peliin hiekkaesteitä. Kenttäalue on visuaalisesti erittäin kaunis. 7. Haastavinta on ollut lupaprosessi, joka kesti noin 8 vuotta. 8. Parasta rakentamisessa on ollut hyvä ja helposti työstettävä maapohja. Myös alueen luontaiset muodot on otettu huomioon suunnittelussa, joten suuria massojen ajoja ei ole tarvinnut tehdä. 9. Yksi poikkeuksellinen asia kentälle tulee, jota ei taida löytyä Suomesta. Nimittäin kentällä on ympäri vuoden 12 asteinen kasteluvesi. Vesi on läheisien meijerin laudevettä ja kaikki arvot ovat osoittaneet sen sopivaksi kasteluun nurmikkoalueille. 10. Rakentamisen nettisivut tulevat lähiaikoina Ruka Golfin sivuille. Osakkeista saa tietoja toimitusjohtaja Kyösti Salmirinteeltä 0500 283 135 kyosti.salmirinne@kuusamogolf.fi ja rakentamisesta saa tietoja Hannu Auviselta 0400 862 888 hannu.auvinen@kuusamogolf.fi 14 Bunkkeriuutiset 3-2011
Arkkitehti muotoilee itse puskukoneella koko kentän myös viheriöt ja bunkkerit. Kaasupumppaamo imee kaikki kaatopaikkakaasut tiivistyskerroksen alta. Tällä hetkellä niitä poltetaan soihdussa, mutta golfyhtiö rakentaa mikroturbiinilaitoksen, joka tekee kaasusta sähköä. Hukkalämmöstä tehdään kaukolämpöä ja -kylmää. Kaikki kastelujärjestelmän liitokset tehdään hitsaamalla. Kaikki kentän kaikki sadettimet ovat viheriösadettimia sektorisäädöllä. Sadettimia tulee kaiken kaikkiaan 950 kpl ja tässä hitsaan putkiliitosta viheriöllä 17. TAPIOLA GOLF OY 1. Haastateltavana Ilkka Kaivosoja, Tapiola Golf Oy, projektipäällikkö 2. 18- reikäisen kentän rakentaminen alkoi kesäkuussa 2011 ja 2012 loppukaudesta kentällä mahdollisesti jo pelataan. Tosin kentälle pääsevät pelaamaan mahdollisesti vain osakkaat 2012. 3. Kentän virallisia avajaisia on tarkoitus viettää keväällä 2013. 4. Osakkeenomistajien määrä on rajattu 600:an 5. Kentän alue on entinen kaatopaikka, joten alue on avoin. Sen on suunnitellut Tim Nugent. 6. Kentästä tulee avoimeen maastoon istutettu links kenttä. Vaikka kummut ovat matalia, niiden muotoa voisi kuvailla sanoilla terävä ja monimuotoinen. 7. Suurin haaste rakentamisessa on aikataulu. Toinen iso haaste on kaatopaikkaympäristö eli melkein kaikki rakentaminen tapahtuu ylöspäin. Jokaisessa työvaiheessa on huomioitava alueen stabiliteetti ja alueen kaatopaikkarakentaminen tapahtuu osittain samaan aikaan kuin golfkentän rakentaminen. Kaatopaikan sinetöinti itsessään maksaa noin 15 milj. ja tästä summasta golfyhtiö maksaa noin 15 %. Kaatopaikalle tehdään suodevesijärjestelmät, kaasujen poisto ja kuivatus. Golfkentän pinta-alasta kaatopaikka on 50 ha ja 5 ha on ympäröivää aluetta. 8. Suurimpia onnistumisia on tietysti se, että suunnittelija itse tekee kentän muotoilut ihan fyysisesti. Tim Nugent oli viime vuonna kentällä 3 kk ja aikoo olla tänä kesänä 6 kk tekemässä kentän muotoilua. Kenttä on myös erittäin urbaanissa ympäristössä, joten kentän rakentamiseen käytetään ylijäämä maamassoja. Jopa kasvualusta saadaan kaupunkiympäristöstä. Maa-aineksia siis kierrätetään ja ne päätyvät lopulta golfkentälle. 9. Poiketen monesta muusta kentästä, tällä kentällä ei tule olemaan kastelulampia, koska niitä ei voida kaivaa alueelle. Kastelussa tullaan käyttämään vesijohtoverkoston vettä. Kentän kastelu on erikoinen, sillä sadettimia tulee olemaan 950 ja kaikki ovat viheriösadettimia 2 4 rivissä. Toisaalta links heinät eivät kovin paljoa kastelua tarvitse. Toinen erikoisuus on metaanikaasu, jota kaatopaikoilla syntyy. Golfkentän metaanikaasua aiotaan käyttää hyväksi miniturbiinin ja biokaasulaitoksen avulla. Kaasun avulla saadaan sähköä, jota sitten voidaan mahdollisesti tuottaa ja myydä. 10. Lisätietoja rakentamishankkeesta saa Ilkka Kaivosojalta 0500 880 505, ilkka.kaivosoja@golf.fi tai nettisivulta www.tapiolagolf.fi Bunkkeriuutiset 3-2011 15
