Savonlinnan LinnaKlubi Kolomaskymmenesnelejäs Joulukuu 2014 JOULULEHTI
JOULUKUUN 1. PÄIVÄ, MAANANTAI ELÄMÄNI TOINEN PROOSARUNO Hienovaraisesti liukuen alas mäkeä hän päätti aloittaa uuden tahmean päivän. Päivä alkoi jo aamuvarhain ottaa otteeseen niskalenkin ja ravistella kunnolla kitkeräksi painuneella kahvilla ilman maitoa. Thyi, kahvi lentää tiskialtaaseen, niskalenkki kiristää otettaan. Tuolilta vajoten hän konttaa eteiseen. Kengät jalkoihin, violetit, lempiväriä vaaleanpunaisen lisäksi. Ovi lennähtää auki tuulen ärjyvästä voimasta. Pamahtaa kiinni hänen takanaan kuin ivaillen. Kevätaurinko sokaisee, miettii hän aurinkolaseja mutta ei jaksa hakea niitä kotoaan. Matka jatkuu alas mäkeä kohti kaupungin keskustaa. Koirien ulkoiluttajia vielä liikkeellä, kissa lumivalkoinen hennon keväänvihreällä nurmikolla. Koivut kuin ujoja morsiamia. Haavat värisyttävät oksiaan lepattaen, havisten sinfoniaa koivujen vastaryöpsähtäneille morsiuspuvuille. Matka jatkua saa ajattelee hän, niskalenkki löystyy, hellittää otettaan ja aamun lääketokkura putoaa kuin kankkulan kaivoon tai tuohon pieneen puroon. Hah, täältä tulen minä eikä kukaan voi estää tulemistani. Olen voittanut syksyn pimeän verhotun salaisuuden, olen voittanut talven ankaran kylmyyden ja herännyt eloon tänä aamuna! Kaupungin keskustassa suuntaa hän päämäärätietoisesti kohti pientä kahvilaa. Latte kiitos, istuutuu innoissaan terassille aamuauringon lämpöön ja siemaisee kahviaan. Matka jatkukoon ajattelee hän taas. Punaisiin pukeutunut lady istuutuu terassille juuri kun hän on poistumasta kahviosta. Miettii missä on nähnyt naisen, unohtaa saman tien sillä tie kutsuu jatkamaan matkaa. Harppoo ojan yli kohti kuusimetsää. Kuuset ikivihreät kuiskivat salaisuuksia. Ei, ei malta vaan sukeltaa puiden alta kohti auringonpaistetta. Vieressä kirkas joki, pieni koski, aalloilla pieni kaarnalaiva. Lähtee hän seuraamaan puron piennarta pitkin kohti syvemmälle metsää. Mäntypilarit seisovat jyhkeinä kuin katedraalin pylväät. Maassa sammalmättäitä. Heittäytyy hän sammalvuoteeseen kuin prinsessa sadussa. Tuijottaa pilviä taivaalla. Tuo on aivan kuin kissanpoikanen, tuo taas kuin lentoon lähtevä lintu. Nukahtaa huomaamattaan pehmeään unennäköön. Aurinko vaeltaa taivaalla iltapäivän tunneiksi. Jossain ulvoo susi. Herää huutaa sisäinen ääni. Silmiään varovasti raottaen havahtuu hän, nousee vaivalloisesti ylös. Hetken miettii ja sitten muistaa. Aamukahvi kotona oli kitkerää, täytyi lähteä kahvin perään. Niin, nyt olen täällä luonnon helmassa. Minne sitten? Kotiin on moni kuollut miettii hän, joten suunnistaa iltapäiväelokuvaan. Romanttinen kuva vie ajatukset sopivasti pois ummehtuneista, luutuneistakin ajatusmalleista. Elokuvaa katsomassa kourallinen ihmisiä, muut varmaan kevään kirkkaudesta nauttimassa. Kello lyö juuri kuusi kun elokuvista ulos astuu takapihalle, jossa roskalaatikot ja autot parkkeerattu sikin sokin. Minne nyt? Ei ainakaan kotiin. Kevät pitää ottaa vastaan! Nälkä. Minne syömään, pizzeriaan vai kiinalaiseen Kiinalainen kutsuu, sinne siis. Ravintolassa meluisa joukko nuoria kevään innostus kasvoillaan, koko olemuksessaan. Katselee kuuntelee. Alkaa hymyilyttää. Nuoret ovat niin vallattomia. Miten voisi omassa elämässä säilyttää vallattomuuden? Muistaa unensa sammalvuoteella. Uintia meressä lämpimässä delfiinien ympäröimänä. Havahtuu sittenkin omaan vallattomuuteensa: retki kotoa aamun niskalenkkiotteesta huolimatta kohti kaupunkia, kohti metsää ilman ennakkosuunnitelmia. Näin on hyvä. Elämä koostuu niin yksinkertaisista asioista. Huominen pitää huolen itsestään. Elä juuri nyt ajattelee violettikenkäinen neito ja suunnistaa eteenpäin kohti järven rantaa kevätillan lempeässä syleilyssä. Niin, nyt on hyvä hetki vaipua omiin ajatuksiin. Huominen pitää todellakin huolen itsestään! Nina 14.11. anno domini 2014 KLO 14.30 HUMANIAN KUNTOSALI
