Tieteellinen jatkokoulutus Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä Tohtoriopintojen ohjeet Hyväksytty johtokunnassa 19.3.2014 Filosofian tohtorin ja filosofian lisensiaatin tutkinnot Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä voidaan humanistisen alan tieteellisinä jatkotutkintoina suorittaa filosofian tohtorin tutkinto sekä alempi jatkotutkinto, filosofian lisensiaatin tutkinto. Tutkintojen sisältöä, järjestämistä ja suorittamista koskevat valtakunnalliset yleisperiaatteet säädetään yliopistolaissa ja yliopistoasetuksessa sekä valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (asetus 794/2004) sekä valtioneuvoston asetuksessa yliopiston tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1039/2013). Tampereen yliopiston tutkintosääntö sekä yksikön johtokunnan hyväksymät määräykset ja opetussuunnitelmat perustuvat näihin säädöksiin. Yksikön tohtoriohjelmat Tampereen yliopiston tohtorikoulutus järjestetään tieteenalayksiköissä toimivissa tohtoriohjelmissa. Tampereen yliopiston tutkijakoulu koordinoi yliopiston tutkijakoulutusta ja vastaa yhteisten, kaikkien tieteenalayksiköiden opiskelijoille avointen, tohtoriopintojen suunnittelusta ja järjestämisestä. (www.uta.fi/tutkijakoulu). Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä voi suorittaa filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinnon kielten tohtoriohjelmassa tai kirjallisuustieteen tohtoriohjelmassa. Jatkotutkinnon voi suorittaa seuraavilta aloilta kielten tohtoriohjelmassa: englantilaisen filologian alalta pohjoismaisten kielten alalta käännöstieteen (englanti, ranska, ruotsi, saksa, venäjä) alalta ranskan kielen alalta saksan kielen ja kulttuurin alalta suomen kielen alalta venäjän kielen ja kulttuurin alalta; kirjallisuustieteen tutkimuksen tohtoriohjelmassa: Suomen kirjallisuuden alalta yleisen kirjallisuustieteen alalta.
Filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteet, mitoitus ja rakenne sekä opetuksen järjestäminen Tavoitteet Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (asetus1039/2013, 21 ) säätää jatkokoulutuksen tavoitteet seuraavasti. Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Tohtorintutkinnon ydin muodostuu väitöskirjatyöstä, itsenäisestä tieteellisestä työskentelystä, jonka tarkoituksena on kehittää monipuolisia tutkijantaitoja sekä oman tieteenalan syvällistä tuntemusta. Jatkoopiskelijan itsenäistä työprosessia tuetaan henkilökohtaisella ohjauksella sekä säännöllisesti järjestettävillä tutkijaseminaareilla. Myös opiskelijan muu toiminta tiedeyhteisössä luo edellytyksiä oman tutkimustyön edistymiseen ja tiedekäsityksen avartamiseen. Vähitellen työssään itsenäistyvä opiskelija saa näin valmiuksia tieteelliseen vuorovaikutukseen ja oman alansa suhteuttamiseen myös laajempiin yhteiskunnallisiin yhteyksiin. Opintojen yhteydessä luodaan myös kansainvälisiä tutkijakontakteja ja verkostoja, joiden edistämiseen koulutuksessa kiinnitetään huomiota. Tutkimustyö kehittää monia työelämässä yleisemminkin tärkeitä taitoja kuten kriittinen ajattelu, tutkimusmenetelmien hallinta, ongelmanratkaisukyky sekä kielellinen ilmaisu ja argumentointi. Mahdollisimman monipuolisen ammattitaidon saavuttamiseksi välittömästi tieteelliseen työskentelyyn liittyvien oman alan opintojen lisäksi tutkintoon sisällytetään myös muita tieteellistä asiantuntijuutta tukevia opintoja. Yksilöllisesti suuntautuvien opintojen tehtävänä on vahvistaa valmiuksia ja osaamista, joilla on merkitystä opiskelijan omien ammatillisten tavoitteiden kannalta. Tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneiden asiantuntemusta tarvitaan esimerkiksi opetuksen ja tutkimuksen sekä kulttuuri- ja tiedehallinnon tehtävissä, joissa edellytetään muun muassa pedagogisia ja sosiaalisia taitoja, johtamistaitoja, kykyä hallita erilaisia projekteja sekä liiketoiminnan ja taloushallinnon tuntemusta. Monipuolisen tieteellisen viestinnän hallinta lisää mahdollisuuksia sijoittua yhteiskunnallisesti merkittäviin tehtäviin, mikä on tärkeätä niin tieteen, yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta.
Tohtorin tutkinnon suorittaminen Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen Jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelija osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Opintojen mitoitus Tampereen yliopistossa opiskelija hyväksytään tohtoriohjelmaan viideksi vuodeksi. Viiden vuoden täytyttyä opiskelija voi hakea jatkoaikaa vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvoston asetus 794/2004 yliopistojen tutkinnoista käyttää opintojen mitoituksessa käsitettä opintopiste. Opintojaksot mitoitetaan niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Tohtoriohjelmien laajuus, opetus ja ohjaus on suunniteltu nelivuotiseksi. Tavoitteena on valmistuminen neljässä vuodessa täysipäiväisesti opiskellen. Jatko-opinnot on kuitenkin mahdollista suorittaa myös työn ohella. Jatkotutkintojen rakenne Tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on 4 vuotta / 240 op (laskennallisesti 1 v / 1600 t / 60 op) väitöskirja 200 op muut opinnot 40 op. Lisensiaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on noin 2,5 vuotta/140 op; muiden opintojen opintopisteet voidaan sisällyttää myöhemmin suoritettavaan tohtorintutkintoon lisensiaatintutkimus 100 op muut opinnot 40 op. Opetuksen järjestäminen Väitöskirjatyöhön liittyvistä opinnoista ja tutkinnon muista opinnoista vastaa ensisijaisesti, joka yhdessä tohtoriohjelmien kanssa järjestää yksikön yhteisiä ja tutkimusalakohtaisia tutkijaseminaareja sekä muuta jatkokoulutukseen liittyvää opetusta. Tampereen yliopiston tutkijakoulu järjestää kaikille tohtoriohjelmille yhteistä koulutusta (www.uta.fi/tutkijakoulu/yhteiset). Jatkokoulutusyhteistyötä voidaan tehdä myös eri yksiköiden sekä yliopistojen kanssa. Kansainvälisten kontaktien vahvistamiseksi tehdään yhteistyötä myös ulkomaisten yliopistojen kanssa.