Y M P Ä R I S T Ö A S I A T Artikkelisarjaan kuuluu 4 osaa Olen luvannut avata tässä ja seuraavissa lehdissä hieman sitä, mistä arjen ympäristöasioissa on kyse. Lähtökohtani on isosta pieneen, siis tässä lehdessä ajatuksia siitä, miksi ympäristöjärjestelmää tulisi kentillä pohtia ja työstää. Seuraavassa lehdessä sitten hieman siitä miten luoda ympäristöjärjestelmää ja miten kentän koko vaikuttaa tähän työhön. Kolmannessa artikkelissa sitten katson mitä ja miten tuota luotua järjestelmää pitäisi käyttää. Viimeinen artikkeli sitten kokoaa edelliset auditoitavaksi kokonaisuudeksi eli kuvaan mitä ja miten auditoinnissa tapahtuu. Ympäristöjärjestelmän luominen osa 2 Viime lehdessä aloitimme ympäristöasioihin tutustumisen hyvin yleisellä tasolla. Tässä käyn hieman läpi, miten tuollainen ympäristöjärjestelmä (EMS) voidaan luoda. Järjestelmän rakentaminen ja kuvaaminen on syytä tehdä rauhassa ja harkiten, sillä nythän ollaan tarttumassa asiaan, josta useimmilla on mielipide ja joka herättää tunteita! Kun järjestelmän kuvausta kirjoitetaan, pitää vielä muistaa käyttää sellaista kieltä ja sanastoa, jotta erilaiset lukijat saavat riittävän hyvin selvää. EMS (Enviroment Management System) on golfyhteisön sääntökirja (aivan kuten pelilläkin on sääntökirjansa ja paikallissäännöt), jota harva aivan pilkulleen hallitsee. Täydellinen hallinta ei olekaan se olennaisin juttu, vaan arjessa tapahtuvien asioiden ratkaiseminen sovittujen sääntöjen hengessä, muistaen perussäännöt eli aivan kuten pelissäkin, niin ympäristöasioissa ei saa muita vaarantaa. Ympäristöjärjestelmän rakenteen valinnassa on muutamia olennaisia seikkoja syytä ottaa huomioon. - rakenteen on oltava selkeä, jotta myös aihetta heikommin tuntevat saavat siitä selvää - rakenteen on huomioitava koko yhteisö ja siihen liittyvät erilaiset toiminnot - rakenteen on palveltava arjen toimintaa Selkeysvaatimus nousee siitä, että kirjalliseen muotoon tehty EMS on apuväline henkilöstön ja myös pelaajien ympäristötietoisuuden ja ympäristöön liittyvien sääntöjen kouluttamisessa. Rakenteen avulla kukin löytää omaa toimintaansa koskevat asiat helposti. EMS:ssä on siis syytä olla omat osionsa kentänhoidolle, klubitalon toiminnoille ja pelaajille. Rakenteessa on hyvä myös olla osa josta selviää, millaisilla selvityksillä ja tutkimuksilla alueen erityispiirteet on kartoitettu ja miten tilannetta seurataan. Golfyhteisö on monien erilaisten toimijoiden summa. Sen vuoksi joitakin asioita voi olla järkevää kuvata hieman eri sanoin eri kohdissa kirjallista tuotosta. Kirjallisen osa arvioinnissa ja suunnittelussa on syytä mennä lukijan saappaisiin ja miettiä, mistä lukija tätä tietoa etsisi ja millaisessa muodossa asian parhaiten saisi menemään aina toiminnan tasolle saakka. EMS ei niinkään ole työohje (toki sellaisiakin sen tulee sisään joiltakin osin), vaan tavoiteohje, millaiseen lopputulokseen eri tilanteissa kukin toimija toivottavasti pääsee. Noihin lopputuloksiin (roskat päätyvät oikeisiin keräyspisteisiin, energiaa / vettä ei tuhlata jne.) pääsemiseksi kentällä on sitten syytä sopia pelisääntöjä. Koko yhteisön huomioimisvaatimus nousee tuolta alussa mainitulta tunnetasolta, jos EMS ei kata koko toimintaa, niin silloin jää arvailuille ja huhuille tilaa. Yhteisön päätoiminta on kentänhoito, jota me luonnollisesti kuvaamme kattavasti. Mutta yllättävän suuria ympäristövaikutuksia, varsinkin ympäristön kuormittamista vähentäviä, on klubitalon eri toiminnoilla, alihankki- 16 Bunkkeriuutiset 3-2011
