Miksi tutkia kasveja?

Samankaltaiset tiedostot
Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Mitä elämä on? Astrobiologian luento Kirsi

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

Miten kasvit saavat vetensä?

Teesi, antiteesi, fotosynteesi

Eliökunnan kehitys. BI1 Eliömaailma Leena Kangas-Järviluoma

Tunnista lajit ja logot

Miten kasvit saavat vetensä?

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

JOHDANTO. John Gerarld, Herbal, 1597

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Symbioosi 2 VASTAUKSET

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

Lue tämä käyttöohje kokonaisuudessaan ennen laitteen käyttöä! ERRECOM OTSONAATTORI TUOTEKOODI 227-EAB1040 KÄYTTÖOHJE

Tehtävät Lukuun 17. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnat

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

Ympäristömyrkyt. - Haitallisimpia rasvaliukoiset myrkyt jotka:

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

Research in Chemistry Education

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Vaaralliset kasvintuhoojat

Luku 20. Biotekniikka

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Luku 21. Evoluution perusteet

LED-valojen käyttö kasvitutkimuksessa

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Hiilidioksidipitoisuuden tutkiminen

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Essential Cell Biology

BIOENV Laitoskokous Departmental Meeting

Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

11. Elimistö puolustautuu

Mikä on elollista ja mikä on elotonta? Elollinen tietenkin elää ja eloton ei elä. Pitäisikö tätä miettiä tarkemmin?

.. KEITTIOT EDISTYNEET PUHDISTUS- RATKAISUT

Maaperäeliöt viljelijän tukena

SMART SCIENCE BY SMART PEOPLE

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Yskiiko pellon biologia miten pellon moottori kuntoon? Liz Russell, EnviroSystems -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Elimistö puolustautuu

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Elimistö puolustautuu

Lataa Hämmästyttävät eläimet - David Burnie. Lataa

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Bakteeri onkin kaveri - ja luonto kiittää -

Kaalikoi esimerkki runsastuvasta tuholaisesta ja sen luontaisista vihollisista

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Maxin käsienpesukoulu. Käsihygienia

Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!

Perinnöllisyyden perusteita

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?

PROZONE. Automaattinen otsonin tuottaja. Noso-Tuote OY, Sulantie 19, Tuusula. Puh

FP3: Research task of UTA

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Epigene'ikka ja terveysvies'nnän tabut

HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

Etunimi: Henkilötunnus:

The spectroscopic imaging of skin disorders

Mikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No Braga Portugali

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Näin käytät oppikirjaa

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Transkriptio:

Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants From the Teaching Tools in Plant Biology Created by the American Society for Plant Biology and published on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org) Translated into Finnish by the SPPS

Miksi tutkia kasveja? www.plantcell.org/cgi/doi/10.1105/tpc.109.tt1009

Kasvit, kuten myös useimmat eläimet, ovat monisoluisia aitotumallisia eliöitä Bakteerit Arkkieliöt Sienet Eläimet Kasvit Yhteiset esi-isät Valokuvat: Public Health Image Library; NASA; Dave Powell, USDA Forest Service; tom donald

Kasvit ovat monimuotoisia Sanikkaiset Kukkakasvit Ruohokasvit Leveälehtiset kasvit Liekokasvit Siemenkasvit Käpykasvit Putkilokasvit Sammalet Maksasammalet Maakasvit Viherlevät Kasveille on kehittynyt kyky menestyä erilaisissa elinympäristöissä. Valokuvat: tom donald

Kasvit saavat meidät onnellisiksi Ihmiset, jotka näkevät työssänsä kasveja nauttivat työstään enemmän, kuin muut. Dravigne, A, et al., (2008) HortScience 43: 183-187 ; Valokuvat: tom donald

Kasvit ovat ällistyttäviä eläviä organismeja Suurin organismi (> 100m) Suurin kukka (~ 1m) Pitkäikäisin(~ 5000 vuotta) Valokuvat: ma_suska; Bradluke22; Stan Shebs

Emme voisi elää ilman kasveja Kasvit tuottavat suurimman osan hengittämästämme hapesta. Kasvit tuottavat suurimman osan kemiallisesti varastoidusta energiasta, jota käytämme ruokana ja polttoaineena. Kasvit tuottavat hämmästyttävän valikoiman hyödyllisiä kemikaaleja.

Emme elä ilman happea! X X Ei happea Joseph Priestley havaitsi, että eläinten hengitys pilasi ilman. Umpinaisessa säiliössä pidetty eläin menettää tajuntansa.

Emme elä ilman happea! Priestley havaitsi myös, että kasveilla on kyky puhdistaa ilmaa. Nykyään tiedämme, että kasvit tuottavat happea fotosynteesin sivutuotteena. Hapen tuotto

Kasvit muodostavat hiilidioksista energiarikkaita molekyylejä, joita eläimet käyttävät ravintonaan CO2 Kasvit muuttavat CO2 kaasun sokereiksi fotosynteesin avulla.

Kasvit voivat tehdä monenlaisia kemikaaleja CO2 A-vitamiini vanilliini C-vitamiini kofeiini morfiini

Miksi tutkia kasveja? Uhanalaisten kasvien ja elinalueiden suojelemiseksi Oppiaksemme lisää luonnonsta Hyödyntääksemme paremmin kasvien käytön ruoka-, lääke-, ja energiantuotannossa Valokuva: tom donald

Kasvien tutkiminen opettaa meitä maailmastamme Solut tunnistettiin ensimmäisenä kasveista. Robert Hooken, solujen löytäjän,piirrustus korkkisoluista Valokuva korkkisoluista Valokuvat: David B. Fankhauser, Ph.D

Virukset eristettiin ensiksi kasveista Virukset infektoivat ihmisiä, ja kasveja, aiheuttaen monia tauteja kuten AIDSia, hepatiittia, SARSia, sikainfluenssaa, kohdunkaulan syöpää, vesirokkoa ja poliota. Tupakan Mosaiikkivirus Valokuva: Copyright 1994 Rothamsted Research.

Mendelin tutkimukset herneellä selvittivät periytymisen periaatteet

Mendelin tutkimukset herneellä selvittivät periytymisen periaatteet...jotka auttoivat ymmärtämään myös ihmisten sairauksia kuten sirppisoluanemiaa...

Mendelin tutkimukset herneellä selvittivät periytymisen periaatteet...ja hemofilian, kuten myös lukemattomien muiden geneettisen taustan omaavien ihmisten sairauksien. Sukutaulu hemofilia alleelia kantavasta suvusta

Mendelin tutkimukset herneellä selvittivät periytymisen periaatteet Mendelin kokeet loivat perustan kasvigenetiikalle ja -jalostukselle. Nobel palkinnon (1970) saanut kasvijalostaja Norman Borlaug 1914-2009

Miksi tutkia kasveja? Kasvitutkimus auttaa meitä ymmärtämään elämää yleensä. Kasvitutkimuksen avulla opimme hyödyntämään kasveja saadaksemme katon päämme päälle ja vaatteet päällemme sekä pysyäksemme kylläisinä, terveinä ja onnellisina.

Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants? Created by the American Society for Plant Biology and published in the series Teaching Tools in Plant Biology on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org) Miksi tutkia kasveja? Translated by members of the Division of Plant Biology, Biosciences Department, University of Helsinki for the Scandinavian Society for Plant Science (SPPS) Many thanks to our translators: Jorma Vahala, Johanna Leppälä, Maija Sierla, Saana Ehonen, Tiina Blomster, Mika Kotilainen, Katja Kainulainen, Lauri Vaahtera, Niina Idänheimo, Kurt Fagerstedt, Jaakko Kangasjärvi and Kirk Overmyer