BETONIN LAADUNVARMISTUS KOESUUNNITELMA

Sivu 1 / 14 BETONIN LAADUNVARMISTUS KOESUUNNITELMA Hanke: Vihdin Kirkonkylän Campus Noudatetaan RIL 130 1 YLEISTÄ Betonin laadunvarmistuskokeiden suorittaminen toteutetaan tilaajan nimeämän rakennustyönvalvojan ohjeistuksen mukaisesti. Jäljempänä rakennustyönvalvojasta on käytetty nimitystä tarkastaja. Tämä suunnitelma esittää betonirakenteiden kelpoisuuden toteamiseksi tehtävät vähimmäistoimenpiteet. Jos betonin valmistus- tai betonointiolosuhteet muuttuvat työn aikana esimerkiksi betonin koostumuksessa tai käsittelyssä tapahtuneen olennaisen muutoksen tai yli 2 kuukauden keskeytyksen johdosta, tarkastetaan tämä suunnitelma muuttuneita olosuhteita vastaavaksi. Mikäli betonirakenteiden kelpoisuudessa havaitaan toistuvia puutteita, on tilaajalla oikeus tehostaa laadunvarmistustoimenpiteitä. Pääurakoitsija ei ole oikeutettu korvauksiin tehostetun laadunvalvonnan aiheuttamista esim. lisänäytteidenottojen kustannuksista. Pääurakoitsija on vastuussa kaikista epätyydyttävän laadun aiheuttavista kustannuksista ja mahdollisesta aikataulun viivästymisestä. Rajatapauksien hyväksyminen on suoritettava kirjallisesti vahvistettuna tarkastajan (rakennustyönvalvoja) allekirjoituksella. Työmaalla koekappaleita tehdään ainoastaan koulun uudisrakennuksen osalta. 2 BETONIN LAADUNVALVONTA 2.1 Yleistä Rakenteiden, rakennustarvikkeiden ja -aineiden ominaisuuksista on hankittava riittävät tiedot ja tarvittaessa niiden laatua on valvottava ennakkokokein ja työaikaisin kokein. Jos valmistus- tai jälkikäsittelymenetelmä on sellainen, etteivät työn yhteydessä valmistettavat koekappaleet todennäköisesti anna riittävän luotettavaa kuvaa valmiin rakenteen ominaisuuksista, on koekappaleet otettava valmiista rakenteesta. Mikäli työn yhteydessä rakenteen kelpoisuuden toteamista varten tehtyjen koekappaleiden koetulokset eivät vastaa vaatimuksia tai jos rakenteiden tutkiminen ainetta rikkomatta antaa siihen aihetta, on rakenteen ominaisuudet määritettävä rakenteista otetuista näytteistä tehdyin koekappalein. Kaikista laadunvalvontakokeiden tuloksista pidetään pöytäkirjaa. Betonin laadunvalvontaa koskeva koetulosaineisto säilytetään vähintään 5 vuotta. Koetulosaineisto esitetään vaadittaessa

Sivu 2 / 14 rakennustarkastajalle havainnollisessa muodossa. Koetulosaineisto toimitetaan tilaajalle viimeistään rakennuksen luovutuksen yhteydessä. Valmisbetonin ja betonielementtien valmistusta kutsutaan tarkastetuksi, jos sen laadunvalvonta on ympäristöministeriön hyväksymän tarkastuksen suorittajan tarkastuksen alainen. 1-luokan ja tarpeen mukaan 2-luokan betonin valmistuksessa sekä aina valmisbetonilaitoksissa tulee olla betoniteknologiaan riittävästi perehtynyt betonilaborantti valmistuspaikalla suoritettavia laboratoriotehtäviä varten. Rakennuspaikalla betonimassalla tehtävien kokeiden suorittajan tulee olla näytteenottoon ja betonimassakokeisiin perehtynyt henkilö. 2.2 Betonin osa-aineet Runkoaineen laatua valvotaan betonin valmistuksen aikana. 