joilla ja pelaajien valinnoilla. Niinpä järjestelmässä tulisi olla myös kuvattuna, muun muassa, alihankkijoiden valinnassa ympäristötekijöiden huomioiminen ja se miten alihankkijoita ohjeistetaan kentän EMS:n huomioimisessa. Mikään teksti tai kuva ei itsessään ole olennainen, jollei se palvele arjen toimintaa. Koko EMS n on ohjattava ajattelua ja päätöksen tekoa eri toimijoiden tasolla siten, ettei ympäristöriskit realisoidu. EMS:stä löytyy apuväline, tietoa, sille nuorelle kausityöntekijälle, jonka koneesta kesken työn tulevat hydrauliikkaöljyt ulos. EMS auttaa pelaajia huomioimaan alueen erityispiirteet, niin etteivät esimerkiksi harvinaiset lajit tai erityistä huomiota ansaitsevat luontotyypit turhaan vaarannu. Edellä olevasta syntyy luonnollisesti kysymys, pitääkö muka jokaisella olla EMS mukana, eihän he muutoin voi tietää mitä ja miten toimia. Vaikka EMS liitteineen (mm. luontoja maisemaselvitys) kuvaa kattavasti aluetta ja yhteisöä sekä antaa ohjausta erilaisiin tilanteisiin, niin mappina, tiedostona se ei voi olla jokaisen taskussa. Sen pitää olla jokaisen saatavilla, ja tämä tarkoittaa, että se pitää olla aidosti ja helposti saatavilla, ehkäpä tätä voidaan verrata työnantajan velvollisuuteen pitää TES jokaisen nähtävillä työpaikalla. Rakenteen kautta olennaisimmat asiat, kuten vaikkapa koneen kunnon tarkistuslista, voidaan irrotta tukemaan arjessa toimivaa henkilöä. Näin varmistetaan, että yleisen arvomaailman ja ohjeistuksen rinnalla kullakin toimijalla on heille kriittiset tiedot aina käsillä ja käytettävissä. EMS:n rakenne riippuu edellä olevien lisäksi aina myös kentästä, siellä olevasta toiminnasta ja henkilöstön valmiuksista. Olennaista ei ole se, onko jokin asia viety tietojärjestelmiin tai nettiin, vaan se, että asiat on riittävästi kuvattu myös johonkin kirjalliseen muotoon ja että tiedot ovat oikeasti tarvitsevien saatavissa. Olkoon se muoto sitten esimerkiksi kenttämestarin pöydällä oleva päiväkalenteri, josta ilmenee mitä kunakin päivänä on kentänhoidossa tehty työ eli kenttämestarin kentänhoitokalenteri ei sitten voi olla lukkojen takana tai kotona mukana. Osansa EMS:n vaatimuksista asettaa kentän omat tavoitteet ja asema paikallisessa yhteisössä. Pieni 9-väyläinen harrastekenttä selviää yksinkertaisemmilla järjestelmillä, kuin 2x 18 reikäinen kansainvälisiä kilpailuja tavoitteleva kenttä. Yhteistä kuitenkin on se, että kumpikaan ei voi toiminnassaan vahingoittaa ympäristöä huolimattomuuden tai välinpitämättömyyden seurauksena. Vahinkoja sattuu, mutta niiden hoidon pitää Bunkkeriuutiset 3-2011 17
