Kunnostettavan alueen osoite: Haravaniitty 3, Espoo

Päätös UUDELY/6629/2017 18.7.2017 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Hartela Etelä-Suomi Oy Kunnostettavan alueen sijainti ja kiinteistöjen omistajat Toiminnan kuvaus Kunnostettavan alueen osoite: Haravaniitty 3, Espoo Kiinteistötunnukset ja kiinteistöjen omistajat/haltijat: 49 413 14 44, Espoon kaupunki/hartela Etelä-Suomi Oy 49 413 14 48, Espoon kaupunki/hartela Etelä-Suomi Oy Tutkimusalue on ollut aiemmin maanviljelyskäytössä ja toiminut sitten työmaavarikkona vuosien 1970 2015 välisenä aikana. Alueella on ollut useita polttoöljysäiliöitä sekä maan alla että maan pinnalla. Alueelle on läjitetty rakennusjätteen sekaista täyttömaata ja siellä on mahdollisesti varastoitu myös ongelmajätteitä. Alueesta on tehty asemakaavaehdotus, jossa suurin osa kunnostettavasta alueesta on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja osa yleisen tien alueeksi (LT). Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 30.6.2017. Maksu 825 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI

UUDELY/6629/2017 2/16 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostusalue sijaitsee Espoon Koskelossa osoitteessa Haravaniitty 3, kiinteistöjen 49 413 14 44 ja 49 413 14 48 alueella. Alueen laajuus on noin 23 000 m 2. Tällä hetkellä alueen rajaa lännessä metsäalue, idässä ja etelässä pelto ja pohjoisessa kehä III. Kunnostusalueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Yleiskaavassa kunnostusalue kuuluu teollisuuden ja varastoinnin alueeseen (T). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta alueelle on suunniteltu asemakaavaa, jossa pääosa kunnostusalueesta on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja sen pohjoisreuna yleisen tien alueeksi (LT). Haravaniitty 3, Espoo, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy, 21.6.2017. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Kunnostettavan alueen korkein kohta +40 m mpy sijaitsee alueen länsiosassa kiinteistöllä 49 413 14 48. Korkeimmasta kohdasta pihaalue viettää loivasti lounaaseen, jossa maanpinnan taso on +39 m mpy. Pihan korkeimman kohdan alueelta maanpinta viettää myös loivasti läpi kunnostusalueen kohti itää, missä maanpinta on tasolla +37 m mpy. Kunnostusalueella on pääsääntöisesti noin 0,2 1 metrin paksuinen hiekka-/soratäyttö, jonka alla on savi (luonnonmaa). Maaperäkartan (1:10 000) mukaan kunnostusalueen länsipuolella savikerroksen paksuus vaihtelee 0 3 metrin välillä ja saven alla on yleensä hiekkaa tai hiekkamoreenia. Kunnostusalueen itäpuolella savikerroksen paksuus on yli kolme metriä. Kalliopinnan taso ei ole tiedossa. Kunnostusalueen koilliskulman läpi virtaa oja, joka laskee alueen itäpuolella kohti etelää virtaavaan ojaan. Alueen länsi- ja lounaispuolella virtaa oja kohti etelässä sijaitsevia peltoja. Nämä ojat yhdistyvät kunnostusalueen eteläpuolella sijaitsevalla peltoalueella yhdeksi ojaksi, joka virtaa kohti kilometrin päässä alueesta sijaitsevaa Pitkäjärveä. Kunnostusalueen pääkulkureitit on asfaltoitu. Asfaltoiduilta alueilta sadevedet johdetaan salaojien avulla kohti idässä virtaavaa ojaa. Varikkoalueella ei tiettävästi ole öljynerottimia. Kunnostettava alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä luoteessa (Kunnarla 0104909, 1-luokan pohjavesialue). Koekuoppahavaintojen perusteella alueen soratäyttöön kertyy paikoin orsivettä.