Muiden opintojen osalta hyödynnetään jatkotutkinnon tavoitteiden mukaisesti Tampereen yliopiston eri yksiköiden opetussuunnitelmien mukaista opetusta. Myös muissa kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa tarjottava opetus tulee kysymykseen edellyttäen, että opiskelija itse hankkii tarvittavan opinto-oikeuden (esim. JOO tai vaihto-opiskelija). Jatkokoulutukseen liittyvistä käytännöistä ja järjestettävästä opetuksesta saa tietoja yksikön verkkosivuilta (www.uta.fi/ltl/jatko-opiskelu.html) sekä Tampereen yliopiston tutkijakoulun sivuilta (www.uta.fi/tutkijakoulu/yhteiset) Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön tohtoriohjelmien opetussuunnitelmat Tampereen yliopiston kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä filosofian tohtorin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava 240 op:n laajuiset opinnot. Filosofian lisensiaatin tutkinto on 140 op. Kielten tohtoriohjelman opetussuunnitelma A. Filosofian tohtorin tutkinto Tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika tohtoriohjelmassa on 4 vuotta / 240 op (laskennallisesti 1 v / 1600 t / 60 op). Opintoihin sisältyy väitöskirja 200 op, sekä muut opinnot 40 op (jos opiskelija suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon, nämä opinnot kuuluvat siihen). Tohtorin tutkinnon 40 op:n laajuisiin muihin opintoihin kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet: 1. Yleiset tutkimus- ja työelämävalmiudet 10 op opintoja yliopiston yhteisistä tohtoriopinnoista, yksikön omista yhteisistä tohtoriopinnoista tai muita soveltuvia opintoja siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan 2. Oman tutkimusalan opinnot 20 op säännöllinen osallistuminen kielten tohtoriohjelman tutkijaseminaariin omaa tutkimustyötä tukevia opintoja siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan toiminta tieteellisissä järjestöissä, julkaisutoiminta, konferenssit yms. siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan 3. Omaa tutkimustyötä tukevia valinnaisia opintoja ja muita tieteellistä asiantuntijuutta kehittäviä opintoja 10 op siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan.
B. Filosofian lisensiaatin tutkinto Lisensiaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on noin 2,5 vuotta/140 op; opintopisteet voidaan sisällyttää myöhemmin suoritettavaan tohtorintutkintoon. Lisensiaatin tutkinto koostuu seuraavista opintojaksoista: lisensiaatintutkimus 100 op muut opinnot tohtorin tutkinnon opetussuunnitelman mukaisesti 40 op. Kirjallisuustieteen tohtoriohjelman opetussuunnitelma A. Filosofian tohtorin tutkinto Tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika tohtoriohjelmassa on 4 vuotta/ 240 op (laskennallisesti 1v/ 1600 t/ 60 op). Opintoihin sisältyy väitöskirja 200 op muut opinnot 40 op (jos opiskelija suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon, nämä opinnot kuuluvat siihen). Tohtorin tutkinnon 40 op:n laajuisiin muihin opintoihin kuuluvat opintokokonaisuudet: 1. Oman tutkimusalan opinnot 20 op. säännöllinen osallistuminen kirjallisuustieteen tohtoriohjelman tutkijaseminaariin omaa tutkimustyötä tukevia opintoja siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan toiminta tieteellisissä järjestöissä, julkaisutoiminta, konferenssit yms. siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan 2. Omaa tutkimustyötä tukevia valinnaisia opintoja ja muita tieteellistä asiantuntijuutta kehittäviä opintoja 20 op. siten kuin opintosuunnitelmassa sovitaan B. Filosofian lisensiaatin tutkinto Lisensiaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on noin 2,5 vuotta/140 op; opintopisteet voidaan sisällyttää myöhemmin suoritettavaan tohtorintutkintoon. Lisensiaatin tutkinto koostuu seuraavista opintojaksoista: lisensiaatintutkimus 100 op muut opinnot tohtorin tutkinnon opetussuunnitelman mukaisesti 40 op.
