LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 32/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-96 Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2004 ASIA HAKIJA Vaasan väylän kunnossapitoruoppaus Vaasan kaupungissa ja Mustasaaren kunnassa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Pohjanlahden merenkulkupiiri HAKEMUS Pohjanlahden merenkulkupiiri on ympäristölupavirastoon 17.3.2003 toimittamassaan, sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Vaasan 9 metrin väylän kunnossapitoruoppaukseen Vaasan kaupungissa ja Mustasaaren kunnassa, sekä lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Väyläalueelta kuokkakauharuopataan liettymiä, joiden perusteella Pohjanlahden merenkulkupiiri on joutunut alentamaan väylän kulkusyvyyden 9,0 metristä 8,7 metriin. Massat läjitetään ruoppauskohteiden läheisille vesiläjitysalueille. Työt Suunnitelman mukaan kunnossapitoruoppaus sisältää väyläalueelle kertyneiden liettymien poistamisen väylän keski- ja ulko-osilta Nagelprickin ja Norra Gloppstenin väliseltä alueelta 39 eri kohteesta. Pääosa ruoppauskohteista sijaitsee 5,5 11,5 km etäisyydellä Vaasan satamasta. Viisi erillistä kohdetta sijoittuu ulommalle merialueelle. Ruopattavia kohteita on 25 km pituisella väyläosuudella. Ruopattavien alueiden yhteispinta-ala on noin 13,5 ha ja massojen yhteismäärä 0,35 metrin ruoppaussyvyyden mukaan laskien noin 47 000 m 3 ktr. Työ on tarkoitus tehdä avovesikausina 2003 ja 2004 kuokkakauharuoppauksena. Ruoppausalueiden pinta-alat ja massamäärät ovat seuraavat: Urakka-alue pinta-ala m 2 massat m 3 ktr 1 273 95 2 1 237 433 3 339 119 4 695 243 5 2 566 898
2 6 359 126 7 551 193 8 1 236 432 9 592 207 10 10 413 3 645 11 899 315 12 381 133 13 512 179 14 247 86 15 21 649 7 577 16 9 830 3 441 17 893 313 18 1 725 604 19 579 203 20 1 640 574 21 658 230 22 1 305 457 23 527 185 24 3 652 1 278 25 2 281 798 26 2 335 817 27 9 948 3 482 28 1 474 516 29 5 016 1 756 30 1 685 590 31 2 559 895 32 1 281 448 33 301 105 34 5 124 1 793 35 14 027 4 909 36 6 567 2 298 37 805 282 38 15 215 5 325 39 3 689 1 291 Ruoppausmassat kuljetetaan proomuilla ja läjitetään väylän ulkoosalla Gåsgrundetista noin neljä kilometriä luoteeseen yleisellä vesialueella 894:2:0 sijaitsevalle meriläjitysalueelle (Lä 1) ja väylän keskivaiheilla Israelsgrundin länsipuolella sijaitsevalle meriläjitysalueelle (Lä 2) Yttersundomin ja Översundomin kylien yhteiselle vesialueelle 905-876-001-0000. Läjitysalueiden pohjan syvyys on merikortin mukaan Lä 2:lla noin 13 metriä ja Lä 1:llä noin 14-16 metriä. Sundom Fiskargille r.f. on esittänyt hakijalle suunniteltujen läjitysalueiden siirtämistä matalammille vesialueille. Merialue Ruopattava väylä alkaa noin 5 km:n etäisyydellä satamasta ja jatkuu edelleen avomerelle läpi Torgrundin saariston, joka on osaksi Natura 2000 -aluetta (FI0800130). Vaasan edustan merialuetta kuormittavat kaupungin, kuntien ja teollisuuden jätevedet sekä jokien mukanaan tuoma hajakuormitus. Jätevesien vaikutukset näkyvät rannikon tuntumassa. Vaasan edustal-
3 la merivesi on lähellä rannikkoa lievästi rehevää ja ulompana merellä karua. Jätevesien vaikutusalueella sisäsaaristossa sedimentin orgaanisen aineen pitoisuudet sekä ravinne- ja metallipitoisuudet ovat osittain kohonneet. Ulkosaaristossa Yttre Torngrundin ja Storfjärdenin alueilla pitoisuudet ovat pienimmät. Vaasan edustan kalalajisto on runsas. Raippaluodon eteläpuolella yleisimmät saalislajit ovat siika, ahven ja hauki. Sundomin kylän vesialueella tärkein laji on silakka. Poikasnuottausten mukaan silakan tärkeimmät kutualueet sijaitsevat Nagelprickin etelä- ja pohjoispuolella. Kokonaissaalis alueella on noin 2 milj. kg vuodessa. Silakan saalisosuus vaihtelee ja on ollut vuosittain 64-95 %. Siian osuus on 5-6%. Vaasan edustan merialueella on yli 60 ammattikalastajaa. Ammattikalastajat käyttävät lähinnä verkkoja. Lisäksi käytössä on runsaasti siikapesiä ja silakkarysiä. Sundomin alueella kalastetaan eniten silakkaa (95 %) ja Raippaluodon alueella eniten siikaa, ahventa ja haukea. Taloudellisesti tärkein laji alueella on siika. Kotitarve- ja virkistyskalastajia on useita satoja. Myös heillä tärkein kalastusmuoto on verkkopyynti siikapesien, katiskojen ja vapojen lisäksi. Töiden vaikutukset Töiden aikana veden kiintoainemäärä lisääntyy ja aiheuttaa samentumista ja veden värin muutoksia. Myös veden ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen määrä saattaa lisääntyä. Vaasan edustalla ruoppaustyö ei aiheuta suuria muutoksia veden happipitoisuuteen, sillä ruoppausalueen sedimentit ovat pääosin hiekkaa, hiesua ja hietaa. Sedimenttien metallispitoisuudet ovat myös niin pienet, että ne eivät vaikuta alueen veden laatuun. Ruoppauksen aiheuttamat veden värimuutokset sekä kiintoaine-, sameus ja ravinnepitoisuuden muutokset ovat vähäiset ja menevät ohi nopeasti. Työt eivät aiheuta laajalle ulottuvaa tai pitkäaikaista rehevyyden muutosta. Kun suurin osa töistä tehdään taloudellisesti tärkeiden kalojen kutuaikojen ulkopuolella, töistä ei aiheudu suuria vaikutuksia kalakannoille. Työalueiden läheisyydessä kiinteiden pyydysten (verkko, rysät ja loukut) likaantuminen saattaa lisääntyä. Tästä aiheutuu lisätöitä pyydysten puhdistamisessa. Pyydysten nopeampi likaantuminen heikentää niiden pyyntitehoa ja kalastajat voivat joutua kokemaan niitä normaalia useammin. Pyydysten likaantuminen on kuitenkin lyhytaikaista, koska ruoppaustyö etenee kohde kerrallaan. Töiden kaloja karkottava vaikutus jäänee vähäiseksi, koska kalojen kannalta töiden aiheuttama ääni on samanlaista kuin muun vesiliikenteen aiheuttama. Työt eivät todennäköisesti heikennä saaliita.
4 Tarkkailuohjelmat Työn aikana tehdään päivittäin käyttötarkkailua siten, että merkitään ylös mm. ruopattavien massojen määrä ja ruoppauskaluston liikkeet. Vesinäytteitä otetaan joka toinen viikko. Lisäksi otetaan näytteet kerran ennen töiden aloittamista ja ainakin kerran töiden lopettamisen jälkeen yhteistarkkailun näytteenottopaikoilta M37, M18, M16 ja M12 sekä Norra Gloppstenin alueelta (ulkomeri) ja molemmilta läjitysalueilta. Näytteitä otetaan pinnasta (1 m), välivedestä ja pohjalta (-1 m) viideltä alueelta jokaisen ruoppaus- ja läjityskohteen ympäriltä. Näytteitä otetaan kahdelta pisteeltä tuulen yläpuolelta ja kolmelta tuulen alapuolelta. Näytteenottopaikkojen etäisyys kohteesta on 150 m, -50 m, +50 m, +150 m ja +300 m. Jokaisella näytteenottokerralla tehdään silmämääräinen sameustarkastelu ja mitataan näkösyvyys. Samentuneen alueen laajuus merkitään kartalle. Vesinäytteistä mitataan lämpötila ja määritetään kiintoaine, väri, sameus, happamuus (ph), johtokyky, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisorgaaninen hiili (TOC), kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi ja a- klorofylli. Kalataloustarkkailussa tehdään kalastustiedustelu ammatti- ja sivuammattikalastajille töiden valmistuttua. Tarvittaessa haastatellaan kalastajat. Saalismääriä seurataan saaliskirjanpidon avulla. Jos pyydykset likaantuvat, selvitetään lisätyön määrä ja mahdollinen saalismäärän lasku. Jos kalastuspaikka joudutaan töiden takia vaihtamaan selvitetään pidentyneen kalastusmatkan aiheuttamat työ- ja polttoainekustannukset. Töiden aikana tehdään havaskokeita likaantumishaittojen selvittämiseksi läjitysalueen tuntumassa sekä yhdellä vertailualueella. Kokeet tehdään kaksi kertaa avovesikausittain. Havaksia inkuboidaan pinnassa (1 m) ja pohjan lähellä (-1 m) viikon ajan. Havaksista määritetään kiintoaine, orgaaninen ja epäorgaaninen aines sekä a-klorofylli. Vesistötarkkailun tulokset lähetetään niiden valmistuttua viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta Vaasan kaupungin ympäristötoimelle, alueen kalastuskunnille, ympäristökeskukselle ja tilaajalle. Vesistö- ja kalataloustarkkailuista tehdään yhteenveto töiden päättymistä seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä ja toimitetaan edellä mainittujen lisäksi alueen kuntien ympäristötoimelle ja työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa tarvittaessa ympäristökeskuksen, työvoima- ja elinkeinokeskuksen sekä merenkulkupiirin keskenään sopimalla tavalla.
5 KUULUTUS Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Vaasan kaupungissa ja Mustasaaren kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten esittämiseen hakemuksen johdosta 18.8. 17.9.2003 välisenä aikana. MUISTUTUKSEN JA VAATIMUKSET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Torgrundin saaristo on arvokkaiden luontoarvojen säilyttämiseksi valittu Natura 2000 alueeksi. Pääosa ruopattavasta väyläosuudesta sijaitsee Natura-alueella ja läjitysalue 2 sen koillisella reuna-alueella. Naturaalueella tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen selvitys arviointitarpeesta. Työt ovat sellaisia, että niillä ei liene merkittävää haitallista vaikutusta alueen Natura-tyyppeihin ja lajeihin, joten hankkeesta ei tarvitse tehdä varsinaista Natura-arviota. Raippaluodon eteläpuolella sijaitsee kaksi kalankasvatuslaitosta ja kalojen talvisäilytyspaikka. Lyhin etäisyys läjitysalueelta 2 ja väyläruoppausalueelta laitoksille on noin 3,5 km. Alueen yleisin tuulen suunta on etelä-lounas, joten laitokset sijaitsevat varsin epäedullisessa suunnassa ruoppaus- ja läjitystyön aiheuttaman samennuksen suhteen. Työalueiden ja laitosten väliin tulee lisätä seurantapiste. Vedenlaadun tarkkailuohjelmaa tulee täydentää siten, että havaittava samentumisalue tulee piirtää kartalle päivittäin. Tarvittaessa alueen rajaus tulee selvittää ilmakuvauksella. Jos samentuminen on levinnyt tarkkailuohjelman uloimman pisteen ulkopuolelle, vesinäytteitä on otettava 300 metrin välein samentuneen alueen ulkorajalle saakka. Merialueelta otettuja sedimenttinäytteiden tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Näiden tulosten perusteella sedimentin raskasmetalli- ja ravinnepitoisuudet eivät ole niin suuria, että työlle olisi asetettava erityisrajoituksia. Massojen haitattomuuden varmistamiseksi tulisi kuitenkin ottaa vähintään kaksi näytettä ruopattavasta sedimentistä. Näytteistä tulee määrittää ainakin samojen aineiden pitoisuudet kuin jo otetuista näytteistä sekä lisäksi mineraaliöljy, tributyylitina ja lindaani. Näytteet tulee ottaa ruoppauskohteista 5 ja 15 kerroksittain sedimentistä. Helsingin sopimus edellyttää, ettei mereen upotettavat ruoppausjätteet sisällä merkittäviä määriä tai pitoisuuksia haitallisia aineita. Laivaväylillä kuljetetaan huomattavia määriä öljyä ja päästöt ovat mahdollisia. Tributyylitinaa on alueella käytetty ja käytetään edelleen suhteellisen runsaasti. Vaasan vesialueella on sattunut isohko lindaanipäästö 1990-luvun alkupuolella. Mikäli sedimentissä on huomattavia haitta-ainepitoisuuksia, tulee massojen läjittäminen arvioida uudelleen.
6 Hakemuksessa ei ole esitetty läjitysalueen pohjan laatutietoja. Syvyystietojen perusteella alueet näyttäisivät soveltuvan läjitykseen. Sundom Fiskargille r.f. on ehdottanut matalampia läjitysalueita. Näiden alueiden mataluus saattaisi aiheuttaa ongelmia massojen paikallaan pysymiselle. Läjityspaikoiksi sopivat paremmin syvänteet, joihin sedimentoituminen muutoinkin tapahtuu, ja jotka sijaitsevat yli 20 m syvyydessä. Ympäristökeskus on pitänyt tarpeellisena väylän kulkusyvyyden palauttamista 9 metriin, ja on esittänyt luvan myöntämistä. Työt tulee tehdä siten, että niiden vaikutus kalakantoihin, vesiluontoon ja saariston rantavyöhykkeisiin jää mahdollisimman vähäiseksi. Töiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava kirjallisesti ympäristökeskukselle ja kalankasvatuslaitoksille. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että työt heikentävät alueen kalataloutta työn aikana ja useita vuosia työn päättymisen jälkeen. Ruoppausalueen tuntumassa on useita tärkeitä siian ja silakan kalastus- ja kutupaikkoja. Silakka kutee keväällä rannan tuntumassa ja siirtyy kesän mittaan ulommaksi merelle syvänteisiin. Kuoriutumisen jälkeen poikaset hakeutuvat suojaisille rantaalueille. Vaasan tärkein poikasalue pitäisi olla Eteläinen Kaupunginselkä, mutta koska poikaset eivät menesty sameassa ja rehevässä vedessä, suurimmat poikastiheydet esiintyvät nykyisin Vaasan saaristossa. Sundomin saaristo on tärkeä silakan ja siian kalastusalue. Alueen tärkeys korostuu varsinkin kesällä, kun silakan troolikalastus on kielletty. Silakat kalastetaan valtaosin rysillä. Vallgrundin ulkopuolella toimii neljä kalankasvatuslaitosta. Kaloja on veden samentumisen takia kuollut aikaisempien paikallisten ruoppausten yhteydessä. Vaasan saaristosta on viime vuosina kehittynyt huomattavan laaja kalastusalue. Alueella kalastetaan enimmäkseen ahventa, haukea ja taimenta. Kalastus on lisääntynyt sen myötä, kun sisäsaariston veden laatu on parantunut. Ulkosaaristosta vaeltaa sisään isoja kaloja. On todennäköistä, että ruoppaukset vaikuttavat haitallisesti myös tähän kalastukseen. Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa, mutta alueella ei saa suorittaa porauksia tai räjäytyksiä. Ruoppaustöiden aikana ja viitenä vuotena sen jälkeen on maksettava kalatalousmaksua 5 000 euroa vuodessa. Ruopattavien massojen ainepitoisuuksia tulee vielä selvittää; esim. TBT on saattanut kulkeutua virtausten mukaan laajalle alueelle. Läjityksen haittavaikutusten estämiseksi tulee selvittää ensisijaisesti mahdollisuudet läjittää massat maa-alueelle. Mikäli tämä on mahdotonta ja massat ovat läjityskelpoisia, läjitykset tulee tehdä heinäsyyskuussa kevätkutuisten kalojen ja karisiian kutuaikojen ulkopuolella. Samentuminen ei saa ulottua kalankasvatuslaitoksille tai sila-
7 kan kalastusalueelle. Jos samentuminen lähestyy kalankasvatuslaitoksia tai rysäkalastusaluetta, ruoppaukset on keskeytettävä. Vaihtoehtoisia vesiläjitysalueita tulee selvittää niin, että ne eivät sijaitse kalojen kutualueilla, poikasalueilla tai läheisillä syvillä alueilla, mihin kalat kerääntyvät ennen kutua. Varsinkin läjitysalue 2 sijaitsee kalataloudellisesti tärkeällä alueella. Töiden kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelmaehdotus on toimitettava keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailussa tulee selvittää työn vaikutuksia ammattija virkistyskalastukseen, kalojen poikastuotantoon ja vesiviljelyyn työn aikana ja viisi vuotta töiden jälkeen. 3) Gerby Vattendelägarlag r.f. on hyväksynyt hakijan esittämät läjitysalueet, mutta ei alueita, joita Sundom Fiskargille r.f. on esittänyt. 4) Korsnäs-Malax fiskeområde on katsonut, että läjitysalueet sijaitsevat hyvillä ammattikalastusalueilla. Ne on siirrettävä kivisille alueille, joissa kalastus on vaikeaa. Ruoppausalueet tulisi valita osakaskuntien esitysten mukaisesti. 5) Sundom samfällighet ja Sundom vattendelägarlag ovat katsoneet, että läjitysalue 1 sijaitsee paljon käytetyllä siiankalastusalueella. Tästä syystä läjitysalue tulisi siirtää esim. Enstenin pohjoispuolelle. Mahdollisimman hyvän läjitysalueen löytämiseksi paikan valinta tulisi tehdä yhteistyössä muistuttajien kanssa. Töiden aiheuttamien vaikutusten selvittämiseksi tulisi tehdä tieteellisiä selvityksiä seitsemän vuotta töiden aloittamisesta lähtien. Töitä saadaan tehdä 17.7. 31.9. välisenä aikana. Kalataloustarkkailua tulee tehdä viisi vuotta ruoppauksen aloittamisesta lähtien. Korshamnin alueella silakkakalakannat romahtivat Vasklotin ruoppausten aikana 1970-luvulla. Korshamnsfjärdenin pohjaeläimistö tuhoutui täysin. Ruoppaukset tulevat vaikuttamaan myös Korshamnsfjärdenille. Hankkeen ympäristövaikutukset tulee selvittää ennen töiden alkua. 6) Ammattikalastajat AA ja BB ovat toivoneet, että työt aloitetaan aikaisintaan heinäkuussa 2004 ja ne tulisi aloittaa Norra Gloppstenistä tai mahdollisimman etäällä silakan rysäkalastusalueista. 7) Sundom Fiskargille r.f. on katsonut, että massat tulisi läjittää mahdollisimman lähelle ruoppausalueita ja alueille, jotka ovat kivisiä ja, joilla kalastus muutoinkin on vaikeaa. Tasapohjaisille alueille, jotka ovat hyviä kalastusalueita, massoja ei tulisi sijoittaa. Kalastusseuran esitys on toimitettu merenkulkupiirille 27.4.2003.
8 Ruoppausten vaikutuksia tulee seurata muutama vuosi yhteistyössä alueen kalatalouselinkeinon ja tutkijoiden kanssa. Myös sekä lyhytettä pitkäaikaiset kalatalousvaikutukset tulee selvittää. 8) Ammattikalastaja CC kalastaa väylän molemmin puolin siikapesillä ja verkoilla vuodenajasta riippuen. Ruoppaus aiheuttaa pyydysten likaantumista, lisää puhdistustyötä, karkottaa kaloja ja heikentää saaliita. Merenkulkupiirin on korvattava mahdolliset vahingot. Hakijan selitys Vaihtoehtoisten läjityspaikkojen osalta hakija on katsonut, että suunnitelman mukaiset läjitysalueet ovat läjitykseen sopivia, teknistaloudellisesti järkeviä eivätkä aiheuta enempää haittoja vesiluonnolle kuin läjitys johonkin toiselle vesiläjitysalueelle. Läjitysalueita ei tule siirtää muualle. Läjitysalueiden pohjat ovat tasaisia eivätkä ne vaikeuta kalastusta, koska läjitysalueiden ympärillä on neliökilometreittäin laajoja ja hyvin kalastukseen sopivia kalastusalueita. Torgrundin saaristo on valittu Natura 2000 kohteeksi, koska se on edustava osa Merenkurkun saaristoluontoa. Tähän peruslähtökohtaan väylän ruoppaus ei vaikuta lainkaan. Ruoppauksen kaikki toiminnot tapahtuvat vedenpinnan alla. Saariston vesimaisemaan ei synny ruoppauksen takia näkyviä tai pysyviä muutoksia. Työt eivät muuta karujen ranta-alueiden luonnetta, koska massoista vapautuu vain hyvin vähän liukoisia ravinteita. Linnustoon