Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Päivi Hutri, johdon sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Samuli Saarni johtajaylilääkäri Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Toimielimen nimi Hallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? ota kantaa Avoimet vastaukset: Linjaus on tarkoituksenmukainen laissa kuvatussa muodossaan :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? ota kantaa Avoimet vastaukset: Vastaa voimassaolevaa sääntelyä.

4 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Lain tavoitteet ovat kannatettavia, mutta nyt esitetyillä rakenteilla näitä ei saavuteta. Lakiesitys nykymuodossaan monimutkaistaisi hallintoa ja vaikeuttaisi toiminnan kehittämistä pitkäksi aikaa eteenpäin :ssä säädetään sosiaali ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali ja terveysalueen järjestämisvastuulle? ota kantaa Avoimet vastaukset: Perustason alueet tulee ehdottomasti poistaa mallista. Terveydenhuollon järjestämisvastuun hajauttaminen vaikeuttaa palvelujen järjestämistä, lisää kustannuksia ja heikentää niiden laatua :ssä säädetään sosiaali ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? ota kantaa Avoimet vastaukset: asukasta on selvästi alimitoitettu väestöpohja nykyaikaisen erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun kantamiseen. Laissa ei oteta myöskään mitään kantaa yliopistosairaaloiden erityisasemaan. Yliopistosairaaloiden elinvoimaisuuden turvaamiseksi valtioneuvoston tulisi määrätä yliopistosairaaloiden ympärille muodostettavista ja väestöpohjaltaan riittävistä toimialueista kuten Uudellamaallakin on toimittu.

5 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? ota kantaa Avoimet vastaukset: Perustason alueita ei tulisi perustaa lainkaan :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Palvelujen jakautuminen esitetyn mukaisesti on tarkoituksenmukaista Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla enemmän palveluja Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja Joku muu, mikä Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja Perustason alueita ei tulisi perustaa lainkaan, kts. perustelu edellä. 3 momentissa oleva poikkeamismahdollisuus tulee ehdottomasti poistaa laista, koska se vaarantaa lain keskeiset tavoitteet palveluiden integraation tehostamisesta.

6 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? ota kantaa Avoimet vastaukset: Jos palvelutuotantoa yritetään rakentaa esitetyllä mallilla, tulee erityisvastuualueella olla toimivaltaa velvoittaa siihen kuuluvia sotealueita palveluiden tuottamisen ja saatavuuden turvaamiseksi.

7 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä vastauksia :ssä säädetään sosiaali ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? ota kantaa Avoimet vastaukset: Nyt esitetty vastuukuntamalli aiheuttaa merkittävää hallinnollista sekaannusta tuottamatta tavoiteltuja hyötyjä :ssä säädetään sosiaali ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? ota kantaa Avoimet vastaukset:

8 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? ; kuntien määrän tulisi olla isompi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla isompi ; kuntien määrän tulisi olla pienempi ; yhteenlasketun asukasluvun tulisi olla pienempi mikään edellä olevista, koska Avoimet vastaukset: mikään edellä olevista, koska Kuntayhtymän tulisi olla pääsääntö. Yliopistosairaalat tulisi järjestää vain kuntayhtyminä. 21. Pitäisikö sotealueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? ota kantaa Avoimet vastaukset: Lähtökohtaisesti sotealueen hallintomallin tulisi olla kuntayhtymä. Vastuukuntaan voisi mennä tilanteissa, joissa alueen keskuskunnalla on selkeä enemmistö sotealueen väestöpohjasta.

9 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Kuntien yksimielisellä päätöksellä Kuntien lukumäärän enemmistöllä Asukasluvun enemmistöllä Sekä kuntien lukumäärän että asukasluvun enemmistöllä Jollain muulla tavalla, millä :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? ota kantaa Avoimet vastaukset: Tässä on yksi vastuukunnan ongelma, jonka vuoksi sen pitäisi olla järjestämisen poikkeus, ei pääsääntö :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä?

10 ota kantaa Avoimet vastaukset: 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? ota kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? ota kantaa Avoimet vastaukset: Ervaa varten ei tulisi perustaa erillistä kuntayhtymää, vaan tehtävistä tulisi huolehtia yliopistosairaalan hallinnossa.

11 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? ota kantaa Avoimet vastaukset: Yliopiston edustajista on säädettävä ervan hallituksessa, kuten nykyisin terveydenhuoltolaissa säädetään yliopistosairaalan kuntayhtymästä :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? ota kantaa Avoimet vastaukset: Ervatason vahva päätösvalta on välttämätöntä, jotta nyt esitetystä mallista saadaan toimiva. Toisaalta se tekee hallinnosta ja päätöksenteosta erittäin monimutkaista ja vaikeasti ennakoitavaa.

12 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä Ervahallintoa varten ei tulisi perustaa omaa kuntayhtymää ja sille laajaa hallintokoneistoa, vaan ervan hallinto tulisi hoitaa yhdessä yliopistosairaalan hallinnon kanssa. Jos ervakuntayhtymä kuitenkin perustetaan, yliopistojen edustus on säilytettävä ervakuntayhtymän hallituksessa kuten se on nykyisissä yliopistosairaaloiden hallituksissa. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä vastauksia :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? ota kantaa Avoimet vastaukset: Puhdas kapitaatiorahoitus ilman erillisen sopimisen mahdollisuutta olisi selkeämpi :ssä säädetään sotealueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sotealueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sotealueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sotealueen rahoitus selkeä? ota kantaa Avoimet vastaukset:

13 Sotekuntayhtymän rahoitus on kirjoitettu niin löysästi, että se mahdollistaa äärimmäisen monenlaiset rahoitusmallit. Tällöin menetetään viimeinenkin mahdollisuus ohjata monimutkaistuvaa hallintorakennetta yksinkertaistuvalla rahoituksella :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? ota kantaa Avoimet vastaukset: Rahoitus pitäisi säätää yksiselitteisesti kapitaatioperusteella :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sotealueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? ota kantaa Avoimet vastaukset:

14 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Sotealueen rahoitus kapitaatioperusteilla ei olisi ongelmallista, jos mukana ei olisi perustason alueita. Perustason alueet osallistuvat rahoitukseen kapitaatioperusteella yhteisten tehtävien osalta, muuten käyttöön perustuvilla maksuilla. Koska perustason alueista tulee järjestämiensä palveluiden osalta erilaisia osa järjestää erikoissairaanhoitoa, osa ei tulee tämä yhteinen osuus ilmeisesti määritettäväksi jokaiselle erikseen. Vastaavasti käyntipohjainen hinta voisi ilmeisesti perustua vain tämän yhteisellä osuudella katetun osuuden jälkeen tulevaan marginaalikustannukseen. Josta seuraisi ilmeisesti sellainen tilanne, että jokaisella perustason alueella olisi oma käyntihintansa, ja lisäksi sotealueen ulkopuolisille kunnille olisi täysiä kustannuksia vastaava hinta. Malli rakentaisi sotealueelle vaikeasti ennakoitavan ja osin eri kunnilla täysin päinvastaisia elementtejä sisältävän insentiivirakenteen: sotealueen suorilla jäsenillä olisi kapitaatiolaskutus ja perustason alueilla suoritepohjainen laskutus. Kapitaatiolaskutuksen käyttöönotto olisi sinänsä perusteltua terveydenhuollon kustannusten korvaamisessa sotealueiden sisäisesti, mutta tämä edellyttää siis perustason alueiden poistamista mallista. Sotealueiden väliselle laskutukselle ei liene löydettävissä muuta vaihtoehtoa kuin suoritelaskutus. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä vastauksia :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? ota kantaa Avoimet vastaukset: :ssä säädetään asiakas ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas ja potilastietojen osalta?

15 ota kantaa Avoimet vastaukset: 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sotealueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? ota kantaa Avoimet vastaukset: Aikataulun kiinnittäminen on kannatettavaa. Väestökriteerit sen sijaan ovat liian alhaiset. 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? ota kantaa Avoimet vastaukset:

16 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? ota kantaa Avoimet vastaukset: Uudenmaan erityisasema ei ole perusteltua. Samat ongelmat koskevat muitakin yliopistosairaaloita, joten kaikkien yliopistosairaaloiden asemasta pitäisi säätää vastaavasti :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? ota kantaa Avoimet vastaukset: Nyt esitetty käytäntö käytännössä kiinnittää nykyisen tuotantorakenteen olemassa oleviin seiniin, vaikka järjestelmän kokonaisuuden uudistamisen pitäisi olla keskeinen tavoite. Perustason alueita ei tulisi muodostaa, eikä niille missään tapauksessa myöntää oikeutta tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti?

17 ota kantaa Avoimet vastaukset: Voimassa olevassa kuntajakolainsäädännössä todetaan liittyvien kuntien henkilöstölle viiden vuoden työsuhdeturva. Säädöspohja on tältä osin harmonisoitava :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? ota kantaa Avoimet vastaukset: Omaisuuden jääminen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan on monin tavoin epäonnistunut ehdotus. Toisaalta kuntayhtymän purkaminen ja omaisuuden jako kunnille on erittäin raskas ja haastava prosessi. Kun vielä suurin osa syntyvistä sotealueista on suunnilleen nykyisiä sairaanhoitopiirejä vastaavia, ei sairaanhoitopiirien omaisuuden siirrosta vastuukunnalle saada merkittävää hyötyä. Toisaalta erilliset kiinteistökuntayhtymät monimutkaistavat hallintoa asiaa entisestään. Sotealueet tulisi järjestää kuntayhtyminä pohjaten nykyisiin sairaanhoitopiireihin, jolloin merkittäviä ongelmia omaisuuden siirroista ei tule. Kuntien omistamat perusterveydenhuollon kiinteistöt voivat jäädä jatkossakin kuntien omaisuudeksi.

