PAKKAUKSET JA YMPÄRISTÖ Pakkausten hyötykäyttö Suomessa Reija Koistinen Pakkausalan peruskurssi 77 Majvik, Kirkkonummi 3.10.2013
MIKÄ ON MIELEKÄSTÄ? Tavoitteena on hyödyntää ja kierrättää jätteitä mielekkäästi eli siihen määrään saakka, jossa ympäristölle koituu edelleen nettohyötyä ja kierrätys on taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoista. Kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma, EU:n komissio, 24. tammikuuta 2001 3.10.2013 2
EUROOPAN VÄESTÖTIHEYS Suomi on harvaan asuttu ja maantieteellisesti laaja maa 3.10.2013 3
KIERRÄTYS JA KUSTANNUKSET
PAKKAUSTEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNTÖ Yhteiskuntasopimus 1995 EU:n direktiivit 1994/62/EY ja 2004/12/EY pakkauksista ja pakkausjätteistä Sovellukset Suomeen - Vnp 962/1997 (Valtioneuvoston päätös) - Vna1025/2000 (Valtioneuvoston asetus) - Vna 987/2004 - Vna 817/2005 - Uusi pakkausasetus 2013 (?) Jätelaki, kaatopaikka- ja jätteenpolttodirektiivit - koskevat myös pakkauksia, mikäli niistä ei ole erikseen säädetty muualla - uusi jätelaki 646/2011 pakkauksia koskeva jätelain muutos 2013 (?) 3.10.2013 5
PAKKAAJA JA MAAHANTUOJA Hyötykäyttövelvoite koskee lain mukaan yrityksiä, joiden liikevaihto on yksi miljoona euroa tai enemmän. PAKKAAJA minkä tahansa tuotteen ammattimainen pakkaaja eli yritys toimittaa tuotteensa kotimaan markkinoille omistaa tuotteen pakkaushetkellä MAAHANTUOJA yritys, joka tuo Suomeen mitä tahansa pakattua tuotetta 3.10.2013 6
PAKKAUS PAKKAUKSEN TEHTÄVÄNÄ ON suojata ja säilyttää tuotetta mahdollistaa tuotteen kuljetus kertoa tuotteesta lisätä käyttömukavuutta helpottaa esillepanoa ja myydä tuotetta PAKKAUKSIIN KUULUVAT myyntipakkaus ryhmäpakkaus kuljetuspakkaus PAKKAUKSIA OVAT MYÖS pakkausten osat kertakäyttötuotteet, joilla on sama tehtävä kuin pakkauksella 3.10.2013 7
JÄTTEEN KÄSITTELYHIERARKIA Jätelaki 646/2011 Viisiportaisella hierarkialla määritellään, miten ja missä järjestyksessä jätteitä yhteiskunnassa käsitellään 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Jätteen valmisteleminen uudelleenkäyttöä varten 3. Kierrätys eli jätteen hyödyntäminen materiaalina 4. Jätteen hyödyntäminen muuten, esim. energiana 5. Jätteen asianmukainen loppukäsittely Tästä järjestyksestä voidaan poiketa mm. teknillisten ja taloudellisten seikkojen vuoksi. 3.10.2013 8
PAKKAUS SUOJAA TUOTETTA JA YMPÄRISTÖÄ Oikein suunniteltu pakkaus vähentää tuotehävikkiä - jätteen määrän vähentäminen! Pakkaus on monessa mukana - pakkaus suojaa tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta - pakkaus helpottaa logistiikkaa - pakkaus markkinoi tuotetta ja antaa siitä tietoja Pakkaukset käytön jälkeen - uudelleenkäyttö- tai täyttöjärjestelmät - pakkausmateriaalit voidaan joko kierrättää tai hyödyntää energiana Pakkausten tehokas käyttö - niin vähän kuin mahdollista, mutta niin paljon kuin tarpeellista 3.10.2013 9
PAKKAUKSEN UUDELLEENKÄYTTÖ PAKKAUS = TUOTE UUDELLEENKÄYTTÖ UUDELLEENKÄYTTÖ on pakkauksen käyttämistä uudelleen sellaisenaan. PAKKAUS = JÄTE Kun pakkausta ei enää voi käyttää uudelleen, siitä tulee pakkausjätettä. Pakkausjäte on hyötykäytettävä. 3.10.2013 10
PAKKAUSJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖ PAKKAUSJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖ HYÖTYKÄYTTÖ ON pakkausjätteen hyödyntämistä joko materiaalina tai energiana. KIERRÄTYS MATERIAALINA Pakkausjäte käytetään uudelleen materiaalina joko pakkausten valmistamisessa tai uusien tuotteiden raaka-aineena. ENERGIAKÄYTTÖ Pakkausjäte poltetaan ja saatu energia hyödynnetään. HYÖTYKÄYTTÖÄ EI OLE pakkausten toimittaminen keräyspisteeseen eikä pakkausten uudelleenkäyttö. Kompostointi on kierrätystä. 3.10.2013 11
PAKKAUKSEN KIERTOKULKU
PAKKAUSTEN HYÖTYKÄYTTÖJÄRJESTELMÄN OSAPUOLET
PYR OY Elinkeinoelämän sekä teollisuuden ja kaupan liittojen vuonna 1997 perustama ja omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö ei jaa osinkoa. Henkilöstömäärä 9 ISO 9001:2008 laatustandardi Tehtävät pakkausalan tuottajayhteisöjen valtuuttamana: Tuottajavastuullisten yritysten rekisteröinti, asiakaspalvelu ja laskuttaminen Tiedonkeräys ja pakkaustilastojen tuottaminen Raportointi toiminnasta ja pakkaustilastoista viranomaisille Tiedotus ja edunvalvonta Tavoitteena kustannustehokas ja ympäristön kannalta katsoen hyvin toimiva pakkausten hyötykäyttöjärjestelmä. 3.10.2013 14
PYR OY:N OSAKKAAT OMISTAJA % Päivittäistavarakauppa ry 22,5 Elintarviketeollisuusliitto ry 20 Metsäteollisuus ry 10 Muoviteollisuus ry 10 Suomen Pakkausyhdistys ry 10 Kaupan Liitto 7,5 Kemianteollisuus ry 5 Kulutustavara- ja erikoistuoteteollisuus KET ry 5 Teknologiateollisuus ry 5 Öljyalan Keskusliitto ry 5 3.10.2013 15
PYR OY:N LIITTYMIS- JA VUOSIMAKSUT 2013 PYR Oy:n maksut perustuvat yrityksen liikevaihtoon. Maksuluokka Yrityksen/toimipaikan liikevaihto M Liittymismaksu + ALV Vuosimaksu + ALV A yli 17 223 696 B 1,7 17 155 457 C 1,0 1,7 68 228 D alle 1,0 40 0 Yritykset, jotka ovat liittäneet samaan sopimukseen useampia toimipaikkoja, saavat 20 % alennuksen liittymis- ja vuosimaksuista. 3.10.2013 16
TUOTTAJAYHTEISÖT - vastaavat hyötykäyttötavoitteiden saavuttamisesta - päättävät materiaalikohtaiset hyötykäyttömaksut SUOMEN KUITUKIERRÄTYS OY kuitupakkaukset Suomen Aaltopahviyhdistys ry aaltopahvipakkaukset Suomen Kuluttajakuitu ry kartonkipakkaukset ja paperikääreet Suomen NP-Kierrätys Oy nestekartonkipakkaukset SUOMEN TEOLLISUUSKUITU OY teollisuuskääreet ja säkit SUOMEN UUSIOMUOVI OY muovipakkaukset MEPAK-KIERRÄTYS OY metallipakkaukset SUOMEN PALAUTUSPAKKAUS OY pantilliset juomapakkaukset SUOMEN KERÄYSLASIYHDISTYS RY lasipakkaukset PUUPAKKAUSTEN KIERRÄTYS PPK OY puupakkaukset www.kuitukierratys.fi www.aaltopahvi.fi www.kuluttajakuitu.fi www.np-kierratys.fi www.teollisuuskuitu.fi www.suomenuusiomuovi.fi www.mepak.fi www.palpa.fi www.kerayslasiyhdistys.fi www.puupakkauskierratys.fi 3.10.2013 17
TUOTTAJAYHTEISÖJEN HYÖTYKÄYTTÖMAKSUT 2013 Maksuperusteena käytetään pakkaajien ja maahantuojien PYRille ilmoittamia vuoden 2012 pakkausmääriä. MATERIAALI /TONNI + ALV AALTOPAHVIPAKKAUKSET 2,0 TEOLLISUUSKÄÄREET JA SÄKIT 18,0 HYLSYT 18,0 KARTONKIPAKKAUKSET JA PAPERIKÄÄREET 24,0 NESTEKARTONKIPAKKAUKSET 38,5 MUOVIPAKKAUKSET 21,0 KMP-JÄRJESTELMÄN MUOVIPAKKAUKSET *) - ALUMIINIPAKKAUKSET 24,0 TINAPELTIPAKKAUKSET 24,0 TERÄSPAKKAUKSET 5,0 PANTILLISET JUOMATÖLKIT (METALLI) - PANTILLISET LASIPULLOT - PANTITTOMAT LASIPAKKAUKSET 10,0 PUUPAKKAUKSET 0,5 MUUT - *) KMP-järjestelmä = Kierrätysmuovipullojärjestelmä 3.10.2013 18