1- ja 2-luokan betonia valmistettaessa tutkitaan osa-aineiden tarvittavat ominaisuudet siten, että niistä ollaan jatkuvasti selvillä. Runkoaineista testataan puhtaus, rakeisuus, kosteus sekä tarvittaessa tiheys, vedenimukyky ja muut betonin laatuun vaikuttavat ominaisuudet. Huokoisia runkoaineita käytettäessä on tiheys ja vedenimeytyminen aina testattava. Lisäaineen annostus selvitetään käyttöselosteiden tietojen ja koeseosten avulla ennakolta. Jos lisäainetta käytetään yhdessä jonkin toisen lisäaineen kanssa, selvitetään aineiden yhteensoveltuvuus, annostelujärjestys ja vaikutukset ennakkokokeilla. Lisäaineiden vaikutuksia valvotaan betonin valmistuksen ja betonoinnin aikana tarkoitukseen sopivia menettelytapoja käyttäen 2.3 Betonin ennakkokokeet Betonimassan oikean koostumuksen selvittämiseksi tehdään tarvittaessa ennakkokokeita, joilla selvitetään suunnitelmien edellyttämät ominaisuudet, kuten puristuslujuus, vedenkestävyys ja pakkasenkestävyys. Betonimassa valmistetaan ennakkokokeissa käyttäen samoja osa-aineita kuin itse betonoinnissa. Koekappaleita tehdään riittävä määrä siten, että betonin ominaisuuksista saadaan luotettava käsitys. Betonin jatkuvan valmistuksen yhteydessä, esimerkiksi valmisbetonilaitoksissa ja elementtien valmistuslaitoksissa, voidaan ennakkokokeiden sijasta käyttää tuotannosta saatavaa aikaisempaa tietoa 2.4 Valvonta betonoinnin yhteydessä Kelpoisuuden toteamiseksi tehtävien koekappaleiden lisäksi tehdään tarvittaessa betonin puristuslujuuden valvomiseksi koekappaleita, jotka koetetaan viimeistään 14 vuorokauden ikäisinä. Valvontakokeiden tulosten perusteella betonin koostumusta oikaistaan työsuorituksen aikana tarpeen mukaan siten, että betoni saavuttaa vaaditun vertailulujuuden kokemuksen mukaan riittävällä varmuudella. Betoni valmistetaan tavoitteeksi valittua lujuutta vastaavaa koostumusta käyttäen siihen saakka, että käytettävissä on koetustuloksia, joiden perusteella koostumus voidaan tarkistaa. 2.5 Betonin muut ominaisuudet Jos rakenteen betonin on oltava vedenpitävää, valvotaan betonoinnin aikana erityisesti betonimassan koostumusta ja niitä ominaisuuksia, joilla on vaikutusta betonin vedenpitävyyteen.

Sivu 3 / 14 Puristuslujuuden lisäksi koetetaan tarvittaessa ennakolta betonin vedenpitävyys, vetolujuus, taivutusvetolujuus, pakkasenkestävyys, kulutuskestävyys, syöpymisenkestävyys, tai jotkin näistä tai muut ehkä kysymykseen tulevat ominaisuudet ja valvotaan niitä betonoinnin aikana asianmukaisella tavalla koekappaleilla tehtävien kokeiden tulosten perusteella tai muilla sopivia menetelmiä käyttäen. Vedenpitävyyden ennakkokoestusta varten tehdään kutakin valmistettavaksi tulevaa eri betonia kohti ainakin yksi koeannos ja siitä vähintään kolme koekappaletta, jotka koetetaan viimeistään 28 vuorokauden ikäisinä. 3 Näytteenotto ja kokeiden suoritus Näytteet valitaan siten, että ne mahdollisimman hyvin edustavat tutkittavaa tuote-erää tai rakennetta. Koekappaleet valmistetaan ja niitä säilytetään sillä tavalla, että niiden avulla saadaan todellinen kuva rakenteen betonista. Betonimassasta valmistettuja koekappaleita säilytetään työmaalla vähintään yhden vuorokauden ajan Aineiden ja tarvikkeiden sekä rakenteiden ja laitteiden kelpoisuuden toteamiseksi tehtävät kokeet on suoritettava hyväksytyn koetuslaitoksen toimesta. Epätyydyttävän laadun johdosta suoritettavaan testaukseen ja kantavien rakenteiden lujuusselvitykseen liittyvät kokeet on niin ikään tehtävä hyväksytyn koetuslaitoksen toimesta. Hyväksytyllä koelaitoksella tarkoitetaan valtion teknillistä tutkimuskeskusta tai muuta ympäristöministeriön hyväksymää koetuslaitosta. Ympäristöministeriö pitää luetteloa hyväksytyistä koetuslaitoksista. Jos valmistuslaitoksen laadunvalvonta on Ympäristöministeriön hyväksymän laaduntarkastusyhdistyksen tai muun tarkastuksen suorittajan jatkuvan valvonnan alaista, voidaan valmistajan kelpoisuuskokeet sen mukaan kuin ministeriö tarkemmin määrää korvata mainitun laadunvalvonnan tuloksilla. Mikäli betonilta edellytetään muita ominaisuuksia, on sen kelpoisuus todettava asianmukaisilla kokeilla tai muulla luotettavalla menetelmällä. 3.1 Muotit ja niiden tukirakenteet Betonirakenteiden muotteja, muottien osia ja tukia ei saa poistaa, ennen kuin koekappalein tai muutoin luotettavasti on todettu betonin kovettuneen niin paljon, ettei rakenteelle aiheudu vaurioita. 3.2 Betonin valmistus ja betonointi Betonin valmistuksesta ja betonoinnista on tehtävä muistiinpanot, joiden perusteella betonin laatu on arvosteltavissa. 4 Kelpoisuuden toteaminen 4.1 Betonin kelpoisuuden toteaminen

Sivu 4 / 14 Betonin laadun toteamiseksi valmistusvaiheessa on tehtävä koekappaleita siten, että niiden perusteella on saatavissa riittävän luotettava kuva valmistuksen laadusta. Valmiin rakenteen betonin kelpoisuus todetaan puristuslujuuden osalta tarkoitusta varten rakennuspaikalla otetuista betonimassasta valmistettujen koekappaleiden tai rakenteesta irroitettujen koekappaleiden avulla. Betonin puristuslujuus arvostellaan laskemalla kunkin arvosteluerän vertailulujuus. Betoni on hyväksyttävää, jos arvosteluerän vertailulujuus täyttää asetetun lujuusvaatimuksen eikä erityisen huonoja yksittäisiä koetuloksia esiinny. Kuitenkin jos jokaisesta työhön käytetystä betoniannoksesta tai valmisbetonia käytettäessä jokaisesta kuormasta valmistetaan koekappale, annos tai kuorma on hyväksyttävä silloin, kun koetulos täyttää lujuusvaatimuksen. Arvosteltaessa tällä tavalla kolmea annosta tai kuormaa suurempia betonointikokonaisuuksia, saa yksi koetulos alkavaa kymmentä kohden alittaa lujuusvaatimuksen, ei kuitenkaan enempää kuin 15 %. Erikoisbetonointimenetelmien, lämpökäsittelyn ja massiivisten rakenteiden kovettumisolosuhteiden vaikutus betonin lujuudenkehitykseen selvitetään etukäteen rakennekokein tai arvioidaan muutoin riittävällä tarkkuudella sekä otetaan huomioon betonin suhteutuksessa. Varsinaisessa valmistuksessa saadaan betonin kelpoisuus todeta normikokein, jos etukäteisselvityksessä tai muussa selvityksessä on todettu normikokeen ja rakennekokeen tulosten välinen ero. Normikokeiden tulosten perusteella lasketun vertailulujuuden tulee olla etukäteisselvityksen edellyttämällä tavalla rakennekokeelle asetettua lujuusvaatimusta korkeampi. Lämpökäsittelyn aiheuttama lujuuskato tarkistetaan tarpeen mukaan. Elementtien valmistuslaitoksessa lujuusero tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja aina kun lämpökäsittelymenetelmä tai lujuuseroon vaikuttavat materiaalitekijät oleellisesti muuttuvat. Rakennuspaikalla tulee olla tarkastajaa varten tiedot etukäteisselvitysten ja tarkistuskokeiden tuloksista. Tarkastetun elementtien valmistuksen osalta kuitenkin riittää, kun sanotut tiedot ilmoitetaan tarkastuksen suorittajalle 4.2 Raudoituksen kelpoisuuden toteaminen Jos valmistuslaitos on tehnyt terästen tai raudoituselementtien laadunvalvonnasta sopimuksen valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa, tulee työmaalla olla jokaisesta toimituserästä tiedot, joiden perusteella erää vastaava valmistajan aineenkoetustodistus on löydettävissä. Ympäristöministeriö antaa tarkemmat ohjeet laadunvalvontasopimuksen tekemisen edellytyksistä ja pitää luetteloa teräksistä, joista on tehty laadunvalvontasopimus. Jollei teräksen tai raudoituselementtien laadunvalvonnasta ole tehty sopimusta valtion teknillisen tutkimuskeskuksen kanssa, todetaan kelpoisuus jokaisesta valmistuserästä otettavin näyttein. Jos on aihetta epäillä rakenteiden raudoituksen piirustustenmukaisuutta, on raudoituksen kelpoisuus todettava tutkimalla valmiit rakenteet. Paikalla valettujen rakenteiden raudoituksen tarkastamisesta laaditaan pöytäkirja. 4.3 Rakennussementin kelpoisuus Rakennussementin kelpoisuus todetaan rakennussementeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (1404/95) mukaisesti. 4.4 Injektointilaastin kelpoisuus

Sivu 5 / 14 Laastin kelpoisuuden toteamista koskee soveltuvin osin se, mitä on sanottu betonin kelpoisuuden Injektiointilaastista tehdään työn aikana koekappaleita lujuuskokeita varten, vähintään kuusi koekappaletta työkohdetta kohti. Ympäristöluokissa Y1 ja Y2 laastin pakkasenkestävyys osoitetaan hyväksyttävällä menetelmällä tarpeen mukaan. Koekappaleiden keskimääräinen lujuusvaatimus on 16 MN/m2, kun koetusikä on 7 d 20 MN/m2, kun koetusikä on 28 d. Yksittäinen koetulos saa alittaa keskiarvon enintään 25 %. Lujuuskoe suoritetaan lieriöillä, joiden halkaisija ja korkeus ovat n. 100 mm. Koekappaleet valmistetaan viimeistään 5 minuutin kuluttua sekoituksen päättymisestä käyttäen tiiviisti suljettavia muotteja. Koekappaleet säilytetään muottiin suljettuina lämpötilassa +20 ± 2 C koetukseen saakka. Testausikä voi olla joko 7 tai 28 d. Testauksessa lieriö lyhennetään yläpinnastaan ohjekorkeuteen ja poistetaan muotistaan välittömästi ennen puristuslujuuden määritystä. 4.5 Rakenteellisen saumauslaastin kelpoisuus Laastin lujuus arvostellaan soveltaen betonista annettuja ohjeita. Ympäristöluokissa Y1 ja Y2 laastin säilyvyys osoitetaan hyväksyttävällä menetelmällä tarpeen mukaan. 4.6 BETONIN SÄILYVYYSOMINAISUUKSIEN JA MUIDEN OMINAISUUKSIEN TOTEAMINEN Kuitenkin ympäristöluokassa Y2, kun kysymyksessä on jatkuva betonin valmistus ja betonilaatu, jonka vedenpitävyys tai pakkasenkestävyys on etukäteen esimerkiksi valmisbetonilaitoksen laadunvalvontakokein selvitetty, ei niitä tarvitse työmaakohtaisesti osoittaa. Betonimassan ilmapitoisuutta on kuitenkin aina seurattava, jos sille on asetettu vaatimus. Betonin säilyvyysominaisuuksien ja muiden ominaisuuksien toteamiseksi tehtävien kokeiden tulokset ilmoitetaan tarkastetun valmistuksen tapauksessa tarkastuksen suorittajalle, joka vajaalaadun ilmetessä ilmoittaa siitä edelleen rakennustarkastajalle. Tarkastamattoman valmistuksen tapauksessa edellä mainittujen kokeiden tulosten tulee olla rakennuspaikalla rakennustarkastajaa varten. 4.7 Betonin lujuusluokat Puristuslujuus arvostellaan 28 vuorokauden iässä. Normikoekappaleena käytetään kuutiota, jonka särmän pituus on 150mm tai 200 mm. Vaihtoehtoisesti normikoekappaleena voidaan käyttää lieriötä, jonka halkaisija on 150 mm ja korkeus 300 mm. Näiden koekappaleiden puristuslujuusvaatimukset eri lujuusluokissa on esitetty taulukossa 1. Väliarvot interpoloidaan suoraviivaisesti.

Sivu 6 / 14 Taulukko 1. Lujuusluokka K10 K15 K20 K25 K30 K35 K40 K45 K50 K55 K60 Kuutio särmä 150 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Lieriö Ø 150x200 Kuutio särmä 200 7 10,5 14,5 18,5 23 27 32 37 42 47 52 9,5 14,5 19 24 28,5 33 38 43 48 52 57 5 Betonin puristuslujuuden kelpoisuuden toteaminen normikokeita käyttäen 5.1 arvosteluerät ja koekappalemäärät Kelpoisuuden toteamiseen tarkoitetut normikoekappaleet tehdään valmisbetoni- ja elementtitehtaalla sekä rakennuspaikalla. Toimitettaessa betonia tarkastetulta valmisbetoni- tai elementtitehtaalta ei rakennuspaikalla tarvitse tehdä normikokeita. Toimitettaessa betonia tarkastamattomalta valmisbetonitehtaalta normikokeet tehdään sekä valmisbetonitehtaalla että rakennuspaikalla. Näytteet testataan hyväksytyssä koetuslaitoksessa. Valmistettaessa betoni rakennuspaikalla (työmaabetoniasema) normikokeet tehdään rakennuspaikkaa koskevien ohjeiden mukaisesti. Tarkastetun työmaabetoniaseman tapauksessa normikoekappaleet tehdään noudattaen tarkastettua valmisbetonilaitosta koskevia ohjeita. Koekappaleet valmistetaan, säilytetään ja testataan standardin SFS 4474 mukaisesti. 5.1.1 Rakennuspaikka Rakennuspaikalla betonoitavat rakenteet jaetaan rakenne- ja lujuusluokittain arvostelueriin, joita muodostettaessa otetaan huomioon rakenne- ja betonointikokonaisuudet, arvosteluikä ja betonin valmistaja siten, että kukin erän betonimäärä on enintään taulukossa 2 esitetyn suuruinen ja että sen betonointiaika on enintään kolme kuukautta. Betonin kelpoisuuden toteamiseksi valmistetaan arvostelueristä koekappaleita vähintään taulukon 2 osoittama määrä.

Sivu 7 / 14 Taulukko 2. Työmaabetonoinnin arvosteluerät ja arvosteluerää kohden tehtävien kelpoisuuskoekappaleiden vähimmäismäärät. Näytteenottoväli enintään 3 valmistuspäivää. Samaan arvosteluerään saa kuulua koetuloksia enintään neljän valmistuskuukauden ajalta. Lujuusluokka K30 K35 Betonin valmistuksen valvonta Tarkastettu valmistus Tarkastamaton valmistus Tarkastettu valmistus Tarkastamaton valmistus Arvosteluerän suuruus V m 3 150 150 900 900.. 2400 75 75 675 675 1050 100 100.. 600 600 1600 50 50 450 450 700 Koekappaleita arvosteluerästä kpl 3 6 V/150 6 9 V/75 3 6 V/100 6 9 V/50 Missään työssä ei kuitenkaan tarvitse valmistaa useampia kuin yksi koekappale betoniannosta tai kuormaa kohti. Koekappaleet testataan hyväksytyssä koetuslaitoksessa. Pienissä (V<50 m 3 ), merkitykseltään vähäisissä 2-luokan betonitöissä, joissa lujuusluokka on enintään K25 ja betonin valmistus on tarkastettu, ei työmaakoekappaleita tarvitse tehdä. Työmaalla tulee kuitenkin olla tiedot, joiden perusteella saadaan selville käytetyn betonin laadunvalvontatulokset betonin valmistuslaitoksessa. 5.1.2 Valmisbetonilaitokset Valmisbetonilaitoksissa tehdään betonin valmistuksen yhteydessä betonin kelpoisuuden varmistamiseksi taulukossa 3 esitettyjen näytteenottovälien edellyttämät koekappalemäärät lujuusluokittain. Kelpoisuuden varmistamiseksi tehdyt koekappaleet koetetaan hyväksytyssä koetuslaitoksessa. Kuitenkin tarkastetussa valmistuksessa saadaan tarkastuksen suorittajan päätöksellä puolet koekappaleista koettaa valmistuslaitoksessa. Taulukko 3. Valmisbetonilaitoksen kelpoisuuskoekappaleiden enimmäisnäytteenottovälit. Lujuusluokka Näytteenottoväli m 3 K30 150 1) K35 100 2)

Sivu 8 / 14 1) Kuitenkin vähintään yksi koekappale kussakin lujuusluokassa ja arvosteluiässä kolmea valmistuspäivää kohden. 2) Kuitenkin vähintään yksi koekappale kussakin lujuusluokassa ja arvosteluiässä kahta valmistuspäivää kohden. Tarkastamaton valmisbetonilaitos ilmoittaa normikokeiden tulokset ja vertailulujuus-laskelmat rakennuspaikalle sinne toimitettujen lujuusluokkien osalta kuukausittain. Rakennuspaikan vertailulujuuslaskelma ilmoitetaan arvosteluerittäin tarkastajalle. Vajaalaadun ilmetessä betonin valmistaja tekee viivytyksettä ilmoituksen tarkastajalle ja vastaanottajalle. Rakennuspaikalla tulee olla tiedot betonin valmistajasta ja toimitettujen betonierien tunnustiedot. 5.1.3 Elementtien valmistuslaitokset Tarkastettu valmisbetoni- ja elementtitehdas ilmoittaa puristuslujuustuloksensa hyväksytylle tarkastuksen suorittajalle tämän antamien ohjeiden mukaisesti. Tarkastamaton valmisbetonilaitos ilmoittaa normikokeiden tulokset ja vertailulujuus-laskelmat rakennuspaikalle sinne toimitettujen lujuusluokkien osalta kuukausittain. Rakennuspaikan vertailulujuuslaskelma ilmoitetaan arvosteluerittäin tarkastajalle. Vajaalaadun ilmetessä betonin valmistaja tekee viivytyksettä ilmoituksen tarkastajalle ja vastaanottajalle. Rakennuspaikalla tulee olla tiedot betonin valmistajasta ja toimitettujen betonierien tunnustiedot. Elementit jaetaan rakenne- ja lujuusluokittain arvostelueriin, joita muodostettaessa otetaan huomioon betonimassan tyyppi, arvosteluikä ja betonin valmistaja siten, että arvosteluerän betonimäärä on enintään taulukossa 4 esitetyn suuruinen. Betonin kelpoisuuden toteamiseksi valmistetaan arvosteluerästä koekappaleita vähintään taulukon 4 mukaisin välein. Mikäli elementtien valmistuslaitos valmistaa itse käyttämänsä betonin ja mahdollisesti toimii samalla valmisbetonilaitoksena, ei elementteihin käytetyn betonin osalta tehdä kohdan 5.1.2 mukaisia koekappaleita. Taulukko 4. Elementtien valmistuslaitoksen kelpoisuuskoekappaleiden enimmäisnäytteenottovälit ja arvosteluerien enimmäisbetonimäärät. Lujuusluokka Näytteenottoväli m 3 Arvosteluerän enimmäisbetonimäärä m 3 K30 75 1) 2400 K35 50 2) 1600 1) Kuitenkin vähintään yksi koekappale kussakin lujuusluokassa ja arvosteluiässä kolmea valmistuspäivää kohden. 2) Kuitenkin vähintään yksi koekappale kussakin lujuusluokassa ja arvosteluiässä kolmea valmistuspäivää kohden. Tarkastetussa valmistuksessa saadaan tarkastuksen suorittajan päätöksellä edellä manituista koekappaleista testata valmistajan laboratoriossa osa, jonka suuruus yleensä on puolet, mutta joka erityisten hyväksytyssä koetuslaitoksessa tarkastuksen suorittajan ohjeiden mukaan tehtyjen tasotarkistusten tulosten perusteella voidaan vahvistaa suuremmaksikin kuin puolet.

Sivu 9 / 14 Jos elementtien valmistuslaitos hankkii käyttämänsä betonin valmisbetonilaitokselta, jonka valmistus on tarkastettu, saadaan elementtien valmistuslaitoksessa taulukon 4 edellyttämät näytteenottovälit kaksinkertaistaa. 5.2 ARVOSTELUJÄRJESTELMÄ 5.2.1 Vertailulujuuden laskeminen Vertailulujuus K k lasketaan kaavasta K k = f cm ks, jossa f cm k s koetulosten keskiarvo kerroin keskihajonta Vertailulujuuden laskentakaavan kertoimelle k käytetään arvoa 1.50, kun valmistus on tarkastettu ja laskelma hajonnan osalta perustuu vähintään 25 koekappaleen tuloksiin. Muissa tapauksissa käytetään kertoimelle k arvoa 1.65. 5.2.2 Keskiarvon laskeminen Keskiarvo lasketaan käyttäen työmaalla tai betoninelementtien osalta elementtien valmistuslaitoksessa valmistetuista koekappaleista saatuja tuloksia. Tästä menettelystä voidaan poiketa kohdassa 5.3 esitetyssä tapauksessa. 5.2.3 Keskihajonnan laskeminen Keskihajonta lasketaan käyttäen työmaalla tai betonielementtien osalta elementtien valmistuslaitoksessa valmistetuista koekappaleista saatuja tuloksia. Kuitenkin, jos kysymyksessä on tarkastettu valmistus ja jos arvosteluerän betonin valmistaja on riittävän pitkään seurannut tarkasteltavan lujuusluokan betonin puristuslujuutta, saadaan arvosteluerän keskihajonta laskea valmisbetonilaitoksessa betonin kelpoisuuden varmistamiseksi tehtyjen tai elementtien valmistuslaitoksessa betonin kelpoisuuden toteamiseksi tehtyjen normikoekappaleiden tuloksista. Tässä tapauksessa pidetään hajontana arvosteluerää mahdollisuuksien mukaan ajallisesti vastaavien 25 peräkkäisen valmistuslaitoksessa tehdyn koekappaleen koetulosten keskihajontaa. Mikään koetuloksista ei saa olla vuotta vanhempi eikä betonin koostumus ole saanut kyseisten koetusten aikana oleellisesti muuttua. Betonin valmistaja ilmoittaa tarkastajalle ja vastaanottajalle kuukausittain tarkastettujen valmistusta koskevat hajonnan arvot laaditun koesuunnitelman mukaisesti. Keskihajonta lasketaan kaavasta = ( ), jossa fci tarkoittaa yksittäistä koetulosta ja n koetulosten lukumäärää. Keskihajonta ei saa käyttää pienempää arvoa kuin = MN/m2 paitsi jos laskelma perustuu vähintään 25 koetulokseen.

