SISÄLLYSLUETTELO Olarin seurakuntaneuvosto 6.6.2017 klo 17:30- Seurakuntaneuvoston kokous 4/2017 Sisällys 1. ILMOITUSASIAT 4 2. KIRKKOHERRAN PÄÄTÖKSET 5 3. YLIVAHTIMESTARI PEKKA ANGERVUOREN IRTISANOUTUMINEN 6 4. PERHETYÖNTEKIJÄN VIRKAVAPAUDEN SIJAISEN VALINTA 7 5. OLARIN SEURAKUNNAN VUOSIEN 2018-2020 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 9 6. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN EVANKELIS-LUTERILAISEN LÄHETYSYHDISTYS KYLVÄJÄN KANSSA 10 7. SUOMEN LÄHETYSSEURAN KANSSA SOLMITTAVAN PALVELUSOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN 12 8. KIRKON KULTTUURIPERINTÖSTRATEGIA-KYSELYYN VASTAAMINEN 13 9. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TERVEISET 15
Olarin seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvoston kokous 4/2017 Aika 6.6.2017 klo 17.30, kahvi klo 17.00 Paikka Olarin kirkon kerhosiiven kokoushuone Kamppuri ESITYSLISTA Hartaus lopussa: Katariina Ervamaa Läsnä: Viitapohja, Salla-Maria puheenjohtaja Järvenpää, Pertti varapuheenjohtaja Ervamaa, Katariina Finskas, Matti Grönholm, Bo Janhunen, Panu Järves, Kira Luukkonen, Elsa Meriläinen, Raija Peltokorpi, Mikko Repo, Simo Rostamo, Kirsi Salli Päivi, Saloheimo, Raisa Snygg, Maija Suntio, Hannu Virolainen, Anneli Nurmi, Mari sihteeri Poissa 2
KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Vuorossa ovat Kirsi Rostamo ja Maija Snygg. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Espoo 30.5.2017 Salla-Maria Viitapohja Puheenjohtaja 3
1. ILMOITUSASIAT 1. --- 2. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt pastori Mia Wrangille osittaista virkavapautta 50 % seurakuntapastorin virasta 10.4.-25.6.2017. 3. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt pastori Antti Maliselle virkavapautta II seurakuntapastorin virasta 1.9.2017-6.10.2018 toista tehtävää varten ja määrännyt Antti Malisen vs I kappalaiseksi kyseiselle ajalle. 4. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt pastori Marjo Parttimaan määräaikaiseksi VIII seurakuntapastoriksi ajalle 1.9.2017 6.10.2018. 5. Olarin seurakunnan Yv-keräyksen nettotulos oli 19 967,35. Seurakunnan oma 10 % osuus oli 1996,74, joka käytetään lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen diakonisin perustein. Mikäli varoja on käyttämättä vuoden 2017 marraskuussa, ne käytetään oman seurakunnan diakoniatyöhön vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohessa myös kaavio aikaisempien vuosien tuloksista vuodesta 1985 alkaen. LIITTEET Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksellä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja Merkitään tiedoksi. 4
2. KIRKKOHERRAN PÄÄTÖKSET Kirkkoherran päätökset 68, 76-108 /2017 ovat liitteenä. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja Merkitään tiedoksi. 5
3. YLIVAHTIMESTARI PEKKA ANGERVUOREN IRTISANOUTUMINEN Ylivahtimestari Pekka Angervuori on irtisanoutunut 24.5.2017. Irtisanoutuminen astuu voimaan 8.6.2017 ESITTELYN LIITE: Pekka Angervuoren irtisanoutuminen henkilöarkistossa. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja Seurakuntaneuvosto merkitsee tiedoksi ylivahtimestari Pekka Angervuoren irtisanoutumisen. 6