olla määrätietoista, selkeää ja niistä pitää kyetä ottamaan opiksi, aina opin jakamiseen asti. EMS:n rakenteeseen pitää myös kuulua tavat toiminnan kehittämiseen. Tämä kattaa sekä sidosryhmien antaman palautteen käsittelyä, toiminnan kehittämistavoitteita että henkilöstön kouluttamista. Kaikessa toiminnassa on aina varaa kehittyä, saada aikaan enemmän vähemmällä tai ainakin nykyinen toiminta vähemmän ympäristöä kuormittavaaksi. Toki jossain vaiheessa tulee vastaan raja, jossa uusia säästöjä tai ympäristökuormituksen vähennyksiä ei enää merkittävästi ole saavutettavissa, mutta aina on tilaa ihmisten paremmalle osaamiselle ja aktiivisemmalle asenteelle, siis koulutukselle! EMS:n voi rakentaa ihan oman mallin pohjalle, mutta silloin tarvitaan melkoista sitoutumista, vihkiytymistä aiheeseen ja melko paljon aikaakin. Helpompana ratkaisuna on jonkin kansallisesti tai kansainvälisesti kehitetyn mallin käyttö. Tällaisia malleja ovat mm. Golfliiton ympäristöjärjestelmä, ISO14001, EMAS sekä GEO (Golf Environment Organisation). Suomessa on ollut toistakymmentä vuotta SGL:n ympäristö- käsikirja kenttien käytettävissä. Se luo hyvän, toimialan erityispiirteet huomioivan, puitteen rakenteelle. ISO14001, EMAS ja GEO ovat järjestelmiä, joihin voi saada ulkopuolisen arvioinnin ja sen kautta sertifioinnin. ISO14001 ja varsinkin EMAS ovat kohtuullisen raskaita kehittää, ylläpitää ja saada auditoitua. Niihin liittyy myös vähintään vuosittainen auditointi. GEO on toimialan yhteinen kansainvälinen järjestelmä, jossa auditointi tehdään kolmen vuoden välein. Järjestelmä huomioi alan erityispiirteet ja on jo saavuttanut kansainvälisesti merkittävän aseman. Terkuin Yours Sincerely Kari I. Mattila P. +358 400 428 950 Email. kari.i.mattila@gmail.com Kaikkiin edellä mainittuihin järjestelmiin on saatavissa konsultatiivista apua. Yleisellä tasolla uskon, että suurin osa toimijoista säästää melkoisesti aikaa, rahaa ja hermoja hyödyntäessään ammattilaisia EMS:n luomisessa. SGL:n osalta apuna toimivat liiton kenttäkonsultit, GEO:n osalta suomessa on asiantuntijana Apila Group ja ISO14001 sekä EMAS osalta löytyy runsas määrä erilaisia konsultointiorganisaatioita. Ensi kerralla sitten käyn hieman enemmän läpi sitä, miten EMS:ää voisi arjessa käyttää. 18 Bunkkeriuutiset 3-2011
J Ä S E N S I H T E E R I N P A L S T A Uudet jäsenet Nimi Jäsenluokka Työpaikka Hellberg Arto A-Jäsen Kanava Golf Hilpinen Henri A-jäsen Kankaisten Golf Hyvönen Jari Petri Kalervo A-Jäsen Laukaan Peurunkagolf Järvinen Aslan A-Jäsen Tawast Golf Karvonen Jukka A-Jäsen KoskiGolf Kaunismäki Ari A-Jäsen Espoo Ringside Golf Kojo Jarmo A-Jäsen Vierumäki Golf Kyllönen Nico A-Jäsen Espoo Ringside Golf Kyrki Juhani A-jäsen Kankaisten Golf Laurila Jens A-Jäsen Master Golf Lindqvist Pasi A-Jäsen Hirvihaaran Golf Moilanen Miika A-Jäsen Hillside Golf & Country Club Perttunen Pirkka A-Jäsen Nokia River Golf Rantanen Heikki A-jäsen Hyvigolf Salonen Ari A-jäsen Vierumäki Golf Tuomala Tomi A-Jäsen Helsingin Golfklubi Uunila Tuomas A-Jäsen Hirsala Golf Vilja Jonne A-jäsen Kankaisten Golf Asunmaa Roosa B-jäsen Laukaan Peurunkagolf Horn Teemu B-Jäsen Mikkelin Golf Jähi Tuomas B-jäsen Mikkelin Golf Kasanen Timo B-jäsen Muurame Golf Saari Nina B-jäsen Ruukki Golf Sandberg Tony B-jäsen Suur-Helsingin Golf Varelius Tiiu B-Jäsen Helsingin Golfklubi Vehkaperä Jaakko B-jäsen Kajaanin Golf Villamo Marja B-Jäsen Botnia Golf Ylinara Emilia B-Jäsen Tornio Golf V A L M I ST U N E I T A Golfkenttien rakentamisen ja hoidon ammattiaineopettaja Kainuun ammattiopisto- liikelaitoksessa työskentelevä Pirjo Hotti on suorittanut hyväksytysti Post Graduate Certification of Teacher Status opinnot Jyväskylä University of Applied Science oppilaitoksessa 23.5.2011. Tutkinto on suoritettu englanniksi ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajankoulutusyksikössä. Tutkinto on antaa pätevyyden ammattiaineopettajaksi ja ammattialana on golfkenttien rakentaminen ja hoito eli golfkenttäala. Suomessa golfkenttien rakentamisen ja hoidon ammattiaineopettajakunta on vielä harvalukuinen. Suoritettu tutkinto taitaa olla ensimmäinen laatuaan ja erikoisuutena on muulla kuin suomenkielellä suoritetut opinnot. Kainuun ammattiopistoliikelaitoksen Seppälän luonnonvara-alan yksikkö Bunkkeriuutiset 3-2011 19