Sivu 10 / 14 5.3 Rajatapausten arvostelu Jos vertailulujuus ei täytä asetettua vaatimusta, kun kysymyksessä on valmisbetonin tarkastettu valmistus ja on erityistä syytä epäillä työmaakoekappaleissa puutteita, saadaan vertailulujuus laskea käyttäen keskiarvona työmaakoekappaleiden ja valmistuslaitoksessa tehtyjen koekappaleiden keskiarvojen kaskiarvoa. Valmistuslaitoksen koetulosten keskiarvoksi otetaan käsiteltävää arvosteluerää mahdollisuuksien mukaan ajallisesti vastaavien koekappaleiden tulosten keskiarvoa. Mainittua yhdistettyä keskiarvoa saadaan käyttää, jos valmistuslaitoksen koetulosten keskiarvo ylittää työmaakoetulosten keskiarvon enintään 10 % tai 3 MN/m2. Näistä valitaan suurempi arvo. Jos yksittäinen työmaakoekappaleen tulos alittaa nimellislujuuden enemmän kuin 25 %, on arvosteluerän betonin kelpoisuus tarvittavassa laajuudessa selvitettävä tarkemmin, vaikka vertailulujuus täyttäisikin asetetun vaatimuksen. Kuitenkin, jos koekappaleen analysointi osoittaa, ettei koekappale kuulu kyseessä olevaan arvosteluerään, saa tarkastaja hyväksyä harkinnan mukaan arvosteluerän ilman mainittua selvitystä. Jos arvosteluerän vertailulujuus alittaa vaatimuksen enintään 1 MN/m2, saa tarkastaja hyväksyä harkinnan mukaan arvosteluerän ilman epätyydyttävän laadun johdosta suoritettavia toimenpiteitä. 6 Betonin puristuslujuuden toteaminen rakennekokeita käyttäen 6.1 Koekappaleet Näytteenottokohdat valitaan satunnaisperiaatetta noudattaen huolehtimalla samalla siitä, ettei rakenteen toimintaan vaikuteta haitallisesti. Näytteet irrotetaan tarkoituksenmukaisin välinein ja menetelmin asiantuntevan henkilön toimesta. Näytteet toimitetaan irrotuksen jälkeen viipymättä huolellisesti pakattuina hyväksyttyyn koetuslaitokseen, joka valmistaa koekappaleet sekä säilyttää ja testaa ne. Rakenteet jaetaan arvostelueriin rakenne- ja lujuusluokittain ja siten, että arvosteluerään kuuluvien rakenteiden valmistus-, jälkihoito- ja jälkikäsittelymenetelmät eivät oleellisesti poikkea toisistaan. Tarvittava koekappalemäärä määritetään arvosteluerittäin. Koekappaleiden vähimmäismäärä on 6 kpl kuitenkin, niin että pienissä kohteissa voi tarkastaja hyväksyä pienemmänkin koekappalemäärän käytön. Rakennekoekappaleina käytetään yleensä halkaisijaltaan 100 mm lieriöitä, joiden halkaisijan ja korkeuden suhde on 1±0,05. Tarvittaessa voidaan käyttää halkaisijaltaan muunkin kokoisia lieriöitä. Taulukon 2 koekappalemääriä pidetään lähtökohtana koekappaletarvetta määritettäessä. 6.2 Arvostelumenetelmä Arvosteluerän rakenteiden betonin puristuslujuus arvostellaan vertailulujuutena, joka lasketaan suunnitelman mukaisesta arvosteluikää vastaavista rakennekoekappaleiden koetuloksista. Arvosteluerä on hyväksyttävä, jos vertailulujuus on 1-luokan rakenteissa vähintään 90% ja 2-luokan rakenteissa vähintään 85 % nimellislujuudesta, jos koetulosten variaatiokeroin on pienempi kuin 0.15. Jos variaatiokerroin on 0.25 tulee vertailulujuuden täyttää asetettu lujuusvaatimus täysimääräisenä. Väliarvot interpoloidaan suoraviivaisesti. 6.3 Rajatapausten arvostelu

