LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM LAUSUNTOPYYNTÖ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN HALLITUKSEN ESITYKSEN LUONNOKSESTA Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet. Nämä periaatteet perustuvat pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan ja hallituksen tekemiin tarkentaviin linjauksiin. Raportti on laadittu toimeksiannon mukaisesti hallituksen esityksen muotoon. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Lausuntopyyntö ja lakiesitys löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön Internetosoitteesta: Valmisteluryhmän laatimaa ehdotusta hallituksen esitykseksi on täydennetty lisäämällä siihen sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiesvalmisteluna laaditut yleisperustelujen jaksot 4 6 (mm. vaikutusarviointi) ja yksityiskohtaisten perustelujen jaksot 2 4 (mm. suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys). Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Kyselyvastausten muotoon laaditut lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Lausunnot pyydetään antamaan torstaihin mennessä. Lausuntopyyntöön voi vastata suomeksi tai ruotsiksi. Annetut vastaukset ovat julkisia. OHJEET Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Vastauksia on mahdollista muokata ennen kyselylomakkeen lähettämistä. Suurimpaan osaan kysymyksistä tulee valita yksi omaa mielipidettä lähinnä oleva vastausvaihtoehto. Jokaista vastausta on mahdollista perustella. Osa kysymyksistä on merkitty pakollisiksi.

2 Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää painamalla Keskeytä-painiketta ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Keskeytä-painiketta painettaessa kysely vie sinut automaattisesti sivulle, jossa on linkki jatkettavaan kyselyyn. Sivulla voit myös lähettää linkin sähköpostiisi. Viimeisen kysymyksen lopussa on Yhteenveto-painike, josta pääset tarkastelemaan laatimiasi vastauksia. Yhteenvetosivulta pääset muokkaamaan (Muokkaa vastauksia -painike) ja tulostamaan (Tulosta-painike) kyselyn. Vastauksien lähetys: Kun kyselyn vastaaminen on valmis, paina kyselylomakkeen yhteenvetosivun lopussa olevaa Valmis-painiketta. Kun Valmis-painiketta on painettu, kyselyvastausta ei ole enää mahdollista täydentää tai muokata. Kyselylomakkeeseen voi vastata vain kerran. Huomionarvoista on, että kyselyä ei ole mahdollista muokata kahden eri toimipisteen välillä. Mikäli samaa muokattavaa sähköistä kyselylinkkiä muokataan kahdesta eri toimipisteestä samanaikaisesti, kyselyyn tallentuu viimeisin versio. Tästä syystä kyselylinkkiä ei pidä jakaa eteenpäin. Lausuntopyynnön yhteydessä vastaajille toimitetaan kyselystä myös tekstitiedostoversio lausuntopyynnön käsittelyn helpottamiseksi. Vastaajille on toimitettu myös havainnollistava Power Point -esitys lakiesityksen keskeisistä sisällöistä. Toimielimen käsittelyssä voidaan noudattaa esimerkiksi sellaista menettelyä, että kyselyvastausta työstetään tekstitiedostona ja tekstitiedostoon laaditut vastaukset syötetään lopuksi sähköiseen kyselyyn. Vastausten työstämisen apuna voidaan käyttää myös hallituksen esitystä koskevaa diaesitystä, joka löytyy Internet-osoitteesta: 2 Lisätietoja kyselystä antavat: osastopäällikkö Kirsi Varhila, p , etunimi.sukunimi@stm.fi hallitusneuvos Pekka Järvinen, p , etunimi.sukunimi@stm.fi neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p , etunimi.sukunimi@stm.fi Kyselyn tekniseen toteutukseen liittyvät kysymykset: osastosihteeri Hang Pham, p , etunimi.sukunimi@stm.fi osastosihteeri Jaana Aho, p , etunimi.sukunimi@stm.fi

3 3 (LUONNOS, RLR, ) TAUSTATIEDOT 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi: Karkkilan kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi: Riitta-Liisa Reiterä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi: Juha Majalahti Asema organisaatiossa: kaupunginjohtaja Matkapuhelin: Sähköposti: 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Päivämäärä: Toimielimen nimi: kaupunginhallitus 5. Onko vastaaja * X kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

