Suomen kasvava metsäbiotalous ja metsien käytön kestävyys

UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Suomen kasvava metsäbiotalous ja metsien käytön kestävyys 21.3.2017 Jyrki Kangas

1) Suomen kasvava ja monipuolistuva metsäbiotalous sekä sen tuoma puun lisätarve 2) Metsätalouden kestävyys, vastuullisuus ja hyväksyttävyys 3) Voidaanko hakkuita lisätä Suomessa kestävästi 4) FORBIO-hankkeen laskelmia hakkuutason 80 milj.m3/v mahdollisuudesta 5) Osallistujien näkemykset hakkuiden lisäämisen hyväksyttävyydestä

Biotalous, mitä se on Talouden kehityksen uusi aalto; fossiilitaloudesta biotalouteen Uusiutuvien luonnonvarojen tuottamista, jalostamista, kuluttamista ja kierrättämistä sekä niihin perustuvia palveluja Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja tuomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen mukaisesti Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys Tärkein uusiutuvien luonnonvarojen koti Suomessa on metsä Biotalous tuo euroja ja työtä, parantaa vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta, lisää energiaomavaraisuutta, tukee tasapainoista alueellista kehitystä => Voiko joku sitä vastustaa? 21.3.2017 3

Suomen biotalousstrategia: kestävän biotalouden kärkeen Biotalous Suomessa nyt: Liikevaihto noin 65 mrd euroa, osuus viennistä yli ¼, työllisiä yli 300.000 Yli puolet Suomen biotaloudesta perustuu metsiin ja puuhun Kansallisen biotalousstrategian päämäärät: kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle, biomassojen käytettävyys ja kestävyys Tavoitteet: liikevaihto 100 mrd euroon ja 100.000 uutta työpaikkaan 10 vuodessa Biotalous on Suomen ja varsinkin Itä-Suomen kehityksen keskiössä => Tuleeko (onko jo) biobuumi? Kasvukipuineen? Kuinka kauan kantaa? 21.3.2017 4

Biotalouden merkitys Suomelle Biotalouden liikevaihto on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa; metsäbiotalouden osuus liikevaihdosta 60 % Miljardia euroa vuodessa 70 60 50 40 30 20 10 0 Koko biotalous Biotalouden tuotteet Ruoka Uusiutuva energia Biotalouden palvelut Veden puhdistus ja jakelu Lähde: Tilastokeskus, TEM

Biotaloutta ollut aina: otteita metsäbiotaloudesta aikojen saatossa

Puusta energiaa iät ajat Marjat, sienet, riista, yrtit Puusta erilaisia rakennuksia, rakenteita ja esineitä maailman sivu Paperin tekoa jo 105 ekr Kiinassa Puuta hyödyntävien sienten käyttö lääkintään ja mm. vaatteisiin Purupihka, pihkan lääkinnällinen käyttö Pettu => havupuun nila- ja jälsikerros, jossa hemiselluloosaa, sokereita ja proteiineja Terva sivutuotteineen Kemiallinen paperin valmistus; sulfiitti- ja sulfaattiprosessi 1800- luvulla Nitroselluloosa => räjähde

Viskoosia sellusta jo 1800-luvun lopulla Selluloosamuoveja jo 1800-luvulta alkaen Sulfiittispriitä (metanoli-etanoliseos) käytetty polttoaineena ja tikkuviinaksi Pekiloproteiini, valkuaisrehu sulfiittiselluloosaprosessin hemiselluloosan sokereista Mäntyöljy, tärpätti Erilaiset paperit, vanut, kartongit, sahatavarat, energiapuut Nyt biojalosteiden ja biotalouden uusi buumi Puubiomassasta: biopolttoaineet, biohiili, kosmetiikkaa, rehuja, ainesosia elintarvikkeisiin ja hammastahnoihin, terveystuotteita, biokomposiitit, biomuovit, ja vaikka mitä entisten lisäksi Luonnontuotteita ravinnoksi (villiruokaa), luontaistuotealalla, lääkeaineiksi, kosmetiikassa, jne.