JOULUKUUN 2. PÄIVÄ, TIISTAI PILVET Kumpupilvet varjostavat, mutta myös lisäävät valoa. Sadejuovia näkee erityisesti illansuussa. Ilma on päivän jäljiltä yhä lämmintä, mutta kuuropilvet ovat jo heikkenemässä. Syksyisin ilma on yleensä kosteinta. Marraskuu on pilvisin kuukausi, joten se on siis täysin harmaan maineensa veroinen. On varsin tyypillistä, että viimeistään marraskuussa alkavat voimakkaat matalapaineet työntyä Pohjois- Atlantilta Suomea kohti. Marraskuiset sadepilvet ovat yleensä näiden matalapaineiden sumu-sadepilviä. Marraskuun sade alkaa lumena, muuttuu vedeksi, mutta vielä kerran saadaan lumikuuroja. Nämä lumikuurot kertovat varsinaisen sadealueen ohimenosta. Tuolloin sää jälleen kylmenee, kun tuulikin on kääntynyt pohjoiseen. Jo joulukuussa on pilviä keskimäärin hieman vähemmän, ja tilanne paranee alkuvuodesta. Ilma kylmenee ja talvinen pakkassää kirkastaa päiviä. Pilvien syntyminen ja sään selkeneminen liittyvät nouseviin ja laskeviin ilmavirtauksiin. Noustessaan ilma jäähtyy, mutta lämpenee laskeutuessaan. Pilvien muoto ja laaja-alaisuus kertovat siis siitä. Vuoden päätteeksi voimme tarkastella Suomen sateiden erilaisia luonteita, ja kestoja eri vuoden aikoina. Koemme Syksyn ja talven sateet Syksyllä sataa aina - tyyppisinä. Muistamme pitkät sadejaksot, kun vähintään tihutta ja tuhuttaa, eivätkä pyrytkään tahdo hellittää. Talvella sadejaksot kestävät todella pidemmän ajan kuin kesällä. Talvipuolisko ulottuu sateiden kannalta lokakuusta huhtikuuhun. Talvisade tulee koko maata ajatellen sentään suurimmaksi osaksi lumena. Talven 2004-2005 sää oli hyvin erikoinen. Oli harvinaisen leutoa aina helmikuun puoliväliin asti, mutta sen jälkeen oli ajoittain kylmää maaliskuun neljännelle viikolle asti. Merten jäät vahvistuivat etelässä, ja routakin syntyi maan lounaisosaan vasta tuolloin. Talvi saattoikin olla näyte entistä lauhemmista talvisäistä. Kumpupilvi (Cumulus) Sanna Untuvapilvi (Cirrus) KLO 10.00 SULJETTU MUSIIKKIRYHMÄ /opiskelijoiden ohjaus KLO 13.00 HYGIENIAPASSI KOULUTUS KLO 14.30 ATK- ALKEET ONNEA: MIKKO T
JOULUKUUN 3. PÄIVÄ, KESKIVIIKKO FAIJA OLI MEKAANIKKO Ykä oli mekaanikko, joka huolsi ilmatieteenlaitoksen mittareita eli säälaitteita ympäri Suomen, Hangosta Petsamoon. Hän kehitti ja rakensi mitä ihmeellisimpiä mittareita Ilmatieteenlaitoksen tutkijoille. Yleensä tilaus tuli perjantaina ja kyseisen mittarin täytyi olla valmis seuraavan viikon maanantaina. Ilmatieteenlaitoksella oli tuolloin 800 kelloa eri säämittareissa. Kellot kiersivät ympäri Suomea ja ne tulivat kierrokseltaan 1½ -2 vuoden välein huoltoon. Kellot täytyi öljytä, synteettisellä öljyllä ja puhdistaa sekä kiillottaa muuten ne lakkasivat toimimasta. Näitä sylinterin muotoisia mekaanisia kelloja oli kaikissa mittareissa ja on vieläkin. Kaikella on määrä aika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla Aika on säilyttää ja viskata pois. Aika on reväistä pois ja ommella yhteen Aika on olla vaiti ja aika puhua Aika on rakastaa ja aika vihata Aika on purkaa ja aika rakentaa Aika on valittaa ja hypellä Aika on itkeä ja aika on nauraa Aika on rajaton Sanna KLO 10.00 SULJETTU MUSIIKKIRYHMÄ/opiskelijoiden ohjaus KLO 11.30 STANDARDIPALAVERI KLO 13.00 RATSASTUS /Paunolan talli KLO 13.30 SALIVUORO / SRK-keskus KLO 16.00 18.00 NUORTEN ILTA ONNEA: JANNA, KARI J. JA MERI Kari J. tarjoaa kakkua klo 14.00
