SITRAN ERA-OHJELMAN TUTKIMUSSTRATEGIA; SELVITYS JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEISTÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDELLE

SITRAN ERA-OHJELMAN TUTKIMUSSTRATEGIA; SELVITYS JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEISTÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDELLE Annika Mäyrä

SISÄLTÖ SITRAN ERA-OHJELMAN TUTKIMUSSTRATEGIA; SELVITYS JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEISTÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDELLE Tausta lyhyesti.. 1 1. Tutkimusalueet, joihin elintarvike SHOK 1-3 kohdennettaisiin.. 2. Strategisen huippuosaamisen keskuksen = SHOK:in 3 perustaminen. SHOK vai joku muu rakenne elintarviketeollisuudessa. 4 Mikä on SHOK?... 4 SHOK kriteerejä 5 Metsäklusteri esimerkkinä.. 6-8 Mitä SHOK edellyttäisi elintarvikeyrityksiltä. 8 Yhteenveto yritysjohtajien haastatteluista 9 Terveys ja hyvinvointi SHOK.. 10-11 Muut rakenteet, joita Tekes rahoittaa 11-12 Yhteenvetona. 12 Suositukset.. 13-16 Ryhmät/jäsenet 17-18

1 (20) SITRAN ERA-OHJELMAN TUTKIMUSSTRATEGIA; SELVITYS JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEISTÄ ELINTARVIKETEOLLISUUDELLE Tausta lyhyesti Sitran ERA-ohjelman sisällä valmisteltu tutkimusstrategia esiteltiin toukokuussa 2007 elintarviketeollisuudelle. Strategia on esitetty Suomi kilpailukykyinen terveellisen ravitsemuksen huippuosaaja julkaisussa. Oleellisena osana strategiaa ovat: 1) Tutkimusalueet, joihin elintarvikealan SHOK kohdennettaisiin (3 valittua aluetta) 2) Strategisen huippuosaamisen keskuksen SMARTFOOD Oy:n perustaminen Tutkimusstrategiaa olivat rakentamassa tutkimuslaitosten, yritysten ja Tekesin asiantuntijat. Lisäksi kaupallinen ryhmä (teollisuuden markkinoinnin ja kaupan edustus) seurasivat työn edistymistä. Liite 1. 1. TUTKIMUSALUEET, JOIHIN ELINTARVIKE SHOK KOHDENNETTAISIIN Asiantuntijaryhmän (T&K tiimi) työ keskittyi tutkimusalueiden määrittelemiseen. Perusteeksi kolmelle alueelle olivat, joista ryhmä oli yksimielinen(analyysin + kansanterveydellisen tärkeyden perusteella): Suomi on ko. alueilla jo edelläkävijä kansainvälisesti etumatkaa on olemassa Tuotteistukset ja kansainvälisestä liiketoiminnasta on jo hyviä esimerkkejä Ravitsemustieteen ja lääketieteen huippuosaaminen Suomessa on pohjana jatkotutkimuksille Tutkimuksen tulee olla esikilpailullista perustutkimusta josta elintarvikeyritykset pystyvät edelleen itse kehittämään tuotteita Yhteisiksi kehitysalueiksi valittiin: 1. Ravitsemuksen ja ravinnon komponenttien vaikutus sydän- ja verisuonitauteihin. Esimerkkinä vahva osaaminen alueella ja olemassa oleva tuotteistus elintarvikkeissa sekä kansainvälinen menestys (stanolit ja sterolit kolesterolin alentajina).

2 (20) 2. Ravitsemuksen ja erityisesti probioottien/prebioottien vaikutus suoliston hyvinvointiin/immuniteettiin. Esimerkkinä Suomen edelläkävijyys suoliston mikrobiston tutkimuksessa ja tuotteistuksessa sekä jo kansainvälinen menestys (Gefilus, laktoosittomuus, kuidut). 3. Ravitsemuksen ja ruuan komponenttien vaikutus painonhallintaan (lihavuus, diabetes) uutena kehitysalueena. Perusteena jo käynnistetty laaja tutkimus kuitujen, rasvan ym. vaikutuksista painonhallinnassa ja tuotteistus. Suomi edelläkävijä esim. vähärasvaisissa tuotteissa, rukiin ja kauran kuidun sovelluksissa. Kansanterveydelliset perusteet ko. tuotteiden kehittämiseksi ja tutkimukselle ovat selvät. Suomen tilanne näkyy seuraavassa kuvassa 1. Kansainvälisesti tilanne länsimaissa on vähintään yhtä huolestuttava (taulukko 2.). Elintarvikkeilla ja hyvällä ravitsemuksella pystytään vaikuttamaan ko. ongelmiin. SYDÄN- J A VE RISUONITAUDIT: +1 9% Korkea kolesteroli Korkea verenpaine YLIPAINO: +1 2% BMI >30 Arvioitu kasvu vu-% 2003 201 3 Diagnosoitu (todellinen n.70% ) Diagnosoitu (todellinen n.70% ) +1 8% +1 8% BMI >25 Diabetes Osteoporoosi Suolisto-ongelmat +70%! +20%!? 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 % työväestöstä (< 65-vuotiaat)

