1 1 Kasvatus ja yhteiskunta tohtoriohjelma Linsensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskevat määräykset 1.8.2017-31.7.2019.
2 Sisällys 1 KASVATUS JA YHTEISKUNTA -TOHTORIOHJELMA... 3 1.1 JATKOKOULUTUKSEN TAVOITTEET... 3 1.2 OPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN JA VALINTAPERUSTEET... 4 1.3 ILMOITTAUTUMINEN JATKOTUTKINTO-OPISKELIJAKSI... 7 2 KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT... 8 2.1 TUTKINNON RAKENNE... 8 2.2 OHJAAJAT... 8 2.3 HENKILÖKOHTAINEN OPINTO- JA OHJAUSSUUNNITELMA (HOPS)... 9 2.4 OHJAUSSUHTEEN RAUKEAMINEN... 9 3 LISENSIAATIN TUTKINTO... 9 3.1 LISENSIAATINTUTKIMUS (80 OP)... 9 3.2 LISENSIAATINTUTKIMUKSEN TARKASTUS- JA ARVIOINTIPROSESSI... 10 3.3 LISENSIAATINTUTKIMUKSEN JULKAISEMINEN JA ARKISTOINTI... 11 3.4 LISENSIAATINTUTKIMUKSEN ARVOSTELU... 12 3.5 TUTKINTOTODISTUS... 12 4 TOHTORIN TUTKINTO...12 4.1 VÄITÖSKIRJA (180 OP)... 12 4.2 VÄITÖSKIRJAN ESITARKASTUSPROSESSI... 14 4.3 JULKAISULUPA... 15 4.4 VASTAVÄITTÄJÄN, KUSTOKSEN JA ARVIOINTIRYHMÄN MÄÄRÄÄMINEN... 16 4.5 VÄITÖSKIRJAN ARVOSTELU... 17 4.6 TUTKINTOTODISTUS... 18 LIITE 1: VÄITÖSKIRJOJEN ARVOSANAT JA ARVIOINTIKRITEERIT...18
3 1 KASVATUS JA YHTEISKUNTA -TOHTORIOHJELMA Tampereen yliopiston kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelmassa on mahdollista suorittaa kasvatustieteiden tohtorin (KT) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinnot. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittaa henkilö, jolla on muu kuin kasvatustieteellinen perustutkinto. Opiskelija, jolle on myönnetty oikeus suorittaa kasvatustieteen tohtorin tutkinto, voi halutessaan suorittaa välitutkintona kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa filosofian tohtorin tutkinnon humanistiselta alalta, pääaineena puhetekniikka ja vokologia. 1.1 Jatkokoulutuksen tavoitteet Yliopistotutkinnoista annetun asetuksen mukaan (794/2004) tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa: sen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin sekä yhteiskunnalliseen merkitykseen. Lisäksi hänen tulee saavuttaa valmiudet tutkimusalallansa itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa. Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä pystyy itsenäisesti ja kriittisesti soveltamaan tieteellisen tutkimuksen menetelmiä sekä hyödyntämään osaamistaan tutkimusryhmässä tai -verkostoissa. Opiskelijan tulee saavuttaa sellainen kasvatustieteiden tuntemus, joka mahdollistaa alan tutkimustulosten ymmärtämisen, tieteen kehityksen seuraamisen sekä mahdollistaa aktiivisen toiminnan kasvatustieteen asiantuntijana muuttuvissa ympäristöissä. Opiskelijan tulee myös osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua, taitoa tutkimustiedon välittämiseen sekä taitoa toimia globaalissa tiedeyhteisössä.
4 Lisäksi opiskelija perehtyy ajankohtaisiin tiedonhankinnan keinoihin ja tutkimusetiikkaan, omaa tehtäväaluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen sekä tehtäväalueen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin virtauksiin sekä opetus- ja ohjauskäytäntöihin. 1.2 Opinto-oikeuden hakeminen ja valintaperusteet Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää hakemuksesta oikeuden suorittaa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon tai filosofian tohtorin tutkinnon. 1.2.1 Jatko-opiskelun edellytykset Jatkotutkintoon johtaviin opintoihin pääsyn edellytyksenä on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ylempää korkeakoulututkintoa tasoltaan vastaava koulutus tai ylempää korkeakoulututkintoa vastaava tutkinto muussa kuin suomalaisessa korkeakoulussa. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon opiskeluoikeuden myöntämisen edellytyksenä on kasvatustieteellisen alan maisterin tutkinto. Filosofian tohtorin tutkinnon voi suorittaa henkilö, jolla on muu kuin kasvatustieteellinen perustutkinto. Häneltä edellytetään myös vähintään 20 opintopisteen laajuiset kasvatustieteellisen oppiaineen syventävät opinnot, jotka voidaan suorittaa myös osana filosofian tohtorin tutkintoa. 1.2.2 Hakuajat ja valittavien opiskelijoiden määrä Kasvatustieteiden tiedekuntaan otetaan uusia jatko- opiskelijoita kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat ovat huhtikuu ja lokakuu. Tarkemmat tiedot hakuajankohdista ilmoitetaan kasvatustieteiden tiedekunnan hakusivulla viimeistään kaksi viikkoa ennen hakuajan alkamista http://www.uta.fi/edu/tohtoriopinnot/haku.html Vuonna 2017 tiedekuntaan valitaan sekä kevään että syksyn hakujen perusteella yhteensä enintään 25 uutta jatkotutkinto-opiskelijaa siten, että keväällä valitaan enintään 15 ja syksyllä enintään 15 opiskelijaa.