JOULUKUUN 4. PÄIVÄ, TORSTAI RAUHALLISTA RUUANLAITTOA Tiistai 4.11 valkeni harmaana ja hieman sateisena. Joukko urhoollisia lähti Koivukannan laavulle makkaranpaistoon, kahvinkeittoon ja muurikkaletuille. Kun he olivat lähteneet, laskeutui taloon käsiintuntuva rauha. Ei ollut kiirettä ruuanlaittoon, vaan kerkesi juoda kupposen kahvia kaikessa rauhassa. Normaalisti keittiössä vallitsee kova hyörinä. Rauhasta ei tietoakaan. Ruokaa jäivät laittamaan Arto, minä ja Hannu, joka teki salaatin. Sipulit kuullottuivat pannulla kuin itsekseen. Päätimme, että emme teekään salsaseitä vaan seitä sipulilla. Kalapannut sujahtivat uuniin kaikessa hiljaisuudessa. Ruokailussa oli tavallista vähemmän porukkaa, joten rauhallista oli silloinkin. Jos silloin olisin tiennyt mitä Halloween-päivän ruuanlaitto tulisi olemaan, olisin nauttinut vieläkin enemmän tuosta kiireettömyydestä. Tuula KLO 13.00 ENGLANNIN OPISKELUA KLO 14.00 LEHTITIIMI ONNEA: AIRI
JOULUKUUN 5. PÄIVÄ, PERJANTAI Hyvää kaupallista Joulua! Joulu saapuu tänäkin vuotena. Ah, sitä lahjojen ja ruoan runsautta. Näin yhden henkilön talouteen ei tarvitse ruokaa varata kovin suuria määriä. Pyrin nekin hankkimaan hyvissä ajoin ennen joulua, ettei tarvitse mennä aatonaattona ja aattona ruokakauppaan. Muistissa on, että näinä päivinä siellä vallitsee ostajan markkinat. Siellä ihmiset juoksevat isoine ostoskärryineen ja mättävät ruokaa niin, ettei kyytiin tahdo sopia. Pelkona on, että ruoka loppuu. Kaupat ovat peräti kiinni yhden päivän, joulupäivän. Mieleen tulee Juice Leskisen joululaulu: Sika. Ei Marialla ja Joosefillakaan tainnut olla hääppöset eväät laukussa, kun he matkasivat aasilla Beetlehemiin verolle pantaviksi. Sillä matkalla heille syntyi tallin seimeen, maailman kansoille kallein lahja, poikalapsi, joka sai nimekseen Jeesus. Rauhallista Joulua Jalmari ITSENÄISYYSPÄIVÄN VASTAANOTTO JA TANSSIAISET KOKO PÄIVÄN KLO 12.30 IHMISSUHDEKURSSI KLO 14.00 AHKERUUSKAHVIT
JOULUKUUN 6. PÄIVÄ, LAUANTAI Itsenäistymisen toteuttamistavasta oli erimielisyyksiä: porvarillisten puolueiden mielestä Suomen oli julistauduttava yksipuolisesti itsenäiseksi, kun taas sosialistien mielestä itsenäistyminen olisi tullut toteuttaa yhteistyössä Venäjän uuden vallankumoushallituksen kanssa. Bolševikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä 7. 8. marraskuuta 1917 välisenä yönä. Joulukuun 4. päivänä 1917 P. E. Svinhufvudin johtama porvarillinen Svinhufvudin senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen, minkä jälkeen eduskunta joulukuun 6. päivänä äänin 100-88 hyväksyi hallituksen toimia tukevan päätöslauselman. Sosiaalidemokraatit äänestivät oman vastaesityksensä puolesta, jossa myös kannatettiin Suomen itsenäisyyttä, mutta edellytettiin asiasta sopimista Neuvosto-Venäjän kanssa pelkän yksipuolisen irtautumisen sijaan. Ennen kuin itsenäistymiselle voitiin saada kansainvälinen tunnustus, oli se saatava ensin Venäjältä. Venäjän valkoinen sotilashallitus, joka oli bolševikkien vallankaappauksessa kukistuneen Venäjän väliaikaishallituksen seuraaja, piti kuitenkin kiinni yhtenäisen ja jakamattoman Venäjän ajatuksesta eikä ollut valmis tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä. Näin ollen Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin ainoa mahdollisuus oli pyytää itsenäisyystunnustusta bolševikkihallitukselta, kansankomissaarien neuvostolta Pietarista. Vuoden 1917 viimeisenä päivänä, 31. joulukuuta, V. I. Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tunnusti Suomen itsenäistymisen. Tammikuun 1918 aikana Suomi sai itsenäistymiselleen tunnustukset useimmilta Euroopan mailta, mukaan lukien Pohjoismaat. Ranska ja Ruotsi tunnustivat Suomen 4. tammikuuta ja Saksa 6. tammikuuta 1918. Iso-Britannia ja Yhdysvallat antoivat tunnustuksensa vasta runsasta vuotta myöhemmin, ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Asiasta päätti Valtioneuvosto, ja päivästä tuli vapaapäivä valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Silloin liputus päättyy muista talven liputuspäivistä poikkeavasti vasta klo 20. ONNEA SUOMI 97 VUOTTA LINNAKLUBI AUKI KLO 10.00-14.00