PAKKAUSTIETOJEN RAPORTOINTI YKSITTÄINEN YRITYS PYR Oy Yksittäisen yrityksen tiedot kerätään ja tarkistetaan PYRissä. YHTEENVEDOT Tuottajayhteisöt Kokonaisluvut käydään läpi tuottajayhteisöjen kokouksessa. PAKKAUSTILASTOT Elinkeinoelämän prosentit Tiedon varmennusta varten voidaan käyttää mm. teollisuuden valmistustilastoja, kaupan tilastoja ja tullitilastoja. VALTAKUNNALLISET LUVUT Viranomaiset Valtakunnalliset luvut hyväksyy ympäristöministeriö ja Pirkanmaan ELY keskus. EU:N KOMISSIO EU:n komissio tarkistaa ja hyväksyy luvut. 3.10.2013 19
PAKKAUSJÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN 2011 EU:N JA SUOMEN TAVOITTEET - Prosentteina pakkausjätteestä KIERRÄTYS MATERIAALEITTAIN Vuosi Hyötykäyttö sis. energiakäytön % Kierrätys yhteensä % Kuitu % Lasi % Metalli % Muovi % Puu % 2011 SAAVUTETTU (SUOMI) 90 59 97 88 80 25 18 2008 VAATIMUS (SUOMI) 61 55 60 60 50 22,5 15 2008 VAATIMUS (EU) 60 55 80 60 60 50 22,5 15 3.10.2013 20
KIITOS YRITYKSET! Yli 90 % yrityksistä on tehnyt PYRin kanssa sopimuksen. Tilastot kattavat yli 95 % markkinoille toimitetuista pakkausmateriaalimääristä. Loput: - Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastoissa - liikevaihdoltaan alle yhden miljoonan euron yrityksiä - kuluttajien oma maahantuonti (tax free, ulkomaiset nettikaupat) - vapaamatkustajia 3.10.2013 21
MITÄ MATERIAALEISTA TEHDÄÄN? Aaltopahvi, kartonki ja pakkauspaperi - hylsykartonkia, aaltopahvia - aaltopahvi on parhaiten kierrätetty materiaali Lasi - uusia lasipakkauksia (pulloja, tölkkejä jne.), lasivillaa Metallit - alumiini: tölkkejä, harkkoja esim. autoteollisuudelle - teräs: terästeollisuuden käyttöön, tinapelti: vientiin - Metallin laatu ei huonone kierrätyksessä Muovit - esim. putkia, lankkuja, muovikasseja Puu - esim. uusia puupakkauksia, meluseiniä, levyteollisuuden raaka-aineeksi, viherrakentamiseen Suomessa pakkausjätteiden lajittelu perustuu syntypaikkalajitteluun. 3.10.2013 22
UUSI JÄTELAKI 646/2011 Pakkausten tuottajavastuu osittaisesta täydeksi Tuli voimaan toukokuussa 2012 Täysi tuottajavastuuluku toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt rekisteriin ei vielä pakkausala Toukokuussa 2014? pakkauksia koskevat asetukset voimaan (täysi tuottajavastuu pakkauksille) pakkausalan tuottajayhteisöt tuottajarekisteriin tuottajien järjestettävä vastaanottoverkosto kuluttajapakkauksille UUSI AIKATAULU?: Ympäristöministeriön ehdotus jätelain muuttamiseksi ja uudeksi pakkausasetukseksi valmis vuoden 2013 loppuun mennessä? siirtymäajan muutos?: Pakkausten täysi tuottajavastuu tulisi voimaan toukokuussa 2015 ja kuluttajapakkausten keräys vuoden 2016 alusta lähtien. 3.10.2013 23