3 (20) Kuva 1. Suurimmat kansanterveydelliset ongelmat Suomessa (KTL) RYHMÄ SUOMESSA EUROOPASSA TULEVAISUUDESSA Ylipainoiset 2 milj. 260 milj. / Verenpaine koholla 935 000 130 milj. ± / ± Veren rasva-arvot koholla 650 000 140 milj. ± / ± Diabeetikot 180 000 32 milj. / Osteoporootikot 400 000 53 milj. / Ummetus 0,1 1 milj. 14 189 milj. / Ärtynyt suoli 780 000 105 milj. / Ruoka-aineallergiset 65 000 160 000 28 milj. / Laktoosi-intolerantikot 26 000 52 000 7 70 milj. ± / ± Keliaakikot 20 000 3,5 7 milj. / Kasvisruokailijat 200 000 12 milj. / Taulukko 2. Eri ruokavalioita noudattavien henkilöiden arvioitu lukumäärä Suomessa ja Euroopassa vuonna 2006 ja arvioidut kehityssuunnat ( = kasvaa, = kasvaa rajusti, ± = pysyy samana). Tutkimusalueina jokainen näistä kolmesta alueesta on monitieteinen, jolloin tulee yhdistää lääketieteen, ravitsemustieteen, elintarviketeknologian ja erilaisten erotusteknologioiden osaaminen. Mekanismien ja uusien vaikuttavien ainesosien löytäminen ja niiden tuotteistus on perus- ja riskitutkimusta, jolle aikajänne on 5-10 vuotta sovelluksista riippuen. 2. STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKUKSEN = SHOK:in PERUSTAMINEN Sitran ERA-strategiassa esitetään strategisen huippuosaamisen keskuksen perustamista elintarviketeollisuudelle. Sitran ERA-ohjelman henkilöstö vastasi neuvotteluista ko. rakenteen hyväksyttämisen (KTM), rahoituksen (TEKES) ja yritysten kanssa. Muista vaihtoehdoista asiantuntijaryhmä ei keskustellut. Tässä selvityksessä on tarkoitus pohtia SHOK:in rinnalle muita vaihtoehtoja, koska SHOK-esitys ei ole saanut varauksetonta kannatusta pikemmin päinvastoin. Kaupan ketjujen mukanaolo SHOK-rakenteessa on vaikea perustella. Kauppa ei ole valmis rahoittamaan perustutkimusta ja sen rooli kaupallistajana on kaukana SHOK:in perusajatuksesta. Jätän siten kaupan käsittelyn jatkossa ulkopuolelle.

4 (20) SHOK vai joku muu rakenne elintarviketeollisuudessa Mikä on SHOK? Tiede ja teknologianeuvoston päätöksen (kesä 2006) mukaan Suomeen tulisi selvittää/perustaa 5 strategisen huippuosaamisen keskittymää: 1. Energia ja ympäristö 2. Metallituotteet ja koneenrakennus 3. Metsäklusteri 4. Terveys ja hyvinvointi (elintarvikealue on kirjattu sisältyväksi tähän) 5. Tieto- ja viestintäteollisuus ja palvelut 6. Muut alueet, jos kriteerit täyttyvät Keskittymien käynnistämiseen tähtäävät keskustelut on aloitettu Tekesin ja Suomen Akatemian toimesta. Samanaikaisesti näiden viiden keskittymän lisäksi aloitettiin Sitran toimesta v. 2006 oman elintarvikealan SHOK:in rakentaminen. Tiede- ja teknologianeuvoston mukaan SHOK:lta edellytetään statuksen ja rahoituksen saamiseksi: Tiede- ja teknologianeuvoston kansallinen strategia SHOK:ien perustamiseksi 30.6.2006: Suomeen tulee luoda kansainvälisesti näkyviä ja kiinnostavia tutkimusyksiköitä, T&K- ja innovaatiokeskittymiä ja ohjelmia Keskittymien tavoitteena on edistää kasvua, uudistumista ja työllisyyttä Tavoitteena kohdentaa T&K resursseja uudella tavalla, suuremmassa mittakaavassa Keskittymän elementit: T&K ohjelmat Keskittymä Kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt Osaamiskeskukset SHOK:in tulee olla kansainvälisesti korkeatasoinen ja kilpailukykyinen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta.