Puusta voi tehdä melkein mitä vaan? Otteita HS 27.5.2012 Kuluttajan on vaikea edes käsittää, mitä kaikkea puusta voi saada. Se ei välttämättä näytä tai tunnu puulta. Se voi olla läpinäkyvää plastiikin tapaista kalvoa. Kevyttä levyä, joka on kovaa kuin teräs. Tai kimmoisaa kuin kumi. Kangasta. Nestettä. Syötävää. Häkäpönttöautojen sijaan on tullut biodiesel. Suomessa on tekeillä useita biodiesellaitoksia. Tekstiileihin kehitetään kuituja, jotka korvaisivat epäekologisen puuvillan. Jotain viskoosia luomumpaa. Uusia tekstiilejä käytettäisiin vaatteissa, toppauksissa, sisustuksessa. Ja teknisinä tekstiileinä. Puusta saa niin vahvaa tekstiiliverkkoa, että se käy metalliverkon tilalle siltojen vahvikkeeksi! Älypaperit tekevät nyt läpimurtoa. Esimerkiksi aurinkokennoja, virtapiirejä ja sensoreita voidaan painaa paperille ja kuljettaa rullissa maailmalle. Puusta uskotaan löytyvän apua ainakin seuraaviin vaivoihin: syöpä, suuri kolesterolipitoisuus, tinnitus, haavat, silmän rappeuma, eturauhasvaivat ja nivelrikot. Ja krapulaan! Suomalaiset kehittivät puukomposiitista kipsin korvikkeen. Se on kevyt, hengittävä ja helposti muokattava. Suuri mullistus ovat erilaiset nanoselluloosat, mikrosellut tai biofibrillit, miten niitä nyt kukin kutsuu. Mikrosellulla saa muffinitkin meheviksi! Jne. jne. hengästymiseen asti.

Esityksen nimi / Tekijä 21.3.2017 10

3D-tulostus + nanoselluloosa, lyömätön sampo? The Guardian 15.2.2016

Esimerkki ei-puuaineksisesta puun tuotteesta: mahla Kuva: Yle 21.3.2017 12

Puita manipuloimalla lisää raaka-ainetta uusiin tuotteisiin? Kuva: www.kuortane.fi Kuva: Kai Pulkkinen, www.mtt.fi 21.3.2017 13

Metsäbiotalous etenee ripeää tahtia => puun ja metsien kysyntä kasvanut ja kasvaa edelleen Poliittinen päätöksenteko kaikilla tasoilla yrittää edistää biotaloutta Biojalostamoita (Äänekoski, Kuopio, Kemijärvi, Kajaani, Kemi, Haapajärvi, Lieksa, Iisalmi, Nurmes, muita ), puusta uusia tuotteita, energiaa, lisää puurakentamista, enemmän pakkauksia, Muita biojalosteita metsästä (käävät, pihka, yrtit, kuntta, marjat, ), biodiversiteettiä, virkistyskysyntää ja matkailua, hyvinvointipalveluja, villiruokaa, kulttuuria, kaikenlaisia ekosysteemipalveluita, => Metsien ja puun kysyntä kasvaa ja monipuolistuu => Onko Suomen metsissä varaa lisätä käyttöastetta, kasvattaa hakkuumääriä? Jos kyllä niin miten saada tarjonta vastaamaan kysyntää? Miten sovittaa yhteen eri käytöt?

Juha Hakkaraisen luennosta (1.11.2016): Esityksen nimi / Tekijä 21.3.2017 15

Tomi Salon luennosta (8.11.2016) Esityksen nimi / Tekijä 21.3.2017 16

Esimerkki: Metsä Fibren biotuotetehdas Äänekoskelle Investointipäätös 21.4.2015; 1,2 mrd euroa Korvaa nykyisen/aikaisemman sellutehtaan, suunniteltu aloitus Q3/2017 Vuotuinen selluntuotanto 1,3 milj. tn (aikaisempi 0,5) Käyttää puuta 6,5 milj.m³/v (aikaisempi 2,4) Työllistää suoraan noin 2500 htv/v koko arvoketjussa (aikaisempi 1000) Päämarkkina-alueet Eurooppa ja Aasia (erityisesti Kiina) Lisää vientiä 0,5 mrd euroa/v ja nostaa uusiutuvan energian osuutta Suomessa Tavoitteena kaikkien sivuvirtojen hyödyntäminen ja uudet tuotteet

Hakkuita lisää Kestävästi? Vastuullisesti? Hyväksyttävästi?