Talvi tulee kohta onko kenttäsi nurmikko valmis talven tuloon? Kesä on parhaimmillaan ja nurmikoiden viherpeittävyyden pitäisi olla erinomainen. Ainakin, jos asiaa tarkastellaan nurmikon kasvukalenterista. Alkukesä on nurmikon kasvatuksen aikaa ja luonto antaa eväät vahvaan kasvuun. Kentänhoidon tehtäväksi jää tukea kasvua ravinteilla, vedellä ja leikkaamisella. Mutta kuinka nurmiheinät selviävät talven tuloon asti, talvesta puhumattakaan? Kasvu loppuu, kun valo vähenee Nurmikon kunnon ylläpito vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja olosuhteiden seuraamista, ja tarvittaessa olosuhteisiin reagoimista. Kalenteri kertoo varmuudella valonmäärän muutoksen kesän taittuessa syksyyn. Kun valon määrä vähenee, nurmikon yhteytystehokkuus pienenee nopeasti. Kansankielellä sanottuna kasvu hidastuu ja lopulta pysähtyy. Tämä on luonnollinen ilmiö, jonka näemme omin silmin. Kalenteriin pitää merkitä ainakin yksi merkkipaalu. Tämä on päivämäärä, jonka jälkeen valo ei riitä yhteyttämiseen. Siis viikko, jolloin nurmikon versojen kasvu pysähtyy. Ennen sitä ja sen jälkeen täytyy tehdä oikeita toimenpiteitä. Etelä-Suomessa tämä ajankohta on noin lokakuun puolivälissä. Nurmiheinien välillä on eroja valon käytön tehokkuudessa ja paikkakunta etelä-pohjoinen akselilla vaikuttaa suoraan ajankohtaan. Lisäksi kasvun loppumiseen vaikuttaa puiden ja maaston aiheuttama varjostus. Oikeaan suuruusluokkaan osutaan, kun päivän pituus jää alle 10 tunnin. Kesästä on pitkä aika siihen, kun nurmikon kasvu loppuu. Oikeilla toimenpiteillä nurmikko pysyy elinvoimaisena ja kasvattaa sekä juuria että versoja. Onnistuminen antaa parhaat edellytykset pitkään talveen. Hellejakso voi pysäyttää kasvun Suomessa käytettävät nurmikkolajit ovat viileisiin olosuhteisiin sopeutuneita lajeja. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä nurmikkolajit hidastavat tai jopa lopettavat yhteyttämisen helteellä. Liian kuumassa säässä nurmikko alkaa yhteyttämisen sijaan hengittää ja kuluttaa varastoituja sokereita. Kun ennusteet lupaavat yli viikon jaksoa, jolloin päivällä on hellettä ja yölläkin lämmintä, niin silloin täytyy reagoida tilanteeseen sen mukaisella lannoituksella. Helteellä nurmikkoheiniä ei saa pakottaa kasvuun typellä, koska silloin kasvu kuluttaa 20 Bunkkeriuutiset 3-2011
juurakon vararavinnon loppuun ja kasvu voi hidastua, jopa pysähtyä pitkäksikin ajaksi. Lisäksi nurmikon yleiskunto heikkenee ja kasvitaudit iskevät helpommin. Ohje hellejakson lannoitukseen on yksinkertainen. Vaihdetaan lannoitteeseen, jonka NK-suhde on reilusti kaliumin puolella. Silloin typpeä ei tule liikaa ja kalium ylläpitää vesitasapainoa. Lisäkalium on joka tapauksessa tarpeen ja ruiskutuslannoituksessa nurmikko saa sitä heti. Jos kasvu hidastuu runsaasti, on syytä vähentää lannoitusmäärää jopa 50 %. Lisäksi kasvua ja yhteyttämistä voi ylläpitää glysiinibetaiinilla. Ruiskuta Greenstimiä heti helteiden