Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Jussi Salo kehittämisjohtaja jussi.salo@superliitto.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Liittohallitus 6. Onko vastaaja

2 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa Ei vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? - Kotiin annettavat palvelut on pystyttävä pääsääntöisesti turvaamaan koko maasa. Perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon liittyvät palvelut voidaan keskittää tarkoituksenmukaisiin pisteisiin. Kunnan/sotealueen/KELA:n on korvattava asiakkaalle liikkumisesta aiheutuvat kustannukset :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? ota kantaa 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle?

3 - Mitä useampi palveluiden järjestämisoikeuden haltija on, niin sitäsuuremmat ovat myös kustannukset. Tietoliikenne- ja hallintokustannukset on mahdollista optimoida jos järjestäjätahoja on vähemmän. Turhien toimenpiteiden karsiminen on helpompaa mikäli on vain yksi ja sama palveluiden järjestämistaho ja maksaja :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? - Yleiset edellytykset on määritelty riittävän selkeästi. Alueet jotka eivät kuulu työssäkäyntialueisiin liitetään tarkoituksenmukaiseen alueeseen. Käytännössä alueiden muodostuminen ei tule olemaan ongelmatonta. Miten menetellään kun kunta päättääkin siirtyä toiseen alueeseen esim. kuntaliitoksen kautta? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? - Edellytykset on määritelty riittävän selkeiksi, mutta mielestämme näin ei saavuteta riittävän yksinkertaista ja toimivaa järjestelmää. Kustannukset tulevat myös olemaan sitä suuremmat mitä useampia toimijoita tulee olemaan.

4 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Yksi ainoa riittävän suuri sote-alue joka vastaa kaikista sote-palveluista. Esim. viiden erva-alueen varaan rakennettu järjestelmä tai noin sote-alueen varaan rakentuva malli. Koko alueen kaikki sote-palvelut saman päätöksenteon ja yhteisvastuullisen kapitaatiopohjaisen rahoituksen alaisuuteen. Malli on selkeä, kustannuksiltaan tehokas, toimiva ja pitkäikäinen toimintamalli :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? - Kustannustehokkaan järjestelmän syntymiseksi erva-alueilla pitäisi olla vielä esitettyä suurempi toimivalta. Esitetyssä mallissa ne eivät pysty tehokkaasti ohjaamaan toimintoja ja poistamaan kilpavarustelua ja kilpailua työvoimasta. 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. Ei vastauksia. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Järjestämisvastuun hajauttaminen monille eri toimijoille ei tule takaamaan yhdenvertaisia palveluja kaikille maamme asukkaille. Kuntien varallisuuserot johtavat erilaisiin käytäntöihin. Järjestämisvastuussa olevat toimijat

5 ovat jatkossakin jatkuvien muutosprosessien keskellä (mm. kuntaliitokset) ja ne aiheuttavat muutoksia järjestämisvastuiden osalta :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? - Vastuukuntamallissa tulevat kuntien näkemyserot kärjistymään ja järjestämisalueiden muutokset tulevat olemaan jatkuvia. Kun kuntien varallisuusasemat myös vaihtelevat niin seurauksena ovat jatkuvat erimielisyydet palveluiden järjestämistasosta ja kustannuksista :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? - Jos palveluiden järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu ei ole samassa päätöksentekoelimessä siitä tulee aiheutumaan jatkuvia erimielisyyksiä ja valtataisteluita. Erimielisyydet tulevat myös hajottamaan alueita :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita?

6 mikään edellä olevista, koska - Koska sote-palveluiden järjestäminen on keskeisin kunnan tehtävä ja koska ne vievät yli puolet kuntien budjeteista on myös niiden järjestämis- ja rahoitusmallit oltava sellaisia että ne ovat alueella yleisesti hyväksyttyjä. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? - Mikäli kunnat tulevat toteuttamaan (heti tai myöhemmin) koko aluetta koskevan suuren kuntaliitoksen ja jos uudesta kunnasta muodostuu oma sote-alue, niin silloin vastuukuntamalli on järkevä. Muussa tapauksessa kuntayhtymämalli on toimivampi, mutta silloinkin pitäisi löytää toiminnan rahoitukseen kestävä malli. Tämä saavutettaisiin koko alueen yhteisvastuullisella kapitaatiorahoitusmallilla missä kuntien rahoitusvastuu ei määräydy palvelujen käytön mukaan vaan pohjautuu pelkästään kuntien asukasmääriin :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?

7 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? - Jokaisella kunnalla on oltava edustus kaikissa toimielimissä :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? - Yhteistä toimielintä tarvitaan mutta sen todellinen vaikutusvalta tulee jäämään heikoksi koska sillä ei ole päätösvaltaa talousarvion hyväksymisessä. Toimielimen päätökset eivät sido sote-aluetta ja sen todellinen merkitys jää vähäiseksi.

8 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? - Tilinpäätöksen hyväksyminen edustajainkokouksessa vie todellista päätösvaltaa vastuukunnalta ja tekee siitä renkikunnan. Vastuukuntamalli tulee mielestämme hyvin nopeasti ajautumaan umpikujaan ja niiden elinkaari tulee jäämään lyhyeksi. Mikäli tilinpäätöksen hyväksymiseen ei tarvita muiden kuin vastuukunnann hyväksymistä niin tämä johtaa vastuukuntadiktatuuriin :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? - Erva:n toimintamuotona kuntayhtymä on ainoa mahdollinen :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? - Jokaisella alueella on oltava edustus hallituksessa.