5 1.2.3 Valintaperusteet Valintaperusteina ovat A) toteuttamiskelpoinen tutkimussuunnitelma sekä B) aiempi opintomenestys. Tutkimussuunnitelmissa arvioidaan erityisesti tutkimuksen kasvatustieteellistä merkitystä, tavoitteenasettelua ja teoreettisia lähtökohtia sekä tutkimusongelman jäsentyneisyyttä, valittua tutkimusmenetelmää ja analysointitapaa. Valinnassa otetaan lisäksi huomioon hakijoiden tutkimussuunnitelmien sijoittuminen kasvatustieteiden tiedekunnan painopistealueilla sekä tiedekunnan käytettävissä olevat ohjaajaresurssit. A) Tutkimussuunnitelma Hakuasiakirjoihin liitettävän suomen- tai englanninkielisen tutkimussuunnitelman tulee olla pituudeltaan enintään 2000 sanaa (tekstin kirjasinkoko 12 pistettä; riviväli 1,5)? ja se tehdään seuraavan rakenteen mukaisesti (tarvittaessa soveltaen): Kansilehti tutkimustyön tekijä ja suoritettava jatkotutkinto tutkimustyön alustava nimi maininta Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan professorista, apulaisprofessorista tai dosentista, jonka kanssa tutkimustyöstä ja jatko-opinnoista on keskusteltu Tutkimuksen lähtökohdat tutkimushankkeen merkitys suhteessa nykytietämykseen: miten hanke liittyy aiempaan kansainväliseen ja kansalliseen tutkimukseen tutkimuksen asemointi kasvatustieteen kentällä tutkimuksen sijoittuminen kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueille Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja aikataulu tutkimuksen tavoitteet tutkimuskysymykset tutkimusmenetelmät ja aineiston kerääminen tutkimuksen aineisto ja analyysimenetelmät tutkimuksen aikataulu tutkimustulosten/johtopäätösten kasvatustieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys Julkaisusuunnitelma ja rahoitussuunnitelma Lähdeluettelo
6 B) Aiempi opintomenestys Pro gradu tutkielmasta tai lisensiaatintutkimuksesta saadun arvolauseen tulee olla pääsääntöisesti vähintään cum laude approbatur tai annetun arvosanan tulee olla vähintään 3 (asteikolla 1-5) tai vastaava keskitason arvosana muulla käytössä olleella asteikolla. Mikäli opinnäytetyötä ei ole arvioitu mainelauseella tai arvosana on alempi kuin vaadittu, hakuasiakirjoihin liitettävältä tutkimussuunnitelmalta edellytetään erityisiä ansioita. 1.2.4 Hakeminen Jatko-opintoja suunnittelevan tulee ennen opinto- oikeuden hakemista ottaa yhteyttä yhteen jatkoopintoja ohjaavaan professoriin, apulaisprofessoriin tai dosenttiin, jonka asiantuntemusalueelle katsoo oman tutkimusaiheensa liittyvän LINKKI, esitellä hänelle alustava tutkimussuunnitelmansa sekä keskustella tutkintoon kuuluvien jatko-opintojen suorittamisesta ja tutkimustyönsä aikataulutuksesta. Haku tapahtuu käyttämällä yliopiston sähköistä järjestelmää. Hakua koskeva ohjeistus sekä linkki hakulomakkeeseen ovat tiedekunnan verkkosivulla: http://www.uta.fi/edu/tohtoriopinnot/haku.html. Hakuasiakirjat Kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkintoon johtavan opinto-oikeushakemuksen tulee sisältää seuraavat hakuasiakirjat 1) sähköisesti toimitettu hakulomake, 2) oikeaksi todistetut jäljennökset tutkintotodistuksista sekä 3) tutkimussuunnitelma. Hakemukseen ei tarvitse liittää muita opinto- tai työtodistuksia. Hyväksymisprosessi ja tulosten julkistaminen Ohjaajat käsittelevät heille tulleet hakemukset ja tutkimussuunnitelmat hakuajan päätyttyä ja tekevät pohjaehdotuksen hyväksyttävistä hakijoista ja heidän ohjaajistaan tiedekunnan tohtorikoulutustoimikunnalle. Tohtorikoulutustoimikunta tekee ehdotuksen valittavaksi hyväksyttävistä opiskelijoista esityksen tiedekunnan dekaanille. Tiedekunnan dekaani hyväksyy uudet opiskelijat.
7 Yhden korkeakoulupaikan säännös koskee myös lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavien koulutusten hakuja. Lisätietoja: http://www.uta.fi/edu/tohtoriopinnot/haku.html Valinnan tulosten viimeinen julkistuspäivä ilmoitetaan tiedekunnan hakusivulla http://www.uta.fi/edu/tohtoriopinnot/haku.html. Hakijoille ilmoitetaan valinnan tulos sähköpostilla hakemukseen merkittyyn sähköpostiosoitteeseen. Valituille ilmoitetaan hyväksymisestä myös kirjeitse. Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolta hakusivulla http://www.uta.fi/edu/tohtoriopinnot/haku.html olevien ohjeiden mukaisesti. 1.3 Ilmoittautuminen jatkotutkinto-opiskelijaksi Kun hakija on saanut jatko-opinto-oikeuden, hän ilmoittaa opiskelupaikan vastaanottamisesta yliopiston hakijapalveluihin sekä ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi hyväksymiskirjeessä ilmoitetulla tavalla. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi suorittaa opintoja yliopistossa. Opiskelijan on ilmoittauduttava vuosittain läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi Tampereen yliopiston yleisten ilmoittautumiskäytäntöjen mukaisesti. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi, menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija on poistettu yliopiston opiskelijaluettelosta siitä syystä, että hän ei ole tehnyt vuosittaista ilmoittautumista, hänen on kirjallisesti haettava kasvatustieteiden tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatkotutkinto-opiskelijoille vapaaehtoista.