alkaessa viikon välein. Helteiden jälkeen palataan normaaliin hoitolannoitukseen. Siis lannoitetaan kasvun ja ajankohdan mukaisesti. Jos olosuhteet ovat kuivat ja lämpimät, kannattaa jatkaa kaliumpainotteista lannoitusta. Jos lämpötila on normaali ja vettä riittää, jatketaan tasapainoisella NK-suhteella. Anna nurmikolle mahdollisuus valmistautua talveen Syksyllä nurmikko pyrkii kasvattamaan vahvan juuriston ja varastoimaan sinne yhteyttämistuotteita talvea ja kevään kasvuun lähtöä varten. Kasvun hidastumisen aikana täytyy pitää lehtipinta-ala mahdollisimman suurena. Tämä tarkoittaa käytännössä leikkuuvälien harventamista ja leikkuukorkeuden nostoa. Muista, että leikkaamalla poistat yhteyttämistuotteita, jotka oli tarkoitettu varastoitavaksi juurakkoon. Ylläpidä versojen kasvua maltillisella lannoituksella. Pienet kerta-annokset tasapainoisella (NK 1:08-1,2) lannoitteella sopivat syksyyn. Lisäksi kalsiumlannoitus on eduksi, koska sillä varmistetaan vahva solurakenne syksyn kasvuun. Vahva solurakenne kestää mekaanista rasitusta ja pystyy vastustamaan taudinaiheuttajien iskuja. Juuret jatkavat kasvuaan, jos niille annetaan oikeat eväät Kun versojen kasvu on loppunut, juuret jatkavat kasvu vielä useita viikkoja lämpötilan mukaan. Juurten kasvu ei ole kiinni valosta, vaan hapesta, lämmöstä ja ravinteista. Jotta juuret voivat kasvaa, täytyy juurten pystyä hengittämään. Tämä tarkoittaa sitä, että juurten pitää saada happea ja hengityksessä muodostuvan hiilidioksidin täytyy siirtyä maasta ilmaan. Hyvän kaasujenvaihdon edellytys on hyvä maan rakenne ja salaojitus. Kaasujenvaihto tapahtuu kasvualustan ilmahuokosissa. Siksi ylimääräisen veden pitää päästä pois, jotta ilmahuokoset eivät ole täynnä vettä. Ja kaasujenvaihdolle ei saa olla esteitä, kuten tiivis kuitukerros. Lienee sanomattakin selvää, että ilmastus varmistaa kaasujenvaihdon. Tiheä ja riittävän syvä holkitus tekee varmuudella kanavat, joiden NH-KONEET OY Kerro mitä tuotteita tarvitset Me järjestämme sen! kautta juuret saavat happea ja voivat kasvaa alaspäin. Lisäksi juuret tarvitsevat kasvuun typpeä. Älä siis lopeta lannoitusta kokonaan, kun versojen kasvu loppuu, vaan jatka lannoitusta kerran tai kaksi pienillä kertaannoksilla. Nurmikon kasvua ja kuntoa säätelevät monet tekijät. Lopputulos on hoitotoimenpiteiden ja kasvutekijöiden summa. Kirjoitan toisen osan nurmikkoheinien kasvusta ja kasvutekijöistä ensi vuoden puolella. Silloin käsittelen kevään ja alkukesän erityispiirteitä. Janne Pulkkinen Liiketoimintapäällikkö Berner Osakeyhtiö Maredo viheriöleikkurin paikkokylvin Tähden muotoiset vibraterät tekevät reikiä aina 1200 reikää / m 2. Kylvömäärä: 0.17 2.00 kg / 100 m 2 Tähtiterän pää asettaa siemenen maaperään ja juuri oikeaan kohtaan. taloudellinen paikkokylvin ei tuhlaa siemeniä Sopii Toro, JD ja Jacobsen Älä kaiva enää kaivurilla! Nyt myös Ketjukaivuri urakointia/vuokrausta! nh-koneet@nh-koneet.com www.nh-koneet.com puh: 044-2700374 www.nh-koneet.com nh-koneet@nh-koneet.com puh: 044 2700 374 Bunkkeriuutiset 3-2011 21