5 (20) Strategisen huippuosaamisen keskittymät tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustuloksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä yhteistyötä keskenään. Joko yhdessä paikassa tai verkottuneesti toimivissa keskittymissä toteutetaan yritysten ja tutkimusyksiköiden yhdessä määrittelemiä tutkimussuunnitelmia. Siten keskittymät ovat sovelluslähtöisiä ja monitieteisyyttä tukevia. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat toimintapa, jolla vaikutetaan uusien ja nykyisten rahoitus-, henkilö- ja muiden resurssien kohdistamiseen yritysten kannalta tärkeisiin kohteisiin. SHOK kriteerejä: Keskittymä perustuu yhden tai useamman vahvan ytimen ympärille ja luo mahdollisuuksia eri alojen osaamisen yhdistämiselle uusia avauksia 5-10 v. säteellä Huomattava osa rahoituksesta tulee tutkimus- ja teknologiaohjelmien kautta. Tekesin mukaan n. 50% olisi yritysrahoitteista Osaamiskeskusohjelmat verkottuvat alueellisesti SHOK:iin Verkottuminen muiden maiden SHOK:hin tutkimuksen kansainvälistämiseksi Metsäteollisuuden SHOK:lle on myönnetty status. Metsäteollisuuden T&K investointi on 200 m /v ja SHOK:in volyymi tulee olemaan n. 40-50 m. Tekes rahoittaa noin puolet ko. SHOK:in toiminnasta. Elintarvike SHOK:in arvioitu kokonaisvolyymi olisi n. 15m /vuosi, josta Tekes rahoittaisi 50% eli n. 7,5m ja yritykset saman (ERA-ohjelman elintarvike SHOKlaskelmassa oletettu 70-80%, joka on Tekesin mukaan liian korkea).

6 (20) Metsäklusteri esimerkkinä Metsäklusterin synnyttäminen on kestänyt lähes 4 vuotta. v. 2004 Yritykset aloittavat hankkeen tutkimuksen koordinoimiseksi (KCL + VTT) v. 2005 Kuvataan yhteinen VISIO 2030 v. 2006 Päätetään SHOK:in rakentamisesta ja Suomen Metsäklusteri Oy:n tutkimusstrategian rungosta v. 2008 Ohjelma käynnistyy ja hallitus päättää ohjelmista ja rahoituksesta Metsäklusterin toimintamalli on kuvattu seuraavassa kuvassa Metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymän toimintamalli Keskittymä A, B Forest Industry Future Strateginen Kumppani Esim. VKL Kansainvälinen yhteistyökumppani Yritys Tutkimusorg. Yritys T&K&Iohjelma 1,2,3 LTY VTT Andritz Myllykoski Metso Metsäklusteri Oy UPM Ciba Metla Stora-Enso Kemira M-ryhmä KCL Tamfelt ÅA JY TKK Virtuaali tutkimusorganisaatio Tieteen Huippuyksikkö Spin-off yritykset DM xxxxxx 06-2006 Copyright Tekes Metsäklusterissa operatiivisesta toiminnasta vastaa Hallitus, jossa osakkaiden edustajat. Hallitus päättää tutkimusohjelmista ja niiden rahoituksesta Tutkimusvaliokunta, joka suunnittelee ja valmistelee tutkimusohjelmat Toiminnasta vastaa toimitusjohtaja + 3-5 henkilön ryhmä

