Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - KT Kuntatyönantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Henrika Nybondas-Kangas 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Henrika Nybondas-Kangas Neuvottelupäällikkö henrika.nybondas-kangas@kt.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 5. Toimielimen nimi 6. Onko vastaaja 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa

2 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.

3 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?

4 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä

5 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan?

6 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - KT Kuntatyönantajien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi KT lausuu hallituksen esityksestä toimialansa puitteissa. Suomen Kuntaliitto antaa esityksestä oman lausuntonsa. Henkilöstön asemaa koskeva säätely järjestämislaissa ja voimaanpanolaissa Integroidusta sote-rakenteesta arvioidaan hallituksen esityksen mukaan saatavan säästöpotentiaalia, jota on hallituksen esityksessä verrattu esim. Kainuun maakuntakokeilusta tai Eksotesta saatuihin kokemuksiin. Eksoten esimerkissä on tuotu esiin mm. henkilöstörakenteen muutoksilla saatu säästö. Eksotessa on vähennetty mm. esimiesten ja hallinnollisen henkilö-kunnan määrää. Tämä on mahdollista heti toiminnan alkaessa vain, jos ir-tisanomissuojaa henkilökunnalle ei ole. Näin ollen KT Kuntatyönantajat pi-tää hyvänä ja kannatettavana sitä, ettei esitykseen sisälly irtisanomissuojaa koskevaa säännöstä. Esityksen kohdassa 4.6. todetaan, että henkilöstölle ei kuitenkaan esitetä uudistuksessa samanlaista irtisanomisturvaa, joka on säädetty kuntarakennelaissa liitoskuntien viranhaltijoille ja työntekijöille. Esityksestä ja lain määräyksistä käy ilmi, ettei irtisanomisturvaa henkilöstölle esitetä lainkaan, joten perusteluiden sana samanlaista pitäisi harhaanjohtavana poistaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa (STM 090:00/2013) myös kunta - ja palvelurakenneuudistukseen perustuvien yh-teistoimintavelvoitteiden jatkamisesta. Tässä yhteydessä KT Kuntatyönan-tajat kiinnittää huomiota siihen puitelakiin sisältyneeseen irtisanomissuojaan, joka puitelain jatkettujen yhteistoimintavelvoitteiden kautta (384/2011) voi tietyissä tapauksissa olla voimassa pisimmällään vuoden 2017 loppuun. Koska järjestämislain mukaiset yksiköt aloittavat viimeistään , voi syntyä tilanne, että uudessa yksikössä olevilla on vuoden 2017 ajan irtisa-nomissuoja. Kun järjestämislaissa ei tule ehdotuksen mukaan olemaan puitelain mukaista säännöstä henkilöstön irtisanomissuojasta, KT Kunta-työnantajat katsoo, että vanhojen säännösten perusteella voimassa olevan irtisanomisturvan tulee joka tapauksessa päättyä henkilöstön