JOULUKUUN 7. PÄIVÄ, SUNNUNTAI "Tulis joulu, että vois yöllä syödä", on varsin yleinen toivomus vuoden varrella, sillä "jokainen joulukseen, köyhäi keyrikseen" Taloissa ei ruokia korjattu ennen arkia pöydästä. Jos ruoka loppui, se ennusti talon köyhtymistä. Joulupöytä Suomessa ei ollut vielä 1800-luvun puolella mitään koko kansaa yhdistävää jouluruokaa, vaikka jouluna syötiin paremmin ja runsaammin kuin arkena. Mässäilyllä ja sopivalla juopottelulla varmistettiin tulevan vuoden sato. Mitä raskaimmin talon isännän pää notkui joulupöydässä, sitä parempi tuli seuraavan vuoden viljasadosta. Joulupäivän ruokia oli monenlaisia, mutta yleistä koko maassa oli lihan tarjoilu kuivattuna, savustettuna tai paistettuna. Lihana on ollut joko nautaa, lammasta tai sikaa. Säätyläisten joulupöytään kokonaisena paistettu sianpää kuului todennäköisesti jo 1700- luvulla ja ainakin 1800- luvulla. Ilmeisesti kinkku on kahden eri perinteen risteytys, sillä siinä yhdistyy herrasväen tapa syödä possua ja kansan tapa nauttia paistettua takajalkaa. Joulukinkku Jouluateriaan kuuluu Suomessa erottamattomana osana joulukinkku. Sianliha nousi johtoasemaan joulun pääruokana vasta 1900- luvulla. Kalkkuna on tullut suomalaiseen joulupöytään Yhdysvalloista, jossa kalkkuna on marraskuun neljäntenä torstaina vietettävän kiitospäivän ainoa oikea pääruoka. Rosolli 1900- luvun alun pitopöydän uusista hienoista ruokalajeista useat polveutuvat säätyläisten juhlaruoista, joita olivat mm. laatikot ja rosolli. Rosollin eli sallatin valmistus on peräisin Lounais-Suomen säätyläispiireistä. Aluksi rosolliin käytettiin perunoita, hienonnettua sipulia ja suolasilakoita. Myöhemmin siinä alettiin käyttää myös punajuurta, porkkanaa, suolakurkkua, omenaa, silliä, suolaa ja valkopippuria. Jouluolut Annan päivänä pantiin jouluolut, jota sai jo Tuomaan päivänä maistella. Viime vuosisadan alkupuolella maito oli talvella erityisherkku, sillä yksipuolisella ruokinnalla pidetyt lehmät eivät lypsäneet talvella. Siksi olut oli joulujuomana yleisin. Pohjoismaissa jouluoluen juonti on vanha perinne. Viikingit jo "joivat joulua", uskottiin myös että jouluviinaryyppy siunaa sadon. Ryyppy tarjottiin jokaiselle, lapsillekin, ja viinaa ripoteltiin tuvan jouluoljille sekä hevosen heinille. Graavilohi Hapattamista käytettiin kalan säilömisessä apuna erityisesti maan pohjois- ja itäosissa 1800 - luvun jälkipuoliskolle asti ja maan länsiosissa 1600 - luvulle. Sisämaassa hapatettiin särkiä, ahvenia, lahnoja ja säyneitä, joita suolattiin hieman ja säilytettiin puuastiassa painon alla. Esimerkiksi sana muikku periytyy hapanta tarkoittavasta sanasta muje, muikea. Nykyinen graavi lohi (gravad lax) sana on muistona haudatusta hapanlohesta. Laatikot Lanttu- ja perunalaatikko olivat uusia tulokkaita 1800 - luvun lopun joulupöydässä ja niitä käytettiin harvoin arkiruokana. Maksalaatikko kuului myös joulupöytään. Joulun jälkiruoat Makeat jälkiruoat ovat tulleet tavallisen kansan pöytään melko myöhään. Valkoinen riisipuuro kotiutui kansan pöytään herrasväen perinteistä reilut sata vuotta sitten. Maitoon keitetystä valkoisesta riisipuurosta tuli hienouden mitta. Aikaisemmin jouluna syötiin kaura- tai ohraryynipuuroa. Nykyisin riisipuuron kiehtovuus joulupöydässä perustuu siihen piilotettuun manteliin. Mantelin löytäjä saavuttaa tietysti onnea ja menestystä seuraavana vuonna. Sekahedelmäkeitto yleistyi 1920- ja 1930 - luvulla kaikkien kansankerrosten joulupöytään. Jouluaterialla oli tarjolla rosolli kastikkeineen, silliä, kinkku, karjalanpaisti, lihapullat, perunat porkkana-, lanttu- ja maksalaatikko sekä lipeäkala. Joulun perinteitä muisteli Jomppetonttu!