8 2 KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN LISENSIAATIN JA TOHTORIN TUTKINNOT 2.1 Tutkinnon rakenne Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettavan tohtorin tutkinnon (KT, FT) kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, josta väitöskirjan osuus on 180 opintopistettä ja muiden opintojen 60 opintopistettä. Sekä kasvatustieteen tohtorin että filosofian tohtorin tutkintoon sisältyvät opinnot rakentuvat I Kasvatustieteiden, tieteenteorian ja metodologian opinnoista (40 op), II Tieteellisen asiantuntijuuden kehittymistä tukevista opinnoista (20 op) sekä III Aktiivisesta osallistumisesta tutkijaseminaariin, väitöskirjasta sekä sen julkisesta puolustamisesta (180 op) Tohtorin tutkintoon hyväksytty voi välitutkintona suorittaa lisensiaatin tutkinnon. Tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, josta lisensiaatintutkimuksen osuus 80 opintopistettä ja muiden opintojen 40 opintopistettä. Lisensiaatin tutkinnon opinnot ovat osa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon opintoja. (Ammatillinen lisensiaatintutkimus, ks. s. 10.) 2.2 Ohjaajat Jokaiselle jatko-opiskelijaksi hyväksytylle määrätään vähintään kaksi ohjaajaa, joista ainakin toisen on oltava Tampereen yliopistoon työsuhteessa oleva professori, apulaisprofessori tai dosentti. Toisen ohjaajan on oltava vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut. Väitöskirjan toisena ohjaajana voi toimia myös Tampereen yliopistoon työsuhteessa oleva emerita- tai emeritusprofessori. Tiedekunnan dekaani nimeää tutkimustyön ohjaajat. Ohjaussuhdetta koskevissa kysymyksissä ohjaaja tai ohjattava ottaa yhteyttä opintokoordinaattoriin, joka keskusteltuaan tohtoriohjelman vastuuprofessorin tai dekaanin kanssa valmistelee tarvittaessa ohjaajamuutoksesta dekaanin päätöksen. Ohjaajavaihdokset merkitään opintorekisteriin. Tarvittaessa tohtorikoulutustoimikunta voi ottaa asian käsiteltäväkseen.
9 2.3 Henkilökohtainen opinto- ja ohjaussuunnitelma (HOPS) Kasvatuksen ja yhteiskunnan tohtoriohjelmaan hyväksytty opiskelija laatii henkilökohtaisen opintoja ohjaussuunnitelman (HOPS) yhdessä tutkimustyön ohjaajansa/ ohjaajiensa kanssa ensimmäisen opintolukukauden aikana. Lisätietoja LINKKI Opinto- ja ohjaussuunnitelman osana opiskelija ja vastuuohjaaja laativat tutkinnolle aikataulun. Vastuuohjaajan vastuulla on tarkastaa ja päivittää opinto- ja ohjaussuunnitelma kerran vuodessa kevätlukukauden lopulla yhdessä opiskelijan kanssa. Tohtoriohjelman vastaava professori vahvistaa jatko-opiskelijan ohjaus- ja opintosuunnitelman. 2.4 Ohjaussuhteen raukeaminen Ellei opiskelija lukuvuoden aikana osallistu ohjaukseen eikä edistä opintojaan, hänen ohjaussuhteensa raukeaa. Jos opiskelija haluaa aktivoitua, hänen täytyy esittää ohjaajalle ajantasainen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) sekä 10-sivuinen kirjallisuuskatsaus väitöstutkimuksen aihepiiristä. Kirjallisuuden on oltava kansainvälistä ja tuoretta (enintään kolme vuotta vanhaa). Jos ohjaajasta ei ole tietoa, opiskelija ottaa yhteyttä tutkimuskoordinaattoriin. 3 LISENSIAATIN TUTKINTO Lisensiaatin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä, josta lisensiaatintutkimuksen osuus on 80 opintopistettä ja muiden opintojen 40 opintopistettä. Lisensiaatin tutkinnon opinnot ovat osa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon opintoja. 3.1 Lisensiaatintutkimus (80 op) Lisensiaatintutkimus on kasvatustieteen alalta tehtävä itsenäinen tutkimus, joka osoittaa tekijänsä tieteenalan teoreettisten perusteiden hallintaa sekä perehtyneisyyttä tutkimusalueeseensa ja sen metodologisiin perusteisiin. Tutkimuksen tulee osoittaa näiden tietojen ja taitojen hyväksikäyttöä oman työn kehittämisessä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös 2-3 samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevää tieteellistä julkaisua tai julkaistavaksi hyväksyttyä artikkelikäsikirjoitusta ja niistä laadittu yhteenveto