18 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri on antanut lausunnon sotejärjestämislain valmisteluryhmän väliraportista Lausunnossa todettiin mm seuraavat korjaamista edellyttävät ongelmat, joiden suhteen tilanne ei ole loppuraportissa merkittävästi muuttunut. Ehdotettu malli ei toteuta soteuudistukselle asetettuja tavoitteita, eli varmista riittävästi VarsinaisSuomen alueella laadukkaiden, vaikuttavien ja oikeaaikaisten palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. VarsinaisSuomen jakautuminen useampaan sotealueeseen pienentää erikoissairaanhoidon järjestämistahon väestöpohjaa, mikä vaikeuttaa erityisesti yliopistosairaalan kustannustehokasta ylläpitoa. Maakunnallisen koordinaation, hoitoketjujen ylläpidon ja työvoiman tarkoituksenmukaisen käytön toteutuminen vaikeutuu. Perustason alueiden määrittelyn ja toimivaltuuksien erityisesti erikoissairaanhoidon tuottamisen osalta epäselvyys johtaa liian heterogeeniseen palvelujärjestelmään. Perustason alueet vaikeuttavat uudistuksen onnistumiselle keskeistä tavoitetta, terveydenhuollon vertikaalisen integraation toteutumista. Uudistus kiihdyttää työvoimakilpailua ja kilpavarustelua, ellei soteervan toimivaltaa määritellä riittävän voimakkaaksi ja sen hallintoon panosteta riittävää asiantuntijaresurssia. Vahva soteerva siis tarvitaan korjaamaan itse perusmallissa olevat virheet. Järjestelmän toimivuutta on mahdoton ennakoida. Tämä taas johtaa päällekkäiseen byrokratiaan ja lisää sen kautta kustannuksia. Yliopistollisen sairaalan erityisasemaa ei turvata, vaan se vaarannetaan mm. poistamalla yliopistojen oikeus osallistua yliopistosairaalan hallintoon. Sairaanhoitopiirien purkuun liittyvää työmäärää ja riskejä ei huomioida, vaikka tämä on merkittävä transaktiokustannus koko uudistuksen hyötyjen ja haittojen punninnassa. Nyt järjestämislakityöryhmän loppuraportin valmistuttua VSSHP haluaa sähköiseen kyselyyn annettavien vastauksien lisäksi korostaa erityisesti seuraavia asioita: 1) Kokonaisuudessaan esitetty sosiaali ja terveydenhuollon järjestämismalli monimutkaistaa nykytilannetta entisestään tarjoamatta vastaavia etuja. Lakiesitys on ongelmallinen VarsinaisSuomen osalta, koska se mahdollisesti pirstoisi yliopistollisen sairaanhoitopiirin väestöpohjan. Mahdolliset aluesairaaloiden ympärille syntyvät erikoissairaanhoidon tuottamislupia hakevat perustason alueet eivät mahdollistaisi maakunnan terveydenhuollon kehittämistä kokonaisuutena. 2) Esitetyt perustason alueet tulevat johtamaan kasvavaan hallinnolliseen ja toiminnalliseen hajanaisuuteen, eivätkä siten edistä uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Perustason alueet tulisi poistaa mallista, ja kuntien kuulua suoraan sosiaali ja terveysalueeseen. Jos perustason alueet jäävät malliin, mahdollisuus järjestää erikoissairaanhoidon palveluita poikkeusluvalla tulee poistaa. 3) Sosiaali ja terveysalueiden määrittymisen edellytykset eivät vastaa asiantuntijoiden käytännössä yksimielistä näkemystä erikoissairaanhoidon järjestämisen edellyttämistä väestöpohjista asukasta on selkeästi liian pieni väestöpohja nykyaikaiselle erikoissairaanhoidolle; oikeampi luku toimivan keskussairaalan osalta olisi noin Yliopistosairaalan osalta väestöpohjavaatimus on huomattavasti suurempi.