Tohtoriohjelmaan hakeminen ja jatko-opiskelijoiden valinta Tampereen yliopiston tutkijakoulu julistaa yksikön ehdottamat jatkokoulutuspaikat haettavaksi kaksi kertaa vuodessa (www.uta.fi/tutkijakoulu/hakeminen). Tarkemmat hakuohjeet ilmoitetaan hakujulistuksissa. Jatko-opiskelijoiksi otettavien määrä suhteutetaan tohtoritutkintojen määrällisiin tavoitteisiin ja arvioon koulutuksen tarpeesta sekä yksikön tutkijankoulutus- ja ohjausresursseihin. Ennen tohtorikoulutukseen hakemista jatko-opiskelijaksi pyrkivän on otettava yhteyttä siihen yksikön jatkoopintojen ohjaajaan, jonka tieteenalaan suunniteltu tutkijakoulutus kuuluu. Yliopistolain 558/2009 37 :n mukaan tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon; soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin tai jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet. Jatko-opiskelijoiden kyvykkyyttä ja soveltuvuutta arvioidaan seuraavin perustein: tutkimus- ja opintosuunnitelman tieteellinen laatu ja relevanssi sekä suunnitelman toteuttamisen realistisuus; perustutkinnon, suoritettujen opintojen ja tutkimusaiheen sopivuus tohtoriohjelmaan; asiantuntevan ohjauksen saatavuus; hakijan tiedot ja taidot, aiemman opinnäytetyön arvosana (suositellaan, että pro gradu -tutkielman arvosana on vähintään cum laude approbatur tai 3) sekä tohtorintutkinnon suorittamisessa vaadittava kielitaito; hakijan lupaavuus ja motivaatio. Valinnan apuna voidaan käyttää haastattelua, jossa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja kyvykkyyttä. Arviot yksittäisestä jatko-opiskelijasta eivät ole julkisia. Tutkimussuunnitelman rakenteen osalta sovelletaan Suomen Akatemian ohjeita. Suunnitelmaan tulee sisältyä seuraavat tiedot: tutkimuksen aihe, tausta, tavoitteet, tutkimusmenetelmät ja aineisto sekä tutkimustyön aikataulu ja rahoitussuunnitelma Ks. www.aka.fi/fi/a/tutkijalle/hakeminen/liitteet/tutkimussuunnitelma/). Jatko-opintohakemukset käsitellään hyväksymisestä tekee yksikön johtaja. yksikön jatkokoulutustoimikunnassa ja päätökset opiskelijoiden Opinto-oikeuden myöntäminen Tieteelliseen jatkokoulutukseen hyväksytty henkilö saa oikeuden suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon. Mikäli opiskelija haluaa, hän voi jatko-opintojensa kuluessa suorittaa myös filosofian lisensiaatin tutkinnon siten kuin tohtorin tutkinto-ohjelmassa on erikseen määrätty. Opiskelija hyväksytään tohtoriohjelmaan viideksi vuodeksi. Viiden vuoden täytyttyä opiskelija voi hakea jatkoaikaa vuodeksi kerrallaan. Tutkinnon valmistumisen tavoiteaika sovitaan tapauskohtaisesti erityisesti osa-aikaisten jatko-opiskelijoiden kanssa. Opinto- ja ohjaussuunnitelma tarkastetaan ja päivitetään ohjaajien kanssa kerran vuodessa. Ns. passiivinen jatko-opiskelija voi tässä yhteydessä luopua opinto-oikeudestaan.
Opintojen aloittaminen, opiskelu ja ohjaus Hyväksytylle jatko-opiskelijalle määrätään pääsääntöisesti kaksi ohjaajaa, joista ainakin toisen on oltava Tampereen yliopistossa työsuhteessa oleva professori tai sellainen yliopistoon työsuhteessa oleva henkilö, jolla on dosentin arvo tai vastaavat tieteelliset ansiot. Jatkotutkintoasioista vastaavaan henkilöön voi olla yhteydessä kaikissa jatkokoulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Jatkokoulutusta koskevan tiedottamisen turvaamiseksi yksikössä pidetään yllä sähköpostilistaa, jolle opiskelija ilmoittautuu. Opiskelijan on seurattava myös yliopiston verkkosivuilla julkaistavaa informaatiota jatkokoulutukseen liittyvistä asioista. Yliopiston yhteisistä tohtoriopinnoista saa tietoa osoitteesta http://www.uta.fi/tutkijakoulu/yhteiset/. Ohjaus ja opintojen raportointi Opiskelija tekee ohjaajiensa kanssa kirjallisen opinto- ja ohjaussuunnitelman, jossa sovitaan pääohjaajasta sekä ohjaajien ja ohjattavan vastuista ja velvollisuuksista. Aikataulun lisäksi sovitaan yhteiset, ohjausta koskevat menettelytavat ja käytännöt. Ohjauksella tuetaan itsenäiseen tieteelliseen työhön harjaantumista sekä jatko-opiskelijan oman akateemisen asiantuntijuuden ja uranäkymien rakentumista. Opinto- ja ohjaussuunnitelma tarkastetaan ja päivitetään ohjaajien kanssa kerran vuodessa tai tarvittaessa. Jos tutkimus radikaalisti muuttuu, opinto- ja tutkimussuunnitelma päivitetään ohjaajien kanssa tai opiskelijalta voidaan vaatia kokonaan uuden tutkimussuunnitelman esittämistä. Hyviin työtapoihin kuuluu osapuolten vastuullisuus sekä moraalisten ja eettisten sääntöjen noudattaminen. Ohjaajan on hyvä perehtyä myös hyvistä ohjauskäytännöistä julkaistuihin teksteihin sekä osallistua yliopiston ohjaajille järjestämään koulutukseen. Hyvässä ohjauksessa vastuut, velvollisuudet ja oikeudet selvitetään heti aluksi. Jatko-opiskelijalla on oikeus saada riittävää ja asiantuntevaa ohjausta. Toisaalta jatkoopiskelijankin on ymmärrettävä sitoutuvansa pitkäjänteiseen ja vaativaan työhön. Mahdolliset ohjaukseen liittyvät ongelmat tuodaan käsiteltäviksi jatkokoulutustoimikunnalle, joka käsittelee ne ja tekee esityksen asian ratkaisemiseksi johtajalle. Jatkokoulutus yliopistojen kansainvälisenä yhteistyönä Jos jatkokoulutus on tarkoitus järjestää yhteistyönä jonkin ulkomaisen yliopiston kanssa (ns. yhteistutkinnot, cotutelle) ohjaajan tulee ottaa yhteyttä jatkotutkintoasioista vastaavaan henkilöön, jotta kaikki asiaan vaikuttavat tekijät tulevat huomioon otetuksi ja tarvittavat asiakirjat laadituksi. Yhteistyössä noudatetaan yliopiston antamia määräyksiä ja ohjeita sekä laadittuja sopimuksia.