JOULUKUUN 8. PÄIVÄ, MAANANTAI ENSI KOSKETUS Ensi kosketuksen taloon sain, kun ystäväni Virpin kanssa viime kevättalvella kävimme katsomassa Maaritin taidenäyttelyä. Kauniita olivat työt, niitä ihastelimme. Silloin emme arvanneetkaan, että meistä molemmista tulee tänne ns. vakikävijät. Minulle on riittänyt seuraa niin ohjaajista kuin kävijöistäkin. Tärkeää on ollut vertaistuki, huomaa, ettei ole yksin asioidensa kanssa. Todella toivon, että täällä käynti kantaa minut joka syksyisen masennuksen ja pimeimmän ajan yli. Jouluihmisenä sitä todella toivon. Tuula JEAN SIBELIUKSEN JA SUOMALAISEN MUSIIKIN PÄIVÄ KLO 13.00 KLUBIKOKOUS KLO 14.15 HYVINVOINTIRYHMÄ
JOULUKUUN 9. PÄIVÄ, TIISTAI KLUBITONTTU PAAVO Klubitonttu Paavo ovella odottaa että joku tulisi ja ovi aukeaa. Nyt kuuluu askeleet tutut tuo tulija keittää toisille hutut. Ja äkkiä sisälle livahdus paikkojen nopea tarkistus. Kiipeää sitten päälle uunin, ja alkaa sille kuuluvan duunin. Kaiken se muistiin laittaa vihkostaan sivuja usein taittaa. On vihko pieni ja punainen eli tontulle aivan täydellinen. Ahkeraa väkeä kaikki on nää, näkyy olevan kestävää. Päivästä toiseen seurailee, Joulupukille sähköpostia laittelee. Aattona Paavo huokaisee selkänsä kotona oikaisee Nyt on Pukin työhuki on hänellä onneksi monen tontun tuki. Tuula ONNEA: RISTO SEKÄ ANNE, ANU JA ANNA KLO 10.00 OPISKELIJOIDEN PITÄMÄ RYHMÄ KLO 13.00 YHTEISTYÖPALAVERI / OMA ry KLO 13.00 HYGIENIAPASSI koulutus KLO 13.30 SAPKON pelaajat vierailevat KLO 14.30 ATK-koulutus, alkeet
JOULUKUUN 10. PÄIVÄ, KESKIVIIKKO MITÄ TAIDETERAPIA ON? Taideterapia on terapeuttinen hoitomuoto, jossa käytetään kuvallista itseilmaisua vuorovaikutuksen välineenä. Taideterapiassa vuorovaikutus tapahtuu sekä kuvallisen että sanallisen ilmaisun yhdistämisellä. Siinä on tavoitteena luoda asiakkaan ja terapeutin välille vuorovaikutussuhde, joka mahdollistaa asiakkaan persoonallisuuden eheytymisen ja kasvun. Tavoitteena on korjata, täydentää ja tukea asiakkaan psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Se soveltuu erilaisten psyykkisten ongelmien ja kriisien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen sekä itsensä kehittämiseen. Se sopii hyvin henkilöille, joiden on jostakin syystä vaikea ilmaista itseään sanallisesti. Taideterapiaan osallistuvalla ei tarvitse olla erityisiä taiteellisia lahjoja. Taideterapia voi olla yksilö-, perhe- tai ryhmäterapiaa. Se soveltuu lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille. Taideterapiaa voi käyttää ennaltaehkäisevästi myös työ hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen. KLO 9.00 11.45 KEHITTÄMISPÄIVÄ Puistokadun koululla KLO 12.00 PIKKUJOULURUOKA ravintola Kansakoululla, 12.45-15.00 PIKKUJOULUJEN VIETTOA KLO 16.00-18.00 NUORTEN ILTA
JOULUKUUN 11. PÄIVÄ, TORSTAI HYVÄ KUUNTELIJA KYSYY Haluatko osoittaa, että kuuntelet toista aidosti? Voit esittää esimerkiksi näitä kysymyksiä: Voitko kertoa hieman lisää tuosta Ymmärtääkseni tarkoitat, että Luenko rivien välistä, että Auta minua vähän Minkä näet seuraavaksi vaiheeksi? Täsmennätkö vielä hieman, mitä tarkoitat? Voitko kuvailla tuota hieman Minulla on sellainen tunne, että.. Lähde: Ben Furman, Nina Pinjolan ja Mika D. Rubanovitschin kirja Valmenna onnistumaan. Nyt.(Johtajatiimi, 2014) KLO 10.00 OPISKELIJOIDEN PITÄMÄ RYHMÄ KLO 14.00 LEHTITIIMI