G O L F K E N T Ä N H O I D O N T U T K I N TOTO I M I K U N N A N PA L S TA GOLFKENTÄNHOIDON TUTKINTOTOIMIKUNTA 8212 Toimikausi 2010 2013 Kokoonpano A J A N K O H T A I S T A puheenjohtaja Kai Jylhä OAJ/ opetus; kai.jylha@hamk.fi varapuheenjohtaja Jan Ruoho FGMA/ työnantaja; jan.ruoho@vierumaki.fi jäsen Tapio Mäkinen FGA/ työntekijä; tapio.makinen@oulugolf.fi sihteeri Pirjo Hotti OAJ/ opetus; pirjo.hotti@kao.fi Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta on OPH:n nimittämä asiantuntijaelin, joka vahvistaa oppilaitosten tutkintoesitykset tutkinnoista, ohjaa ja valvoo tutkintotoi- mintaa sekä kehittää tutkintoja. Tutkintotoimikunta tekee työtään kokouksissa, oppilaitoksissa ja tutkintotilaisuuksissa. LAUSUNTOPYYNTÖ Opetushallitus pyysi toukokuussa golfkentänhoidon tutkintotoimikunnalta lausuntoa koskien golfkentänhoitajan ja liikuntapaikkahoitajan ammattitutkintojen yhdistämisestä. Esityksen yhteisestä tutkinnosta oli OPH:lle tehnyt liikuntapaikka-alan tutkintotoimikunta. Esitystä olivat puoltaneet Itä-Suomen, Kuortaneen ja Vierumäen urheiluopistot. Uudeksi tutkinnoksi esitettiin liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkintoa, jossa golfkentänhoito olisi valinnaisena osana kesäliikuntapaikkojen hoidossa. Esityksessä tutkintojen yhdistämistä perusteltiin mm. golfkentänhoitajien ympärivuotisella työllistymisellä liikuntapaikoille. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta otti lausunnossaan kielteisen kannan tutkintojen yhdistämiseen, sillä tutkintotoimikunta katsoi, että golfkentänhoitajan at on luonnonvara-alan ammatti ja liikuntapaikkahoitajan at on liikuntapaikka-alan ammatti. Golfkentänhoidon ammatti perustuu kasvuun ja sen hallintaan, kun taas kasvullisia asioita on hyvin vähän liikuntapaikkahoitajan ammatinperusteissa. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta pyysi lausunnot luonnonvara-alan oppilaitoksilta, jotka järjestävät golfkentänhoidon tutkintotilaisuuksia eli Hämeen ammatti-instituutti Lepaalta ja Kainuun ammattiopisto-liikelaitokselta. Molempien oppilaitosten lausunnoissa oli kielteinen kanta esitykseen. Asiaa käsitellään kesälomien jälkeen Opetushallituksessa, josta se lähtee Opetusministeriöön. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunta seuraa esityksen käsittelyä ja tiedottaa siitä tarvittaessa myös golfkentänhoitoa. 22 Bunkkeriuutiset 3-2011
Näyttötutkintojen järjestämissopimukset Suomessa on tälle hetkellä kolme oppilaitosta, joilla on golfkentänhoitajan ammattitutkintoon ja golfkenttämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta: Hämeen ammatti-instituutti Lepaa, Kainuun ammattiopisto- liikelaitos ja Suomen urheiluopisto Vierumäki. Tällä hetkellä voimassa olevat tutkintojen järjestämissopimukset (28.6.2011): Golfkentänhoitajan ammattitutkinto Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa Kainuun ammattiopisto- liikelaitos Suomen urheiluopisto, Vierumäki Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Hämeen ammaati-instituutti, Lepaa Kainuun ammattiopisto- liikelaitos Tutkintoja voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin yllämainituista oppilaitoksista ja neuvotella tutkinnonsuorittamisesta heidän kanssaan tutkinnonsuorittamisesta. Mikäli koko tutkinnonsuorittaminen suorittaminen ei sovi elämäntilanteeseen, voi tutkintoja suorittaa osatutkintoina. Osatutkintoja voi suorittaa valmistavan koulutuksen avulla tai ilman. Lisätietoja tutkintojen suorittamisesta saa tutkintotoimikunnalta tai oppilaitoksista. Mikäli Tutkintotoimikunnan kotisivu: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/tutkintotoimikunnat/muu_luonnonvara_ja_ymparistoalan_koulutus jos saa tietoja mm. toimikunnan kokouksista ja ajankohtaisista aiheista. Seuraava tutkintotoimikunnan sähköinen kokous