Väitöskirja Väitöskirjan muotoa koskevat yleiset säädökset on esitetty Valtioneuvoston asetuksessa 794/2004 (luku 5, 22 ). Väitöskirjan tulee täyttää nämä kriteerit. Filosofian tohtorin tutkinnon opinnäytteenä jatko-opiskelijan on laadittava väitöskirja ja puolustettava sitä julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöskirjan tulee olla itsenäinen omaan tutkimustyöhön perustuva tieteellinen tutkimus, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi väitöstilaisuudessa. Aikaisemmin julkaistua monografiaa ei voida hyväksyä väitöskirjaksi. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai tutkimus, jonka muodostavat samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevät tieteelliset julkaisut tai julkaistavaksi hyväksytyt käsikirjoitukset (artikkeliväitöskirja) ja näistä laadittu yhteenveto, taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Artikkeliväitöskirjan tulee muodostaa tutkimuskokonaisuus, jonka tavoitteet, menetelmät ja tutkimustulokset esitetään yhteenvedossa. Tutkimuskokonaisuuteen tulee kuulua laajuudesta riippuen vähintään 4 artikkelia. Kaikista artikkeleista on ennen väitöskirjan esitarkastukseen jättämistä oltava julkaisupäätös vertaisarvioidussa julkaisussa. Yhteenvedon kanssa kokonaisuus muodostuu kolmesta osasta: johdanto, artikkeliosa ja päätelmät. Jokaisen artikkelin tulee erikseenkin tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökulmia. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, mikäli väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi. Mitä väitöskirjasta on säädetty, sovelletaan myös tässä tarkoitettujen julkaisujen ja tiivistelmäartikkelin yhdessä muodostamaan kokonaisuuteen. Artikkeliväitöskirja ei voi sisältää tekijän aikaisemman väitöskirjan osia. Väitöskirjan kieli Väitöskirja kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi tai yksikön johtajan suostumuksella jollakin muulla kielellä. Ilman yksikön johtajan lupaa voidaan väitöskirja kirjoittaa sillä kielten tohtoriohjelman kielellä (englanti, ranska, saksa, venäjä), jota tutkimus koskee. Väitöskirjan tekijän on toimitettava yksikön johtokunnalle kielentarkastajan (esimerkiksi syntyperäisen lehtorin) lausunto käsikirjoituksen/yhteenvedon (artikkeliväitöskirja) kieliasusta, ellei väitellä siltä kielten tohtoriohjelman alalta (englanti, ranska, saksa, venäjä), jolla tutkimus on kirjoitettu, siis esimerkiksi jos venäjän kielen ja kulttuurin alan väitöskirja kirjoitetaan englannin kielellä. Lausunto on toimitettava käsikirjoituksen jättämisen yhteydessä. Suomenkieliseen väitöskirjaan on liitettävä lyhyt (2 3 sivua) englanninkielinen tiivistelmä ja vieraskieliseen väitöskirjaan suomenkielinen tiivistelmä. Julkisessa tarkastuksessa on käytettävä suomen kieltä tai kieltä, jolla väitöskirja on kirjoitettu, tai muuta yksikön johtajan hyväksymää kieltä.
Väitöskirjatutkimuksen tarkastusprosessi Väitöskirjatutkimus tarkastetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on esitarkastus ja toinen väitöstilaisuus. Ennen väitöskirjatutkimuksen jättämistä esitarkastukseen opiskelijan tulee varmistaa ohjaajalta/ohjaajilta ja oppialan professorilta, onko työ tarkastettavaksi jätettävässä kunnossa. Esitarkastajat määrää yksikön johtaja ja väittelyluvan myöntämisestä ja virallisesta vastaväittäjästä/vastaväittäjistä sekä arvostelutoimikunnan määräämisestä päättää yksikön johtokunta. Väitöskirjan hyväksymisestä ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää yksikön johtokunta. Väitöskirjan esitarkastus Väitöskirjan esitarkastuksessa huomioidaan mahdolliset tieteenalalla kansallisesti sovitut toimintatavat ja erikseen määritellyt esteellisyyssäännöt. Väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus on väittelyluvan hakemista varten jätettävä yksikön jatkokoulutusasioista vastaavalle henkilölle kolmena täydellisenä, kansioituna kappaleena. Kun väitöskirjaksi on tarkoitettu useita julkaisuja ja niihin liittyvä yhteenveto, ei aiemmin painettuja julkaisuja tarvitse julkaista uudelleen. Väittelylupaa koskevaan hakemukseen väitöskirjaksi aiottu kokonaisuus on kuitenkin liitettävä kolmena kappaleena. Käsikirjoituksen jättämiseen liittyviä aikataulukysymyksiä voi tiedustella yksikön jatkokoulutusasioista vastaavalta henkilöltä. Käsikirjoituksen jättämisen yhteydessä tulee esittää ote opintosuoritusrekisteristä, josta käyvät ilmi suoritetut tohtoriohjelmaan kuuluvat jatko-opinnot tai jäljennös lisensiaatin tutkinnon todistuksesta. Väitöskirjan esitarkastajat määrää yksikön johtaja oppialan professorin ehdotuksesta. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa esitarkastajiksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Tutkimukselle määrätään vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla riippumattomia, vähintään dosenttitason asiantuntijoita. Esitarkastaja ei voi olla saman tieteenalan tutkija omasta yliopistosta, väitöskirjan ohjaamiseen osallistunut henkilö, tai muulla tavoin esteellinen. Esitarkastusprosessin tarkoituksena on varmistaa, että väitöskirjaksi aiottu käsikirjoitus täyttää korkeimmalle akateemiselle opinnäytteelle asetetut tieteelliset ja muodolliset vaatimukset. Esitarkastus on myös vaihe, jossa ja sen määräämät esitarkastajat voivat vaikuttaa väitöskirjan tasoon. Esitarkastajien tehtävänä on antaa yksikölle lausuntonsa siitä, onko käsikirjoituksella sellainen tieteellinen arvo, että lupa sen esittämiseksi väitöskirjana voidaan antaa. Kun kyseessä on artikkelitutkimus, esitarkastuslausunnossa on nimenomaan selvitettävä, muodostavatko käsitellyt asiat yhtenäisen ongelmaryhmän. Jos esitarkastuslausunto on kielteinen, esitarkastusprosessi voidaan jatko-opiskelijan pyynnöstä keskeyttää. Prosessin rauettua uusi esitarkastus voidaan aloittaa, kun oppialan professori antaa siihen luvan. Esitarkastajien tulee perustellussa kirjallisessa lausunnossaan selkeästi esittää joko väittelyluvan myöntämistä tai epäämistä eli todeta, täyttääkö käsikirjoitus väitöskirjan vähimmäisvaatimukset. Esitarkastajat voivat esittää lausunnossaan tekijälle myös korjausehdotuksia. Lausunnon tulee olla joko puoltava tai hylkäävä, ei ehdollinen. Lausunto tulee antaa kolmen kuukauden kuluessa siitä kun on määrännyt esitarkastajat. Yksikön johtokunta päättää väittelyluvan myöntämisestä tai epäämisestä esitarkastajien lausuntojen perusteella. Ennen johtokunnan käsittelyä väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus esitarkastuslausuntoja koskevan vastineen antamiseen.