9 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? - Ervalla olisi oltava paljon esitettyä suurempi päätösvalta jotta voitaisiin välttyä kilpavarusteluilta ja työvoimasta kilpailemiselta. Nyt esitetty erva ei tule olemaan riittävän vahva jotta se pystyisi vaikuttamaan tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan palveluverkoston syntymiseen alueellaan. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Esitetty organisaatiomalli on liian sekava eikä se turvaa toiminnan rahoitusta. Toteutuessaan malli tulee olemaan lyhytikäinen. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä - Sosiaali- ja terveysministeriön on otettava suurempi ohjausvalta koko sote-sektorin toiminnasta. Jos näin ei tapahdu niin silloin yhtenäisten käytäntöjen, yhtenäisten tietojärjestelmien ym. käyttöönotto ei tule toteutumaan. Kansalaisten eriarvoisuus sote-palveluiden toteutumisen osalta ei myöskään toteudu ilman riittävän voimakasta keskitettyä ja myös pakottavaa ohjausta :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? - Kunnat tulevat asettamaan kattoja kustannusten nousuille ja tämä tulee johtamaan alibudjetointeihin ja alijäämien syntymiseen. Talousarviot eivät tule rakentumaan tarveperusteisesti vaan asetettujen raamien sekä kehyksien mukaisesti. Sillä tulee olemaan toimintaa heikentävät seuraukset. Kuntien erilaiset varallisuusasemat vaikeuttavat talousarvioiden järkevää valmistelua. kuntakohtainen rahoitusvastuu ja valtionosuusjärjestelmä ei tule toimimaan koska rahoitusvastuu jää liian kapeille hartioille. Tästä tulee olemaan seurauksena jatkuva harkinnanvaraisten valtionosuuksien haku ja kansalaisten eriarvoinen asema eri alueiden tai jopa saman sote-aleeen sisällä.

10 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? - Mikäli rahoitusvastuu määrättäisiin suoraan asukaspohjaisesti ja kuntakohtaiseen käyttöön perustumattomaan yhteisvastuulliseen kapitaatiorahoitukseen, niin se helpottaisi päätöksentekoa ja vakauttaisi toimintaa. Tällöin myös kuntien valtionosuudet voitaisiin ohjata suoraan sote-alueille :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? - Rahoitus olisi selkeämpi mikäli se määrättäisiin asukaspohjaiseksi rahoitusmaksuksi ilman poikkeamismahdollisuutta :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?

11 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - Rahoitusvastuun jääminen liian kapeille hartioille ei turvaa kansalaisten tasa-arvoa ja kuntien väliset kustannuserot jäävät liian suuriksi. Nämä seikat aiheuttavat sitten sen että päätöksenteko alueen palveluista tulee olemaan vaikeaa. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Aluehallintoviranomaisen valvontavastuu on laissa määritelty riittävän yksityiskohtaisesti. Aluehallintovirastoille olisi turvattava nykyistä paremmat valvontaresurssit jotta valvonta myös käytännössä toteutuisi :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? - Jos kotikunnan vaihdoksella voidaan siirtää rahoitusvastuu vastaanottavalle kunnalle se mahdollistaa kunnille kalliiden asukkaiden siirtelyn liian helposti. Mikäli sote-alueiden rahoitusvastuualue olisi suuri niin asukkaiden siirrot eivät ole ongelma. Jos joltain alueelta alkaisi tapahtua suurimittaista kalliita palveluita tarvitsevien asiakkaiden siirtoa toiselle alueelle niin tästä aiheutuvat kustannukset voidaan huomioida ja kompensoida valtionosuustarkistuksissa :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?

12 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? ota kantaa 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? - Mallilla pitäisi ensin olla laajapohjainen hyväksyntä sekä eduskunnassa että kunnissa :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?

13 - Malli pirstaloi erikoissairaanhoidon ja on askel huonompaan suuntaan :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? - Erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen hajautus tulee vaikeuttamaan sote-alueiden esh-palveluiden koordinointia ja se tulee johtamaan myös kilpailuun erityiskoulutetusta työvoimasta (erikoislääkärit) :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? - Henkilöstön asema on turvattava kuten PARAS-lainsäädännössä :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?

14 - Toimitilojen jääminen muun kuin sote-toimintaa harjoittavan organisaation omistukseen tulee johtamaan siihen että tiloja tulee jäämään tyhjilleen säästösyistä. Uusiokäyttöä tyhjeneville tiloille on vaikea löytää. 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Valtioneuvoston olisi luotava toimintamallit mahdollisimman valmiiksi. koska kunnista ei löydy riittävää yksimielisyyttä niin tasa-arvoisten sote-palveluiden toteutuminen ei tule onnistumaan liian avoimilla kirjauksilla. Tietojärjestelmien harmonisointi ja muiden hyvien käytäntöjen käyttöönotto ei onnistu ilman riittävän keskitettyä ohjausta. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Mikäli sote-malli ei saa laajapohjaista hyväksyntää eduskunnassa ja kunnissa niin sille ei voi ennakoida pitkää elinkaarta. Mahdollista on että sote-alueet eivät edes ehdi aloittaa toimintaansa kun tulee taas uusi malli. Tämä on erittäin kallista ja sote-henkilöstöä sekä kuntaorganisaatioita turhaan kuormittavaa toimintaa. Sote-malliksi on mahdollista valita vielä selkeä, toimiva ja kustannustehokas malli. Mallin ydinkohdat tässä lyhyesti: Yksi ainoa riittävän suuri sote-alue joka vastaa kaikista sote-palveluista. Esim. viiden erva-alueen varaan rakennettu järjestelmä tai noin sote-alueen varaan rakentuva malli. Koko alueen kaikki sote-palvelut saman päätöksenteon ja yhteisvastuullisen kapitaatiopohjaisen rahoituksen alaisuuteen. Malli on selkeä, kustannuksiltaan tehokas, toimiva ja pitkäikäinen toimintamalli.