UUDELY/6629/2017 3/16 Kunnostusalueella tehdyt tutkimukset Kunnostettavalla alueella on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2006 ja 2015. Lisäksi alueen ojasedimenteistä on otettu näytteitä maaperätutkimusten aikana. Vuoden 2006 tutkimus sisälsi arvion kunnostettavan alueen maaperän pilaantuneisuudesta pohjautuen aluekatselmukseen ja alueen itäpuoleisen ojan sedimenttitutkimukseen. Tällöin ojasedimentissä todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä (C 10 C 40 4 400 mg/kg). Vuoden 2015 tutkimuksissa alueelta otettiin 56 kpl maanäytteitä yhteensä 23 koekuopasta (KK1 KK23). Näytteenotto ulotettiin luonnonmaahan (savi) asti, noin metrin syvyyteen. Lisäksi alueen läheisistä ojista otettiin kaksi sedimenttinäytettä (S1 S2). Näytteistä tehtiin aistinvaraisia havaintoja ja kenttätestein tutkittiin metallien ja haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä. Laboratoriossa analysoitiin 16 näytteestä metallien ja puolimetallien pitoisuudet, neljästä näytteestä PAH-yhdisteiden pitoisuudet, kolmesta näytteestä helposti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ja yhdeksästä näytteestä öljyhiilivetyjen pitoisuudet. Koekuoppien ja sedimenttinäytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Ojasedimenteissä ei todettu viitearvoylityksiä. Maaperässä todettiin kaksi alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevaa metallien pitoisuutta. Pisteessä KK10 maaperän sinkkipitoisuus oli 310 mg/kg ja pisteessä KK15 lyijypitoisuus oli 380 mg/kg. Tutkimuspisteen KK10 ympäristössä pilaantuneisuutta todettiin pintamaassa, noin 0 0,5 m syvyydellä. Tutkimuspisteen KK15 ympäristössä pilaantunut kerros on noin 0,4 0,7 m syvyydellä maanpinnasta. Pilaantuneiksi arvioidut alueet on esitetty liitteessä 2. Lisäksi todettiin kohonneita pitoisuuksina antimonia, arseenia, kadmiumia, kobolttia, kromia, lyijyä, nikkeliä, sinkkiä ja vanadiinia. PAH-yhdisteiden, öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet alittivat kynnysarvot. Maa-aineksen seassa havaittiin paikoin runsaasti jätejakeita. Rakennusjätteen sekaista täyttöä todettiin alueen koillisosassa koekuoppien KK4, KK5, KK6, KK8 ja KK20 alueella, alueen keskiosassa koekuoppien KK23 ja KK17 alueella sekä alueen länsireunassa koekuopan KK13 alueella. Rakennusjätteellisessä maa-aineksessa ei todettu yli alemman ohjearvon olevia haitta-aineiden pitoisuuksia. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Maaperän pilaantuneisuustutkimusten tulosten perusteella kunnostettavalla alueella arvioidaan olevan noin 400 m 3 haitta-

UUDELY/6629/2017 4/16 Esitetty kunnostussuunnitelma ainepitoisuuksiltaan alemman ja ylemmän ohjearvotason välissä olevia maa-aineksia. Jätteitä sisältäviä maa-aineksia esiintyi pääosin maan pintakerroksissa. Jätteellistä maa-ainesta arvioidaan olevan kunnostettavalla alueella yhteensä noin 2 500 m 3. Alueelle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi alueen suunnitellun käytön perusteella. Arvioinnissa on käsitelty kaikkia haittaaineita, joita alueella on todettu yli alemman ohjearvon pitoisuuksissa. Kunnostusalueella todetut epäorgaaniset haitta-aineet (sinkki ja lyijy) ovat haihtumattomia, jolloin ilman kautta ei voi tapahtua kulkeutumista ja altistumista. Alue tulee olemaan pääosin päällystetty liikerakennusten korttelialue, jolloin suora kontakti haitta-aineita sisältävään maahan ei ole todennäköinen eikä maa voi levitä merkittävästi pölyämällä. Mahdollinen reitti voi olla haitta-aineiden kulkeutuminen orsi- tai pohjaveteen ja leviäminen sen mukana. Alueen pohjavettä ei käytetä talousvetenä, joten suoraa altistumista sen kautta ei voi tapahtua. Pohjavesi purkautuu jossakin vaiheessa todennäköisesti Pitkäjärveen, jossa voi tapahtua vesieliöiden altistumista. Kunnostusalueella todettujen metallipitoisuuksien ei arvioida aiheuttavan kulkeutumisriskiä pohjaveden mukana aineiden niukkaliukoisuuden ja kulkeutumattomuuden sekä suhteellisten pienien pitoisuuksien vuoksi. Maaperässä todetuille haitta-aineille ei ole tällä hetkellä eikä tulevassa käytössä altistumisreittiä ihmisille, joten niistä ei aiheudu terveysriskiä. Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan olevan vanhaa, joten alueen mahdollisten maaeliöiden arvioidaan sopeutuneen haitta-aineisiin. Kunnostettava alue tulee olemaan liikealuetta, jossa ei ole merkittäviä ekologisia arvoja. Haitta-aineet eivät kulkeudu merkittävästi alueen ulkopuolelle. Kohteessa todetuista haitta-aineista ei siten aiheudu ekologista riskiä. Kunnostusalueen maaperässä todetuista haitta-aineista ei aiheudu ympäristö-, terveys- tai ekologisia riskejä tulevan käytön perusteella. Tämän perusteella alueella ei ole kunnostustarvetta. Kiinteistökaupan yhteydessä alue on kuitenkin sovittu kunnostettavan alempien ohjearvojen tasoon. Alueelta on myös sovittu poistettavan jätteelliset maa-ainekset. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiksi esitetään valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia alempia ohjearvoja.

UUDELY/6629/2017 5/16 Pilaantuneen maaperän kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Pilaantuneet maat kaivetaan lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan. Kaivun aikana erotellaan suuret kivet ja mahdolliset isot jätejakeet. Jätejakeiden tai kivien erotteluksi alueella voidaan käyttää seulontaa tai muuta vastaavaa menetelmää. Kunnostusalueelle ei lähtökohtaisesti jätetä maa-aineksia, joissa haittaainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Jos alueelle kuitenkin jää alemman ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia, ne merkitään huomiorakenteella. Huomiorakenteena käytetään kirkasväristä huomioverkkoa. Asennettujen huomioverkkojen sijainti esitetään kunnostuksen loppuraportissa. Pilaantuneiden maiden kaivua ja kunnostusta ohjaa ja valvoo ympäristötekninen valvoja, jolla on riittävä kokemus pilaantuneen maaperän kunnostushankkeista. Työn aikainen näytteenotto Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan kaivun aikana koekuopista, kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla. Kiinteistön itäreunalla kulkevan ojan mahdollista öljyhiilivetypilaantuneisuutta tarkistetaan kaivun yhteydessä. Jos pilaantuneisuutta todetaan vuoden 2015 tutkimuksista poiketen, tehdään tarvittavat toimet pilaantuneiden sedimenttien poistamiseksi. Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä XRF-kenttämittarilla. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Jos työn aikana kaivumaissa todetaan viitteitä muista haitta-aineista, analysoidaan myös ko. haittaaineet. Pilaantuneen alueen kaivannon pohjan jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 200 m 2 aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte kerroskohtaisesti jokaista noin 20 30 metriä kohden. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa kunnostusalueella todettujen kynnysarvotason ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneet maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia.

UUDELY/6629/2017 6/16 Vesien käsittely Pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjoja laaditaan kaksi kappaletta, joista toinen jää jätteen vastaanottajalle ja toinen palautetaan jätteen haltijalle vastaanottajan kuittauksella ja punnitustositteella varustettuna. Kaivu pyritään tekemään kuivakaivuna. Alueella ei ole todettu pohjavettä pilaantuneiden maiden syvyydellä. Kaivantovesiä syntyy alueella täten todennäköisesti vähän. Mikäli massanvaihtokaivantoihin kertyvää vettä joudutaan poistamaan, johdetaan vesi joko alueen ojiin tai jätevesiviemäriin. Jos sedimenttejä on tarpeen poistaa itäpuolen ojasta, oja padotaan kaivukohdan yläpuolelta ja kaivupaikka pidetään kuivana ohipumppauksella. Kaivantovedet johdetaan läheisiin ojiin, mikäli ne täyttävät Espoon työmaavesioppaan mukaiset laatusuositukset öljyhiilivetyjen (< 5 mg/l), kiintoaineen (< 300 mg/l) ja ph:n (6-9) osalta. Muiden haitta-aineiden osalta ojiin johdettavien vesien laatukriteereinä voidaan pitää sitä, että ne vastaavat pääkaupunkiseudun maanteiden hulevesiä. Vesien johtaminen jätevesiviemäriin tehdään HSY:n määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Ennen vesien johtamista viemäriin tai ojaan ne esikäsitellään tarpeen mukaan esimerkiksi kiintoaineen erotuksella, öljynerotuksella, hiekkasuodatuksella ja/tai aktiivihiilisuodatuksella. Veden laatu tarkastetaan vesinäytteiden avulla ennen johtamista. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Mikäli alueella todetaan aikaisemmista tutkimuksista selvästi poikkeavaa pilaantuneisuutta kaivumaissa, ilmoitetaan havainnosta ympäristöviranomaisille. Tilanteesta riippuen kaivu keskeytetään tai maat siirretään suoraan loppusijoitukseen. Aineksen kaivu keskeytetään, mikäli maaperästä löytyy merkittäviä määriä tunnistamatonta jätejaetta. Aineksesta otetaan näytteet kvalitatiivisia laboratorioanalyysejä varten. Laadun selvittyä selvitetään ainekselle vastaanottopaikka. Mikäli kaivaessa löytyy tynnyreitä tai muita säiliöitä, joiden sisältöä ei tunneta, säiliöt siirretään väliaikaisesti turvalliseen varastoon ja toimitetaan soveltuvaan jätteenkäsittelylaitokseen. Ympäristöviranomaisia tiedotetaan kunnostustavoitteen ylittävän pilaantuneisuuden jatkuessa syvemmälle kuin kaivuteknisesti päästään. Tällöin laaditaan riskinarvio ja tarvittaessa eristerakennesuunnitelma.