Kaikki esitarkastukseen liittyvä asiointi hoidetaan yksikön jatkokoulutusasioita hoitavan henkilön kautta. Esitarkastajan on toimitettava lausuntonsa suoraan hänelle, ja hän puolestaan toimittaa kaikki lausunnot yhtä aikaa niiden saavuttua jatko-opiskelijalle sekä oppialan professorille/professoreille tiedoksi. Väittelylupa Väittelyluvan myöntää yksikön johtokunta. Väittelylupaa koskevat esitarkastajien lausunnot lähetetään väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen johtokunnan kokousta. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää väittelylupaa koskevan päätöksen siirtoa seuraavaan johtokunnan kokoukseen. Väitöskirjakappaleet ja väitöskirjan julkaiseminen Väitöskirjan voi julkaista: 1. sähköisessä muodossa, 2. sekä sähköisessä muodossa että painettuna (rinnakkaisjulkaiseminen) tai 3. painettuna (tai monisteena). Väitöskirjan julkaisemista ja väitöstiedotetta koskevat ohjeet ovat Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.uta.fi/kirjasto/tup/vaitosohjeet.html. Väitöskirjan virallista käsittelyä varten väittelijä toimittaa 14 päivää ennen väitöspäivää jatkotutkintoasioista vastaavalle henkilölle 10 kappaletta väitöskirjaansa painettuna kirjana, mikäli se on julkaistu Acta Universitatis Tamperensis sarjassa. Painetut kappaleet jaetaan vastaväittäjälle, kustokselle, arvostelutoimikunnan ulkopuoliselle jäsenelle, yksikön johtajalle, varajohtajalle, viestintäön ja yksikön käyttöön. Myös pelkästään sähköisessä muodossa julkaistua väitöskirjaa toimitetaan yksikölle 10 kappaletta paperimonisteena. Jos väittelijä julkaisee väitöskirjansa muualla kuin Acta Universitatis Tamperensis sarjassa, tulee hänen toimittaa yksikölle 20 kpl painettuja väitöskirjoja. Niistä kahdeksantoista jaetaan virallisen jakelun mukaisesti sekä johtokunnan väitelleille jäsenille ja kaksi toimitetaan kirjaston kokoelmiin. Yksikkö voi kustantaa ylimääräiset 10 kappaletta. Väitöskirjakappaleiden lisäksi väittelijän tulee toimittaa 14 päivää ennen väitöstilaisuutta jatkotutkintoasioista vastaavalle henkilölle 50 kappaletta suomenkielistä tiivistelmää, jossa tulee esittää tutkimusongelma, tutkimusaineisto, keskeiset tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tutkimustulokset. Tiivistelmiä jaetaan mm. väitöstilaisuudessa. Kun väitöskirja koostuu useista julkaisuista (artikkeliväitöskirja), on yksikölle luovutettava 20 täydellistä kappaletta (tiivistelmäartikkeli ja muut julkaisut). Lisäksi yksikölle on luovutettava 50 kappaletta tiivistelmiä kuten muistakin väitöskirjamuodoista. Tiivistelmäartikkeliin sekä tiivistelmään on liitettävä artikkelien täydellinen luettelo. Väitöskirjan erillisestä nimilehdestä tulee ilmetä väitöstilaisuuden aika ja paikka ja se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön suostumuksella. Lisäksi väittelijän tulee 14 päivää ennen väitöstilaisuutta täyttää www-sivuilla osoitteessa https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/11139/lomake.html oleva väitöslomake, johon sisältyy väitöstiedote tiedotusvälineille. Ennen väitöstilaisuutta väitöskirja on nähtävillä yksikön kansliassa sekä sähköisesti julkaistu lisäksi yliopiston www-sivuilla. Tiedot väitöstilaisuudesta, väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta yksikön ja yliopiston www-sivuilla.