Sivu 11 / 14 Jos arvosteluerän vertailulujuus alittaa vaatimuksen enintään 1 MN/m 2, saa tarkastaja hyväksytä harkinnan mukaan arvosteluerän ilman epätyydyttävän laadun johdosta suoritettavia toimenpiteitä. 7 BETONIN MUIDEN OMINAISUUKSIEN KELPOISUUDEN TOTEAMINEN 7.1 Betonin pakkasenkestävyyden ja vedenpitävyyden kelpoisuuden toteaminen 7.1.1 Arvosteluerät ja koekappalemäärät Betonin pakkasenkestävyyttä koskevien kelpoisuuskokeita varten valitaan koekappaleiden vähimmäismäärät ja enimmäisnäytteenottovälit hyväksyttävänä pidetyn käytännön mukaisesti. Vedenpitävyyttä koskevia kelpoisuuskokeita varten tehdään vähintään 3 koekappaletta. Koekappaleiden valmistusväli ei saa ylittää 300 m 3 betonia. Kokeet tehdään standardin SFS 4476 mukaisesti. Betonin pakkasenkestävyyden toteamisessa käytetään yleensä suojahuokossuhteen määritystä, mutta myös muita testausmenetelmiä, kuten jäätymislaajeneman mittausta ja jäähdytys-sulatuskoetta, voidaan käyttää. Suojahuokossuhteen määritys tehdään standardin SFS 4475 mukaisesti. 7.1.2 Arvostelumenetelmät Betonin vedenpitävyyttä pidetään hyväksyttävänä, jos enintään yhdessä kolmesta peräkkäin tehdystä koekappaleesta vedentunkeumaluku on suurempi kuin 1 tai kuivapintaprosentti pienempi kuin 40. Betonin pakkasenkestävyyttä pidetään yleensä hyväksyttävänä, jos koekappaleista määritetty suojahuokoissuhde on normaaleissa olosuhteissa 0.15 ja lujuusluokka vähintään K25, vaikeissa olosuhteissa 0.20 tai 0.25 rasituksesta riippuen ja lujuusluokka vähintään K30. Jäätymislaajeneman arvon tulee olla negatiivinen. Erityistapauksissa voidaan betonin pakkasenkestävyydelle rakenteesta ja sen käyttöolosuhteista riippuen asettaa mainitusta arvosta poikkeavia vaatimuksia. Suojahuokossuhteen koetulosten keskiarvon tulee olla vähintään vaadittua suojahuokossuhdetta vastaava. Yksi kolmesta peräkkäisestä tuloksesta saa alittaa vaatimuksen enintään 20 %. 7.2 Betonin muut ominaisuudet Betonilta vaadittujen muiden ominaisuuksien kelpoisuus osoitetaan hyväksyttävillä menetelmillä. 8 Betonin laadun arvostelu epätyydyttävän laadun ilmetessä Jos rakenteen betonia ei voida pitää hyväksyttävänä lukujen 5.6 tai 7 mukaisen arvostelun tai rakenteiden tarkastuksen perusteella, on ryhdyttävä määräysten edellyttämiin toimenpiteisiin epätyydyttävän laadun johdosta. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. rakenteiden varmuuden selvittäminen tarkistuslaskelmin sekä

Sivu 12 / 14 tarvittaessa rakennekokeisiin perustuva lujuusselvitys. Lujuuden lisäksi kiinnitetään tällöin huomioita myös betonin säilyvyysominaisuuksiin ja muihin käyttötarkoituksen edellyttämiin vaatimuksiin.

Sivu 13 / 14 LIITE 1. Betonin lujuuksien muutos

LIITE 2. Elementtien betonilujuuksien muutos. Sivu 14 / 14