Puun kulku Suomessa 2013 (milj.m 3 runkopuuta) +15-20 milj m3 näissä luvuissa ei ole ihan vähän Tuonti (ml hake) 10 Puuston kasvu 104 Kokonaispoistuma 72 Hakkuupoistuma 59 Puunjalostukseen 54 10 Teollinen käyttö 64 Sellu ja paperi yms 38+9 9 72 54 Hake ym 9 Hakkuutähteet, luonnonpoistuma 13 Polttopuu 5 Puutuoteteollisuus 26 Lähde: Luke ja Metry 20

Tilastojen ja Luken kertomaa 120 100 80 milj. m 3 Metsien kasvu Kestävät hakkuumahdollisuudet 60 Teollisuuden puun käyttö Tuontipuu 40 20 Kotimaisen puun käyttö teollisuudessa 0 1990 92 94 96 98 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Lähde: Metry, Luke 22

Puuston kokonaispoistuman suhde metsien kasvuun oli 75 % vuonna 2014 120 100 80 60 40 20 milj. m 3 Metsien kasvu runkopuuna Luonnonpoistuma ja hukkapuu Energiarunkopuun hakkuut Teollisuuspuun hakkuut 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 LÄHDE: Luke, Metsäteollisuus ry

Runkopuun kasvun ja käytön rakenne vuonna 2014 Milj. kuutiometriä 120 100 80 60 40 20 Vuotuinen kasvu Runkopuun kestävä 16,1 65,3 Kasvusta suojelualueilla Ei vielä hakattavissa * Hukkapuu ja luonnonpoistuma Hakkuiden lisäyspotentiaali Toteutuneet hakkuut ** Kasvu 0 Tase 2014 Kestävä hakkuutaso * Kasvu puustossa, joka ei vielä hakattavissa kestävyystavoitteen vuoksi ** Toteutuneet hakkuut 2014 olivat 65,3 milj. m 3 runkopuuta (= 56,3 milj. m 3 tukki- ja kuitupuuta + 9 milj. m 3 metsähaketta ja polttopuuta) 24

Suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat metsät Luokitus Metsämaa ha % metsämaan kokonaisalasta Metsä- ja kitumaa ha % metsä- ja kitumaan kokonaisalasta Kokonaismaa-ala ha % kokonaismaaalasta 1: Tiukasti suojellut metsät 1 041 000 ha 5,2 % 2 048 000 ha 9,0 % 3 609 000 ha 13,7 % 2a: Suojellut metsät, joissa varovaiset hakkuut ovat mahdollisia 77 000 ha 0,4% 133 000 ha 0,6% 190 000 ha 0,7% 1+2a: Suojellut metsät 1 118 000 ha 5,6% 2 181 000 ha 9,6 % 3 799 000 ha 14,5% 2b: Rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat alueet 568 000 ha 2,8% 782 000 ha 3,4% 963 000 ha 3,7% 1+2a+2b: Kaikki yhteensä LÄHDE: Metry 1 686 000 ha 8,4% 2 963 000 ha 13,0 % 4 763 000 ha 18,1 %