7 (20) Metsäklusterin keskittymän ohjelmarakenne voidaan kuvata seuraavasti Strategisen huippuosaamisen keskittymä OHJELMAT ROADMAPI T TEEMA 1: T&K-ohjelma 1 HANKETYYPIT Strateginen perustutkimus Soveltava tutkimus Kehitystyö ja pilotointi Yritykset ja yrityskonsortiot TEEMA 2: T&K-ohjelma 2 TEEMA n: T&K-ohjelma n RAHOITUS SA Tekes EU Korkeakoulut Tutkimuslaitokset Klusteri Oy Kokonaisrahoitusmalli! Tekes EU Tutkimuslaitokset Korkeakoulut Yritykset Klusteri Oy Yritykset Tekes Riskirahoittajat DM 284215 04-2007 Copyright Tekes Identifioidut tarpeet, jotta Metsäklusteri SHOK tuottaa innovaatioita: Yritysten pitkäjänteinen sitoutuminen Hyvät tutkimuksen ohjausmekanismit; oikeat painopistevalinnat, tuloksellinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Ennakkoluulottomuutta tutkimushankkeiden valinnassa Avoimuutta Ohjelmissa laajaa yhteistyötä yli klusterirajojen Tärkeä saada mukaan asiakastoimialoja edustavia yrityksiä sekä tutkimusryhmiä sisäpiirin ulkopuolelta jo ohjelmien suunnitteluvaiheessa Vahva kansainvälinen yhteistyö, osaamisen hankinta muista maista Hyödyntämällä FiDiPro-ohjelmaa Osallistumalla EU-hankkeisiin Kahdenvälisillä yhteistyösopimuksilla tärkeiden yhteistyötahojen kanssa Hyvät mekansismit arvioida ohjelmien tulosten liiketoimintapotentiaali ja siirtää tulokset olemassa oleviin tai uusiin yrityksiin edelleen kehitettäviksi

8 (20) Mitä SHOK edellyttäisi elintarvikeyrityksiltä? Koska SHOK statuksen saaminen edellyttää kovan tason kansainvälisen tutkimuksen sisällyttämistä ohjelmaan, on yritysten: 1. Sitouduttava rahoitukseen pitkällä aikavälillä (noin 5v.). Tämä edellyttää yrityksessä lisäinvestointia T&K:hon, koska SHOK ei korvaa olemassa olevaa tuotekehitystä yrityksissä. 2. Yritysten sisällä tulisi olla asiantuntijoita, jotka pystyvät hyödyntämään tutkimustuloksia yrityksen omassa T&K:ssa. Tämä edellyttää lisäinvestointeja monissa yrityksissä omaan T&K:hon. 3. SHOK:n toiminta perustuu osakasyritysten yhdessä hyväksymään ja suunnittelemaan perustutkimukseen. Yhdessä tekemisen kulttuuri toimialojen sisällä ja eri toimialojen välillä ei ole vahva elintarviketeollisuudessa. Onko SHOK liian vaativa ja laaja hanke kulttuurin muovaamiseksi? Toimivan SHOK:in edellytys olisi yhteisen kiinnostavan tutkimusaiheen löytäminen, josta jokainen toimiala löytäisi oman tuotteistusmahdollisuutensa. 4. Onko Suomen elintarviketeollisuudessa tarpeeksi monta yritystä, jossa tutkimus ja kehitystyö kattaa tutkimusprojekteja yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa? Pääosin tehdään lyhyen tähtäimen tuotekehitystä, joka ei edellytä monen vuoden tutkimuspanostuksia. Haluaako elintarviketeollisuus suunnata kehitystoimintaansa enemmän tutkimuspainotteiseksi noin 5 vuoden aikajänteelle? Minkä kokoiseen rahoitukseen yritykset voivat sitoutua? Löytyykö yhteiset kiinnostavat tutkimushankkeet, jotka täyttävät kansainväliset kriteerit ja joita eri toimialat voivat hyödyntää?

9 (20) Yhteenveto toimitusjohtajien haastatteluista (Anu Harkki, kesäkuu 2007) Sitran touko-kesäkuussa toteuttamien toimitusjohtajien haastattelujen perusteella voidaan todeta, että sekä SHOK:in rakenne, organisoituminen, rahoitus, kilpailijoiden yhteistyö ja aihealueet ovat epäselviä, eikä niitä ole pystytty riittävästi fokusoimaan. Seuraavat muutamat kommentit antavat kuvan epäilyistä ja tilanteen epäselvyydestä: Haastatellut yritysjohtajat (13): Suurimmat haasteet SHOK konseptissa Kuinka ja minkälainen SHOK pitäisi rakentaa? Onko ylipäätään mahdollinen konsepti? Ja realistinen tavoite? Summat pelottavat voisi olla aluksi merkittävästi pienempi ETL:n työvaliokunnan kyllä-ei keskustelu on liian yksipuolista Jos yhteensä 3-5 hanketta niin joillekin osakkaille ei tarjolla mitään Suunta jo määrätty osakkailla ei sananvaltaa toiminnan suuntaamisessa Elintarvikealalla ei keskinäistä riippuvuutta alihankintaa kuten metsässä ja elektroniikassa Rahoitusosuus yritykselle liian iso Valio ja Raisio edellä muita kovin erilaisia yrityksiä Innovaatioiden kaupallistaminen on pullonkaula Onko olemassa valmis kanava monistaa SHOK:stä saatava hyöty? Sairaus-lähtöinen fokus saattaa olla suomalaisen markkinan kysyntään reagointia Pelisäännöt Yhteisrahoitteisia hankkeita ei ole helppo synnyttää Tärkeimmät tavoitteet SHOK:in toiminnalle: Kaupallistamisen innovaatiot Huippuosaamisen kehittäminen HKKK-yhteistyö: markkinoinnin osaamisen kehittäminen Koulutuksen turvaaminen opiskelijoiden rekrytointi Alalle lisää liikevaihtoa Suomessa kehitettyjä ingredienttejä Sovellusten tulisi sopia sekä koti- että ulkomaisille markkinoille viennin kehittäminen Yritysten välinen luonteva yhteistyö Ala- tai sektorikohtaiset hankkeet: suunnannäyttäjiä SHOK ei ole toimitusjohtajien TOP 20 listalla!