KULUTTAJAPAKKAUKSET Kuluttajapakkausten keräys kunnilta tuottajille Tuottajat jätehuoltovastuussa Valtakunnallisesti: maksutta ja vaivattomasti (jätelain 49 ) Vastaanottopisteiden määrä? Kustannusten nousu Pakkausjätteiden keräys kiinteistöiltä Tuottajayhteisöillä etuoikeus oltava kiinteistöille maksutonta Kunnat voivat täydentää tuottajien keräystä, laskuttaa kiinteistöjä keräyksestä tai lopettaa pakkausten keräyksen materiaalit toimitettava tuottajille maksutta Jos kunta ei kerää, yksityiset jäteyhtiöt voivat myydä kiinteistöille keräyspalveluja vain yhteistyössä tuottajien kanssa Tuottajat voivat ostaa keräyspalveluja kunnilta tai yksityisiltä jäteyhtiöiltä 3.10.2013 24
VASTAANOTTOPISTEIDEN MÄÄRÄ? Ympäristöministeriön ehdotus 2 000 vastaanottopaikkaa lasi-, metalli- ja kuitupakkauksille (vähintään 500 asukkaan taajamiin) 500 vastaanottopaikkaa muovipakkauksille (vähintään 10 000 asukkaan taajamiin) PYRin ja tuottajayhteisöjen lausunto 1 000 vastaanottopaikkaa (joista 500 yli 500 asukkaan taajamiin) lasi-, metalli- ja kuitupakkauksille 300 vastaanottopaikkaa muovipakkauksille (yli 20 000 asukkaan taajamiin) Saavutettaisiin hyvä palvelutaso ja täyttäisi jätelain vaatimukset kustannustehokkaasti ja ympäristöä kuormittamatta (verkoston kattavuus 88 % kaikista suomalaisista, materiaalia kertyisi n. 85 000 tn ero asetusehdotukseen n. 1 700 tn) 3.10.2013 25
KIERRÄTYSVAATIMUSTEN MUUTOS? Pakkausten kierrätysvaatimusten kiristäminen EU:n vaatimuksia korkeammaksi Vuosi Hyötykäyttö sis. energiakäytön % Kierrätys yhteensä % Kuitu % KIERRÄTYS MATERIAALEITTAIN Lasi % Metalli % Muovi % Puu % 2011 SAAVUTETTU (SUOMI) 90 59 97 88 80 25 18 2008 VAATIMUS (SUOMI) 61 55 60 60 50 22,5 15 2016 ASETUSEHDOTUS 90 60 80 70 70 30 15 2008 VAATIMUS (EU) 60 55 80 60 60 50 22,5 15 3.10.2013 26
ASETUKSEN LOPULLISEEN MUOTOON VAIKUTTAMINEN Kustannusten ja ympäristökuormien minimointi Kuluttajien palvelutaso ympäristöä rasittamatta vastaanottopisteiden lopullinen määrä: pisteet asiointireittien varrelle ei ylimääräisiä kuljetuksia ympäristöhyöty suurempi kuin keräyksen haitat Kierrätystavoitteiden säilyttäminen EU:n tasolla EU on aloittanut pakkausdirektiivin uudelleen arvioinnin, jossa myös kierrätystavoitteet tarkistetaan. Suomen pitäisi seurata EU:n linjaa. Toimiva yhteistyö kuntien ja muiden tahojen kanssa 3.10.2013 27
TUKESILLE UUSI TEHTÄVÄ? Pakkausasetusehdotuksen 2. luvussa pakkauksia koskevien vaatimusten valvovaksi viranomaiseksi on esitetty Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa. Pakkauksia koskevat vaatimukset Pakkausten perusvaatimukset koskien pakkausten valmistusta, koostumusta, uudelleenkäytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä (asetusehdotuksen liite 2) Pakkausten raskasmetallipitoisuudet: pakkaukset eivät saa ylittää lyijyä, kadmiumia, elohopeaa tai kuudenarvoista kromia yhteensä enintään 100 mg kilogrammassa mitattuna pakkauksen tai sen osan painosta. (Raja-arvoja ei sovelleta tiettyihin pakkauksiin, poikkeukset lueteltu asetuksessa) Pakkaukseen tehtävät merkinnät, kuten pakkausmateriaalien tunnistemerkinnät Vaatimukset ovat olleet aiemminkin pakkaajien vastuulla asetuksessa, mutta uuteen asetukseen tulevat säännökset tulevat vastaamaan EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin vaatimuksia. 3.10.2013 28
Tehokkaan hyötykäytön puolesta!