Väitöstilaisuus Kustos, vastaväittäjä ja arvostelutoimikunta Kun lupa tutkimuksen esittämiseksi väitöskirjana on myönnetty, yksikön johtokunta määrää julkista väitöstilaisuutta varten kustoksen, joka edustaa yliopistoa, ja yhden tai useampia vastaväittäjiä. Vastaväittäjät tulisi ensisijaisesti valita Tampereen yliopiston ulkopuolelta. Ennen vastaväittäjien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa vastaväittäjäksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Samassa yhteydessä johtokunta asettaa arvostelutoimikunnan, johon kustoksen ja vastaväittäjien lisäksi nimetään vähintään yksi oppialan ulkopuolinen jäsen, jolla tulee olla dosentin arvo tai vastaavat tieteelliset ansiot. Jos kustos on työn ohjaaja, arvostelutoimikuntaan nimetään hänen tilalleen saman tieteenalan professori tai muu edustaja, jolla on dosentin arvo tai vastaavat tieteelliset ansiot. Ennen valintaa väitöskirjan tekijälle varataan tilaisuus huomauttaa toimikunnan jäseneksi esitettyjen mahdollisesta esteellisyydestä. Yksikön johtokunta päättää arvostelutoimikunnan kokoonpanosta oppialan professorin ehdotuksen pohjalta. Väitöstilaisuuden ajankohta Väitöstilaisuuden määräämistä varten kustos ottaa yhteyttä vastaväittäjään ja yksikön jatkotutkintoasioista vastaavaan henkilöön. Salivarauksen hoitaa jatkotutkintoasioista vastaava. Väitöstilaisuus Väitöstilaisuus on kaikille avoin julkinen tilaisuus, jossa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa. Väitöstilaisuuden puheenjohtajana toimii kustos. Kustoksen tehtävänä on huolehtia siitä, että väittelijällä ja vastaväittäjillä on riittävästi tietoa tilaisuuden kulusta. Akateemisessa väitöstilaisuudessa on tapana noudattaa muotoja, jotka perustuvat tilaisuuden viralliseen luonteeseen sekä akateemisiin perinteisiin. Tarpeen mukaan väitöstilaisuuden järjestelyistä voidaan neuvotella etukäteen kustoksen kanssa. Väitöstilaisuudessa noudatettavat muodot Julkisella väitöksellä on ainakin kolme selvästi erottuvaa tehtävää: Se tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkastaa, että väittelijä on itse kirjoittanut opinnäytteen, joka tieteelliseltä tasoltaan vastaa väitöskirjoille yleensä asetettavia vaatimuksia. Se tarjoaa viralliselle vastaväittäjälle (tai vastaväittäjille), niille, jotka virkansa puolesta joutuvat väitöskirjaa arvostelemaan sekä muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden perehtyä perusteellisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla, esittämällä huomautuksia ja kysymyksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa. Se tarjoaa tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä hieman poikkeavalla ja sitä näkyvämmällä tavalla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia. Jotta nämä tehtävät voitaisiin tarkoituksenmukaisesti täyttää, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot siis täydentävät säännöksissä olevia väitöskirjojen tarkastusta koskevia virallisia määräyksiä. Perinteiset tavat ja muodot muuttuvat kehityksen mukana, ja väitöksen päähenkilöiden on syytä neuvotella ja sopia niiden tarkoituksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuuteen.
Pukeutuminen Väitöstilaisuudessa väittelijä, kustos ja vastaväittäjä noudattavat seuraavaa pukeutumisohjetta. Miehet pukeutuvat frakkiin ja mustiin liiveihin tai tummaan pukuun. Naisilla on lyhyt musta pitkähihainen asu, pikkumusta tai jakkupuku. Käytettävissä on myös yliopiston väittelyviitta. Väittelyviittojen käytöstä ja varaamisesta saa lisätietoja rehtorin sihteeriltä. Kustoksen ja vastaväittäjän tulee noudattaa väittelijän valitsemaa pukeutumisvaihtoehtoa. Ulkomailla valmistuneet voivat käyttää omaa tohtorinasuaan, johon saattaa kuulua viitta ja päähine. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan. Sisääntulo ja väitöksen avaus Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. Salissa väittelijä asettuu salista päin katsoen kustoksen oikealle puolelle ja vastaväittäjä kustoksen vasemmalle puolelle. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi. Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Tämä johdantoluento käsittelee väitöskirjaan liittyvää aihepiiriä, ei kuitenkaan esittele väitöskirjaksi aiottua tutkimustyötä sinänsä. Ulkomaiselle vastaväittäjälle annetaan käännös lectio praecursoriasta, mikäli se pidetään eri kielellä kuin itse väitös. Esitys aloitetaan sanoin: Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat. Tavaksi tullut painovirheiden oikaiseminen jätetään pois. Väittelijä voi sen sijaan tässä yhteydessä antaa vastaväittäjälle painovirheluettelon ja, mikäli hän haluaa, esimerkiksi jonkun yleisön joukossa istuvan henkilön avustuksella jakaa yleisölle painovirheluettelon, lectio praecursoriansa tai muuta väitöskirjaan liittyvää aineistoa. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä lausuu: Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori jne.) Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikön määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos vastaväittäjiä on useampia, esittää vain ensimmäinen heistä tällaisen yleisen lausunnon. Väitöskirjan tarkastus Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Jos vastaväittäjiä on useampia, voivat he sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun yhden vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä. Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, ja koko väitös saa kestää enintään kuusi tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Jos vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, esittää loppulausunnon heistä vain ensimmäinen. Loppulausunnon jälkeen väittelijä esittää välittömästi kiitoksensa vastaväittäjälle.