10 (20) Terveys ja hyvinvointi SHOK on rakentumassa syksyn 2007 aikana Tiede ja teknologianeuvosto nimesi päätöksessään yhdeksi SHOK-keskittymäksi terveyden- ja hyvinvoinnin. Tämän SHOK:in selvitys on parhaillaan menossa Tekesissä. Alue kattaa esim. lääketeollisuuden, diagnostiikan, terveydenhoitoalan palveluineen ja siihen on myös sisällytetty alustavassa esityksessä terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehitys edellyttää lääketieteellistä kliinistä tutkimusta ja näiden erikoistuotteiden kehitys istuu loogisesti teemaan terveys ja hyvinvointi alle. Sekä Valion (Tiina Mattila-Sandholm) että Orionin strategiajohtaja Aino Takala kannattavat terveysvaikutteisten elintarvikkeiden sisällyttämistä terveys ja hyvinvointi SHOK:in tutkimusohjelmaan. T&H SHOK:in sisältö on hahmottumaton ja yrityksiä haetaan mukaan erittäin leveällä pensselillä. Vasta 2007 lopussa tämän SHOK:in rakenne ratkeaa ja myös mihin se tulee keskittymään tai tullaanko ylipäätään ko. SHOK:ia rakentamaan. Keskustelin Niilo Saranummen kanssa eräänä ideana siirtää em. elintarvike SHOK:ssa esitetyt kolme kansanterveydellistä aihealuetta punaiseksi langaksi terveys ja hyvinvointi SHOK:in, jolloin rakenteen runko voisi olla seuraava: Terveys ja hyvinvointi SHOK: Tutkimusteemoiksi suurimmat kansanterveydelliset ongelmat yhdistettynä ikääntymiseen Sydän- ja verisuoni terveys Suoliston Terveys & immuniteetti Metabolinen oireyhtymä Tutkimuslaitokset Yritykset Ikääntyminen KTL Lääketeollisuus Elintarviketeollisuus - terveysvaikutteiset IT FIMM Diagnostiikka - itsekontrollimenetelmät - Uudet, palveluratkaisut ym. Yliopistot Tutkimusryhmät

11 (20) Tällä rakenteella elintarvikkeiden tutkimus, joka oli ajatuksena sisällyttää elintarvike SHOK:iin siirtyisi terveys ja hyvinvointi SHOK:in sisään. Muut rakenteet, joita TEKES rahoittaa Tekes tekee sisältölinjauksensa pitkälle aikavälille syksyn 2007 aikana. Linjauksen klusterit tulevat todennäköisesti olemaan samat kuin SHOK:ien 5 määriteltyä aihealuetta. Elintarvikkeet sisältyvät linjauksissa terveys ja hyvinvointi alueeseen. SHOK:ien rahoitus ohjautunee osittain Tekesin ja Suomen Akatemian kautta. SHOK:ien rinnalla Tekesillä on tulevaisuudessa myös teknologiaohjelmia. Eli vastaavien kuin esim. Elintarvike ja terveys ohjelma 2000-2004. Teknologiaohjelmat täydentävät SHOK:ien aihealueita kohdentamalla rahoitusta ja ohjelmapalveluja SHOK:ien ulkopuolisille keskeisille alueille: Tekes sisältölinjaus 2007 5 aihealuetta tiivistettynä SHOK-alueisiin (n. 50% Tekesin rahoituksesta SHOK-alueisiin) Ohjelmat Samoilla sisältöalueilla kuin SHOK:it eli tukevat laajemmin aihealueita Pääosin yritysvetoisia hankkeita Muut ulkopuolella aihealueiden olevat hankkeet eli vapaa, kysyntälähtöinen projektirahoitus Tekes on rahoittanut v. 2006 elintarviketeollisuutta 13 m :lla, joka on suurin rahoitus koskaan. Tästä summasta suurin osa kohdennettu tuotekehitysprojekteihin (pienempi osa tutkimukseen). Kahdenkymmenen julkisen tutkimuksen hankkeisiin haettiin rahoitusta, mutta vain yksi hyväksyttiin rahoitettavaksi. Syynä oli yritykset eivät sitoutuneet 2-3 vuodeksi!

12 (20) Ohjelmat ja SHOK:it eroavat toisistaan seuraavasti: OHJELMAT: Verkosto muotoinen hanke Yksittäisten yritysten yksittäisiä hankkeita sisältävä Tai useiden yritysten ja tutkimuslaitosten yhteisiä hankkeita sisältävä HUOM! Rahoitus ei ole loppumassa! SHOK:it: Pitkälle suunniteltu yhteinen kokonaisuus yritysmuotoinen ja yritysvetoinen Yhteinen tutkimussuunnitelma Korvaa osittain nykyisiä teknologiaohjelmia Osa Tekesin rahoituksesta ohjataan suoraan SHOK-statuksen saaville keskittymille (50% Tekesin rahoitusosuus) YHTEENVETONA: Tekes suhtautuu epäilevästi elintarviketeollisuuden mahdollisuuksiin muodostaa toimiva pitkäntähtäimen tutkimukseen perustuva oma SHOK Vastaava epäily on KTM:ssä Yritysten johto ja T&K:sta vastaavat suhtautuvat myös epäillen SHOK:in tarpeellisuuteen. Perustutkimuksen soveltamisen vaikeus ilmenee jo nykyisissä julkisten hankkeiden rahoituksessa. Yritykset eivät ole valmiita investoimaan 2-3 vuodeksi tutkimukseen SHOK edellyttää selkeää kaikkia toimialoja sitoututtavaa yhteistyötä, jonka vaatimusaste on oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä. Elintarviketeollisuuden T&K on kuitenkin tuotekehityspainotteista ja on suuri askel nostaa yritysten nykyiset T&K-valmiudet tutkimustuloksia hyödyntäväksi. Kaupan mukaan ottaminen SHOK:iin perustutkimuksen rahoittajaksi ei ole realistinen. Tekesin rahoitus elintarviketutkimukseen ei vähene/lopu vaikka SHOK:ia ei muodostu tälle alueelle. Tekes rahoittaa edelleen teknologiahankkeita SHOK:ien ulkopuolella, joista voidaan rakentaa laajoja verkostoja ja kahdenvälisiä luottamuksellisia hankkeita Elintarviketeollisuuden T&K panostusta on mahdotonta nostaa SHOK:in edellyttämälle tasolle nopealla aikataululla. SHOK edellyttäisi yritysten n. 5-10 m /v panostusta Tutkimuksen ja yhdessä päättämisen/tekemisen kulttuuria ei ole vielä tarpeeksi yli toimialojen, että SHOK onnistuisi 2008 alkaen Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehitysympäristöksi sopii terveys ja hyvinvointi SHOK

13 (20) Suositukset: Edellä esitetyn yhteenvedon pohjalta ehdotan seuraavaa: 1. Ei rakenneta elintarvikealueelle omaa erillistä strategisen huippuosaamisen keskittymää - ainakaan esitetyllä aikataululla (2008). Jos seuraavassa esitettävän yhteishankkeen jälkeen löytyy eväät SHOK:in kaltaiseen tiiviiseen yhteistyöhön, arvioidaan tilanne uudelleen n. 2010-2011. 2. Siirretään terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehitys terveys- ja hyvinvointi SHOK:in sisään ja keskitetään tutkimus siellä valituille aihealueille (sydän- ja verisuonitaudit, suolisto, metabolinen oireyhtymä). ETL seuraa ko. SHOK:in valmistelua kiinteästi ja pyrkii vaikuttamaan sen sisältöön terveysvaikutteisten elintarvikkeiden osalta. 3. SHOK:in sijasta luodaan painonhallinta teeman ympärille 5-vuotinen yritysten ja tutkimusyhteisöjen sopimuspohjainen konsortio, jossa osapuolet jakavat tekemiset ja sopivat hyödyntämisestä ja rakentavat teeman ympärille projektikokonaisuudet joihin haetaan Tekesin avustusta. Vetovastuu projekteissa on yrityksillä, jolloin hanke toimii painonhallinnan mini-shok:in omaisesti ja, jossa opetellaan yhteistä hallintomallia. 4. Painonhallinta tutkimus- ja teknologiahanke voi sisältää usean tason kehityshankkeita seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Perustutkimus ja menetelmäkehitysosio palvelee kaikkia yrityksiä yhteisesti. Sen sijaan tuote ja prosessikohtaiset kehityshankkeet rakennetaan yrityskohtaisesti. Osio A: Osio B: Osio C: Osio D: Kaikkia yrityksiä palveleva ravitsemus- ja menetelmätutkimusosio. Jokainen yritys hyödyntää tuloksia omalla toimialallaan. Perustutkimusosio, johon yritykset osallistuvat ja josta tuloksia odotetaan 4-5 vuodessa. Kansainvälisen yhteistyön (esim. USA) rakentaminen tutkimuksessa (Tekesin avustuksella). Yritykset seuraavat. Perustutkimuksen seuranta. Ei panostuksia hankkeen sisällä.

14 (20) Painonhallinta tutkimus- ja teknologiayhteishanke >50% suomalaisista lievästi ylipainoisia, n. 260 miljoonaa ylipainoista Euroopassa A. Ravitsemustutkimus Tutkimuksen hyödyntäminen elintarviketeollisuudessa Energia rav.aineiden opt. suhde Optimaalinen koostumus tuotteissa ruokavaliossa (rasva, proteiini, hiilihydr.) nykyisten tuotteiden optimointi Kylläisyyteen vaikutt. ainesosat Eril. liukoiset ja liukenemattomat kuidut Hiilihydraatit Rasvat Proteiinit Mineraalit ym. Mittarien kehittäminen Tutkimusmenetelmien optimointi erill. tuotepohjille (keskitetty tutkimusyksikkö) 1. Erilaisten ainesosien tuottaminen kaupallistettavaksi 2. Ainesosien hyödyntäminen eri toimialojen uusissa innovaatioissa Prosessitutkimus/kehitys toimialoittain 3. Yhtenäiset mittausmenetelmät Palvelun tuotteistus 4. Kehitettävien erikoistuotteiden yhteisbrändäys kansainväl. markkinoille (vrt. weight watchers) Aikajänne 3-6v.; yritysvetoinen B. Mikrobit painonhallinnassa - perustutkimus Suolistomikrobien vaikutuksesta Suolistoflooran ohjaaminen probiooteilla ja painonhallinnassa on viitteitä; prebiooteilla optimaaliseksi eri perustutkimus em. mikrobiryhmien tuotesovelluksissa vaikutuksesta tarvitaan Aikajänne >5v.; tutkimusvetoinen Pitkäntähtäimen perustutkimusosio C. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö, yhteistyöprojektit D. Tutkimusalueen seuranta, ei yritysten panostusta (Nutrigenomiikka) Lihavuuteen liittyvä geeniperimän ja Seuranta ko. tutkimusalueella ravinnon komponenttien vaikutukset Voi tuoda uusia ajatuksia ravintoaineiden Perustutkimusta pitkällä tähtäimellä suhteisiin ym. Mahdollisesti Terveys ja hyvinvointi SHOK:in sisällä oleva tutkimusalue?

15 (20) 5. Painonhallintahanke rakennetaan tavoitelähtöisesti yritysten näkökulmasta. Painotusalueille valitaan tutkimuskumppanit, joilta tutkimus tilataan ostotutkimuksena. Perustutkimuksen alue kohdennetaan suolistoflooran vaikutuksiin painonhallinnassa, jolloin Tekes voi käsitellä ko. projekteja julkisina hankkeina. 6. Hankkeessa rakennetaan valmiudet ingredienttien ja teknologian kaupallistamiseksi myös kansainvälisesti. Kaupallistamisen perusrakennetta kotimarkkinoiden ulkopuolelle kuvaa seuraava kaavio. Yritykset tuotteistavat sovellukset omissa tuotteissaan omalla kotimarkkinallaan. Hankkeen lopputuotteena oletetaan syntyvän ingredienttejä ja niiden käyttöön liittyvää prosessiosaamista sekä menetelmiä tuotteiden testaamiseksi. Näistä voidaan luoda uutta liiketoimintaa kansainvälisille markkinoille. Kun yritykset tuotteistavat sovellukset itse omalla markkinallaan, voitaisiin kotimarkkinan ulkopuolelle valita laajempia, yhteisiä tuoteperheitä (vrt. Weight watchers tuotteisto) yhteisiin kaupallisiin ponnistuksiin. Tutkimus Uusi liiketoiminta Painonhallinta aihealueena Yritys X oy, joka valmistaa tai valmistuttaa ingredientit ja lisensioi teknologiaa KV liiketoiminta Ingredientit Tuotteet valituille markkinoille (yhteiset toimenpiteet) Teknologian lisensiointi valituille markkinoille Tulosten kaupallistaminen kotimarkkinoiden ulkopuolelle 7. Näin suurena hankkeena on projektien hallinta ja tulosten hyödyntäminen koordinoitava tehokkaasti. Ehdotan, että mukaan tulevat yritykset muodostavat projektin hallituksen ja projektille valitaan (esim. puolipäiväinen) koordinaattori, joka vastaa tiedon ja tulostan viestinnästä tutkimusyksiköiden ja yritysten välillä. Koordinaattorin vastuualue on raamitettu seuraavassa:

16 (20) HALLITUS Hankkeeseen osallistuvat yritykset Yritys A Yritys B Yritys C Koordinaattori Tutkimusyksiköt Koordinaattori: Vastaa projektin Tekes hakemuksista Vastaa kahdenvälisistä tutkimusyritys projektien koordinaatiosta ja Tekesrahoituksista Vastaa tiedon siirrosta tutkimuksesta yrityksiin ja konsultoi sovellusten mahdollisuuksista Koordinoi perustutkimusosion ja informoi yrityksiä etenemisestä - systemaattinen raportointi ja asiantuntijapalvelu Koordinoi kansainvälistä yhteistyötä Koordinoi innovaatioiden suojaamisen

17 (20) Selvityksen pohjana: Ari Grönroos, Jussi Kivikoski, Tiina Mattila-Sandholm, Paula Nyberg, Niilo Saranummi, Aino Takala Erkki Virtanen, Selvityksen ohjausryhmä: Sampsa Haarasilta, Anu Harkki, Seppo Heiskanen, Heikki Juutinen, Tiina Mattila-Sandholm, Esko Pajunen, Bertel Paulig, Markku Raevuori, Tekes Tekes Valio KTM Tekes Orion KTM Fazer Sitra ETL ETL Valio Sinerbrykoff Paulig LTK ERA-tutkimuksen T&K tiimin keskustelut: Jouni Aalto, MTT Juha Ahvenainen, Sitra Pirjo Alho-Lehto Raisio Johanna Buchert, VTT Ari Grönroos, Tekes Anu Harkki, Sitra Katja Hatakka, Valio Marina Heinonen, Helsingin yliopisto Seppo Heiskanen, ETL Merja Leino, Atria Matti Leisola, TKK Tiina Mattila-Sandholm, Valio Marja Mutanen Helsingin yliopisto Hannu Mykkänen, Kuopion yliopisto Annika Mäyrä-Mäkinen, Verso Finland Sirpa Nuotio, Suomen Akatemia Esko Pajunen, Sinebrychoff Ossi Pastinen, TKK Pirjo Pietinen, Kansanterveyslaitos

18 (20) Kaisa Poutanen, Liisa Rosi, Eeva-Liisa Ryhänen, Seppo Salminen, Jaana Tapanainen, Matti Uusitupa, Leena Vestala, Risto Viskari, Kaupallistamistiimin jäsenet: Juha Ahvenainen, Anu Harkki, Annikka Hurme, Heikki Juutinen, Matti Kalervo, Markku Krutsin, Mikko Laavainen, Antti Lauslahti, Bertel Paulig, Liisa Rosi, Antti Sippola, VTT, Kuopion ETTK Sitra MTT Turun yliopisto/fff Finpro Kuopion yliopisto MMM Fazer Leipomot Sitra Sitra Valio ETL Kesko Atria Raisio HK Paulig Sitra SOK Haastatellut yritysjohtajat (13) (kesäkuu 2007, Anu Harkki,) Mikael Aro, Tj Sinebrychoff Oy Juha Gröhn, Tj Atria Suomi Oy (mukana Suomen liiketoiminnan Johtoryhmä) Bengt Hällsten, Tj Teriaka Oy Matti Karppinen, Tj Lännen Tehtaat Oy Pekka Laaksonen, Tj Valio Oy (siirretty syksyyn) Matti Lappalainen, Tj Vaasan & Vaasan Oy (Heikki Juutinen ja AH) Ilkka Mäkelä, Tj Saarioinen Oy Markku Numminen, Tj Fazer Leipomot Oy (mukana T&K-johtaja Sampsa Haarasilta) Pekka Pirinen, Paulig Oy Matti Rihko, Tj Raisio Oyj Kai Seikku, Tj HK-Scan Oyj Karsten Slotte, Vtj Fazer Oy Matti Tikkakoski, Tj Atria Oy (Heikki Juutinen ja AH) Markku Uitto, Tj Tradeka Oy