ruoppaustöillä on varsin vähän merkitystä. Ruoppaajien äänet eivät häiritse pesiviä tai alueella levähtäviä lintuja, koska työt tehdään väyläalueen läheisyydessä. Veden tilapäinen samentuminen ei mataloita ranta-alueita eikä siitä ole oleellista haittaa Natura 2000 alueen rantavesille. Laajat ja pitkäkestoiset tieteelliset selvitykset tai ympäristövaikutusten arvioinnit ovat perusteettomia ruoppauksen pienuuteen ja mahdollisiin haittoihin nähden. Tarkkailun jatkaminen useita vuosia töiden valmistumisen jälkeen on perusteetonta. Vesistö- ja kalataloustarkkailu toteutetaan viranomaisten hyväksymällä tavalla. Työt pyritään tekemään mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa, jotta vaikutukset jäisivät vähäisiksi. Ruoppausajankohta pyritään sijoittamaan siten, että vaikutukset esim. silakan ja siian kalastukseen jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ruoppausaika heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun on liian lyhyt. Käytännössä ruoppaus kestää viisi kuukautta. Ruoppaus tulisi voida aloittaa kesäkuun alussa ja sitä tulisi voida jatkaa koko avovesikauden. Ruoppausmassat ovat karkeaa hiekkaa, soraa ja moreenia, joten työn aiheuttama samentuminen on vähäistä ja lyhytaikaista. Massoissa on vähän ravinteita, orgaanisia happea kuluttavia aineita ja metalleja, joten niiden vaikutukset ovat pieniä. Sameuden ei ole todettu karkottavan kaloja aiemmissa ruoppauksissa. Koekalastuksissa parhaat siikasaaliit on saatu läheltä ruoppaajia. Myös poraus- ja räjäytystöiden vaikutukset on todettu vähäisiksi. Silakan kutualueille ruoppauksesta ei aiheudu merkittävää haittaa. Kalankasvatuslaitoksia lähimpänä olevat ruoppauskohteet ovat vähäisiä ja läjitysalueelle
9 2 läjitettävien massojen määrä suhteellisen pieni, joten ne eivät vaikuta kalankasvatuslaitosten toimintaan. Kiinteitä rysäpaikkoja on aivan ruopattavien väyläkohteiden tuntumassa, kalastukselle saattaa aiheutua haittaa ruoppauksista. Mahdolliset haitat ja korvaukset selvitetään vesistö- ja kalataloustarkkailujen perusteella. Kalatalousmaksuvaatimus on hylättävä aiheettomana, koska kyse on pienestä kunnostusruoppauksesta. Lisäselvitys Pohjanlahden merenkulkupiiri on toimittanut ympäristölupavirastoon 3.2.2004 sedimenttien tutkimustuloksia. Ruoppauskohteista 5 ja 15 otetuista näytteistä on tutkittu tavanomaisten analyysien lisäksi myös kokonaishiili, lindaani ja tributyylitina. Näytteissä ei ollut hiilivetyjä eikä lindaania. TBT-pitoisuudet kohteen 15 näytteissä olivat korkeita. Tällä perusteella on lisänäytteitä otettu 13 ruoppauskohteesta ja lisäksi ruoppauskohteesta 15 neljästä eri paikasta. Hakemuksen täydennys Pisteissä 10, 15a ja 15c TBT-pitoisuus pintasedimentissä (1-10 cm) oli yli 500 µg/kg. Pisteessä 15c pitoisuus oli 3 000 µg/kg. Pisteiden 6a, 8 ja 15a pitoisuus ylitti 200 µg/kg ja pisteiden 5a ja 9 pitoisuus ylitti tason 100 µg/kg. Tutkimusten perusteella korkeat TBT-pitoisuudet olivat sedimentin pintakerroksessa ja ruoppauskohteen 15 pitoisuudet olivat niin korkeat, että ne on läjitettävä maihin. Merenkulkupiiri on tehnyt Vaasan Sataman kanssa 30.1.2004 sopimuksen, jonka mukaan TBT-pitoiset massat voidaan läjittää Vihersaaren vanhalle läjitysalueelle. Saari on aikaisempien kunnostusruoppausten yhteydessä rakennettu erillinen pengerretty läjitysalue. Penger on rakennettu louheesta, ja penkereessä on suodatinkangas, joten hienoaines ei mene penkereen läpi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyysi 29.4.2004 täydentämään hakemusta TBT-selvitysten osalta. Pohjanlahden merenkulkupiiri on toimittanut ympäristölupavirastoon 17.5.2004 pyydetyt selvitykset ja tarkentanut samalla hakemustaan. Tarkistusmittaukset ja haraukset ovat muuttaneet ruopattavien alueiden pinta-aloja ja massamääriä. Tarkennetut tiedot ovat seuraavat: Ruoppausalue pinta-ala m 2 massat m 3 ktr 6 2 176 312 8 627 93 9 118 20 10 7 533 1 195 11 311 48 15 14 198 1 975
10 16 696 49 18 477 50 23 1 391 103 24 2 728 189 25 232 32 26 3 273 238 28 392 51 29 314 38 30 760 53 31 456 36 32 953 141 34 1 820 213 35 3 894 523 36 4 133 377 37 2 190 146 46 772 97 Yhteensä 49 443 5 980 Ruoppausalueiden kokonaispinta-ala on pienentynyt alkuperäisestä noin 135 000 m 2 :stä noin 50 000 m 2 :iin ja massamäärät vastaavasti noin 47 000 m 3 ktr:stä noin 6 000 m 3 ktr:iin. Alueilla 5, 7, 13, 14 ja 17 ei ruopata sedimenttiä, vaan niiltä poistetaan kivet sukellustyönä. Tributyylitinapitoisuudet ja määrät ruoppausalueittain ovat seuraavat: Ruoppausalue TBT µg/kg TBT µg/kg TBT g 0-10 cm 10-30 cm 6 230 6 38 8 300 50 19 9 180 16 2 10 720 76 521 11 48 9 2 15 1 050 5 1 046 16 7 2 0 18 42 16 2 23 20 5 2 24 20 5 3 25 20 5 1 26 20 5 4 28 20 5 1 29 20 5 1 30 20 5 1 31 20 5 1 32 20 5 2 34 20 5 3 35 20 5 8 36 20 5 6