JOULUKUUN 12. PÄIVÄ, PERJANTAI JOULUPUKIN AATTOILTA Jouluaattoon, joulupukin toiminnassa 1980-luvulta saakka nykyjouluihin asti, on sisältynyt monenlaisia jouluja, joissa on päässyt näkemään jouluaaton viettotapojen kehitystä. Kolmekymmentä vuotta sitten jouluaattona joulupukki kävi vain lapsiperheissä, mutta nykyisin tilataan joulupukki aattona aikuisperheisiinkin. Aikuisperheisiin saatetaan tilata siitä syystä, kun pukkipalvelu toimii hyväntekeväisyyden hyväksi tai vapaa-ajan toiminnan hyväksi. Savonlinnassa esimerkiksi toimitaan Aunus-työn hyväksi ja Pietarin katulasten hyväksi. Aattoillan käyntejä joulupukille kertyy puolelta päivin iltaan kello 23.00 saakka. Aattona joulupukkina toimiminen on omanlaista ajankulua, jossa ei tarvitse olla neljän seinän sisällä ja samalla näkee siinä kaksikymmentä erilaista joulunvietto tapaa. Monissa perheissä joulupukki jopa lukee aattona jouluevankeliumin ja laulaa perheen mukana enkelitaivaan virren. Joulupukin toiminnasta jää aina monta pientä kivaa muistoa, jo siinäkin mielessä, kun on päässyt joissakin perheissä käymään seitsemänä jouluna peräkkäin. Kirjoittaja: Hannu Huttunen ONNEA: SATU N. KLO 13.15 RENTOUTUS KLO 14.00 AHKERUUSKAHVIT KLO 14.30 MIESTEN RYHMÄ
JOULUKUUN 13. PÄIVÄ, LAUANTAI Hyinen hurmio: avantouinti Ensimmäisen kerran kävin avannossa uimassa vuonna 1971, Itä-Savon metsäkoulussa Varparannalla, olin silloin noin 16-vuotias. Kurssikaverini Matti kuvasi uinnin kameralla silloin, nykyisin kuva ensimmäisestä avantouinnista on kirjahyllyn päällä kehystettynä kotona. Olin kurssilla Itä-Savon metsäkoululla perusoppijaksolla. Silloin avannossa kävi muitakin metsäkoulun oppilaita. Olin niin nuori, että uskalsin tehdä kaikenlaista rohkeaa. Sen jälkeen olen käynyt melko säännöllisesti avannossa. Vähitellen totuttuani kylmiin vesiin, uin joka syksy jäiden tuloon asti. Käyn yleensä avannossa aina kun näen sellaisen talvella. Avantoon mennessä ei saa kastella päätä. Aina Hirvaslahteen mennessä menen suoraan avantoon. Veden lämpötila on avannon pinnalla noin 0 astetta. Verenpaine ja syke nousevat avantoon mennessä. Avantouinti kysyy tervettä sykettä ja verenpaine pitää olla hyvä. Viimeisten tutkimusten mukaan säännöllisesti vähintään kerran viikossa avantouintia harrastaa 100 000 ihmistä Suomessa. Myös muita kokeilijoita on yli 500 000 Suomessa. Talviuinti kehittää kylmän sietokykyä ja yskät ja flunssat ei tule niin helposti. Tutkimukset osoittavat, että ihmiset voivat tottua kylmään. Ihminen pyrkii supistaman kylmässä käsien, jalkojen ja ihon verenkiertoa, jotta lämmönhukka pienenisi. Avantouinti on kansainvälinen laji. Avantouintiin voi jäädä koukkuun. Avantouinnin suosio on lisääntynyt eri puolilla Eurooppaa: Iso-Britanniassa, Venäjällä, Norjassa, Slovakiassa harrastetaan avantouintia kasvavasti. Avantouinnin terveysvaikutukset Hyödyt haittoja suuremmat: o Tehostaa ja parantaa verenkiertoa o Lievittää selkä-niska- ja hartiaseudunkipuja o Saattaa vähentää masentuneisuutta o Astmaoireet ja nukahtamisvaikeudet vähenevät o Helpottaa nivelreumaa ja fibromyalgiaa (kipu-uupumusoireyhtymä) sairastavien vaivoja o Auttaa stressiin o Virkistää kehoa ja mieltä o Parantaa kylmänsietokykyä Riskit: o Avantoon ei humalassa o Kylmä vesi yhdistettynä saunaan ei sovi sydänongelmaiselle eikä astmapotilaalle eikä verenkierto-ongelmista kärsiville o Hetkellinen kylmä altistus kuormittaa sydäntä ja supistaa keuhkoputkia o Ääreisverenkierto supistuu, mikä nostaa hetkellisesti verenpainetta ja lisää sydämen syketaajuutta, jolloin sydän kuormittuu o Verenpaineen vaihtelu voi aiheuttaa myös huimausta o Sukeltaminen ja pään kasteleminen avannossa ei ole suositeltavaa, koska pään kastelu lisää lämmönluovutusta, josta voi olla seurauksena alilämpöisyys Avantouinnin terveysvaikutuksia on tutkittu verrattain vähän. Tekijänä: Asko LUCIAN PÄIVÄ
