Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Karkkilan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta-Liisa Reiterä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Juha Majalahti kaupunginjohtaja 044 767 4803 juha.majalahti@karkkila.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Palveluiden toteuttamiseen lähipalveluna tai niiden keskittämiseen ei ole yksiselitteistä ratkaisua sinänsä. (Käytännössä ehdotetun järjestämislain mukaisesti vastuukunnan tai kuntayhtymän toimielin päättäisi palvelujen järjestämisestä paikallisten olosuhteiden mukaisesti). Lakiluonnoksen 5 on niin yleisluontoinen, että sillä olisi tuskin yksinään järjestämisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän toimivaltaa sitovaa vaikutusta. Palveluja tulee voida järjestää paikallisten tarpeiden ja toimintaympäristön mukaisesti ottaen huomioon mm. alueen liikenneyhteydet, sähköisten ja liikkuvien palvelujen mahdollisuudet. Paikallisesti on tärkeää huolehtia sosiaali- ja terveyspalvelujen eheydestä ja integraatiosta kunnan muihin esim. sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen palveluihin. Lisäksi ikärakenteen muutoksen vuoksi palvelujen tuottamisen tapaa joudutaan muuttamaan huomattavasti, koska nykyisillä valtakunnallisilla tavoitteilla, ei pystytä huolehtimaan tulevaisuuden tarpeista. 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä
- 1 :n mukaan järjestämislain tarkoituksena olisi varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota.. 1 :ssä todetaan lisäksi, että lain tarkoituksena olisi edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua. Nämä tavoitteet eivät toteudu lain myöhemmissä luvuissa esitetyllä moniportaisella ja hallinnollisesti monimutkaisella mallilla. Ehdotettu 20.000-50.000 asukkaan kunnan oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen tekee järjestelmästä käytännössä kolmitasoisen järjestelmän kaksitasoisen järjestelmän sijasta. Ehdotettu kolmitasoinen järjestämismalli on sekava verrattuna nykyiseen terveydenhuollon palvelujen järjestämistapaan kuntien ja sairaanhoitopiirien toteuttamana. 11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? ota kantaa - Karkkilan kaupunki katsoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi pääsääntöisesti kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle. Karkkilan kaupunki kuuluisi kuitenkin lakiehdotuksen mukaisesti Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueeseen, jonka muodostaisivat Uudenmaan kunnat. Lisäksi sen todennäköisesti tulisi kuulua johonkin Uudellemaalle voimaanpanolain 5 n mukaiseen perustason alueeseen, jolla ei olisi järjestämislain 11 :n 4 momentissa ja tämän lain 13 :ssä tarkoitettua lupaa erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Näin ollen Uudenmaan alueella ei järjestämislain mukaan tulisi toteutumaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio tarkoitetulla tavalla ellei laki käytännössä suo mahdollisuutta kuulua suoraan Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueeseen ilman perustason järjestelyjä. Karkkilan kaupungin kuuluminen johonkin voimaanpanolain 5 n mukaiseen perustason alueeseen ei muuta kaupungin nykyistä tilannetta sen luovutettua PARAS-puitelain mukaisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun puitelain mukaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä?
- Nykyisen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli pyrkiä luomaan sellaisia vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät vastaamaan itse useimpien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Tämä tavoite ei toistaiseksi ole valtakunnan tasolla toteutunut. Sosiaali- ja terveysalueiden muodostamisen yleiset edellytykset eivät ole Karkkilan kaupungin kannalta riittävän selkeitä sen kuuluessa Uudenmaan kuntiin, joiden tulisi muodostaa koko maakunnan kokoinen sote-alue, mutta kuulua johonkin voimaanpanolain 5 :n mukaisista perustason alueista. Lakiesitys heikentää paikallisdemokratiaa niiden määräysten perusteella, jotka koskevat sekä sote-alueen että perustason hallintoa; kuntien edustuksen määräytymistä sote-alueen että perustason toimielimissä. 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? - Lakiesityksen mukaan Uudenmaan alue muodostaa sote-alueen, joka on kuntayhtymä ja joka vastaa kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista alueella. Perustason alueille ei lakiesityksen mukaan voida myöntää lupaa erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. Jos Uudenmaan kunnan on voimaanpanolain 5 n mukaisesti kuuluttava johonkin perustason alueeseen, ei perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteudu Karkkilan kaupungin osalta. Kunnat on monien tehtäviensä osalta velvoitettu yhteistoimintaan myös voimassaolevassa lainsäädännössä. Kunnalla on esimerkiksi velvollisuus kuulua sairaanhoitopiiriin - mutta laki ei velvoita kuntaa kuulumaan tiettyyn sairaanhoitopiiriin. Sama rajoitettu vapaus liittyi myös PARAS-hankkeen puitelain mukaiseen kuntien yhteistyövelvoitteeseen. Tässä mielessä järjestämislaki ja sen voimaanpanolaki menevät monia nykyisiä velvoitteita pitemmälle. Järjestämislaissa ja sen voimaanpanolaissa esitetyssä mallissa yhteistoiminnan perusteena ei olisi valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä ilmaistu kuntien yhteinen tahto. Yhteistoiminnan ehdoistakaan ei nykyisestä kuntayhtymän perussopimuksen hyväksymismenettelystä poiketen päätettäisi valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä, vaan edustajainkokouksessa, jolle siis annettaisiin nykyisin vaaleilla valituille valtuustoille kuuluvaa toimivaltaa. Järjestämislain perusteluissa korostetaan erikseen järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun erottamista toisistaan. Käytännössä tämä merkitsisi myös pääkaupunkiseudulle ehdotetussa monitasoisessa rakenteessa sitä, että rahoitus kulkisi peruskuntien kautta perustason alueelle (sen vastuukuntaan) ja sieltä edelleen sosiaali- ja terveysalueelle. Tällä olisi suoria vaikutuksia kuntien valtuustojen budjettivallan käyttöön - jota tosiasiassa siirrettäisiin merkittävässä määrin edustajainkokoukselle. Lisäksi edustajainkokouksen kokoonpano sekä sote-alueella että perustasolla määräytyisi suoraan kunnan asukasmäärän perusteella, jolloin Uudellamaalla alle 20.000 asukkaan kunnalla ei käytännössä olisi mahdollisuuksia itse vaikuttaa paikallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne.
Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Uudellemaalle voimaanpanolain (5 ) mukaan kaavaillut perustason alueet ovat pääsääntöisesti väestöltään niin suuria, että niillä tulisi olla oikeus järjestää tarkoituksenmukaisia erikoissairaanhoidon palveluja. Keskeisiä kysymyksiä ovat hyvän yhteistyön rakentaminen sote-alueen kuntien kanssa, sujuvien hoitopolkujen rakentaminen ja yhtenäiset tavat laskea ja arvioida tuottavuutta. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Uudenmaan osalta sote- alueiden ja perustason järjestelyt poikkeavat muusta maasta, eikä Uudenmaan alueen erilaisuutta oteta riittävästi huomioon lakiesityksessä. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä?
- Nykyisin kuntien yhteistoiminta kuntayhtymän muodossa tai ns. vastuukuntamallilla perustuu vaaleilla valittujen valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksymään sopimukseen. Ehdotettu malli, jossa yhteistoimintaa koskevan sopimuksen hyväksyminen, samoin kuin joukko muita valtuustolle kuuluvia tehtäviä annettaisiin edustajainkokoukselle, ei ole selkeä. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Moniportaisessa mallissa, jossa järjestämis- ja rahoitusvastuu on erotettu toisistaan, vastuusuhteiden hahmottaminen on haasteellista. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?
mikään edellä olevista, koska - Ei koske Karkkilaa. Uudenmaan alue käsitellään voimaanpanolain 5 n mukaan omana kokonaisuutena. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Avoimet vastaukset: Kyllä 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Ongelmana yhteisen toimielimen tehtäviä koskevassa pykälässä on se, että yhteistoimintasopimuksen hyväksyisi ja toimielimen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asettaisi edustajainkokous. Edustajainkokous myös valitsisi yhteisen toimielimen jäsenet. Käytännössä yhteinen toimielin siis toimisi edustajainkokouksen asettamissa puitteissa. 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
ota kantaa - Kyseessä on periaatteessa kunnanvaltuustoille kuuluva tehtävä, mutta käytännössä toteutus voisi olla hankalaa ja viivästyttää päätöksentekoa. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Karkkilan näkemyksen mukaan erva-alueiden rooli on ongelmallinen ja se vaikuttaa ylimääräiseltä hallinnon tasolta varsinkin suhteessa voimaanpanolain 5 mukaisiin Uudenmaan järjestelyihin. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? ota kantaa 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa?