UUDELY/6629/2017 7/16 Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostettavat kaivualueet aidataan ja merkitään pilaantuneen maan poistosta kertovilla kylteillä. Kunnostuksen yhteydessä syntyvät kaivannot luiskataan niin, ettei kaivannoista aiheudu vaaraa alueella liikkuville. Kunnostuksen aikana pilaantuneita maamassoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Mikäli työmaan ulkopuolelle tiealueille kulkeutuu maata kunnostusalueelta, se poistetaan säännöllisesti pesemällä ja harjaamalla ajoreittejä. Kuljetuksen aikana pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön. Työntekijöille hankitaan olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliset henkilökohtaiset suojavarusteet (kypärä, jalkineet, suojakäsineet, huomioliivi). Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaaalueella syöminen ja juominen on kielletty. Urakoitsija järjestää tarvittaessa työmaalle sosiaali- ja toimistotilat ja säilytystilat sekä ensiapu- ja sammutusvälineet. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostustyön aloittamisesta tiedotetaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, Espoon kaupungin ympäristöviranomaisia ja maanomistajaa. Tiedottaminen tehdään kirjallisesti viimeistään viikko ennen kunnostuksen aloittamista. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään mm. tiedot otetuista näytteistä, tiedot alueella kaivetuista ja alueelta viedyistä massoista sekä tiedot työskentelyolosuhteista. Lisäksi kirjataan muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista. Kirjanpidosta vastaa urakoitsija tai kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa käsitellään työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostustyön toteutus, laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen maamassojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet, massojen sijoituspaikat, vesien käsittely, kaivualueet kartalla, täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit, huomio- ja eristerakenteet, analyysitulokset taulukoituna, kunnostuksen aikataulu, arvio tavoitteiden toteutumisesta sekä jälkiseurantasuunnitelma. Raportti toimitetaan tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojelu-

UUDELY/6629/2017 8/16 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet viranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Hartela Etelä-Suomi Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Espoossa osoitteessa Haravaniitty 3 sijaitsevilla kiinteistöillä 49 413 14 44 ja 49 413 14 48, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöiltä on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai esimerkiksi rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperä- ja sedimenttitutkimukset 2.1. Kunnostusalueen itäpuolisen ojan sedimentin öljyhiilivetyjen pitoisuus on varmistettava edustavalla näytteenotolla. Mikäli sedimentin öljyhiilivetypitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon, on sedimentin pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava määräyksen 1.2. mukaisesti. 2.2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi.

UUDELY/6629/2017 9/16 Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti:

UUDELY/6629/2017 10/16 - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 6.2. Kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.

UUDELY/6629/2017 11/16 8.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä

UUDELY/6629/2017 12/16 ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöillä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä alemman ja ylemmän ohjearvon välissä olevia pitoisuuksia lyijyä ja sinkkiä sekä kohonneita pitoisuuksia muita metalleja ja puolimetalleja. Lisäksi vuoden 2006 tutkimuksissa todettiin alueen itäpuolisen ojan sedimentissä ylemmän ohjearvon ylittävä öljyhiilivetypitoisuus. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haittaaineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 50 100 Elohopea 0,5 2 5 Kadmium 1 10 20 Koboltti 20 100 250 Kromi 100 200 300 Kupari 100 150 200 Lyijy 60 200 750 Nikkeli 50 100 150 Sinkki 200 250 400 Vanadiini 100 150 250 Kevyet öljyjakeet (>C 10 - C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 - C 40 ) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 - C 40 ) 300

UUDELY/6629/2017 13/16 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso metalleille ja puolimetalleille. PAH-yhdisteiden, öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet alittivat vuoden 2015 tutkimuksessa kynnysarvot. Kunnostustaso on katsottu riittäväksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haittaaineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esimerkiksi määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostusalueen itäpuolisessa ojassa on todettu vuonna 2006 ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä. Vuonna 2015 öljyhiilivetyjä ei todettu. Päätöksessä on edellytetty tutkittavaksi ojan öljyhiilivetypitoisuudet, jotta kaikki mahdollisesti pilaantuneet alueet tulevat selvitetyiksi ja tarvittaessa kunnostetuiksi. (Määräys 2.1.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien tutkimusten tulokset. (Määräys 2.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)

UUDELY/6629/2017 14/16 Sovelletut oikeusohjeet Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä mahdollisesti kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 7.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.2. ja 8.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26

UUDELY/6629/2017 15/16 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 15 tuntia. Hartela Etelä-Suomi Oy, Sari Tuomela (sähköisesti) Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Hyväksyntä Espoon kaupunki, Virpi Nikulainen (sähköisesti) Ramboll Finland Oy (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Emmi Hänninen ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää.

UUDELY/6629/2017 16/16 Liitteet Liite 1. Kunnostusalueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus

Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Valkeapää Hanna 17.07.2017 12:22

Liite 1.

VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15