JOULUKUUN 14. PÄIVÄ, SUNNUNTAI KEHITTÄMISPÄIVÄ 21.5.2014 Klo 9.00-9.30 Yhteislaulu Alkulämmittely/Ritva Klo 9.30 11.15 Toimintasuunnitelma Tilastointi asiaa Tilojen käyttö Valokuvat henkilökunnasta ja jäsenistä Klo 12.00-13.00 Lounas: palapaisti, perunat, salaatti, jälkiruoka, ja kahvit Klo 13.00 Siirtymätyökartoitus Minkälaisia siirtymätyöpaikkoja? Kuinka moni on ajatellut siirtymätyötä? Ajankohtaisia asioita: Tampereen Kevät seminaarin terveiset Klo 14.00 Kahvit Klo 14.30-15.00 Musiikkia Yhteenveto ja loppukevennys Yhtenäinen tilastointi ohjelma on tarkoitus aloittaa kaikille Klubitaloille v. 2015. Lappeenranta ja Hämeenlinna toimivat pilotti Klubitaloina. LinnaKlubin tilojen käyttöä suunniteltiin ryhmissä ja esille tuli monia hyviä ehdotuksia. Keittiön toimivuuden suhteen asioille onkin tehty paljon. Muun muassa keittiön kautta läpikulku on suljettu ja käynti alakertaan on entisen miesten WC:n kohdalta ja miesten WC on nyt alakerrassa. Jäsenyydestä mietittiin seuraavia: LinnaKlubi on matalan kynnyksen paikka Markkinointia ja mainontaa tarvitaan Facebookin perustaminen Toimintaa nuorille Kutsutaan eri tahoja, jotka työskentelevät nuorten kanssa Uuden ihmisen vastaanotto Tervetulokassi Riitsaus Uusi ohjelma tulossa Iso riitsaus / yksi vuosi Vastuuhenkilö Henkilösuhteet Parantumista on tapahtunut, kompromissinteko, keskusteluyhteys, anteeksi pyytäminen ONNEA: JOUKO Ilmapiirin ylläpito hyvänä, anteeksi pyytäminen Hyvinvointipalaverin pitäminen Työpainotteinen päivä: kannustaminen, vastuun antaminen, yhdessä tekeminen vapaaehtoisuus, aina ei jaksa tehtävien avaaminen, että tekijällä on tieto tehtävän sisällöstä tehtäviä myöhemmin tulevalle => KAIPAA TEKIJÄÄ-lappu yksi tehtävä kerrallaan voi pyytää apua itsenäinen organisointi ja tekeminen Koulutus: kokouskäytännöstä koulutussyksyllä, Paula vastuuhenkilö työilmapiiri/työpaikkakiusaaminen (ulkopuolinen kouluttaja) englanninkielen opiskelu ATK- ja hygieniapassikoulutus ensiapukoulutus paloharjoitus ulkomailla koulutukset Siirtymätyö: yksi jäsen on halukas ilmoitustaululle fasebookiin Tiedotusta siirtymätyöstä kotisivuille klubilehteen kyselyn teko siirtymätyön tarpeesta Terveiset Tampereen Verkostoseminaarista: => verkostoitumisen tärkeys yhteistyö => wellness- standardi => kuntoutumislaskentaan keskittyminen eikä kävijä määrään => toimintaan osallistuminen tärkeämpää kuin pelkkä jäsenyys => panostaminen nuoriin WANA = WE ARE NOT ALONE
JOULUKUUN 15. PÄIVÄ, MAANANTAI HYVINVOINTIMESSUT LINNALASSA LAUANTAINA 22.11.2014 LinnaKlubilla valmistauduttiin Hyvinvointimessuihin suurella porukalla innokkaasti jo edellisinä päivinä. Messuilla jaettiin kaksi Hyvinvointiteko-tunnustusta. Niistä toiseksi valittiin LinnaKlubi. LinnaKlubin valinnan perusteena oli se, että tilanteessa, jossa yhteiskunnan palveluita on purettu, LinnaKlubi on luonut mielenterveyskuntoutujille toimintaa ja paikan, jossa voi ylläpitää elämän struktuuria ja päivittäistä rytmiä sekä tavata toisia ihmisiä. Kolmannen sektorin toimijana LinnaKlubi palkittiin myös hyvästä yhteistoiminnasta virallisen sektorin kanssa. LinnaKlubilla tunnustus otettiin vastaan hyvällä mielellä vastaan. Toisen hyvinvointiteko-tunnustuksen sai ravitsemusterapeutti Marjaana Suominen, joka on pitänyt LinnaKlubilla useita hyvinvointiryhmiä. Ryhmät jatkuvat edelleen Marjaanan jäätyä opintovapaalle. Aiheet, jotka toistuvat usein ovat diabetes ja ateriakoko - kaikkea kohtuudella ja liikunta. Hyvinvointiryhmän lisäksi talolla järjestetään monipuolista toimintaa mielenterveyskuntoutujille. Kaikkien jäsenten osallistuminen toimintaan on tärkeää. Pitäkää huoli itsestänne ja rakastakaa itseänne. KOKEMUKSET MESSUILTA Minä Sirpa olin yhdessä Ritvan ja yhden jäsenen kanssa edustamassa LinnaKlubia Hyvinvointimessuilla, myös Janita sairaanhoitajaopiskelija oli siellä meidän kanssa. Kynttilöitä meni kaupaksi paljon, mehiläisvaha sellaisia, myös jonkun verran sinappia. Toiset tulivat messuille jo ennen kahdeksaa ja olivat kahteen asti, minä tulin kello 8.45 ja olin kahteen asti eli viisi tuntia ja 15 minuuttia. Messut menivät hyvin meidän osalta, LinnaKlubi sai Hyvinvointiteko kunniakirjan. Minä kävin tutustumassa mm. Keliakiayhdistyksen pisteessä ja ostin arvan, arvasta sain kauneushoitola Ruususeen lahjakortin kristallivalohoitoon. Ostin myös samalta pisteeltä siskoni tekemiä piparkakkuja suklaa päällysteellä. Kiertelin monissa eri pisteissä ja keräsin kaikenlaisia materiaaleja. Kirjoittanut Sirpa ONNEA: TOPI ja TIINA T. KLO 13.00 KLUBIKOKOUS KLO 15.00-16.00 KEILAUS