11 37 20 5 2 46 20 5 2 yhteensä 1 663 Ruoppausalueella 15 TBT-pitoisuudet vaihtelivat huomattavasti. Neljän pintasedimenttinäytteen (1 10 cm) tulokset olivat seuraavat: alle 2 µg/kg, 210 µg/kg, 970 µg/kg ja 3 000 µg/kg. TBT:n määritysraja on 2 µg/kg. Tulos osoittaa, että TBT on jakaantunut sedimenttiin hyvin epätasaisesti. TBT:n kokonaismääriä laskettaessa pintasedimentin (1-10 cm) pitoisuutta on käytetty 1/3-osalle massamäärästä ja syvemmän sedimentin (yli 10 cm) pitoisuutta lopulle massamäärästä. Ulkomerialueiden osalta pitoisuuksina on käytetty pinnassa 20 µg/kg ja syvemmällä 5 µg/kg, jotka vastaavat rannikkoalueen lievästi muuttunutta tilannetta. Ruoppausalueiden TBT:n kokonaismäärä on noin 1,7 kg. Tästä määrästä alueella 15 on noin 63 %, alueella 10 31% ja muilla alueilla yhteensä 6 %. Väylältä poistettavan sedimentin orgaanisen aineen pitoisuus on 0,2 0,8 % lukuun ottamatta kolmea aluetta, jossa se on 1,2 2,1 %. Suurin osa massoista on hiekkaa ja soraa. Hallinnollisessa ohjeluonnoksessa (SYKE 29.6.2001, 28.2.2003) on esitetty laskukaava TBT-pitoisuuden muuttamiseksi standardipitoisuudeksi. Laskentamenettely on suunniteltu pehmeille ja paljon orgaanista ainesta sisältäville sedimenteille. Laskelma vakioi orgaanisen aineksen merkitystä ja helpottaa eri määriä orgaanista ainesta sisältävien pohjien tulosten keskinäistä vertailua. Laskentakaava on suunniteltu siten, että orgaanisen aineksen osuudet voivat vaihdella välillä 2 30 %. Jos orgaanista ainesta on vähän, käytetään laskennassa kuitenkin arvoa 2 %. Tällä tavalla laskien väyläalueen TBTpitoisuudet tulevat 5-10 kertaa suuremmiksi kuin analysoidut pitoisuudet. Standardisedimenttimenetelmä ei sovellu hyvin vähän orgaanista ainesta sisältävien sora-hiekkapohjien TBT-pitoisuuksien vertailuun. Tason 2 (TBT-pitoisuus yli 200 µg/kg) ylittävät massat on suunniteltu läjitettäväksi Vihersaaren vanhalle läjitysalueelle. Näiden alueiden massa- ja TBT-määrät ovat seuraavat: Ruoppausalue massat m 3 ktr TBT g 6 312 38 8 93 19 9 20 2 10 1 195 521 11 48 2 15 1 975 1 046 18 50 2
12 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Yhteensä 3 693 1 628 Muut massat läjitetään alkuperäisen suunnitelman mukaan meriläjitysalueille. Vihersaaren pengerrettyä vanhaa läjitysaluetta on käytetty läjitysaltaana Vaasan väylän aiempien ruoppausten yhteydessä. Massat siirretään proomuilla läjitysalueen välittömään läheisyyteen, josta massat nostetaan kaivinkoneella läjitysalueelle ja levitetään. TBT on kemiallisesti ja biologisesti hajoava yhdiste ja sen hajoamisnopeus on suurempi hapellisissa kuin hapettomissa olosuhteissa. Altaaseen siirretyille massoille ei tehdä muuta kuin levitys ja annetaan mikrobitoiminnan hajottaa tributyylitina haitattomiksi yhdisteiksi. TBT-pitoisuudet ovat yleensä suurimmat satamien läheisillä matalilla ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävillä pohjilla. Näille alueille on usein tyypillistä, että rahtialukset tulevat satamaan niin suurilla aluksilla kuin väyläsyvyydet antavat mahdollisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurten rahtialusten potkurivirrat pöllyttävät jatkuvasti satama-alueiden pehmeitä ja runsaasti orgaanista ainesta ja TBT:tä sisältäviä pohjia. Tämä ilmiö on jatkunut satamissa jo vuosikymmeniä ja TBT:n kulkeutumisedellytykset ovat olleet suotuisat. Vaasan väylän noin 6 000 m 3 :n ruoppaus- ja läjitysmassojen sisältämän TBT:n aiheuttama riski on lähinnä teoreettinen. Koska TBT liukenee huonosti veteen, massojen määrät ovat pieniä ja niiden hienojakoisen maa-aineksen osuus on erittäin vähäinen, työstä ei aiheudu merkittäviä haittoja ympäristölle. LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Pohjanlahden merenkulkupiirille luvan Vaasan 9 metrin väylän Nagelprickin ja Norra Gloppstenin välisen alueen kunnossapitoruoppaukseen ja massojen läjitykseen hakemussuunnitelman mukaisille meriläjitysalueille Vaasan kaupungissa ja Mustasaaren kunnassa, sekä massojen varastointiin täydennyssuunnitelman mukaiselle Vihersaaren läjitysalueelle Vaasan kaupungissa lupamääräyksissä sanotulla tavalla. Ruoppauksista ja läjityksistä kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi määrätään kalatalousmaksu ja määrätään hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vesilain mukaan korvattavien vahinkojen, haittojen tai muiden edunmenetysten korvaamisesta. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ruoppauksista ja läjityksistä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä.