on 19.7.2011 ja kokoukseen tulevien aineistojen tulisi olla sihteerillä viimeistään 12.7.2011. VEITSI-ILMASTIN - jaetut ja jousitetut teräyksiköt - veitset uppoavat jopa 15 cm syvyyteen - jyrkät käännökset mahdollisia - kiinnitys 3-pistenostolaitteeseen Carrier Turf 175 Työleveys: 1,75 m Paino: 549-769 kg Suositus: 30 40 hv Carrier Turf 225 Työleveys: 2,25 m Paino: 636-919 kg Suositus: 30 40 hv Katso esittelyvideo: www.goldenpro.fi ClubCar Turf 252-48 volttia - IQ Plus System 8 kpl 6V akkuja - enemmän tehoa - yhdellä latauksella jopa 130 km! - kiihtyvyys, huippunopeus ja moottorijarrutus _säädettävissä - ruostumaton alumiinipalkkirunko - jousitus ja iskunvaimennus edessä ja takana - 4-pyörä jarrut - tehokas sähkökippi - ajovalot - CE-hyväksytty Myös bensakäyttöisenä 350cc GOLDEN PRO OY Ruusumäentie 1 b Vantaa puh. 09-2411 020 www.goldenpro.fi Bunkkeriuutiset 3-2011 23
M U K A N A K U V I O I S S A Golfkenttä on monen ihmisen työpaikka. Kentällä työskentelee kentänhoitajia, toimitusjohtajia, rangepoikia ja -tyttöjä, proshopin henkilökuntaa, kokkeja, kenttämestareita ja monia muita ammattilaisia. Golfalaan liittyy lisäksi iso joukko muiden alojen edustajia. He myyvät ja toimittavat lannoitteita, koneita, kentän tarvikkeita tai mm. viherrakennusalan palveluita. Kaikki he luovat omalta osaltaan sitä hienoa kokonaisuutta jollaisena palaajat ja ohikulkijat golfkentät kokevat ja näkevät. Tarkoituksena on esitellä kentällä työskenteleviä sekä näitä monien eri alojen osaajia leppoisan haastattelun merkeissä. Golfkenttämestari Pekka Karttunen Haastattelija: Simo Kairus Tämän lehden henkilökuvassa on golfkenttämestari Pekka Karttunen. Työpaikkana hänellä on Pickala Golf. Pekka on ajankohtainen henkilö haastateltavaksi, sillä pelataanhan FGA:n mestaruuskisat Pickalassa. Haastattelu kannattaa siis lukea tarkkaan! Olen Olen Pekka Karttunen 48-183-83 yksikköa, viimeinen luku vain kisakaudella. Toimin kenttämestarina Pickala Golfissa. Vapaa-aikaan kuuluvat kaukosäätimen hypistely ja Vinskin kanssa lenkkeily. Suunnasta ja vauhdista meillä on usein eri käsitys. Lumisina talvina tulee hiihdettyä. Olen Kotkasta lähtöisin. Poikavuodet kuluivat hiihdon ja yleisurheilun parissa ilman merkittäviä saavutuksia, kunnes 16 vuotiaana ymmärsin lopettaa ja siirtyä lentopallon pariin alasarjoihin. Maailmalle lähdön myötä jäi myös lentopallo. Kotiväkeeni kuuluvat avovaimoni Marjo, psykiatriaan erikoistuneena sairaanhoitajana hän laittaa tarpeen tullen pitkälle laukalle vauhkoontuneen ukon takaisin radalle. Meillä on 11- vuotias heppahullu tytär Telma ja 2- vuotias uppiniskainen cairnterrieri Danny De Vito, alias Vinski. Lisäksi on islanninhevosruuna Mikki, jolla tosin on tallipaikka Kirkkonummen Evitskogissa. Asumme Espoon Olarissa rivitaloyhtiössä, työpaikalle Pickalaan työmatkaa kertyy 33 kilometriä. Työhistoriaa Koulutukseltani olen puutarhateknikko 1985 kurssilta Lepaalta. Koulun jälkeen pääsin rakentamaan jalkapallokenttiä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Jalkapallokenttien rakentamisessa sain eniten oppia kenttien mittauksista, massalaskennasta ja korkeuksien hallinnasta. Vuonna 1987 pääsimme mukaan eturintamassa rakentamaan golfkenttiä ja silloinhan niitä värkättiin lähes TERVETULOA syyskuussa Pickalaan FGA ry:n mestaruuskilpailuihin! Jessen porukalla ovat kisavalmistelut jo kuumeisesti käynnissä. Pekka Karttunen 24 Bunkkeriuutiset 3-2011