ota kantaa - Karkkilan näkemyksen mukaan erva-alue vaikuttaa ylimääräiseltä hallinnon tasolta varsinkin Uudellamaalla. Lisäksi kuntayhtymämuotoisen Ervan oikeus rajoittaa kunnan (vastuukunnan) toimintaa omalla ratkaisullaan on perustuslaillisesti ongelmallinen. Kuntayhtymä on kuntien yhteistoimintaorganisaatio, eikä niiden valvoja. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Perustelut: Kunnan järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta palveluista ei tule erottaa toisistaan. Esitys on epäselvä myös siltä osin, että eri organisaatiomalleille on esitetty erilaisia rahoitusmalleja (kapitaatio, suoriteperusteinen), jos asiasta ei päästä sopimukseen. Sekä peruskunnan että vastuukunnan näkökulmasta (suunnittelu ja toteutus) rahoitusmalleja on liikaa: valtionosuus, väkilukusuhde, saadut suoritteet sekä lisäksi tuottajan laskutus ulkopuoliseen toimintaan esim. kouluterveydenhuolto kunnittain. Jos on tarkoitus tehdä kansallisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, tulisi myös rahoituksesta säätää koko maassa yhtenäisellä tavalla. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä?
- Kunnan järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta palveluista ei tule erottaa toisistaan. Esitys on epäselvä myös siltä osin, että eri organisaatiomalleille on esitetty erilaisia rahoitusmalleja (kapitaatio, suoriteperusteinen), jos asiasta ei päästä sopimukseen. Sekä peruskunnan että vastuukunnan näkökulmasta (suunnittelu ja toteutus) rahoitusmalleja on liikaa: valtionosuus, väkilukusuhde, saadut suoritteet sekä lisäksi tuottajan laskutus ulkopuoliseen toimintaan esim. kouluterveydenhuolto kunnittain. Jos on tarkoitus tehdä kansallisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, tulisi myös rahoituksesta säätää koko maassa yhtenäisellä tavalla. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? - Sama kuin edellä. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? - Asiasta pitää säätää kuntalaissa, eikä järjestämislaissa. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu
säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? ota kantaa - Karkkila kannattaa rekisterinpitoa koskevan sääntelyn kehittämistä niin, että tiedot liikkuisivat aikaisempaa paremmin potilaan ja asiakkaan mukana. Käytettävissä olevilla tiedoilla ei kuitenkaan ole mahdollista luotettavasti arvioida, mitä hyviä ja mitä huonoja vaikutuksia rekisterinpitäjän määrittelyllä 73 :n mukaisesti olisi käytännössä. 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?
ota kantaa - Uudenmaan alue käsitellään omana kokonaisuutenaan. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? ota kantaa - Aikatauluun on vaikea ottaa kantaa, koska uudistukseen liittyy myös muita lakeja, joiden tulee edetä samassa tai nopeammassa tahdissa. Näitä ovat metropolialuetta koskeva lainsäädäntö ja sosiaalihuollon tehtäviä koskeva hanke, jossa syntyy tieto siitä, mitkä sosiaalihuollon tehtävistä kuuluisivat erityistasolle. Uudenmaan aluetta koskeva osuus lakiesityksessä on epäselvä. Myös suhde kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen herättää jonkin verran kysymyksiä. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? - Järjestämislain keskeinen tavoite perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta ei toteudu tällä järjestelyllä Uudellamaalla. Sote-alue on liian laaja ja perustason alueiden määrä on rajattu liian pieneksi. Perustason alueille tulisi luoda mahdollisuus erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiselle.
43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Uudellamaalla olisi voimaanpanolain mukaan enintään 6 perustason aluetta. Muusta maasta poiketen nämä perustason alueet olisivat väestöltään todennäköisesti niin suuria, että niillä tulisi olla oikeus järjestää myös alueen kannalta tarkoituksenmukaisia erikoissairaanhoidon palveluita. Erikoissairaanhoidon järjestämiseen ei tulisi edellyttää valtion viranomaisen lupaa. 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? ota kantaa 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? ota kantaa - Lakiehdotuksen mukaiset järjestelyt tulevat joka tapauksessa olemaan haasteellisia.
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Uudenmaan kuntien mahdollisesti muodostama sote-alue on Suomen väestöstä n. viidennes, joten se on mittasuhtailtaan täysin erilainen kuin maan muut sote-alueet. Näin ollen siihen on vaikea suoraan soveltaa lain sisältämiä sote-aluetta koskevia kohtia. Paikallinen toimintaympäristö Palvelujen järjestämisestä tulee voida sopia paikallisten tarpeiden ja toimintaympäristön mukaisesti ottaen huomioon mm. alueen liikenneyhteydet, sähköisten ja liikkuvien palvelujen mahdollisuudet.