4. PERHETYÖNTEKIJÄN VIRKAVAPAUDEN SIJAISEN VALINTA Seurakuntaneuvosto julisti toukokuun kokouksessaan (3/2017, 26 ) perhetyöntekijä Päivi Heipmannin virkavapaan sijaisuuden haettavaksi ajalle 14.7.2017-13.7.2019. Hakuaika virkaan oli 4.- 19.5.2017. Hakuajan päättymiseen mennessä hakemuksia saapui 17 kpl. Viransijaisuuden pätevyysvaatimuksena on vähintään lapsi- ja perhetyön perustutkinto tai vastaava perusammattitutkinto. Hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttiin sosionomi (AMK) diakoni, lastenohjaaja Mia Blomstedt, sosionomi (AMK) kirkon nuorisotyönohjaaja Laura Jalkanen, TM Agnes Kaarenoja, sosionomi (AMK) diakoni ja sosionomi (AMK) kirkon nuorisotyönohjaaja Mika Leppäaho, TM, kristillisen varhaiskasvatuksen ohjaaja ja lastenohjaaja Riina Nissinen, lastenohjaaja Camilla Posa ja sosiaaliohjaaja, artesaani Päivi Viisainen. Mia Blomstedt perui osallistumisensa haastatteluun. Haastatteluryhmä kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja, perhetyönohjaaja, lähiesimies Marja Jauhiainen ja lapsiasiahenkilö Virve Soini haastatteli hakijat. Esitys valittavasta tuodaan kokoukseen. LIITTEEN ESITTELY Hakijayhteenveto Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Perheet kaipaavat useammin keskusteluyhteyttä ja sielunhoidollista tukea. Niissä perheissä, joissa on taloudellisia vaikeuksia, työttömyyttä tai muita vaikeuksia, toivotaan usein virikkeitä ja tukea lapsille. Tällöin tarvitaan diakonista työotetta sekä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja diakonian työntekijöiden välillä. Yhteistyö myös muiden paikkakunnan perhetyön toimijoiden kesken on tärkeää. Seurakunnan on pyrittävä entistä enemmän tukemaan kaikkia perheitä heidän arjessaan ja etsittävä tilanteita matalan kynnyksen toiminnalle. Kirkon varhaiskasvatuksessa kohdataan tulevaisuudessa myös yhä enemmän eri kulttuureista ja uskonnoista tulevia perheitä. (Lapset seurakuntalaisina) Monipuolisemman työnkuvan ja hengellisen työntekijän työajattoman työn joustavuuden avulla pystytään palvelemaan aiempaa monipuolisemmin lapsia ja perheitä. Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja Seurakuntaneuvosto päättää a) valita perhetyöntekijän viransijaisen ajalle 14.7.2017 (tai aloitus sopimuksen mukaan) 13.7.2019 b) valita varalle työntekijän c) että viransijaisuudessa on kuuden kuukauden koeaika, jonka jälkeen palvelussuhde jatkuu keskeytyksettä ellei seurakuntaneuvosto tee muuta päätöstä viimeistään 14 päivää ennen koeajan päättymistä d) pyytää hallintopäällikköä määrittelemään valitun palkkauksen 7
e) että viransijaisuuteen valitun tulee esittää määräaikaan mennessä rikosrekisterilain 6 2. momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote f) että valitun on toimitettava työterveyshuollon todistus terveydentilastaan 2 kk kuluessa palvelussuhteen alkamisesta g) valintapäätös vahvistetaan sen jälkeen, kun kohdassa f mainittu todistus on toimitettu h) tarkastaa tämän pykälän kokouksessa. 8
5. OLARIN SEURAKUNNAN VUOSIEN 2018-2020 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Seurakuntaneuvoston tehtävänä on laatia vuosittain 31.8. mennessä seuraavan kolmivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelman keskeiset linjaukset YKN:n hyväksymässä Talousarvion valmisteluohjeessa annettujen ohjeiden mukaisesti. Tarkoitus on, että linjauksia tarkennetaan kolmivuotisen suunnittelukauden aikana edellisten linjausten pohjalta. Olarin seurakunnan johtoryhmä on valmistellut linjauksia yhdessä puheenjohtajan kanssa. ESITTELYN: LIITE OLARIN SEURAKUNTA VUOSIEN 2018-2020 TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Seurakuntien toiminnan yhtenä tarkoituksena on varustaa lapsia kasvamaan kristittyinä ja tukea vanhempia, kummeja ja muita läheisiä lasten kristillisessä kasvatuksessa. Talouden haasteiden edessä on varmistettava lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi. Seurakuntien on entistä enemmän pyrittävä tukemaan perheitä arjen haasteissa. Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja Seurakuntaneuvosto hyväksyy Olarin seurakunnan vuosien 2018-2020 toiminta- ja taloussuunnitelman. 9
6. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN SOLMIMINEN EVANKELIS-LUTERILAISEN LÄHETYSYHDISTYS KYLVÄJÄN KANSSA Olarin seurakunnan nimikkolähetti Riitta Puranen on palannut kotimaahan ja hänen työnsä on päättynyt. Näin ollen on syytä purkaa Riitta Purasen työn tukemiseksi 1.5.2012 solmittu yhteistyösopimus päättymään 30.6.2017. Olarin seurakunnalla on mahdollisuus jatkaa laaja-alaisen pakolais- ja maahanmuuttajatyön tukemista Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjän kautta erityispainopisteenä Ateenassa tehtävä työ sekä kotimaassa tehtävä työ. Lähetysyhdistys Kylväjä esittelee kohdetta näin: Ateena Vuonna 2013 Kylväjä liittyi kreikkalaisen Heria Voithias -järjestön (Auttavat kädet) yhteistyökumppaniksi ja lähetti Liisa ja Mikko Puhalaisen Ateenaan pakolaistyöhön. Eurooppaan pyrkivän pakolaisvirran joukossa kymmenet tuhannet Keski-Aasiasta lähtöisin olevat kulkevat Turkin kautta Kreikkaan tavoitteena päästä sitä kautta muualle Eurooppaan. Moni on paennut kotimaansa levottomuuksia ja sotaa jo vuosia sitten. Elämä kotiseudulla on ollut turvatonta, lapset eivät ole päässeet kouluun eikä työtä ole ollut tarjolla. Monet ovat jumiutuneet Kreikkaan odottaen pääsyä eteenpäin ja laittaneet lapsensa ihmissalakuljettajien matkaan toivoen, että perheenyhdistämisen kautta turvapaikan etsintä päättyy. Heria Voithias -järjestön pakolaiskeskus tavoittaa edelleen viikoittain satoja eri-ikäisiä maahantulijoita. Pakolaiskeskuksessa heille annetaan aineellista, henkistä ja hengellistä apua, tarjotaan opetusta ja koulutusta, järjestetään peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus sekä tilat yhdessäoloon ja toinen toisensa kohtaamiseen. Kylväjä jatkaa Heria Voithiaskeskuksen työn tukemista taloudellisesti sekä lähettämällä vapaaehtoisia ja määräaikaisia työntekijöitä keskuksen palvelukseen. Erityisesti nuorten opintoryhmät ovat olleet mukana käytännön palvelutyössä keskuksessa auttamassa ja kohtaamassa ihmisiä. Yhteys Ateenassa tehtävään työhön antaa myös ensi käden tietoa nopeasti muuttuvasta globaalista pakolaistilanteesta. Suomi Vuosien mittaan Kylväjän kotimaassa olevat lähetit ja vapaaehtoiset kotiseutulähetit ovat tehneet laaja-alaisesti työtä maahanmuuttajien ja pakolaisten parissa oman kotiseurakuntansa ja paikkakuntansa yhteyksissä. Pakolaiskriisin myötä Suomeen syntyneessä uudessa tilanteessa Kylväjällä oli tarjolla asiantunteva henkilö vastaamaan haasteeseen ja syksyllä 2016 Mikko Puhalainen kutsuttiin toimimaan pakolais- ja maahanmuuttajatyön koordinaattorina. Mikolla on kokemusta työskentelystä pakolaisten valtatiellä sekä Keski-Aasiassa että Ateenassa. Kylväjän pakolais- ja maahanmuuttajatyön koordinaattorin toimenkuvaan sisältyy järjestön erityisosaamisen eli erityisesti Keski-Aasiasta tulleiden parissa tehtävän Kylväjän työn koordinointi, seurakuntien kouluttaminen sekä arjen kohtaamisissa mukana oleminen ja 10
soveltuvin osin myös kristittyjen ja etsijöiden parissa tehtävän kokoavan toiminnan organisointi. Kielen-, kulttuurin ja uskonnon tuntemusta löytyy edelleen pääasiassa lähetystyöntekijöiltä. Kylväjän pakolais- ja maahanmuuttajatyön koordinaattorin tehtävänä on olemassa olevien resurssien entistä parempi tarjolle asettaminen, työssä mukana olevien vapaaehtoisten rohkaisu ja varustaminen sekä verkostoituminen työssä mukana olevien seurakuntien, kirkon ja muiden toimijoiden kanssa. Kylväjässä on todettu osaamisemme ja resurssiemme tulevan parhaiten käyttöön seurakuntalaisten, tavallisten kristittyjen, ja työntekijöiden kouluttamisen ja rohkaisun kautta. Kylväjä tuotti keväällä 2016 hyvän vastaanoton saaneen