13 LUPAMÄÄRÄYKSET Työt 1) Täydennyssuunnitelman mukaisilta ruoppausalueilta (13.5. ja 14.5.2004 päivätyt sijaintikartat 1:1000) 6, 8, 9, 11, 16, 18, 23, 24, 25, 26, 28, 29, 30, 31, 32, 34, 35, 36, 37 ja 46 massat saadaan ruopata kuokkakauharuoppauksena ja alueilta 5, 7, 13, 14 ja 17 poistaa kivet sukellustyönä sekä läjittää massat ja kivet meriläjitysalueille 1 ja 2. Läjitykseen saadaan kerrallaan käyttää vain toista aluetta. Läjitys on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sellaisessa järjestyksessä, että siitä aiheutuu merialueelle ja sen käytölle mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. 2) Täydennyssuunnitelman mukaisilta ruoppausalueilta (14.5.2004 päivätyt sijaintikartat 1:1000) 10 ja 15 pilaantuneet massat on ruopattava suljettavalla kahmarikauhalla tai vastaavan tasoisella tekniikalla siten, että pintasedimentin orgaaniset tinayhdisteet saadaan mahdollisimman hyvin talteen ja että sameneminen on mahdollisimman vähäistä. Pilaantuneet massat on siirrettävä hakemuksen mukaisesti Vihersaareen suojapenkerein merestä erotetulle alueelle (4.3.2004 päivätty läjitysallaskuva 1:5000) varastoon. Massoja siirrettäessä on käytettävä tekniikkaa, joka estää massojen pääsyn mereen. Ennen massojen siirtämistä Vihersaareen sen reunapenkereitä on tarvittaessa korotettava ja selvitettävä penkereen rakenne ja tiiviys sekä tarvittaessa kunnostettava pengertä Vaasan Sataman hyväksymällä tavalla siten, että sameutunut vesi tai varastoitu sedimentti ei pääse mereen. Selvitys on toimitettava hyvissä ajoin ennen siirtämisen aloittamista Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa massojen jatkokäsittelyyn on haettava erikseen lupaa. 3) Kohteittain ruoppaukset ja läjittäminen merialueelle on tehtävä yhtäjaksoisesti ja ruopattava ne sellaisessa järjestyksessä ja siten, että niistä aiheutuu merialueelle ja sen käytölle mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ruoppauskohteet on merkittävä asianmukaisesti ja työ on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus- ja läjitysajankohdat on ilmoitettava paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä ja tarvittaessa myös muussa laajalevikkisessä tiedotusvälineessä. Tarkkailut 4) Ruoppauksista ja läjityksistä on pidettävä päivittäin kirjaa. Työpäiväkirjaan on merkittävä sääolosuhteet, ruoppauskalustot, ruoppausmenetelmät, ruopattujen ja läjitettävien massojen laatu ja mää-
Kalatalousmaksu ja korvaukset 14 rä, merkittävä karttapohjalle samentumisalueet ja muut havainnot, joilla voi olla merkitystä töiden vaikutusten arvioinnissa. 5) Luvan saajan on tehtävä vesistö- ja kalataloustarkkailut suunnitelmassa esitetyllä tavalla siten lisättynä kuin ympäristökeskus lausunnossaan on esittänyt. Vastaavalla tavalla tarkkailut on laajennettava koskemaan Vihersaaren ympäristöä. 6) Luvan saajan on seurattava kahden vuoden ajan kaksi kertaa vuodessa Vihersaaren edustan sedimentin ja veden TBTpitoisuuksia ja TBT:n hajoamisyhdisteiden pitoisuuksia. 7) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kalatalousmaksua 1 000 euroa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle niinä vuosina, kun töitä tehdään merialueella ja kaksi vuotta sen jälkeen. Maksu on käytettävä hankkeesta aiheutuvien kalataloudellisen haittojen ja vahinkojen poistamiseksi ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutusalueella. Ensimmäinen kerran maksu on suoritettava ennen kuin työt aloitetaan. 8) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva välitön vahinko on korvattava viivytyksettä. Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat ammattikalastajavahingot on pyrittävä sopimaan. Mikäli sopimukseen ei päästä, luvan saajan on töiden päättymisestä seuraavan vuoden loppuun mennessä saatettava korvausasia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Hakemukseen on liitettävä tarkkailuihin perustuva selvitys hankkeen vaikutuksista merialueella ja arvio aiheutuneista vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä ja esitys korvauksiksi ammattikalastajakohtaisesti. Yhteyshenkilö Työaika Ilmoitukset 9) Luvan saajan on nimettävä yhteyshenkilö. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 10) Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 11) Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kirjallisesti töiden aloittamisesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.
15 12) Tämän päätöksen mukaisten töiden tultua suoritetuiksi luvan saajan on 60 päivän kuluessa ilmoitettava siitä kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Ilmoitukseen on liitettävä ruoppaus- ja läjitysalueiden sijainnin ja läjitysalueiden pohjan korkeuden osoittava kartta. Perustelut Sovellettu lainsäädäntö Luvan myöntämisen perustelut TBT-pitoisten sedimenttien ruoppaus ja läjittäminen voivat aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista ja sen mukaisia seurauksia. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisesti ottaen vesilain 2 luvun 1a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Vaasan väylän kulkusyvyys on aiemmin muutettu 9,0 metristä 8,7 metriin väylän mataloitumisen vuoksi. Kunnossapitoruoppaukset ja läjitys ovat tarpeen Vaasan sataman toiminnan turvaamiseksi, väylän kulkusyvyyden palauttamiseksi ennalleen ja merenkulun turvallisuuden parantamiseksi. Koska väylältä ruopattavat massat sisältävät tributyylitinaa (TBT), ne eivät kaikilta osin ole meriläjityskelpoisia. Ruopattava väyläalue on yli viiden kilometrin etäisyydellä rannikosta. Alueella ei ole teollisuutta tai muuta vastaavaa yksittäistä päästölähdettä, josta TBT olisi peräisin. On ilmeistä, että sedimentissä oleva TBT on peräisin TBTpitoisista maaleista, joita on käytetty laivojen pintamaalauksessa. Laivojen kulkiessa jäissä niistä on irronnut maalia ja se on laskeutunut pohjaan. TBT ei ole jakaantunut pintasedimenttiin tasaisesti, vaan sen pitoisuus vaihtelee huomattavasti. Muun muassa ruoppausalueella 15 sen pitoisuus vaihteli alle analyysitarkkuudesta pitoisuuteen 3 000 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Väyläalueen pohja on eroosioaluetta, jossa sedimentti on pääosin hiekkaa, soraa ja moreenia. TBT on sedimentissä yleensä kiinnittynyt voimakkaasti hienojakoiseen orgaaniseen ainekseen. Koska väyläalueen sedimentin orgaanisen aineksen osuus on alle 2 %, TBT-pitoisuuksien normalisointia ei ole tehty, vaan analysoituja pitoisuuksia on käytetty massojen haitallisuuden arviointiin. Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) mukaan ruopattavat massat ovat meriläjityskelpoisia, jos sedimentin TBT-pitoisuus on tason 1 alapuolella (3 µg/kg k.a.) ja meriläjityskelvottomia silloin, kun pitoisuus ylittää tason 2 (200 µg/kg k.a.). Tason 2 ylittäviä pitoisuuksia todettiin ruoppausalueilla 6, 8, 9, 10 ja 15. Muualla pitoisuudet olivat tasojen 1 ja 2 välissä.
