Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sini Terävä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Sini Terävä sosiaalipoliittinen sihteeri sini.terava@syl.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Toimielimen nimi - hallitus 6. Onko vastaaja

2 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Ei - Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry ei ota kantaa siihen, mikä on sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen keskinäinen järjestämisvastuu. Meidän kannaltamme olennaisinta on se, että opiskeluterveydenhuolto voidaan vastaisuudessakin järjestää samalla tavalla kuin nykyään. Tällä hetkellä terveydenhuoltolain 2. luvun 17 :n mukaan oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalla on velvollisuus järjestää opiskeluterveydenhuolto alueensa opiskelijoille näiden kotipaikkakunnasta riippumatta. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella järjestää myös toisella, Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla. Näin toimitaan yliopisto-opiskelijoiden osalta. Kunnat ovat siirtäneet järjestämisvastuun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS). Kunnat ja YTHS solmivat tästä vuosittain sopimukset, jotka Valvira hyväksyy. Sairausvakuutuslain 13. luvun 11 puolestaan mahdollistaa sen, että Kela korvaa YTHS:lle sen järjestämän opiskeluterveydenhuollon kustannuksia. Muina rahoittajina toimivat kunnat ja OKM sekä opiskelijat itse. Se, että yliopistopaikkakunnat ovat siirtäneet yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuun YTHS:lle, todetaan myös eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä 1619_4_09. Tämä järjestely on erittäin toimiva. YTHS toteuttaa julkista tehtävää ja noudattaa siinä julkisia säädöksiä, kuten hoitotakuuta. YTHS toteuttaa täysin terveydenhuoltolain sekä asetuksen 338/2011 säädökset opiskeluterveydenhuollon sisällöstä. YTHS:n kautta myös opiskelijat pääsevät osallistumaan opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen, kuten yliopistolaki ylioppilaskunnilta edellyttää.

3 Samalla kuntien tehtävätaakka vähenee tältä osin, samoin kuin maksurasitus, kun lähes 90 % yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon kustannuksista katetaan muualta kuin kuntien kassasta. Toimiva opiskeluterveydenhuolto on välttämättömyys opintojen sujuvan etenemisen, opiskelukyvyn sekä tulevan työkyvyn kannalta. Yleisesti on todettu, että nykytila toimii hyvin yliopisto-opiskelijoiden osalta. Siihen ovat tyytyväisiä niin kunnat kuin opiskelijatkin. STM.n selvitys kunnallisesta opiskeluterveydenhuollosta vuodelta 2012 (Opiskeluterveydenhuollon selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:1) kuitenkin osoittaa, että kunnallisessa opiskeluterveydenhuollossa on paljon puutteita. Opiskeluterveydenhuolto on puutteellisesti resursoitu: yhtä lääkäriä kohti on keskimäärin AMK-opiskelijaa. Toisin kuin asetus edellyttää, opiskeluterveydenhuoltoa ei myöskään järjestetä yhtenäisenä kokonaisuutena. Erityisiä puutteita on mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Selvitys toi myös selvästi esiin alueellisen epätasa-arvon: opiskelijat saavat palveluja eri tavoin eri puolilla Suomea. Yliopisto-opiskelijoilla tilanne on parempi, sillä YTHS pystyy toteuttamaan lain asettamat vaatimukset ja pysyy hoitotakuun asettamissa aikarajoissa. Opiskelijat ovat tyytyväisyyskyselyjen perusteella hyvin tyytyväisiä YTHS:n palveluihin, minkä lisäksi opiskelijat saavat samanlaisia palveluja kaikkialla Suomessa. YTHS on panostanut myös terveyden edistämiseen sekä oppilaitosyhteistyöhön, mikä tukee opiskelukyvyn edistämistä. SYL pitää välttämättömänä, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuu voidaan vastakin siirtää kunnalta toiselle taholle, siis YTHS:lle. Tämä turvaisi hyvin toimivan nykytilan jatkumisen ja mahdollistaisi lisäksi sen, että myös AMK-opiskelijat voitaisiin niin haluttaessa siirtää YTHS:n palvelujen piiriin. Tätä kokeillaan parhaillaan ja SYL kannattaa lämpimästi kyseistä laajennusta. Kokeilu on osoittanut selvästi, että YTHS soveltuu myös AMK-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäjäksi. Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja ja vahvistaa yhdenvertaisten ja laadukkaiden palvelujen saaminen kaikkialla Suomessa. YTHS sopii tähän ajatukseen erinomaisesti. Se tuottaa kustannustehokkaasti laadukasta perusterveydenhuoltoa, joka on samanlaisena tarjolla opiskelijan kotipaikasta riippumatta. YTHS ei tavoittele voittoa vaan toimii nollaperiaatteella toteuttaen julkista tehtävää. YTHS toteuttaa myös ainutlaatuista opiskeluterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Esitämme, että lakiin sosiaalija terveydenhuollon järjestämisestä kirjataan sama muotoilu kuin terveydenhuoltolaissa: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan* suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla. * tai sosiaali- ja terveysalueen, mikäli opiskeluterveydenhuolto päätetään osoittaa sille Tämä ei muuttaisi mitään eikä vaikuttaisi kuntien tehtäviin. Se vain mahdollistaisi hyväksi havaitun käytännön jatkumisen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.

4 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?

5 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä

6 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan?

7 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - SYL haluaa korostaa sitä, että samalla kun sote-uudistuksella pyritään parantamaan palveluja, se ei saa romuttaa tällä hetkellä hyvin toimivia järjestelyjä. Lakiesityksessä ei ole käsitelty millään tavalla opiskeluterveydenhuollon järjestämistä. Yliopisto-opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto toimii nykyään erittäin hyvin, kun sen järjestää kaikille opiskelijoille näiden opiskelupaikkakunnasta riippumatta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Tämän tulee olla mahdollista vastakin. Sote-uudistuksen kannalta keskeistä on se, että YTHS voi toimia nimenomaan opiskeluterveydenhuollon järjestäjänä. Sen mahdollistaa tällä hetkellä terveydenhuoltolain 17, jonka mukaan kunta voi siirtää korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuun myös toiselle taholle. Jotta tämä järjestely ei vaarantuisi sote-uudistuksen myötä, tulee lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kirjata sama muotoilu kuin terveydenhuoltolaissa: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto voidaan kunnan* suostumuksella järjestää myös muulla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymällä tavalla. * tai sosiaali- ja terveysalueen, mikäli opiskeluterveydenhuolto päätetään osoittaa sille