Kestävästi? Kestävä kehitys -ideologialla pitkät juuret metsätaloudessa; jo roomalainen laki määräsi, ettei nuorta metsää saa hakata siten, että sen antama hyöty alenee 1700- ja 1800-luvuilla Saksassa hakkuiden kestävyyden käsitteitä ja laskentamalleja (esim Hartig 1795, 1813); paljolti tavoitteena pilalle harsittujen ja aukkoisten metsien muuttaminen tuottaviksi Metsäsuunnittelun perustana ollut metsätalouden järjestelyoppi kehitettiin nimenomaan kestävyyden turvaamiseksi, aluksi puuntuotannollisen kestävyyden Vähimmäiskestävyys: metsämaa säilyy puuta kasvavana (metsämaan pinta-ala ei vähene) Ajassa: puuntuotannollinen kestävyys => taloudellinen (rahallisten tuottojen) kestävyys => ekologinen kestävyys => sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Juuri nyt melko hallitsevina kestävyysulottuvuuksina ilmastovaikutukset

Yleisiä määrittelyjä laadittu, mutta mitä tarkoittaa käytännössä/metsässä? YK:n Brundtlandin komissio 1987: kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa YK:n ympäristö ja kehityskonferenssi (Rio de Janeiro 1992): kestävässä kehityksessä taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen elämän edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville Euroopan metsäministerikonferenssi (Helsinki 1993) määritteli metsien kestävän hoidon ja käytön periaatteet; jatkotyönä yhteiseurooppalaisia kriteereitä ja indikaattoreita; mukana jo myös maailmanlaajuisen hiilitasapainon parantaminen Huom! Poliittinen prosessi Sertifiointi- ja laatujärjestelmin pyritty todentamaan kestävyyttä; kullakin järjestelmällä omat lähtökohtansa ja erilaisia kriteerejä/indikaattoreita

Metsäbiotalouden Studia Generalian 2017 opetus: metsätalouden kestävyydestä on vaihtoehtoisia totuuksia! Kestävä metsätalous mitä se käytännössä on ja miten kestävyyttä voisi arvioida? Riippuu miten määritellään kestävyys ; kriteerit ja indikaattorit? ajallinen ja alueellinen ulottuvuus? Erilaiset intressit ja erilaiset ymmärrykset => erilaiset kestävyyskäsitykset Ei ole objektiivista universaalia operationaalista metsien käytön kestävyyden mittaustapaa

Vastuullisesti? Reilua metsäbiotaloutta Vastuullisuus on vielä astetta subjektiivisempi käsite kuin kestävyys EK: vastuullinen yritys toimii mahdollisimman kestävällä tavalla ja sovittaa yhteen yrityksen ja sen sidosryhmien tavoitteet ja odotukset Esimerkiksi pörssiyhtiöiden vastuullisuusraporteista näkee niiden ymmärrykset vastuullisuudesta ja sen todentamisesta Hyötyjen jakautumisen reiluus arvoketjussa, yhteiskunnassa, globaalisti mikä on tarpeeksi reilua? Vastuullisuuden arvioinnissa katsetta myös esim. lainmukaisuuteen, tasa-arvoon ja vähemmistöjen oikeuksiin, työturvallisuuteen ja terveysvaikutuksiin, lapsityövoimaan, muihin eettisiin ja moraalisiin näkökohtiin, vapauteen ja demokraattisuuteen, totuuteen ja armoon, Vaikuttaako hakkuiden vastuullisuuteen se, mitä kaadetuista puista tehdään? Kaadetusta tukkipuusta tulee aina myös muuta kuin tukkia

Hyväksyttävästi? Jokaisella on oma näkemyksensä siitä, minkälainen metsien käyttö on hyväksyttävää

Lisää hakkuita kestävästi? Hyväksyttävästi? Paljonko? Ympäristöjärjestöjen mukaan Suomen metsissä jo kolkutellaan kestävyyden rajoja, ellei jo jopa ollakin ekologisesti kestämättömissä hakkuumäärissä Tilastot näyttävät hakkuuvajetta; poistuma < (ainakin puuntuotannollisesti) kestävät hakkuumahdollisuudet < kasvu; jos kasvun ja poistuman erotusta ei korjata käyttöön, ajan mittaan se lahoaa ja siitä tulee luonnonpoistumaa Jatkuvasti puuston kasvua alemmat hakkuut johtaisivat vääjäämättä ajan mittaan hakkuumäärien (ja puuston kasvun) vähenemiseen entisestään; olisiko se kestävää taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti? Globaalisti suurin ekologinen huoli on biodiversiteettikato, jonka pääsyy on ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen => kaikki se, millä voidaan hillitä ilmastonmuutosta, on ekologisesti hyväksi; sink, substitution, storage;