4 4 KYSYMYKSET 1 luku Yleiset säännökset 6. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Karkkilan vastaus: Palveluiden toteuttamiseen lähipalveluna tai niiden keskittämiseen ei ole yksiselitteistä ratkaisua sinänsä. (Käytännössä ehdotetun järjestämislain mukaisesti vastuukunnan tai kuntayhtymän toimielin päättäisi palvelujen järjestämisestä paikallisten olosuhteiden mukaisesti). Lakiluonnoksen 5 on niin yleisluontoinen, että sillä olisi tuskin yksinään järjestämisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän toimivaltaa sitovaa vaikutusta. Palveluja tulee voida järjestää paikallisten tarpeiden ja toimintaympäristön mukaisesti ottaen huomioon mm. alueen liikenneyhteydet, sähköisten ja liikkuvien palvelujen mahdollisuudet. Paikallisesti on tärkeää huolehtia sosiaali- ja terveyspalvelujen eheydestä ja integraatiosta kunnan muihin esim. sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen palveluihin. Lisäksi ikärakenteen muutoksen vuoksi palvelujen tuottamisen tapaa joudutaan muuttamaan huomattavasti, koska nykyisillä valtakunnallisilla tavoitteilla, ei pystytä huolehtimaan tulevaisuuden tarpeista :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Karkkilan vastaus:

5 5 8. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Karkkilan vastaus: 1 :n mukaan järjestämislain tarkoituksena olisi varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne ja edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota.. 1 :ssä todetaan lisäksi, että lain tarkoituksena olisi edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua. Nämä tavoitteet eivät toteudu lain myöhemmissä luvuissa esitetyllä moniportaisella ja hallinnollisesti monimutkaisella mallilla. Ehdotettu asukkaan kunnan oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalveluja asukkailleen tekee järjestelmästä käytännössä kolmitasoisen järjestelmän kaksitasoisen järjestelmän sijasta. Ehdotettu kolmitasoinen järjestämismalli on sekava verrattuna nykyiseen terveydenhuollon palvelujen järjestämistapaan kuntien ja sairaanhoitopiirien toteuttamana. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen 9. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Karkkilan vastaus: Karkkilan kaupunki katsoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi pääsääntöisesti kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle. Karkkilan kaupunki kuuluisi kuitenkin lakiehdotuksen mukaisesti Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueeseen, jonka muodostaisivat Uudenmaan kunnat. Lisäksi sen todennäköisesti tulisi kuulua johonkin Uudellemaalle voimaanpanolain 5 n mukaiseen perustason alueeseen, jolla ei olisi järjestämislain 11 :n 4 momentissa ja tämän lain 13 :ssä tarkoitettua lupaa erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Näin ollen Uudenmaan alueella ei järjestämislain mukaan tulisi toteutumaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio tarkoitetulla tavalla ellei laki käytännössä suo mahdollisuutta kuulua suoraan Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueeseen ilman perustason järjestelyjä. Karkkilan kaupungin kuuluminen johonkin voimaanpanolain 5 n mukaiseen perustason alueeseen ei muuta kaupungin nykyistä tilannetta sen luovutettua PARAS-puitelain

6 mukaisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun puitelain mukaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Karkkilan vastaus: Nykyisen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli pyrkiä luomaan sellaisia vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät vastaamaan itse useimpien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Tämä tavoite ei toistaiseksi ole valtakunnan tasolla toteutunut. Sosiaali- ja terveysalueiden muodostamisen yleiset edellytykset eivät ole Karkkilan kaupungin kannalta riittävän selkeitä sen kuuluessa Uudenmaan kuntiin, joiden tulisi muodostaa koko maakunnan kokoinen sote-alue, mutta kuulua johonkin voimaanpanolain 5 :n mukaisista perustason alueista. Lakiesitys heikentää paikallisdemokratiaa niiden määräysten perusteella, jotka koskevat sekä sote-alueen että perustason hallintoa; kuntien edustuksen määräytymistä sote-alueen että perustason toimielimissä. 11. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Karkkilan vastaus: Lakiesityksen mukaan Uudenmaan alue muodostaa sote-alueen, joka on kuntayhtymä ja joka vastaa kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista alueella. Perustason alueille ei lakiesityksen mukaan voida myöntää lupaa erikoissairaanhoidon järjestämiseksi. Jos Uudenmaan kunnan on voimaanpanolain 5 n mukaisesti kuuluttava johonkin perustason alueeseen, ei perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteudu Karkkilan kaupungin osalta.