vihkosen Seitsemän asiaa muslimin kohtaamisesta, josta otettiin lyhyessä ajassa toinen painos. Suomalaisten kristittyjen on tärkeää tietää mihin he uskovat, rohkaistua elämään uskoaan todeksi ja kutsumaan yhteisöllisistä kulttuureista tulevia mukaan seurakuntaan. Kylväjän työntekijät, joilla on kokemusta kulttuurirajan ylittämisestä, islamin keskellä toimimisesta ja muslimien kohtaamisesta, ovat kutsuttavissa kouluttamaan niin seurakuntien kuin muiden toimijoiden työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Kutsumuksensa mukaisesti Kylväjä haluaa olla rohkaisemassa seurakuntia kertomaan, diakonisen avun ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttamiseen lisäksi, evankeliumia pakolaisille ja maahanmuuttajille. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Koko perheen hyvinvointia tukeva kristilliseltä pohjalta toteutettu työ lisää myös lasten hyvinvointia. ESITTELYN LIITE: Espoo Olarin maahanmuuttajatyö Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja, kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola Seurakuntaneuvosto päättää a) purkaa 30.6.2017 alkaen Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa solmitun yhteistyösopimuksen Riitta Purasen työn tukemiseksi b) solmia 1.7.2017 alkaen uuden yhteistyösopimuksen Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. Yhteistyösopimuksen kohteena on laaja-alainen pakolais- ja maahanmuuttajatyö, erityispainopisteenä Ateenassa tehtävä työ, sekä kotimaassa maahanmuuttajien ja pakolaisten parissa tehtävä työ c) että sopimuksella tavoiteltava kannatus on yhteensä 21 000 /vuosi sisältäen seurakuntalaisten vapaaehtoisen kannatuksen sekä yhteisen kirkkovaltuuston vuosittain myöntämän talousarviomäärärahan, jotka molemmat käytetään kokonaisuudessaan tämän työn tukemiseen. 11
7. SUOMEN LÄHETYSSEURAN KANSSA SOLMITTAVAN PALVELUSOPIMUKSEN PÄIVITTÄMINEN Suomen Lähetysseura on esittänyt palvelusopimuksen päivittämistä. Sopimuksentavoitteena on kristillisen todistuksen vahvistuminen. Sopimukseen on sen voimassaoloaikana mahdollista liittää seurakunnan toivomuksesta esim. toiminnan kehittämiseen, viestintään tai varainhankintaan liittyvä kehittämishanke/-hankkeita. Suomen Lähetysseuran nykyisen käytännön mukaisesti palvelusopimusehdotuksen kohteet ovat kirjatut hankkeessa tehtävän työn eikä siinä työskentelevän henkilön mukaan. Lähetysseura toteuttaa seurakunnan lähetystyötä ja Olarin seurakunta sitoutuu tukemaan työtä vuosittain alla olevan mukaisesti. Seurakunnan tuki koostuu vuosittaisesta talousarviotilityksestä ja vapaaehtoiskannatuksesta. Olarin seurakunnan Suomen Lähetysseuralle tulouttamasta talousarviotilityksestä 50 % on yleisavustusta Suomen Lähetysseuralle ja 50 % kohdennettua tukea nimikkokohteille seuraavasti: Papua-Uusi-Guinea, Raamatunkääntäminen kristillinen kirjallisuustyö -hanke: 20 % vuotuisesta talousarviotilityksestä + vapaaehtoinen kannatus = 30 000,00 euroa Thaimaa, Teologisen koulutuksen ja kapasiteetin kehittäminen -hanke: 10 % vuotuisesta talousarviotilityksestä + vapaaehtoinen kannatus = 13 500,00 euroa Thaimaa, Kirkollisen työn koordinaatio -hanke: 10 % vuotuisesta talousarviotilityksestä + vapaaehtoinen kannatus = 13 500,00 euroa Thaimaa, Teologisen koulutuksen ja kapasiteetin kehittäminen -hanke: 5 % vuotuisesta talousarviotilityksestä + vapaaehtoinen kannatus = 10 000,00 euroa Thaimaa/Laos, AAT-Thaimaa: Ihmiskaupan ehkäiseminen -hanke: 5 % vuotuisesta talousarviotilityksestä + vapaaehtoinen kannatus = 8 000,00 euroa Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Koko perheen hyvinvointia tukeva kristilliseltä pohjalta toteutettu työ lisää myös lasten hyvinvointia. ESITTELYN LIITE: Sopimuksen kohde-esittelyt Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja, kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola Seurakuntaneuvosto päättää solmia Suomen Lähetysseuran kanssa päivitetyn palvelusopimuksen 1.7.2017 alkaen. 12