siirtyessä uuden lainsäädännön mukaisesti SOTE-alueen tai perustason alueen pal-velukseen. Asiasta tulee ottaa selkeä säännös valmisteilla olevaan lain-säädäntöön. Lakiehdotuksen mukaan (kohta 4.6.) henkilöstö siirtyy vanhoina työnteki-jöinä. KT ei vastusta ko. ehdotusta mutta toteaa, että perustelu tulisi kir-joittaa muotoon liikkeen luovutuksella tai liikkeen luovutusperiaatteella, sekä oikeudellisen selkeyden vuoksi ottaa viittaukset työsopimuslain 1 lu-vun 10 : ään ja kunnallisen viranhaltijalain 25 :ään. Itse määräyksestä tämä toki käy ilmi. Ns. voimaanpanolain 14 :n mukaan perustason alueita ja sosiaali- ja ter-veysalueita muodostettaessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali - ja tervey-denhuollon tehtävissä ja hallinnossa olevat henkilöt siirtyvät perustason alueen tai sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan palvelukseen. Muutos katsotaan liikkeenluovutukseksi, jos se johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen. KT Kuntatyönantajat esittää muutaman huomion tuosta henkilöstön siirtoa koskevasta määräyksestä. Ensimmäinen huomio koskee kuntayhtymä-muotoiseksi kaavailtuja erityisvastuualueita. Oletettavasti henkilökunta myös näissä viidessä yksiköissä muodostuu sairaanhoitopiirien nykyisestä henkilökunnasta (hallintoa, asiantuntijatehtäviä, tukipalveluita ym.). Erityis-vastuualueille siirtyvää henkilöstöä ei kuitenkaan oteta 14 :n mukaan liik-keenluovutusperiaatteella automaattisesti. Asiaa ei perusteluosassa myös-kään huomioida mitenkään. Tämä henkilöstö jää siis automaattisen siirron ulkopuolelle. Toinen huomio koskee 14 :n sanamuotoa. Koska määräyksen mukaan alueille siirretään sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä ja hallinnossa työskentelevät, kysymys kuuluu ketkä jäävät ulkopuolelle eli keitä ei siirre-tä? Jos vastaus on, että kukaan tai mikään ryhmä ei jää liikkeen luovutuk-sen ulkopuolelle määräys olisi tarpeen kirjoittaa yleisempään muotoon, jotta väärinkäsityksiltä vältyttäisiin. Jos taas valmistelijat nimenomaan haluavat jättää jonkun ryhmän / henkilöt siirron ulkopuolelle, tästä tulisi ottaa esimerkkejä perusteluosaan. KT Kuntatyönantajat kiinnitti edellisessä väliraporttia koskeneessa lausun-nossaan huomioita siihen, että työnantajuus ei kaikissa tilanteissa käynyt ilmi väliraportista. Tältä osin hallituksen esitys on nyt selkeäsanainen tode-tessaan, että ko. yksiköt toimivat joko vastuukuntamallilla tai ovat kuntayh-tymämuotoisia eli joko kunta tai kuntayhtymä toimii työnantajana. Näin ol-len henkilökunnan palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan automaattisesti kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia. Erityisvastuualueiden osalta esitys on tarkentunut niin, että nekin ovat kuntayhtymämuotoisia. Henkilöstön täydennyskoulutus