Kun vastaväittäjät ovat lopettaneet tarkastuksensa, voidaan keskustelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät vielä aikaisemmassa käsittelyssä olleet esillä. Tässä mielessä väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: Kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai haluavat sen johdosta esittää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Keskustelua jatketaan tämän jälkeen kustoksen johdolla niin kauan kuin on tarpeen, kuitenkin vain edellä mainitun kuuden tunnin määräajan sallimissa puitteissa. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta. Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden lausumalla: Väitöstilaisuus on päättynyt. Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo. Väitöksen jälkeinen kahvitilaisuus ja karonkka ovat luonteeltaan epävirallisia ja yksityisiä tilaisuuksia. Väittelijä voi esittää kutsun kahvitilaisuuteen ennen salista poistumista. Väitöskirjan arvostelu Kun väitöskirja on julkisesti tarkastettu, antaa/antavat vastaväittäjä/t kirjallisen lausuntonsa yksikölle. Vastaväittäjän tulee lausunnossaan ilmoittaa, ehdottaako hän väitöskirjan hyväksymistä, sekä tehdä ehdotus siitä annettavaksi arvolauseeksi. Ennen väitöskirjan arvostelua yksikön johtokunnan väitöstilaisuuteen määräämä kustos esittää kirjallisen arvionsa väitöstilaisuuden kulusta. Kustos tai hänen tilalleen arvostelutoimikuntaan nimetty henkilö toimittaa yksikölle arvostelutoimikunnan perusteleman arvolauseehdotuksen. Jos arvostelutoimikunnan jäsenen mielipide eroaa muiden mielipiteestä, se kirjataan toimikunnan arvolause-ehdotukseen. Arvolause-ehdotuksen allekirjoittavat kustos tai hänen tilalleen arvostelutoimikuntaan nimetty henkilö ja arvostelutoimikunnan ulkopuolinen jäsen. Lausunnot on toimitettava jatkotutkintoasioista vastaavalle henkilölle kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta. Väitöskirjan hyväksymisestä ja annettavasta arvolauseesta päättää yksikön johtokunta. Vastaväittäjän lausunto ja arvostelutoimikunnan arvolause-ehdotus toimitetaan väitöskirjan tekijälle viimeistään neljä (4) päivää ennen sitä yksikön johtokunnan kokousta, jonka asialistalla väitöskirjan arvostelu on. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus lausuntoa ja arvolause-ehdotusta koskevan vastineen antamiseen. Vastineen antamista varten väitöskirjan tekijällä on oikeus pyytää arvostelun siirtämistä johtokunnan seuraavaan kokoukseen. Väittelijä voi tehdä yksikön johtokunnalle oikaisupyynnön väitöskirjansa arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Väitöskirjan arviointi Väitöskirjassa nimensä mukaisesti väitetään jotakin jollakin perusteella. Yksikön hyväksymän määritelmän mukaan väitöskirjan tulee olla itsenäinen omaan tutkimukseen perustuva tieteellinen tutkimus. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa sekä osoittaa kriittistä ajattelua, oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, metodien hallintaa ja soveltamiskykyä. Tutkimuksen on oltava tieteellisesti rehellistä ja täytettävä tutkimuseettiset normit dokumentoinnissa, viittauksissa, suhteessa muihin tutkimuksiin ja mahdollisissa koeasetelmissa. (ks. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002.)
Väitöskirjaa arvioidaan seuraavin kriteerein: Aihevalinta, tutkimusongelma, tehtävän rajaus ja tutkimuskysymykset: Aiheen tulisi olla informaatioarvoltaan merkittävä. Toisaalta tehtävä tulee rajata tarkoituksenmukaisesti; väitöskirjan ei tarvitse olla elämäntehtävä. Tulosten ja johtopäätösten merkittävyyttä tulisi arvioida seuraavilla kriteereillä: missä määrin tuodaan esille uusia ajatuksia tai oivalluksia, kuinka tutkimuskysymysten esittämät ongelmat on ratkaistu, väittelijän havaintojen laatu, sekä mahdolliset parannukset havaintojen tarkkuudessa Aiemman tutkimuksen huomioiminen: Tutkimuksen tulee olla mielekäs jatko aiempaan keskusteluun tai kokonaan uusi keskustelunavaus. Aiempi tutkimus on siis huomioitava, mutta sitä ei pidä toistaa sellaisenaan. Käsitteellinen selkeys, määritelmät ja aiheen teoreettinen hallinta: Keskeiset käsitteet on määriteltävä selkeästi. Aihetta koskeva teoria on hallittava. Käytetyt menetelmät: Tutkijan on esiteltävä menetelmänsä ja perusteltava niiden käyttö. Arvioitaessa tutkimusta tarkastellaan väittelijän tutkimuksen tasoa: kuinka huolellisesti tutkimus on tehty, minkälaisia ja kuinka asianmukaisia ja korkeatasoisia menetelmiä tutkimuksessa on käytetty, sekä sitä, onko kehitetty mahdollisia uusia menetelmiä ja miten niitä on sovellettu tutkimukseen. Aineisto: Aineiston on oltava laadullisesti aiheen kannalta relevanttia ja määrällisesti riittävää. Tulosten esittely ja johtopäätökset: Tulosten ja johtopäätösten merkitystä tieteellisenä edistysaskeleena ei tule liioitella, mutta ei myöskään vähätellä. Analyysin on oltava johdonmukaista ja eri näkökulmat huomioivaa. Lisäansioiksi voidaan katsoa mielenkiintoiset jatkotutkimusavaukset ja tutkimuksen yhteiskunnallinen merkittävyys. Muotoseikat: Esityksen on oltava rakenteeltaan johdonmukainen ja kieliasultaan selkeä. Ajatus ei saa jäädä informaatiotulvan alle. Kriittinen ote: Tutkijan tulee olla kriittinen suhteessa aiempaan tutkimukseen, teorioihin, menetelmiin, aineistoon, lähteisiin ja oman työn tieteelliseen merkitykseen. Toisin sanoen, hyvä tutkimus on omaperäinen ja itsenäinen. Väitöstilaisuus: Arvioinnissa otetaan huomioon myös väittelijän menestyminen väitöstilaisuudessa opinnäytteensä puolustajana
Väitöskirjan arviointiasteikko Hyväksytyn väitöskirjan lopullisessa arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Approbatur: Työssä on vakavia puutteita, mutta se täyttää sekä yksikön määritelmän väitöskirjoille että eettiset normit (ks. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2002.) Lubenter approbatur: Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Non sine laude approbatur: Työssä on arviointikriteerien valossa selkeitä puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Cum laude approbatur: Työ on hyvä normaalisuoritus. Työ on käsitteellisesti ja kielellisesti selkeä. Sen tutkimusongelma, metodit ja lopputulokset on hyvin perusteltu ja se perustuu relevanttiin aineistoon. Työn erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita. Magna cum laude approbatur: Työssä on arviointikriteerien valossa selkeitä ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Eximia cum laude approbatur: Työssä on arviointikriteerien valossa useita huomattavia ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Laudatur: Aiheensa puolesta kunnianhimoinen työ on kaikkien keskeisten arviointikriteerien valossa erityisen ansiokas. Todistus filosofian tohtorin tutkinnosta Kun kaikki yksikön määräysten ja opintosuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu, opiskelijan on haettava yksiköltä todistusta filosofian tohtorin tutkinnon suorittamisesta. Kirjallinen hakemus, josta ilmenevät vahvistetun opintosuunnitelman mukaiset opintosuoritukset ja ote opintosuoritusrekisteristä toimitetaan jatkotutkintoasioista vastaavalle henkilölle. Todistushakemusta jätettäessä on opintosuoritusrekisterissä oltava kaikki suoritusmerkinnät. Tohtorin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkimuksen nimi ja siitä annettu arvolause sekä tieteenala, johon väitöskirja aiheeltaan kuuluu. Myös muut opinnot merkitään tutkintotodistukseen, jos ne muodostuvat opetussuunnitelman mukaisista opinto-kokonaisuuksista. Ote opintosuoritusrekisteristä on tutkintotodistuksen virallinen liite, josta tutkintoon sisällytetyt opinnot ilmenevät.