8. KIRKON KULTTUURIPERINTÖSTRATEGIA-KYSELYYN VASTAAMINEN Marraskuussa 2016 nimitetyn kirkon kulttuuriperintöstrategiatyöryhmän tehtävänä on laatia ehdotus Suomen ev.lut. kirkon ensimmäiseksi kulttuuriperintöstrategiaksi sekä valmistella strategiaan liittyvä toimenpideohjelma, joka sisältää konkreettisia toimia ja toimintatapoja huolehtia kirkollisesta kulttuuriperinnöstä. Työryhmä kehittää edelleen kirkkohallituksen kulttuuriperintötyön strategisia suuntaviivoja (2010-2015) ja siinä esitettyjä tavoitteita sekä laajentaa strategian koskemaan myös kirkon aineetonta kulttuuriperintöä. Strategian tavoitteena on tuoda näkyväksi kirkollinen kulttuuriperintö osana pyhyyden kokemusta ja hengellistä perintöä. Strategiassa tehtävien kipinävalintojen tarkoituksena on tuottaa oivallus ja ymmärrys kirkollisen kulttuuriperinnön merkityksestä. Kulttuuriperinnön tunnistaminen synnyttää yksilön ja yhteisön arvostuksen ja tahdon vaalia yhteistä kulttuuriomaisuutta. Strategialla vahvistetaan kirkollisen kulttuuriperinnön eri toimijoiden yhteistyötä ja mahdollisuuksia työskennellä kirkon kulttuuriperinnön hyväksi. Strategiassa korostetaan seurakuntien, yhteisöjen ja yksilöiden merkitystä sekä kirkollisen kulttuuriperinnön vaalijoina ja välittäjinä että kirkon elävän perinnön ylläpitäjinä ja tuottajina. Strategialla luodaan toimintaedellytykset kokonaisvaltaiselle kulttuuriperintötyölle Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Vastuu strategian toteutumisesta kuuluu koko kirkolle ja kaikille kirkossa toimiville. Kirkon kulttuuriomaisuuden suunnitelmallinen ja vastuullinen hoito edistää kestävää kehitystä ja siihen liittyviä ekologisia, kulttuurisia ja taloudellisia arvoja. Kirkollinen kulttuuriperintö tarjoaa ihmisille ja yhteisöille rakennusaineita ja perustan identiteetille. Se auttaa kohtaamaan ja ymmärtämään paremmin itseä ja muita. Seurakuntien kuuleminen strategiatyössä 19.5.-9.6.2017 Seurakunnilla ja tuomiokapituleilla on mahdollisuus vaikuttaa strategiatyöhön tutustumalla strategialuonnokseen ja vastaamalla kyselyyn 9.6.2017 mennessä kirkon intranetin kulttuuriperintöstrategiasivulla. Kirkon kulttuuriperintöstrategiatyöryhmä 21.11.2016-30.9.2017: puheenjohtaja professori Heikki Hanka (taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto) ja et johtava kanttori Kaisa-Leena Hannikainen (Vihdin seurakunta), professori Jyrki Knuutila (käytännöllisen teologian laitos, Helsingin yliopisto), ylijohtaja Juhani Kostet (Museovirasto), ympäristöneuvos Tuija Mikkonen (ympäristöministeriö), johtaja Pekka Rehumäki (toiminnallinen osasto, Kirkkohallitus) sekä kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto (hallinto-osasto, Kirkkohallitus). Lisätietoja: kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto. ESITTELYN LIITE Strategialuonnos ja kyselylomake 13
Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja Seurakuntaneuvosto vastaa kyselyyn koskien Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuriperintöstrategiaa. 14
9. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TERVEISET Luottamushenkilöillä on mahdollisuus tuoda terveisiään seurakuntaneuvoston kokoukseen. Asiat kirjataan ilmoitusluontoisesti. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Lisätietoja: Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja Merkitään tiedoksi. 15