Globaalisti myös: kun ihmiskunnan tarpeet kasvavat ja kun samoja hyödykkeitä voidaan tuottaa esim. öljystä/puuvillasta ja puusta, onko kestävämpää lisätä hakkuita ja tehdä ne puusta vai turvautua muihin raaka-aineisiin? Entä jos joka tapauksessa puuta tarvitaan globaalisti lisää, hakataanko lisää Suomessa vai muualla? Mikä on oikea tarkastelun aikajänne? Monimuotoisuus, ilmaston muutos, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat? Etenkin ilmastopolitiikassa korostettu viime aikoina nopeita vaikutuksia: onko se kestävää kehitystä? Vai pitäisikö asiaa arvioida ennemmin 100 tai 1000 vuoden tähtäimellä? Onko fossiilisista luonnonvaroista ilmakehään vapautettu hiili lisäyksenä hiilen kiertokulkuun tuhatvuotinen riesa jälkeläisillemme ja luonnolle? Onko nopeuden kääntöpuoli haitat tuleville sukupolville? Puubiomassasta vapautuva hiili kuuluu jo ennestään hiilen kiertokulkuun

Monitavoitteisuus, tarkastelutaso: Taloudelliset, sosiokulttuuriset, ekologiset ulottuvuudet Ilmasto (nopeasti/kestävästi), monimuotoisuus, väestönkasvu ja nälkä, virkistys, matkailu, puunmyyjien talous, työllisyys, vientitulot, Suomen kansantalous, kuluttajien tarpeet, Metsäpalsta, maakunta, Suomi, Eurooppa, maapallo, Miten painotetaan mitäkin näkökohtaa ja näkökulmaa? Suomen metsien hakkuiden lisäämisen kestävyydestä on ja tulee olemaan vaihtoehtoisia totuuksia, puhumattakaan sen vastuullisuudesta ja hyväksyttävyydestä

Tomi Salon luennosta (8.11.2016) Esityksen nimi / Tekijä 21.3.2017 34

Panu Kuntun luennosta (22.11.2016): Esityksen nimi / Tekijä 21.3.2017 35

Panu Kuntun luennosta (22.11.2016): Esityksen nimi / Tekijä 21.3.2017 36

Greenpeacen nettisivut Esityksen nimi / Tekijä 21.3.2017 37

Savon Sanomat 17.9.2016 Esityksen nimi / Tekijä 21.3.2017 38

Keskisuomalainen 1995 Tiirola/MTK Salo/Metry

No mitä voisi tehdä: lisää kestäviä hakkuita puuntuotantoa tehostamalla lämpenevässä ilmastossa? Hakkuiden haitalliset vaikutukset riippuvat enemmän hakkuupinta-alasta kuin mottimääristä, positiiviset sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset hakkuiden moteista Hakkuiden lisäys kasvattaa myös hakkuupinta-alaa sekä vaikutuksia maisemaan, monimuotoisuuteen, virkistykseen, riistaan, yms., ellei samanaikaisesti pystytä lisäämään puuntuotantoa niin että hakkuissa hehtaarikohtainen puusato kasvaa Lisää kestäviä hakkuumahdollisuuksia puuntuotantoa (m3/ha/v) tehostamalla => samalla hakkuupinta-alalla enemmän puuta Kuinka paljon lisää puuntuotantoa ja millä keinoin? Ilmaston lämpenemisen vaikutus puuston nettokasvuun? Kestäviä hakkuumahdollisuuksia lisää 15-20 milj. m3/v, mikä kattaisi biojalostamosuunnitelmien toteuttamisen tuoman puun lisätarpeen?

FORBIO-hankkeen laskelmia hakkuutason nostamisen vaikutuksista, 90 vuotta Puuston tilavuuden kehitykseen Kantorahatuloihin Monimuotoisuustunnuksiin: lahopuun määrä, vanhojen metsien määrä, tilavuuskehitys puulajeittain Ekosysteemipalveluihin: marjasadot, metsäkanalintujen elinympäristöt, maisemat Hiilitaseeseen Monsu-ohjelmistolla VMI-tietoja käyttäen; suojelualueet eivät mukana Heinonen T. et al. 2017. Scenario analyses for the effects of harvesting intensity on development of forest resources, timber supply, carbon balance and biodiversity of Finnish forestry. Forest Policy and Economics. In print.

Puuston tilavuus eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus) 6 000 5 000 Elävän pystypuuston tilavuus Ainespuuta milj. m 3 4 000 3 000 2 000 1 000 0 S40 S60 SUS S80 SX = hakkuutavoitetaso X m3/v, SUS = kestävä taso 73 milj.m3/v

Vanhojen metsien pinta-ala eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus); mänty 120 v, kuusi 100 v, raudus 80 v, hies 70 v, haapa 70 v 16000 Vanhojen metsien pinta-ala 12000 1000 ha 8000 4000 0 2016 2026 2036 2046 2056 2066 2076 2086 2096 2106 S40 S60 SUS S80 S100

Lahopuuta eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus) (huom! eri skaalat) 40 milj.m3/v 73 milj.m3/v Lahopuuta (runko) kuiva-aine tn/ha 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Lahopuuta (runko) kuiva-aine tn/ha 0,20 0,18 0,16 0,14 0,12 0,10 0,08 0,06 0,04 0,02 0,00 Pine 10-30 Pine > 30 Spruce 10-30 Spruce > 30 0,00 Birch 10-30 Birch > 30 Aspen 10-30 Aspen > 30 Other 10-30 Other > 30

Eräät ekosysteemipalvelut eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus)

Metsätalouden hiilitase eri hakkuutasoilla (suojelualueiden ulkopuolella) (nykyilmasto-oletus) 30,0 Hiilitase (10 v) Kumulatiivinen hiilitase 25,0 2 500 20,0 2 000 Tg yr -1 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10-vuotiskausi Tg 1 500 1 000 500 0 2026 2036 2046 2056 2066 2076 2086 2096 2106 S40 S60 SUS S80 S100

Hakkuutaso 80 milj.m3/v onnistuu Suomen talousmetsissä ainakin seuraavat 90 vuotta Ainespuunhakkuut,milj.m 3 a -1 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Oletus: RCP 2.6 skenaario ja tehostettu metsänhoito (varovainen arvio) ref 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ES KS PS 49

Ainespuutilavuus, milj. m 3 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 Puuston tilavuuden kehitys Suomessa 90 vuotta 80 milj. m 3 /v hakkuutavoitteella (suojelualueiden ulkopuolella) Nykyilmasto: Perusmetsänhoito Nykyilmasto: Tehostettu metsänhoito RCP 2.6 skenaario: Tehostettu metsänhoito RCP 4.5 skenaario: Tehostettu metsänhoito 2016 2026 2036 2046 2056 2066 2076 2086 2096 2106 50

Lopuksi hyväksymisäänestyksiä: olisiko Suomen metsien hakkuutaso 80 milj.m3/v seuraavat 30 vuotta sopiva (vihreä), liian suuri (punainen), liian alhainen (keltainen), mitä-välii (valkoinen), en osaa sanoa (tyhjä): Metsien käytön taloudellisten tavoitteiden näkökulmasta: a) puuta käyttävän teollisuuden kannalta? b) puunmyyjien kannalta? c) kansantalouden kannalta? Työllisyyden näkökulmasta? Jokamiehen oikeuksien hyödyntämisen kannalta? Metsämaisemien suhteen? Metsästyksen ja riistanhoidon kannalta? Luontomatkailun liiketoiminnan näkökulmasta? Luonnon monimuotoisuuden kannalta? Ilmastonmuutoksen hillinnän / hiilitaseen kannalta?

Ja vihoviimeiseksi lopuksi, yleisemmin Taloudellisen kestävyyden näkökulmasta? Ekologisen kestävyyden näkökulmasta? Sosiokulttuurisen kestävyyden näkökulmasta? Kokonaisuutena kestävän kehityksen näkökulmasta?

Suuri kiitos Osallistumisestanne FORBIO-hankkeen ja UEF:n Metsäbiotalouden Studia Generalia luentosarjaan!!!

FORBIO-hanke: Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous Hankkeen koordinointi (Vastuu UEF, H Peltola ja J Kangas) Täsmämetsänhoito ja räätälöity metsäbiomassan tuotanto (Vastuu UEF Metsä, H Peltola) Resurssiviisas teollisten symbioosien raakaainehuolto (Vastuu Luke, A Asikainen) Metsäbiomassasta korkeamman jalostusasteen lopputuotteiksi (Vastuu UEF Kemia, J Jänis) Vaikutusten arviointi ja hyväksyttävyys (Vastuu SYKE, J Seppälä) Suomen metsäbiotalouden kehitysmahdollisuudet osana globaalimuutosta ja EU:ta (Vastuu EFI, L Hetemäki) Vuorovaikutus, vaikuttavuus (Vastuu kaikki) www.uef.fi/forbio @FORBIOproject

Puuta tarvitaan lisää myös kiertotaloudessa Puun kaskadikäytössä samaa puumateriaalia käytetään useaan kertaan ja eri tarkoituksiin ennen sen loppukäyttöä energiaksi tai muulla tavoin Puubiomassan käyttö Suomessa monipuolistuu ja kasvaa merkittävästi, eikä puun kysyntää tyydytetä vain kierrättämällä Uutta puubiomassaa tarvitaan kaskadikiertoon ja kasvavaan puun tarpeeseen, myös korvaamaan fossiilisia raaka-aineita Suomen metsien puuston kasvu ja hakkuumahdollisuudet ovat nousussa ja puun tuotantoa voidaan entisestään tehostaa; ilmastonmuutos lisää kasvua ainakin lähivuosikymmeninä; korjaamattomina metsän puut lopulta kuolevat ja lahoavat Metsänhoidollisin ja logistiikan keinoin voidaan vaikuttaa puiden ja puumateriaalin laatuun sekä kelpoisuuteen eri käyttöihin

Energiantuotanto on luonteva loppukäyttö uusiutuvalle puulle kaskadikierrossa

Lisää hakkuita, markkinataloudessa? Kestävästi, vastuullisesti, hyväksyttävästi Millä keinoin metsänomistajat saataisiin myymään lisää puuta? Lisätäänkö puun tuontia Venäjältä kattamaan biotalouden tarvetta? Miten silloin kävisi biotaloustavoitteiden? Olisiko se sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää? Olisiko se ekologisesti kannatettavaa? Yhtiöiden ja valtion metsät eivät ratkaise vaan nojattava suurelta osin yksityismetsiin Markkinatalouden keino lisätä tarjontaa: puun kantohintojen nosto onko realistista ja missä määrin? Puustamaksukyky? Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys arvoketjun eri toimijoiden kannalta?

Lisää hakkuita, metsäpolitiikallako? Pakkomyynnit? Sopiiko yhteiskuntajärjestykseen? Pitäisikö olla silloin myös pakko-ostot? Olisiko sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää? Keppi- ja porkkanapolitiikoilla on merkitystä (esim. energiapuun tuet), mutta politiikka on politiikkaa ja hallitukset vaihtuvat Omistusrakenne ja tilakoko ehkä vaikuttavat pitkällä jänteellä, mutta mikä on niiden todellinen merkitys? Vaikuttanevat selvimmin, jos samalla omistajat aikaisempaa riippuvaisempia metsätalouden tuloista tai päätöksenteko suoraviivaistuu Puun ostajien aktiivisuus ja markkinointi