7 Henkilöstön ammattitaidon ylläpidosta ehdotetaan otettavan oma määräys lakiin, jonka lisäksi todetaan, että STM voi asetuksella tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä. Ehdotuksessa todetaan, että ehdotettuja pykäliä vastaavat säännökset ovat tällä hetkellä terveydenhuoltolain 4 ja 5 :issä. On todettava esityksessä esitetyn lisäksi, että voimassa olevan sosiaali-huoltolain 53 mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenku-vasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarvittaessa tarkemmat säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Ehdotettu järjestämislain määräys laajentaisi kaikki SOTE-alueen ammatil-liset tehtävät kokonaisuudessaan erityisen sääntelyn alle, jota vielä ase-tuksella voidaan monin tavoin tarkentaa. Säädös on tiukempi kuin muun kunta-alan henkilöstöä koskevat ammatillinen koulutusvelvoite. Koska val-takunnallisesti on vastikään säädetty henkilöstön osaamisen kehittämisestä (ml. täydennyskoulutus) lailla ammatillisen osaamisen kehittämisestä, voimaan , KT katsoo, että erilliselle säätelylle terveyden- ja sosi-aalihuollon henkilöstön osalta ei enää ole tarvetta eikä se huomioiden kun-tasektorin taloudellinen tilanne (hallitusohjelman kirjaukset) ole tarkoituk-senmukaistakaan. Tilanne on siis mm. terveydenhuoltolain säätämisen jäl-keen muuttunut. Osaamisen kehittämisen lainsäädännössä on säädetty mm. koulutussuunnitelman teosta. Mikäli katsottaisiin, että terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön täyden-nyskoulutuksesta olisi edelleenkin säädettävä erikseen, perusteluissa ja määräystekstissä (74 ) käytetty terminologia on tarpeen uudistaa. Amma-tillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan ajantasaisen lainsäädännön mukaan työntekijöille (ja viranhaltijoille) tarjottavaa suunnitelmallista koulu-tusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämi-seksi ja kehittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaati-muksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita (1136/2013, 1 ) Näin ollen yksityiskohtainen sääntely siitä, mitkä tekijät vaikuttavat tarjotta-vaan osaamisen kehittämiseen, ei ole tarkoituksenmukaista (esim. ehdo-tuksen viittaukset toimenkuviin, tehtäviin, työn vaativuuteen jne.; huomau-tus: toimenkuva -sanaa ei tule enää käyttää). Asia tulisi ratkaista työnanta-jakohtaisesti tarpeiden mukaan ammatillisen osaamisen kehittämisen lain tarkemmin säätämällä tavalla. Palvelussuhteiden ehtojen harmonisointi KT Kuntatyönantajat muistuttaa edelleen, että sote-järjestämislaki tuo mu-kanaan useita kymmeniä työnantajamuutostilanteita, jotka aiheuttavat kun-ta-alalle usealle vuodelle ulottuvan palkkojen ja muiden palvelussuhteen ehtojen harmonisointitarpeen. Työvoimakustannukset muodostavat yli puo-let työnantajan kustannuksista. KT Kuntatyönantajat ehdottaa sote-järjestämislakiin kirjattavaksi palvelus-suhteiden ehtojen harmonisointia koskevia erityissäännöksiä. Jos lainsää-dännöllä ei ohjata palvelussuhteiden ehtojen harmonisointia, aiheutuu jär-jestämislaista merkittäviä kustannuksia, jotka eivät edistä uudistuksen ta-voitteita. Kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen. Valtaosalla henkilöstöä tehtävän vaativuus ei uudelleenjärjestelyjen myötä kuitenkaan muutu millään tavalla. Palkkausjärjestelmien yhteensovittami-nen nostaa sen sijaan merkittävästi työvoimakustannuksia. Terveyskeskuslääkäreiden ja sairaalalääkäreiden faktinen palkkataso ero-aa toisistaan terveyskeskuslääkäreiden eduksi. Harmonisaatiokustannuk-sina (sama tai samanarvoinen työ, samankaltainen tehtäväkuva) tämä tu-lee maksamaan todella merkittävästi, palkkaerot voivat olla satoja euroja riippuen edeltävän työnantajan rekrytointitilanteesta ja palkkapolitiikasta. Aiemmissa palvelurakenteen muutostilanteissa ei ole ollut erikoissairaan-hoidon ja perusterveydenhuollon työnantajayhteenliittymiä. Toinen iso kustannuksia aiheuttava palvelussuhteen yhteensovittamisky-symys koskee säännöllistä työaikaa. Terveyskeskuslääkäreiden (ja ham-maslääkäreiden) säännöllinen työaika on 37 tuntia viikossa, kun se sairaa-lapuolella on 38,25 tuntia viikossa. Palkaksi muunnettuna ero on useita prosentteja (3,4 %). On toiminnallisesti epätarkoituksenmukaista, että sa-maa tehtävää tekevillä olisi eripituinen säännöllinen työaika, riippuen siitä, mikä sattui olemaan edellinen työnantaja. Työaikojen yhteensovittamiseen tarvitaan kunnalliseen lääkärisopimukseen kansallisesti neuvoteltu ratkaisu, jonka rahoitus valtionavustuksineen täytyy sopia muista kustannuksista irrallaan. Harmonisoinnin vuoksi on tarpeen ottaa järjestämislakiin erityissäännös, jossa todetaan, että työnantajayhteenliittymistä tai vaihdoksista johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy poiketa samapalkkaisuusperiaatteesta. KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

8 Neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas