MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

Samankaltaiset tiedostot
FLORIAN SCHULZ / VISIONSOFTHEWILD.COM PÄIVÄTYÖKERÄYS että jää sulaa. together possible TM

SULAA HULLUUTTA. together possible TM ...KUN JÄÄ SULAA JA MUOVIROSKAT PÄÄTYVÄT MERIIN PÄIVÄTYÖKERÄYS

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

WWF-Hong Kong / WWF-Canon. WWF:n opetusmateriaali alakouluille

Staffan Widstrand / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

ILMASTONMUUTOS JA ARKTISET ELÄIMET

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Suojellaan yhdessä meriämme!

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

BIOTHERM WATER LOVERS JA SANNA ANNUKKA YHDISTIVÄT VOIMANSA MISSION BLUE -PROJEKTIN TUKEMISEKSI ARKTISELLA ALUEELLA

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Saimaan KUUTTI JA LUMIUKKO

Oikeanpuoleinen kuva: öljynjalostamo Skotlannissa

Mikä on elinympäristö?

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen

Mitä uutta Pariisin ilmastokokouksen jälkeen

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Ilmastonmuutos ja työelämä

Vapaaehtoiset öljyntorjuntaresurssina

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kalankasvatukseen Suomessa

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Sinilevä haitaksi vai hyödyksi?

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Saimaannorppa on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs samaan tapaan kuin esimerkiksi Australiassa asuvat kengurut.

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Yksi meri- monta käyttäjää- Monta ongelmaa

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Sisällysluettelo. Esipuhe 4. Tiivistelmä 5. Johdanto 6. Taustaa ilmastonmuutoksesta 8. Muutokset elinympäristöissä 11. Naali 14.

Luonnonolosuhteista lisäarvoa kotimaiselle kalalle (sisävesien muikku, silakka ja kasvatettu kirjolohi)

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Ilmatieteen laitos. eurooppalaisen ilmakehä- ja meriosaamisen edelläkävijä

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Arktiset tiedonlähteet

Barentsin alue muuttuu miten Suomi sopeutuu?

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

ITÄMERIHAASTEEN KAUDEN PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ HELSINGIN JA TURUN KOLMAS YHTEINEN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla

Itämeri meidän yhteinen meremme

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ajankohtaista merenhoidossa ja merten suojelussa

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä tarkoittaa, kuka tekee, mitä saatu aikaan? Ilmaston lämmetessä vedenkierto muuttuu

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Ilmastonmuutokset skenaariot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Suomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden sekä tuulipuiston hyljeselvitys Suomen Luontotieto Oy 37/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

FAKTAT M1. Maankohoaminen

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Kuva: Seppo Tuominen

Suomen Itämeren alueen strategia

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Transkriptio:

Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

Vastaus: molemmat tarvitsevat jäätä menestyäkseen PETER PROKOSCH / WWF PUOLUSTA VIILEITÄ LAJEJA! WWF:n Päivätyökeräys Itämeren ja arktisten merialueiden puolesta

MERVI KUNNASRANTA / WWF Otetaan torjuntavoitto yhdessä! Tulkaa mukaan puolustamaan Itämeren ja arktisen meriluonnon jäästä ja lumesta riippuvaisia lajeja.

MIKA LAUNIS / UM Suomi on arktinen maa. Arktinen alue lämpenee ilmastonmuutoksen takia noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin. WWF tekee koko kansainvälisen verkostonsa voimalla töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

SEPPO KERÄNEN / WWF Suojellaan Itämerennorppaa! Itämerennorpan pesintä ja imetys vaarantuvat, kun jäätä ja lunta ei ole riittävästi. Ilman lämpimän lumipesän suojaa kuutti voi paleltua tai jäädä petojen saaliiksi. Siksi ilmaston lämpeneminen on norpalle suuri uhka.

SARI NÄSÄLÄ / WWF Ainutlaatuisen upea kotimeremme Itämeri on herkkä ja haavoittuvainen meri, johon ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla. Lämpenevä vesi muuttaa eliöstön lajikoostumusta. Runsastuvat valumavedet rehevöittävät merta, mikä lisää esimerkiksi sinilevää kesäisin.

Mitä jää jäljelle? WWW.JSGROVE.COM / WWF Jääkarhujen koti sulaa Kylmillä, arktisilla alueilla elävä jääkarhu tarvitsee jäätä ravinnon hankkimiseen, sillä se saalistaa hylkeitä jään päältä. Kun jääpeite vähenee, joutuu nälkäinen jääkarhu suuntaamaan ravinnonhakumatkat maalle. Näin ollen ei-toivotut kohtaamiset ihmisten kanssa lisääntyvät.

PAUL NICKLEN / NATIONAL GEOGRAPHIC STOCK / WWF-CANADA Arktisten vesien jättiläinen Grönlanninvalas on maailman pitkäikäisin nisäkäs. Se voi elää yli 200-vuotiaaksi. Se on ainut hetulavalas joka elää koko elämänsä arktisilla merialueilla. Kun jääpeite pienenee, valaita uhkaa lisääntyvä meriliikenne ja sen aiheuttama melu sekä kasvava öljyonnettomuuden riski.

Jäässäkin on arvokasta elämää STAFFAN WIDSTRAND / WWF TERHI LIUHTO / WWF 1. Jään reuna-alueella elää runsas kasvi- ja eläinplanktonyhteisö. 2. Jäälevät elävät merijään alapinnalla sekä sen sisällä sulavesikanavissa. 3. Valtavat krilliäyriäisparvet laiduntavat jään alapinnassa kasvavia leviä. 4. Krillit ovat monien valaiden, hylkeiden, kalojen ja merilintujen pääasiallista ravintoa. Kun jäät sulavat, ravintoverkko ja elinympäristö järkkyvät. Tarvitaan lisää tutkimustietoa vaikutuksien ennustamiseen.

Yhdessä se on mahdollista! KLEIN & HUBERT / WWF Miten tukesi auttaa? Mitä WWF tekee merien pelastamiseksi: WWF:n kansainvälisesti tunnustettu työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: poliittinen vaikuttaminen, yritysyhteistyö ja kansalaisten kestäviin valintoihin vaikuttaminen. Itämeren ja sen lajien hyväksi tehtävä työ. Öljykatastrofiin varautuminen. WWF Suomen öljyntorjuntajoukkojen tietotaito arktisten merialueiden joukkojen käyttöön. Partioiden perustaminen estämään konflikteja ihmisten ja jääkarhujen kanssa. Seuranta ja tutkimus. Valasseurannan rahoitus oikeiden suojelutoimenpiteiden ohjaamiseksi ja tiedon lisäämiseksi.

Nyt on toimittava! JARI LUUKKONEN / WWF Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti KIITOS TUESTANNE! Ratkaisuja merien pelastamiseksi on. Tarvitaan yhteistä tahtoa ja toimintaa. Innostakaa muutkin mukaan WWF:n Päivätyökeräykseen! Apunne on erittäin arvokasta. Keräysaikaa on koko lukuvuosi. Verkkosivuiltamme löytyy lisämateriaalia ja tietoa. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: wwf.fi/paivatyokerays tai Sanna Björkman puh 050 597 0287 sanna.bjorkman@wwf.fi