7 7 Kunnat on monien tehtäviensä osalta velvoitettu yhteistoimintaan myös voimassaolevassa lainsäädännössä. Kunnalla on esimerkiksi velvollisuus kuulua sairaanhoitopiiriin - mutta laki ei velvoita kuntaa kuulumaan tiettyyn sairaanhoitopiiriin. Sama rajoitettu vapaus liittyi myös PARAS-hankkeen puitelain mukaiseen kuntien yhteistyövelvoitteeseen. Tässä mielessä järjestämislaki ja sen voimaanpanolaki menevät monia nykyisiä velvoitteita pitemmälle. Järjestämislaissa ja sen voimaanpanolaissa esitetyssä mallissa yhteistoiminnan perusteena ei olisi valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä ilmaistu kuntien yhteinen tahto. Yhteistoiminnan ehdoistakaan ei nykyisestä kuntayhtymän perussopimuksen hyväksymismenettelystä poiketen päätettäisi valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä, vaan edustajainkokouksessa, jolle siis annettaisiin nykyisin vaaleilla valituille valtuustoille kuuluvaa toimivaltaa. Järjestämislain perusteluissa korostetaan erikseen järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun erottamista toisistaan. Käytännössä tämä merkitsisi myös pääkaupunkiseudulle ehdotetussa monitasoisessa rakenteessa sitä, että rahoitus kulkisi peruskuntien kautta perustason alueelle (sen vastuukuntaan) ja sieltä edelleen sosiaali- ja terveysalueelle. Tällä olisi suoria vaikutuksia kuntien valtuustojen budjettivallan käyttöön - jota tosiasiassa siirrettäisiin merkittävässä määrin edustajainkokoukselle. Lisäksi edustajainkokouksen kokoonpano sekä sote-alueella että perustasolla määräytyisi suoraan kunnan asukasmäärän perusteella, jolloin Uudellamaalla alle asukkaan kunnalla ei käytännössä olisi mahdollisuuksia itse vaikuttaa paikallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja Joku muu, mikä Karkkilan vastaus: Joku muu, mikä Uudellemaalle voimaanpanolain (5 ) mukaan kaavaillut perustason alueet ovat pääsääntöisesti väestöltään niin suuria, että niillä tulisi olla oikeus järjestää tarkoituksenmukaisia erikoissairaanhoidon palveluja. Keskeisiä kysymyksiä ovat hyvän yhteistyön rakentaminen sote-alueen kuntien kanssa, sujuvien hoitopolkujen rakentaminen ja yhtenäiset tavat laskea ja arvioida tuottavuutta.

8 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? Karkkilan vastaus: Karkkilan näkemyksen mukaan erva-alueiden rooli vaikuttaa epäselvältä ja sen käytännön toteutus voi olla ongelmallista. Erva-alueen sijasta olisi ehkä vaikuttavampaa perustaa valtakunnallinen ohjauselin, jonka tehtävät määriteltäisiin jatkotyössä STM:n ja THL:n kanssa. 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 1) alueiden välisen yhteistyön varmistaminen 2) eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta 3) palvelujen tai muiden tehtävien keskittäminen 4) tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu ja yhteensovittaminen 5) työvoimatarpeen arviointi 6) ensihoidon ohjaaminen 7) tiedonhallinnan tehtävät 8) valmiussuunnittelun yhteensovittaminen 9) kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano 10) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät 11) hyvinvointi- ja terveysseurantatietojen analysointi ja hyödyntäminen 12) saamenkielisiin palveluihin liittyvät tehtävät (keskitetysti yhdellä ervalla) Karkkilan vastaus: 2) eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ohjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta 3) palvelujen tai muiden tehtävien keskittäminen 5) työvoimatarpeen arviointi

9 9 9) kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano 15. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä Karkkilan vastaus: Uudenmaan osalta sote- alueiden ja perustason järjestelyt poikkeavat muusta maasta, eikä Uudenmaan alueen erilaisuutta oteta riittävästi huomioon lakiesityksessä. 3 luku Hallinto :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Karkkilan vastaus: Nykyisin kuntien yhteistoiminta kuntayhtymän muodossa tai ns. vastuukuntamallilla perustuu vaaleilla valittujen valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksymään sopimukseen. Ehdotettu malli, jossa yhteistoimintaa koskevan sopimuksen hyväksyminen, samoin kuin joukko muita valtuustolle kuuluvia tehtäviä annettaisiin edustajainkokoukselle, ei ole selkeä :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Karkkilan vastaus:

10 10 Moniportaisessa mallissa, jossa järjestämis- ja rahoitusvastuu on erotettu toisistaan, vastuusuhteiden hahmottaminen on haasteellista :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? ; kuntien määrän tulisi olla isompi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi ; kuntien määrän tulisi olla pienempi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi mikään edellä olevista, koska Karkkilan vastaus: mikään edellä olevista, koska koske Karkkilaa. Uudenmaan alue käsitellään voimaanpanolain 5 n mukaan omana kokonaisuutena. 19. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? Karkkilan vastaus: :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?

11 11 Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien lukumäärän enemmistöllä Asukasluvun enemmistöllä Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä Jollain muulla tavalla, millä Karkkilan vastaus: Kuntien yksimielisellä päätöksellä Yhteistoimintaa koskevan sopimuksen hyväksymisen ja sen muuttamisen tulisi jatkossakin olla jäsenkuntien valtuustojen päätettävä asia. Edustajankokoukselle ei tulisi muiltakaan osin antaa laajaa ja avointa toimivaltaa. Järjestämislaki siirtäisi nykyisessä muodossaan vaaleilla valittujen valtuustojen valtaa merkittävissä määrin edustajainkokoukselle. Tämä on myös perustuslakikysymys. Sopimuksesta tulisi Karkkilan käsityksen mukaan päättää kuntien yksimielisellä päätöksellä :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? Karkkilan vastaus: :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?

12 12 Karkkilan vastaus: Ongelmana yhteisen toimielimen tehtäviä koskevassa pykälässä on se, että yhteistoimintasopimuksen hyväksyisi ja toimielimen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asettaisi edustajainkokous. Edustajainkokous myös valitsisi yhteisen toimielimen jäsenet. Käytännössä yhteinen toimielin siis toimisi edustajainkokouksen asettamissa puitteissa. 23. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Karkkilan vastaus: Kyseessä on periaatteessa kunnanvaltuustoille kuuluva tehtävä, mutta käytännössä toteutus voisi olla hankalaa ja viivästyttää päätöksentekoa. Erityisvastuualue :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Karkkilan vastaus: Karkkilan näkemyksen mukaan erva-alueiden rooli on ongelmallinen ja se vaikuttaa ylimääräiseltä hallinnon tasolta varsinkin suhteessa voimaanpanolain 5 mukaisiin Uudenmaan järjestelyihin.

13 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? 13 Karkkilan vastaus: :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Karkkilan vastaus: Karkkilan näkemyksen mukaan erva-alue vaikuttaa ylimääräiseltä hallinnon tasolta varsinkin Uudellamaalla. Lisäksi kuntayhtymämuotoisen Ervan oikeus rajoittaa kunnan (vastuukunnan) toimintaa omalla ratkaisullaan on perustuslaillisesti ongelmallinen. Kuntayhtymä on kuntien yhteistoimintaorganisaatio, eikä niiden valvoja. 27. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 4 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen 28. Huomioita 4 luvun säännöksistä 5 luku Rahoitus

14 Järjestämislain 5 luvussa säädetään kuntien kustannustenjaosta perustason alueiden ja sosiaali- ja terveysalueiden rahoittamiseksi. Perustason alueeseen sekä sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat sopia alueiden rahoituksesta yhteistoimintasopimuksessa. Mikäli kunnat eivät sovi alueiden rahoituksesta, perustuu alueiden rahoitus niin kutsuttuun kapitaatioperiaatteeseen. Lisäksi, mikäli sosiaali- ja terveysalueen kunnat eivät toisin sovi, määräytyy perustason alueen asukkaiden käyttämien sosiaali- ja terveysalueen järjestämien palvelujen maksuosuus palvelujen käytön perusteella. Valtionosuudet ohjautuvat jatkossakin kunnille :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Karkkilan vastaus: Kunnan järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta palveluista ei tule erottaa toisistaan. Esitys on epäselvä myös siltä osin, että eri organisaatiomalleille on esitetty erilaisia rahoitusmalleja (kapitaatio, suoriteperusteinen), jos asiasta ei päästä sopimukseen. Sekä peruskunnan että vastuukunnan näkökulmasta (suunnittelu ja toteutus) rahoitusmalleja on liikaa: valtionosuus, väkilukusuhde, saadut suoritteet sekä lisäksi tuottajan laskutus ulkopuoliseen toimintaan esim. kouluterveydenhuolto kunnittain. Jos on tarkoitus tehdä kansallisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, tulisi myös rahoituksesta säätää koko maassa yhtenäisellä tavalla :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Karkkilan vastaus: Kunnan järjestämisvastuuta ja rahoitusvastuuta palveluista ei tule erottaa toisistaan. Esitys on epäselvä myös siltä osin, että eri organisaatiomalleille on esitetty erilaisia rahoitusmalleja (kapitaatio, suoriteperusteinen), jos asiasta ei päästä sopimukseen. Sekä

15 peruskunnan että vastuukunnan näkökulmasta (suunnittelu ja toteutus) rahoitusmalleja on liikaa: valtionosuus, väkilukusuhde, saadut suoritteet sekä lisäksi tuottajan laskutus ulkopuoliseen toimintaan esim. kouluterveydenhuolto kunnittain. Jos on tarkoitus tehdä kansallisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, tulisi myös rahoituksesta säätää koko maassa yhtenäisellä tavalla :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? Karkkilan vastaus: Sama kuin edellä :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sotealueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Karkkilan vastaus: Asiasta pitää säätää kuntalaissa, eikä järjestämislaissa. 33. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Karkkilan vastaus: 6 luku Valvonta 34. Huomioita 6 luvun säännöksistä

16 16 Karkkilan vastaus: 7 luku Erinäiset säännökset :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? Karkkilan vastaus: :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Karkkilan vastaus: Karkkila kannattaa rekisterinpitoa koskevan sääntelyn kehittämistä niin, että tiedot liikkuisivat aikaisempaa paremmin potilaan ja asiakkaan mukana. Käytettävissä olevilla tiedoilla ei kuitenkaan ole mahdollista luotettavasti arvioida, mitä hyviä ja mitä huonoja vaikutuksia rekisterinpitäjän määrittelyllä 73 :n mukaisesti olisi käytännössä.

17 Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Karkkilan vastaus: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta (voimaanpanolaki) 38. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? Karkkilan vastaus: Uudenmaan alue käsitellään omana kokonaisuutenaan. 39. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Karkkilan vastaus: Aikatauluun on vaikea ottaa kantaa, koska uudistukseen liittyy myös muita lakeja, joiden tulee edetä samassa tai nopeammassa tahdissa. Näitä ovat metropolialuetta koskeva lainsäädäntö ja sosiaalihuollon tehtäviä koskeva hanke, jossa syntyy tieto siitä, mitkä sosiaalihuollon tehtävistä kuuluisivat erityistasolle. Uudenmaan aluetta koskeva osuus lakiesityksessä on epäselvä. Myös suhde kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen herättää jonkin verran kysymyksiä :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?

18 18 Karkkilan vastaus: Järjestämislain keskeinen tavoite perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta ei toteudu tällä järjestelyllä Uudellamaalla. Sote-alue on liian laaja ja perustason alueiden määrä on rajattu liian pieneksi. Perustason alueille tulisi luoda mahdollisuus erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamiselle :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? Karkkilan vastaus: Uudellamaalla olisi voimaanpanolain mukaan enintään 6 perustason aluetta. Muusta maasta poiketen nämä perustason alueet olisivat väestöltään todennäköisesti niin suuria, että niillä tulisi olla oikeus järjestää myös alueen kannalta tarkoituksenmukaisia erikoissairaanhoidon palveluita. Erikoissairaanhoidon järjestämiseen ei tulisi edellyttää valtion viranomaisen lupaa :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Karkkilan vastaus:

19 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Karkkilan vastaus: Lakiehdotuksen mukaiset järjestelyt tulevat joka tapauksessa olemaan haasteellisia. 44. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Karkkilan vastaus: 45. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Karkkilan vastaus: Uudenmaan kuntien mahdollisesti muodostama sote-alue on Suomen väestöstä n. viidennes, joten se on mittasuhtailtaan täysin erilainen kuin maan muut sote-alueet. Näin ollen siihen on vaikea suoraan soveltaa lain sisältämiä sote-aluetta koskevia kohtia. Paikallinen toimintaympäristö Palvelujen järjestämisestä tulee voida sopia paikallisten tarpeiden ja toimintaympäristön mukaisesti ottaen huomioon mm. alueen liikenneyhteydet, sähköisten ja liikkuvien palvelujen mahdollisuudet.