Ohjeet lisensiaatin tutkintoa varten Lisensiaatintutkimus Lisensiaatin tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus, jossa opiskelijan tulee osoittaa hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaansa sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatin tutkintoa varten vaadittava tutkimus voi olla yhtenäinen käsikirjoitus. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös vähintään kaksi (2) vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua tai vertaisarvioidussa julkaisussa julkaistavaksi hyväksyttyä käsikirjoitusta ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niistä osoitettavissa. Lisensiaatintutkimus kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi tai yksikön johtajan suostumuksella jollakin muulla kielellä. Ilman yksikön johtajan lupaa voidaan lisensiaatintutkimus kirjoittaa sillä kielten tohtoriohjelman kielellä (englanti, ranska, saksa, venäjä), jota tutkimus koskee. Lisensiaatintutkimuksen tekijän on toimitettava yksikön johtokunnalle kielentarkastajan (esimerkiksi syntyperäisen lehtorin) lausunto käsikirjoituksen/ yhteenvedon (artikkeliväitöskirja) kieliasusta, ellei tutkimus ole siltä kielten tohtoriohjelman alalta (englanti, ranska, saksa, venäjä), jolla tutkimus on kirjoitettu, siis esimerkiksi jos venäjän kielen ja kulttuurin alan lisensiaatintutkimus kirjoitetaan englannin kielellä. Lausunto on toimitettava käsikirjoituksen jättämisen yhteydessä. Suomenkieliseen lisensiaatin tutkimukseen on liitettävä lyhyt (2 3 sivua) englanninkielinen tiivistelmä ja vieraskieliseen lisensiaatin tutkimukseen suomenkielinen tiivistelmä. Julkisessa tarkastuksessa on käytettävä suomen kieltä tai kieltä, jolla tutkimus on kirjoitettu, tai muuta yksikön johtajan hyväksymää kieltä. Tutkimukseen on liitettävä erillinen yhden sivun pituinen tiivistelmä, jossa tulee esittää tutkimusongelma, tutkimusaineisto, keskeiset tutkimusmenetelmät sekä tärkeimmät tutkimustulokset ja tekijän näiden pohjalta esittämät toimenpidesuositukset. Tiivistelmä kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä. Mikäli tutkimuksen tekijä ei halua tiivistelmää julkaistavan, se tulee mainita tiivistelmässä. Lisensiaatintutkimusta koskevat ohjeet ovat kirjaston verkkosivulla http://www.uta.fi/kirjasto/julkaiseminen/pro_gradu.html. Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen Lisensiaatintutkimus jätetään tarkastusta varten yksikön jatkokoulutusasioista vastaavalle henkilölle kolmena kansioituna kappaleena. Yksikön johtaja määrää tutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee antaa tutkimuksesta perusteltu kirjallinen lausunto arvolause-ehdotuksineen. Lisensiaattiseminaari Kun johtaja on määrännyt lisensiaatintutkimuksen tarkastajat, järjestetään tarkastusprosessiin kuuluva julkinen lisensiaattiseminaari, jossa ainakin toisen tarkastajista tulee olla läsnä. Seminaarissa tutkimuksen tekijälle annetaan tilaisuus suullisesti vastata tutkimuksesta tehtäviin huomautuksiin. Tilaisuudessa pidettävä pöytäkirja toimitetaan johtokunnan jäsenille yhdessä virallisten tarkastajien lausuntojen kanssa. Tarkastajien lausunnot toimitetaan tutkimuksen tekijälle vähintään neljä (4) päivää ennen johtokunnan kokousta, jonka esittelylistalla tutkimuksen arvostelu on. Samalla tutkimuksen tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnosta. Vastineen antamista varten tekijällä on oikeus pyytää asian siirtämistä johtokunnan seuraavaan kokoukseen.
Lisensiaatintutkimuksen arvostelu Lisensiaatintutkimuksen arvostelee ja siitä annettavasta arvolauseesta päättää johtokunta. Oppialan professori voi halutessaan antaa tutkimuksesta oman perustellun arvolause-ehdotuksensa. Opiskelija voi tehdä johtokunnalle oikaisupyynnön lisensiaatin-tutkimuksensa arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lisensiaatintutkimuksen arviointiasteikko Lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään asteikkoa approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Arviointikriteerit ovat soveltuvin osin samat kuin väitöskirjan arvioinnissa. Tutkintotodistus filosofian lisensiaatin tutkinnosta Kun kaikki määräysten ja opintosuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu, opiskelijan on haettava yksiköltä todistusta filosofian lisensiaatin tutkinnon suorittamisesta. Kirjallinen hakemus, josta ilmenevät opintosuunnitelman mukaiset opintosuoritukset toimitetaan yksikön jatkotutkintohallinnosta vastaavalle henkilölle. Todistushakemusta jätettäessä on opintosuoritusrekisterissä oltava kaikki suoritusmerkinnät. Lomakkeita todistuksen hakemista varten saa yksikön verkkosivuilta. Lisensiaatin tutkinnosta annettavaan todistukseen kirjoitetaan tutkinnon pääaine, tutkimuksen nimi ja siitä annettu arvolause.