16 TBT:n kokonaismääräksi ruoppausalueilla on laskettu noin 1,7 kg. Ruoppausalueilla 10 ja 15 tästä määrästä on noin 94 %. Näiden alueiden ruoppaus on määrätty tehtäväksi suljettavalla kahmarikauhalla ja massat siirrettäväksi merestä penkereellä erotetulle Vihersaaren läjitysalueelle varastoon. Huolellisesti ruopattuna ja siirrettynä Vihersaaren alueelle TBT ei aiheuta merialueella ympäristönsuojelulain 3 :n mukaista pilaantumista ja sen mukaisia seurauksia. Muiden ruoppausalueiden TBT:n kokonaismäärä on niin vähäinen, että ruoppauksesta ja meriläjityksestä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 3 :n mukaista pilaantumista ja sen mukaisia seurauksia merialueella. Ruoppaus ja läjitys todennäköisesti nopeuttavat TBT:n hajoamista haitattomiksi yhdisteiksi meriläjitysalueilla ja nopeuttavat niiden jäämistä muun sedimentoituvan aineksen alle. Pilaantuneimpien sedimenttien siirto Vihersaareen poistaa niiden ympäristövaikutukset merialueelta. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ruoppaus ja läjitys ei merkittävästi heikennä Natura 2000 alueen luontoarvoja. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ruoppausalueiden kokonaispinta-ala oli 13,5 ha ja massojen kokonaismäärä noin 47 000 m 3 ktr. Hakemuksen täydennyksen mukaan ruoppauspinta-ala on noin 5 ha ja massojen määrä noin 6 000 m 3 ktr. Koska ruopattavien alueiden pinta-alat ja massamäärät ovat pienentyneet huomattavasti ja ne koostuvat useista erillisistä alueista, ruoppaukselle ja läjitykselle ei ole tarpeen asettaa kiinteää aikarajoitusta. Työt on pyrittävä kuitenkin tekemään ja ajoittamaan siten, että haitat ja vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Hankkeesta, kun töiden suorittamisen aikaa ei rajata, voi aiheutua vesilain mukaan korvattavia vahinkoja. Ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuu työn aikana ja sen jälkeen veden samentumista ja kiinteiden ja liuenneiden aineiden pitoisuuden nousua. Koska hankkeen vaikutusalue on kalataloudellisesti merkittävä, työstä aiheutuu haittaa kalakannoille ja kalastukselle. Nämä vaikutukset ovat hyvitettävissä kalatalousmaksulla tehtävillä hoitotoimilla. Mikäli ammattikalastajille aiheutuu korvattavia vahinkoja, niistä tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan heti vahingon tapahduttua tai vuosittain. Hankkeen vaikutusten seuraamiseksi ja mahdollisten vahinkojen arvioimiseksi on luvan saaja määrätty tarkkailemaan kalataloudellisia vaikutuksia. TBT-pitoiset massat voidaan siirtää Vihersaareen, koska Pohjanlahden merenkulkupiiri ja Vaasan Satama ovat sopineet massojen läjittämisestä Vihersaareen. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.
17 Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen varaa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon Helsingin sopimus (1992). Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19 ja 2 luvun 1a, 6 :n 2 momentti, 11, 12, 22 :n 3 momentti ja 4 luvun 6. Luonnonsuojelulain 65. Ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1) kohta, 41, 42, 43 ja 46. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Töidenaloittamislupa Hakemuksen täydentämistä, Natura 2000 aluetta ja tarkkailuja koskevat muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksissä esitetyllä tavalla. Läjitysalueita koskevat muistutukset on otettu huomioon siten, että TBT:tä eniten sisältäviä massoja ei saa läjittää merialueelle. Meriläjitysalueita ei ole perusteltua siirtää matalammille eroosiopohjille, joista ruopatut massat kulkeutuisivat sedimentaatioalueille. Hakemuksen mukaiset läjitysalueet ovat sedimentaatioalueita ja soveltuvat siten hyvin läjitykseen. Koska ruoppaus- ja meriläjitysmassojen määrät ovat huomattavasti pienemmät kuin alkuperäisessä hakemuksessa, työn suorittamisaikaa ei ole tarpeen rajoittaa. Kivien poistojen yhteydessä tehtävät poraukset ja räjäytykset ovat vähäisiä, joten niitä ei ole tarpeen rajoittaa. Työt on pyrittävä kuitenkin tekemään mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Koska työkohteita on useita, niin työn ennakkosuunnittelulla voidaan myös vähentää niistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Hanke voi aiheuttaa korvattavia vahinkoja ammattikalastukselle. Massamäärien vähäisyyden takia vahingot, haitat tai muut edunmenetykset jäävät pieniksi. Samalla perusteella vaadittua kalatalousmaksua on pienennetty. Määrätty kalatalousmaksu on riittävä töistä kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien haittojen hyvittämiseksi. Ympäristölupavirasto myöntää Pohjanlahden merenkulupiirille luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Tämän päätöksen mukaiset toimenpiteet ovat edellytyksenä Vaasan väylän kulkusyvyyden palauttamiseksi 9,0 metriin ja Vaasan sata-
18 man toiminnan turvaamiseksi. Väylätyön viivästymisellä olisi huomattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 :n 1 momentin 2) kohta. KÄSITTELYMAKSU 1 350 euroa Maksu sisältää 35 % korotuksen tavanomaista suuremman työmäärän vuoksi. Lainkohta Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (19.12.2001/1416)
19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 9.8.2004. Valitusosoitus on liitteenä. Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola (T) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Hannu Kokko. HK/mk
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio (09) 726 0233 sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.