19 4) Sotealueiden hallintoon esitetty vastuukuntamalli johtaa useisiin ongelmiin joista osa on valtiosääntöoikeudellisia, osa toiminnallisia. Soteelimellä on kaikki päätösvalta palveluiden järjestämisestä ja taloudesta. Vastuukunnan rooli jää vähäiseksi ja epäselväksi, eikä minkäänlaista nykyjärjestelmää tehokkaampaa ohjausmahdollisuutta synny. Erillinen kiinteistökuntayhtymä ja vahva erva monimutkaistavat tilannetta ja paisuttavat hallintoa entisestään. Vastuukunnan henkilöstöstä jopa 80% on jatkossa soteelimen päätösvallan alla, minkä vaikutuksia vastuukunnan muiden tehtävien hoitamiseen on vaikea ennakoida. 5) Potilaiden hoitopaikan valintaoikeus asettaa yliopistosairaalat osin kilpailemaan keskenään. VSSHP edellyttää, että Suomen viittä yliopistosairaalaa kohdellaan tasavertaisesti. Yliopistosairaaloiden organisaatiomuoto tulee eriyttää muiden sairaaloiden organisaatiomallista, koska niillä on monia muita sairaaloita ja koko yhteiskuntaa palvelevia tehtäviä, joita eiyliopistollisilla sairaaloilla ei ole. Tämä edellyttää a. 8 mukainen oikeus poiketa sotealueen kriteereistä tulee koskea HUS:n lisäksi kaikkia yliopistosairaaloita. Voimaanpanolain 5 :ssä tulee säätää yksityiskohtaisesti kaikista yliopistosairaaloista, ei vain Uudenmaan sotealueesta. b. 3 luvussa tulee todeta, että yliopistosairaalan järjestämismalli on pääsääntöisesti kuntayhtymä, johon kuuluvat vähintään kaikki maakunnan kunnat. Vaihtoehtoisesti voidaan asettaa väestöpohjatavoite, jonka tulisi olla vähintään noin asukasta. Tämä on minimiväestöpohja mm. tuotettaessa harvinaisten erikoisalojen 24/7 (esim. korva, nenä ja kurkkutaudit) palveluita, joita yliopistosairaalat ovat velvollisia tuottamaan. Poikkeuksena yliopistosairaaloiden kuntayhtymämalliin voisi olla vain olla HUS, koska pääkaupunkiseudulle olisi toteutettavissa riittävän laaja väestöpohja toimivalla vastuukuntamallillakin. c. HUS:n kanssa yhdenvertainen kohtelu tarkoittaa, että VarsinaisSuomen yliopistollisen sairaalan turvaamiseksi VarsinaisSuomen sotealueeseen tulee kuulua kaikkien maakunnan kuntien, eikä perustason alueille saa myöntää lupia järjestää erikoissairaanhoitoa. Mikäli VarsinaisSuomeen syntyy Salon sotealue ja erikoissairaanhoitoa tuottavat perustason alueet nykyisten aluesairaaloiden ympärille, menetetään sekä yliopistosairaalan kilpailukykyä että mahdollisuudet kehittää koordinoidusti maakunnan sosiaali ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta. d. Yliopistojen osallistuminen yliopistosairaalan hallintoon tulee taata, kuten nykyisessä lainsäädännössäkin. Nyt esitetty muutos, jossa yliopiston edustus poistuisi yliopistosairaalan hallinnosta, ei ole mitenkään perusteltu. Yliopiston edustajista yliopistosairaalan sotealueen/kuntayhtymän ja ervakuntayhtymän hallituksissa tulee säätää laissa kuten nykyisinkin. 6) Nyt esitetty malli saattaa johtaa sotealueiden väliseen kilpavarusteluun ja keskinäiseen kilpailuun mm. työvoimasta. Ottaen huomioon mm. potilaan valinnanvapauden, on kilpavarustelun uhka todellinen. Malli edellyttää siis vahvaa ervatoimijaa, jotta näitä uhkakuvia voidaan ehkäistä. Näin ollen kaikki 16 luetellut ervan tehtävät ovat tarpeen. Näiden toteutumiseksi ervan hallinnon tulee kuitenkin olla varsin hyvin resursoitua ja asiantuntevaa, mikä aiheuttaa turhia hallintokustannuksia. Itsenäistä ervahallintoa ei kannata perustaa, vaan nämä tehtävät tulee kyetä hoitamaan nykyisellä hallinto ja asintuntijakapasiteetilla. Tämä olisi ensisijaisesti toteutettavissa yhdistämällä erva ja yliopistosairaalan hallinto. Tämä tukisi edellä kohdassa 3 todettuja asioita. Toisena vaihtoehtona olisi ervavastuiden toteuttaminen valtakunnallisesti STM:n tai THL:n toimesta. 7) Esitetty rahoitusmalli on erityisesti sotealueiden näkökulmasta sekava ja se mahdollistaa hyvin erilaisten rahoitusjärjestelmien syntymisen. Näin menetetään mahdollisuudet ohjata toimintaa rahoituksen kautta, ja voidaan synnyttää täysin ristiriitaisiakin insentiivirakenteita (osa kunnista suoraan sotealueessa kapitaatiorahoituksella, osa perusalueiden kautta suoriteperustaisella). Pitäisi pyrkiä siihen, että kuntien soterahoitus määräytyy yksinkertaisella tarvevakioidulla kapitaatiorahoituksella.