10 (artikkelitutkimus). Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. Kun tutkimus jätetään tarkastettavaksi, tekijän on esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys lisensiaatintutkimuksen tekijän roolista ja vastuista yhteisjulkaisuissa. 3.1.1 Ammatillinen lisensiaatintutkinto Sisäänottoa ammatillisesti suuntautuneen kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon ei enää ole. Tutkinnon voi suorittaa kuitenkin loppuun, mikäli opinto-oikeuden on tiedekuntaan aiemmin saanut. Lisensiaatintyön ohjauksen ja opintojen osalta pyydetään ottamaan yhteyttä tiedekunnan tohtoriohjelmasta vastaavaan professoriin opintosuunnitelman tarkistamiseksi ja opinnäytteen loppuunsaattamiseksi. Ammatillisen lisensiaatintutkinnon vähimmäislaajuus on 120 op, josta lisensiaatintutkimuksen osuus on 40 op. Opinnäytteen tarkastus on samanlainen prosessi kuin kasvatustieteen lisensiaatintyön tarkastus. 3.2 Lisensiaatintutkimuksen tarkastus- ja arviointiprosessi 3.2.1 Lisensiaatintutkimuksen jättäminen tarkastukseen Lisensiaatintutkimus jätetään kasvatustieteiden tiedekuntaan kolmena kansioituna kappaleena. Tutkimukseen on liitettävä julkaisemista varten erillinen 1-2 sivun pituinen tiivistelmä, jossa kuvataan tutkimusongelmaa, aineistoa, käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja tärkeimpiä tutkimustuloksia. Katso lisensiaatin tutkimuksen tekijän käytännön ohjeet LINKKI Ennen tarkastukseen jättämistä työlle on tehtävä virallinen alkuperäisyystarkastus Turnitin- järjestelmässä. Ohjaaja hyväksyy alkuperäisyystarkastuksen. Käsikirjoituksen jättämisen yhteydessä ohjaaja toimittaa opintohallintoon allekirjoittamansa raportin työn Turnitin-tarkastuksesta.
11 3.2.2 Tarkastajat Kasvatustieteiden tiedekunta pyytää tutkimustyön ohjaajalta esityksen tarkastajiksi. Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani nimeää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa. Vähintään yhden tarkastajan tulee olla tiedekunnan ulkopuolelta ja lisensiaatintutkimuksen ohjaaja ei voi toimia tarkastajana. Tutkimuksen tekijälle varataan ennen tarkastajien valintaa tilaisuus vastineen antamiseen. Tarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Tarkastajat antavat lisensiaatintutkimuksesta perustellun kirjallisen lausunnon, joka sisältää ehdotuksen opinnäytteelle annettavasta arvostelusta. Lisensiaatintutkimus voidaan tarkastaa myös erillisessä tarkastustilaisuudessa. 3.3 Lisensiaatintutkimuksen julkaiseminen ja arkistointi Kun lisensiaatintutkimuksen tekijä on saanut työn tarkastajien lausunnot, jotka puoltavat työn hyväksymistä ja joihin hänellä ei ole huomautettavaa, hän lähettää opinnäytteen julkaistavaksi ja painettavaksi. Tarkemmat ohjeet lisensiaatintutkimuksen julkaisemisesta löytyvät yliopiston kirjaston verkkosivuilta. Jos lisensiaatintutkimuksen tarkastajat esittävät opinnäytetyön hyväksymistä, mutta edellyttävät, että opinnäytetyöhön tulee tehdä korjauksia ennen työn arvostelua, niin työn tekijän tulee keskustella korjauksista ohjaajansa kanssa. Lisäksi ennen opinnäytetyön arvostelua kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa opinnäytetyön ohjaajan tulee antaa tiedekunnalle lausunto opinnäytetyöhön tehdyistä korjauksista. Opinnäyte julkaistaan sen jälkeen, kun tieto opinnäytteen hyväksymisestä on merkitty opiskelijatietojärjestelmään ja siirtynyt järjestelmästä kirjastoon. Arvosanaa ei julkaista verkossa. Yliopistopainon toimittama kansitettu opinnäyte liitetään kirjaston kokoelmaan, jossa se säilytetään pysyvästi. Opinnäytteen arvostelua ei liitetä kirjaston kokoelmaan tulevaan ja arkistoitavaan opinnäytteeseen.
12 3.4 Lisensiaatintutkimuksen arvostelu Sähköisessä muodossa julkaistun lisensiaatintutkimuksen arvostelu otetaan kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksen esittelylistalle vasta sen jälkeen, kun tiedekunta on saanut kirjapainon toimittaman opinnäytetyön kappaleen. Ennen lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen. Lisensiaatintutkimuksen arvostelee kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Lisensiaattitutkimuksen arvostelusta asianomainen voi tehdä kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (yliopistolaki 558/2009 44, 82 ja 83 sekä Tampereen yliopiston johtosääntö 13, kohta 6 ja tutkintosääntö 26 ). 3.5 Tutkintotodistus Opiskelija voi hakea tutkintotodistusta, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja merkitty opintosuoritusrekisteriin ja niistä on tehty kokonaismerkintä. Lisätietoja ja todistushakemuslomake LINKKI 4 TOHTORIN TUTKINTO Kasvatustieteiden tiedekunnassa suoritettavan tohtorin tutkinnon (KT, FT) kokonaislaajuus on 240 opintopistettä, josta väitöskirjan osuus on 180 opintopistettä ja muiden opintojen 60 opintopistettä. 4.1 Väitöskirja (180 op) Väitöskirja on itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä tutkimus, joka tarkastetaan julkisesti väitöstilaisuudessa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä yhtenäinen tutkimus (monografia) tai samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevien tieteellisten julkaisujen tai julkaistavaksi hyväksyttyjen artikkelikäsikirjoitusten ja niistä laaditun yhteenvedon muodostama tutkimuskokonaisuus.
13 Väitöskirja voidaan kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai kasvatustieteiden tiedekunnan hyväksymällä muulla kielellä. 4.1.1 Artikkeliväitöskirja Artikkeliväitöskirja koostuu johdannosta, 3-5 samaan aihepiiriin kuuluvasta tieteellisestä artikkelista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksesta ja yhteenvedosta. Johdannossa esitetään väitöstutkimuksen tavoitteet ja teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat, määritellään kokonaisuuden tavoitteet ja kerrotaan, miten artikkelit liittyvät toisiinsa ja millaisen kokonaisuuden ne muodostavat. Yhteenvedossa kootaan yhteen osatutkimusten keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä arvioidaan tutkimustulosten yhteiskunnallista ja kasvatustieteellistä merkitystä. Julkaistut tai julkaistavaksi hyväksytyt artikkelit sijoitetaan liitteiksi yhteenvetoraportin loppuun. Vaihtoehtoisesti artikkelit voidaan sijoittaa myös johdannon ja yhteenvedon väliin. Vähintään kolmen väitöskirjaan sisältyvän artikkelin on oltava julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi tieteellistä vertaisarviointia käyttävissä aikakauslehdissä tai kokoomateoksissa. Kaikkien julkaisujen tai julkaistaviksi hyväksyttyjen artikkelien tulee täyttää tieteellisen tekstin vaatimukset, ja jokaisen julkaisun tulee erikseen tarkasteltuna sisältää uusia tuloksia tai näkökulmia. Toisilleen läheisiä aiheita käsittelevissä artikkeleissa voidaan kuitenkin sallia lievää toistoa tai päällekkäisyyttä. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, mutta väittelijän tulee olla ensimmäisenä kirjoittajana vähintään kolmessa artikkelissa. Tekijä toimittaa artikkelit esitarkastukseen ilman muokkausta tai uudelleen kirjoittamista. Kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi, tekijän on esitettävä luettelo siitä, missä artikkelit on julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi. Samassa yhteydessä on yhteisjulkaisujen osalta esitettävä kirjallinen selvitys väittelijän roolista ja vastuista yhteisjulkaisuissa. Ennen painatusluvan saamista tutkijan on osoitettava, että hänellä on tarvittavat luvat artikkelien käyttöön osana artikkeliväitöskirjan yhteenvetoraporttia. Artikkeliväitöskirjaksi tarkoitettua raporttia arvioitaessa esitarkastajat esittävät arvionsa koko väitöskirjan tieteellisestä tasosta (artikkelit ja yhteenveto). Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, muodostuuko tutkimuksen osista väitöskirjan määritelmän täyttävä, riittävän yhtenäinen ja laaja kokonaisuus.
14 4.2 Väitöskirjan esitarkastusprosessi Väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus toimitetaan kasvatustieteiden tiedekuntaan kolmena (3) kansioituna kappaleena, joista jokaiseen tulee liittää tekijän yhteystiedot ja päiväysmerkintä (ks. myös väittelijän käytännön ohjeet). Käsikirjoituksen jättämisen yhteydessä ohjaaja toimittaa opintohallintoon allekirjoittamansa raportin työn Turnitin-tarkastuksesta. 4.2.1 Esitarkastajat Tiedekuntaneuvosto tai tiedekunnan delegointipäätöksen mukaisesti tiedekunnan dekaani nimeää väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen esitarkastajat työn ohjaajan kanssa keskusteltuaan. Tutkimukselle nimetään vähintään kaksi esitarkastajaa. Molempien esitarkastajien tulee olla tiedekunnasta riippumattomia ja lisäksi toisen tulee olla riippumaton Tampereen yliopistosta. Vähintään toisella on dosentin arvo tai vastaavat tieteelliset ansiot ja toisellakin tohtorin tutkinto. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27 :ssä ja 28 :ssä säädetään. Tutkimuksen tekijälle on varattava ennen esitarkastajien valintaa tilaisuus vastineen antamiseen. 4.2.2 Esitarkastus Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa ennen julkaisuluvan myöntämistä, että tutkimuksen käsikirjoitus täyttää väitöskirjalle asetetut tieteelliset ja muodolliset vaatimukset. Esitarkastajia pyydetään antamaan perusteltu kirjallinen lausunto siitä, katsovatko he käsikirjoituksella olevan sellainen tieteellinen arvo, että sen julkaisemiseen väitöskirjana voidaan antaa lupa. Esitarkastajat voivat kirjoittaa myös yhteislausunnon. Esitarkastajien lausunnon tulee olla perusteltu, kirjallinen lausunto, jossa otetaan kantaa seuraaviin seikkoihin: Tutkimuksen yleinen luonne o mihin tieteelliseen keskusteluun tutkimus liittyy Tutkimusaihe ja kysymyksenasettelu o tieteellinen painoarvo ja informaatioarvon merkityksellisyys sekä omintakeisuus ja ajankohtaisuus Tutkimusalan tuntemus o kirjallisuuskatsaus laajuus ja sisällön tasapainoisuus ja riittävyys; kirjallisuusviitteiden ajankohtaisuus ja kattavuus; kirjallisuuden hallinta kriittisellä otteellaan
15 o aikaisemmat tutkimukset samasta aiheesta; aikaisempien julkaisujen ansioiden ja heikkouksien erittelemistaito o tekijän itsenäinen osuus tutkimuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa Aiheen teoreettinen hallinta ja käsitteellinen selkeys Menetelmät. o menetelmien luotettavuus; luotettavuuden arviointi o metodologinen näkökulma ja metodin sopivuus; omintakeisuus ja vaikeusaste Aineisto o aineiston laatu, laajuus ja soveltuvuus tutkimusongelman selvittämiseksi o aineiston keruu ja opinnäytetyön tekijän osuus aineiston jatkokäsittelyssä Tutkimuksen eettisyys Tulokset ja johtopäätökset o arvio tulosten luotettavuudesta, uutuusarvosta ja tieteellisestä merkityksestä Pohdinta- ja johtopäätösosassa osoitettu kypsyys o pohdintaosan asiallisuus, kriittisyys ja selkeys Tutkimuksen jäsentely, esitystapa ja muotoseikat o johdonmukaisuus, tyyli ja kieli Loppulauseena esitarkastajan tulee puoltaa tai ilmoittaa, että hän ei puolla (lausunnossa esitetyt perusteet) tutkimuksen julkaisemista väitöskirjana. Esitarkastajat toimittavat lausuntonsa pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa. Esitarkastajat voivat esittää lausunnossa julkaisuluvan myöntämistä tai sen epäämistä, mutta eivät ehdollista päätöstä. Esitarkastettuun käsikirjoitukseen saa tehdä vain sellaisia muutoksia, joita esitarkastajat ovat esittäneet tai joista on sovittu esitarkastajien kanssa. Poikkeuksen muodostaa lyöntivirheiden tai muu vastaava korjaus. Esitarkastajien lausunnot väitöskirjan käsikirjoituksesta toimitetaan tiedoksi tutkimuksen tekijälle ja hänelle varataan tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajien lausunnoista (yliopistolaki 558 /2009, 44 ). 4.3 Julkaisulupa Esitys julkaisuluvan myöntämisestä väitöskirjaksi tarkoitetulle tutkimukselle tuodaan tiedekuntaneuvoston päätettäväksi, jos molemmat esitarkastajat puoltavat julkaisuluvan myöntämistä. Jos esitarkastuslausunto on kielteinen, esitarkastusprosessi voidaan lopettaa, jos jatkoopiskelija tätä pyytää. Prosessin rauettua uusi esitarkastus voidaan aloittaa, kun väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen ohjaajat antavat siihen luvan.
16 Ennen julkaisuluvan käsittelyä tiedekuntaneuvostossa tulee väitöskirjan käsikirjoitus toimittaa sähköisesti yhtenä tiedostona (pdf-muodossa) tiedekunnan opintokoordinaattorille vähintään kymmenen (10) päivää ennen sitä tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa julkaisulupa-asia käsitellään. Käsikirjoitus toimitetaan sähköisesti tiedekuntaneuvoston jäsenille. 4.3.1 Väitöskirjan julkaiseminen Sen jälkeen kun tiedekuntaneuvosto on myöntänyt julkaisuluvan, väitöskirja voidaan laittaa painoon. Väitöskirjan julkaisuohje on Tampereen yliopiston kirjaston verkkosivuilla. Väittelijä huolehtii myös kaikista väitöskirjaan liittyvistä julkaisuluvista. Kun väitöskirjaksi on esitetty useita julkaisuja ja niistä tehty yhteenveto (artikkeliväitöskirja), ei aikaisemmin painettuja julkaisuja tarvitse julkaista uudelleen, vaan julkaisuluvan myöntäminen koskee tällöin vain yhteenvedon julkaisemista. Väittelijä luovuttaa kasvatustieteiden tiedekunnalle 10 kappaletta väitöskirjaansa tai yhteenvetoa, jos väitöskirja koostuu erillisistä julkaisuista. Mikäli väitöskirja julkaistaan muussa kuin Acta Universitatis-sarjassa tai se painatetaan muualla kuin Tampere University Pressissa, tiedekunnalle on luovutettava 12 kappaletta väitöskirjoja. Kasvatustieteiden tiedekunta hoitaa väitöskirjan virallisen jakelun kirjana mm. vastaväittäjille ja kustokselle sekä kirjaston toimittaman sähköisen version tiedekuntaneuvoston jäsenille. Väitöskirjan tulee olla esillä vähintään 10 päivään ennen väitöstilaisuutta (nk. riiputus), joten väitöskirjat on toimitettava tiedekuntaan vähintään 12 päivää ennen väitöstä. Väitöskirjaan liitettävästä irtolehdestä on käytävä ilmi väitöstilaisuuden aika ja paikka sekä se, että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella. 4.4 Vastaväittäjän, kustoksen ja arviointiryhmän määrääminen Tiedekuntaneuvosto tai tiedekuntaneuvoston delegointipäätöksen mukaisesti tiedekunnan dekaani nimeää väitöstilaisuutta varten valvojan (kustoksen) sekä tutkimuksesta vastaavan professorin tai työn ohjaajan esityksestä yhden tai kaksi Tampereen yliopistosta riippumatonta vähintään dosentin tasoista henkilöä vastaväittäjäksi. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä vain erityisin perustein. Väitöskirjatyön ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Kustoksena toimii tavallisesti väitöskirjan ohjaaja. Tehtävä voidaan antaa Tampereen yliopiston professorille tai tiedekunnan määräysten mukaan dosentille tai emeritus- tai emeritaprofessorille.
17 Arviointiryhmään kuuluu vastaväittäjä(t) ja tiedekuntaneuvoston tai tiedekuntaneuvoston delegointipäätöksen mukaisesti tiedekunnan dekaanin määräämä asiantuntijaedustaja. Arviointiryhmän jäseneksi valitaan pääsääntöisesti professori, apulaisprofessori tai dosentti, mutta dekaani voi nimetä harkinnanvaraisesti arviointiryhmän jäseneksi myös muun väitöskirjatutkimuksen alaan hyvin perehtyneen tohtorin. Ryhmään kuuluu myös kustos, jos hän ei ole väitöskirjan ohjaaja. Ryhmä voi kuulla ohjaajaa, mutta ohjaaja ei saa osallistua arvosanaehdotuksesta päättämiseen ja siitä käytävään keskusteluun. Arviointiryhmän jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa. Tutkimuksen tekijälle on varattava ennen vastaväittäjän/ vastaväittäjien valintaa tilaisuus vastineen antamiseen. Vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27 :ssä ja 28 :ssä säädetään. Tiedekunnan dekaani nimeää väitöstilaisuuden ajankohdan. 4.5 Väitöskirjan arvostelu Väitöstilaisuuden jälkeen väitöskirjan arvostelu tapahtuu seuraavasti: Arviointiryhmä tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta hyödyntäen esitarkastuslausuntoja ja vastaväittäjän lausuntoa sekä kuultuaan kustosta. Vastaväittäjä (vastaväittäjät) laatii lisäksi kirjallisen tarkastuslausunnon väitöskirjasta. Väitöstilaisuuden jälkeen ennen väitöskirjan arvostelua väitöstilaisuuden kustos esittää arvionsa kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle väitöstilaisuuden kulusta. Ennen väitöskirjan arvostelua väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvosanaehdotuksesta ja vastaväittäjän lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto arvostelee väitöskirjan erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty -asteikolla (ks. tarkemmat kriteerit liitteestä 1). Väitöskirjan arvostelusta asianomainen voi tehdä kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistolaki 558/2009 44, 82 ja 83 sekä Tampereen yliopiston johtosääntö 13, kohta 6 ja tutkintosääntö 26 ).
18 4.6 Tutkintotodistus Opiskelija voi hakea tutkintotodistusta, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja merkitty opintosuoritusrekisteriin ja niistä on tehty kokonaismerkintä. Lisätietoja ja todistushakemuslomake LINKKI Liite 1: Väitöskirjojen arvosanat ja arviointikriteerit 5 (erinomainen) Tutkimuksen aihe on selvästi tavanomaista vaativampi, merkittävämpi ja kunnianhimoisempi. Tutkimus osoittaa kriittistä ja aidosti uutta luovaa tutkimusotetta sekä kykyä jäsentää teoreettisesti laajoja asia- ja ongelmakokonaisuuksia. Tekijä on syvällisesti perehtynyt oman tieteenalansa tutkimustraditioon ja oman alansa keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin ja käyttää niitä työssään luovasti ja poikkeuksellisen ansiokkaasti. Tutkimusongelmat ovat erinomaisesti perusteltuja ja kiinteässä yhteydessä teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimusasetelma osoittaa luovuutta ja innovatiivisuutta. Tutkimus on toteutettu poikkeuksellisen ansiokkaasti ja tuottaa merkittävää uutta tietoa. Analyysit osoittavat käytettyjen menetelmien erittäin hyvää hallintaa. Analyysi on systemaattista, tarkkaa ja luotettavaa. Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä on pohdittu kriittisesti, syvällisesti ja monipuolisesti. Raportointi on erittäin selkeää ja johdonmukaista. Raportti on tyyliltään ja kieliasultaan erinomainen. Keskeisten arviointikriteerien valossa väitöskirja on kansainvälisestikin vertailtuna erityisen ansiokas. Lisäksi väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään erinomaisesti. 4 (kiitettävä) Tekijä tuntee hyvin oman tieteenalansa teoreettiset lähtökohdat ja tutkimus on onnistuneesti suhteutettu tieteenalan tutkimustraditioon. Tutkimuksella on merkittävää teoreettista tai empiiristä antia alan tutkimukselle. Tutkimus osoittaa että tekijä hallitsee laajasti oman erityisalansa keskeiset teoriat ja käsitteet ja käyttää niitä työssään ansiokkaasti. Tutkimusongelmat ovat haastavia. Ne on perusteltu hyvin ja niiden yhteys teoreettiseen viitekehykseen on onnistunut. Tutkimuskysymykset on johdettu selkeästi tutkimusongelmista ja ne on muotoiltu ja rajattu erittäin hyvin. Tutkimusasetelma on hyvin selkeä ja johdonmukainen. Tutkimusmenetelmien valita on perusteltua ja käyttö asiantuntevaa. Analyysi osoittaa valitun metodin erittäin hyvää hallintaa.
19 Tulosten tulkinta on johdonmukaista, ja johtopäätökset ovat perusteltuja. Tekijä pohtii tutkimuksensa eettisiä kysymyksiä monipuolisesti ja kriittisesti. Tutkimus vastaa tarkasti esitettyihin kysymyksiin. Tulkinta on suhteutettu hyvin teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus on raportoitu hyvin selkeästi ja johdonmukaisesti. Raportin tyyli ja kieliasu ovat kiitettäviä. Tutkimuksessa on keskeisten arviointikiriteerien valossa huomattavia ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään kiitettävästi. 3 (hyvä) Tekijä tuntee oman tieteenalansa tutkimustradition ja suhteuttaa perustellusti oman tutkimuksensa siihen. Tutkimus osoittaa, että tekijä hallitsee hyvin oman erityisalansa keskeiset teoriat ja käsitteet ja käyttää niitä työssään asianmukaisesti. Tutkimusongelmat ovat melko haastavia ja perusteltuja ja niillä on yhteys teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustehtävä on rajattu tarkoituksenmukaisesti. Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, ja ne on muotoiltu ja rajattu hyvin. Menetelmät ovat perusteltuja ja niiden avulla tekijä pystyy vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Menetelmien käyttö on johdonmukaista ja huolellista. Analyysi on tarkkaa ja luotettavaa ja osoittaa valittujen menetelmien hyvää hallintaa. Tutkimuksen tulosten esittely ja pohdinta on asiantuntevaa. Tutkimus vastaa hyvin esitettyihin kysymyksiin ja tulosten tulkinnat on suhteutettu asiantuntevasti teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa tai uuden näkökulman alan tutkimukseen. Tutkimuseettiseen pohdintaan tekijä on ottanut mukaan omaan työhön liittyviä kriittisiä huomioita. Tutkimus on raportoitu selkeästi ja johdonmukaisesti. Raportti on tyyliltään ja kieliasultaan moitteeton. Tutkimus täyttää hyvätasoiselle kasvatustieteelliselle tutkimukselle asetetut vaatimukset. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään hyvin. 2 (tyydyttävä) Tekijä hallitsee oman tieteenalansa keskeisimmät teoreettiset lähtökohdat ja pystyy suhteuttamaan oman tutkimuksensa tieteenalan tutkimustradition päälinjoihin. Tutkija osoittaa perehtyneensä oman alansa keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin, mutta niiden hallinta ja soveltaminen on suppeahkoa. Tutkimus tarjoaa jonkin verran uutta tietoa tai tuoreen näkökulman. Tutkimusongelmat ovat riittävän haastavia ja perusteltuja. Tutkimusasetelma on melko selkeä ja johdonmukainen. Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, mutta rajausta olisi voinut parantaa. Menetelmien soveltaminen on kaavamaista, mutta tarkoituksenmukaista ja pääosin
20 moitteetonta. Analyysi on luotettavaa, mutta tarkkuudessa voi olla pientä horjuntaa. Tutkija on kiinnittänyt huomiota tutkimuksensa eettisiin kysymyksiin, mutta pohdintojen yhteys omaan työhön on horjuvaa. Tutkimuksen tulokset on esitetty loogisesti ja niiden merkitystä on pohdittu. Tutkimus vastaa esitettyihin kysymyksiin ja tuloksia on suhteutettu teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus on raportoitu selkeästi, mutta sen rakenteessa, tyylissä tai kieliasussa voi olla vähäisiä puutteita. Tutkimuksen erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään tyydyttävästi. 1 (välttävä) Tutkimus osoittaa perehtyneisyyttä tieteenalan tutkimustraditioon, mutta oman tutkimuksen suhteuttaminen siihen on puutteellista. Tekijä käyttää oman erityisalansa keskeisiä teorioita ja käsitteitä, mutta niiden määrittely voi olla vajavaista tai niitä käytetään epäjohdonmukaisesti. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa vain rajallisesti, Tutkimusongelmat eivät ole erityisen haastavia tai niiden yhteys teoreettiseen viitekehykseen on löyhähkö. Tutkimus-asetelman selkeydessä tai johdonmukaisuudessa on puutteita. Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, mutta niiden muotoilussa tai rajauksessa on toivomisen varaa. Tutkimusmenetelmien käytössä on puutteita. Analyysi sinänsä on luotettavaa, mutta se on paikoin mekaanista tai epätarkkaa. Tutkija on kiinnittänyt huomiota tutkimuksensa eettisiin kysymyksiin vain yleisellä tasolla. Tutkimuksen tulokset on esitetty loogisesti, mutta merkitysten pohdinta jää vajaaksi. Tutkimus vastaa esitettyihin kysymyksiin, mutta tulokset olisi voinut suhteuttaa teoreettiseen viitekehykseen paremmin. Tutkimuksen raportoinnissa on rakenteellisia, kielellisiä tai tyylillisiä puutteita. Työssä on useita puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään hyväksyttävästi. 0 (hylätty) Työssä on huomattavan paljon ilmeisiä puutteita. Tutkimusaihe on pinnallisesti ymmärretty ja sen käsittelytapa liittyy vain löyhästi tieteenalaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on joko liian suppea, liian rönsyilevä tai laaja. Tutkimuksen kytkeytyminen aiempaan tutkimukseen ja taustateorioihin jää selvittämättä. Tutkimusmenetelmien valinta on perustelematonta ja käyttö epäjohdonmukaista. Analyysi ei ole täysin luotettavaa. Tulokset on esitetty luettelomaisesti tai kaavamaisesti ja niiden yhteys teoriataustaan jää vaatimattomaksi. Tutkimustulosten pohdinta ei yllä
21 yleisen tason tarkasteluun. Työn tutkimuseettinen pohdinta puuttuu kokonaan tai on vähäistä ja toteavaa. Työ on kieliasultaan heikko tai viimeistelemätön. Tutkimus ei täytä kasvatustieteellisen tutkimuksen vähimmäisvaatimuksia.