JOULUKUUN 16. PÄIVÄ, TIISTAI Jouluhaastattelu Kysymykset: 1.) Mitä odotat eniten joululta? 2.) Mikä on sinun paras joulumuistosi? 3.) Mikä kuuluu joulupöytään? 4.) Miten aioit viettää joulua? Vastaukset: Sirpa 1.) Lihapaistia ja laatikoita ja että olisi mukava joulu eikä tulisi ahdistusta 2.) Lapsuuden joulut, kun koko perhe oli koossa 3.) Joulupuuro ja rusinakeitto myös joulutortut ja piparit 4.) Ystäväni Auliksen kanssa, annamme toisillemme lahjat ja myös muistamme sukulaisia lahjoilla sekä korteilla Raisa 1.) Joulumieltä 2.) Omien lasten kanssa vietetyt joulut 3.) Kinkku ja sienisalaatti 4.) Yhdessä lasten kanssa Nina 1.) Rahaa joululahjaksi 2.) Kun käytiin vanhempien kanssa haudoilla Kerimäellä, silloin oli jouluaattona lunta, mutta seuraavana päivänä enää ei ollut mikä oli kummallista. 3.) Riisipuuro, johon kanelia ja sokeria 4.) En ole vielä suunnitellut Virpi 1.) Odotan siskon luona vierailua, joulun viettoa yhdessä. Aikaisemmin en ole juurikaan viettänyt joulua, mutta nyt enemmän, kun on yhdessä siskon kanssa. 2.) Miten joululahjat ilmesty eteiseen lapsena 3.) Rosolli, porkkana- ja lanttulaatikko 4.) Siskon luona Jaana 1.) En mitään erityistä 2.) Lapsuuden joulut, kun kotona tehtiin yhdessä vanhempien kanssa ruokaa 3.) Porkkana- ja lanttulaatikot ja tietenkin kinkku 4.) Tytön kanssa KLO 14.00 KUUKAUDEN KUULUMISET
JOULUKUUN 17. PÄIVÄ, KESKIVIIKKO RAY:n seurantavastaavan Anne Merjovaaran käynti LinnaKlubilla 23.9.2014 Käynnillä käytiin läpi: 1) Toiminnan sisältö ja eteneminen 2) Tulokset ja vaikutukset Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen perusteella kehittämiskohteina näyttäytyvät: 1. seuranta- ja arviointikäytäntöjen kehittäminen yleisesti 2. toiminnan laajuutta ja kohdentumista sekä osallistujamääriä koskevan seurantatiedon kerääminen ja raportointi 3) Kehittämistarpeet Tilastointi on hyvää ja kattavaa, jatkossa se olisi kuitenkin tehtävä RAY:n tvs-selvityksen ikärajojen mukaisesti. RAY kehottaa myös analysoimaan toiminnan tilastotietoa toiminnassaan ja tvs-vastauksissa. Jatkossa tavoitteen asetantaa tulee muuttaa hiukan. Ray:n itsearviointiopas auttaa erilaisten kyselyiden tekemisessä esim. yhteistyötahoille ja yhteistyötahojen rooleja toiminnan toteuttamisessa on tärkeää avata. Laadittaessa kysymyksiä yhteistyökumppaneille ja jäsenille on oleellista kysyä juuri toiminnan tuloksia ja vaikutuksia kohderyhmän ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta sekä toiminnan kehittämisehdotuksia. Tässä on vain otteita seurantakäynti raportista. HYGIENIAPASSI KOE KLO 10.00 SULJETTU MUSIIKKIRYHMÄ /opiskelijoiden ohjaus KLO 11.30 STANDARDIPALAVERI KLO 13.30 SALIVUORO / SRK-sali KLO 16.00-18.00 NUORTEN ILTA
JOULUKUUN 18. PÄIVÄ, TORSTAI LINNAKLUBIN TOIMINTASUUNNITELMAN SEURANTAKÄYNTI 30.9-1.10.2014 AULI KUNINGAS JA JUKKA MALMBERG (Helsingin Klubitalo) JÄSENYYS 1. Kehittämispäivä Kotilo ry:n (taustaorganisaatio) kanssa on järjestetty 9.5.2014 ilman jäseniä. 2. Kehityspäivään, joka järjestettiin talon väelle 21.5.2014, osallistui 16 jäsentä ja 4 henkilökunnan edustajaa. 3. Toinen kehityspäivä koko talolle on 10.12.2014. Nuoria uusia jäseniä on tullut syyskuussa 3. Neuvotteluja käyty etsivän nuorisotyön kanssa ja psykiatrian nuorisoyksikkö on vieraillut talolla. Kummi-järjestelmä on jo toiminnassa. Yhteydenpitokäytännöt ovat parantuneet mutta vaativat vielä työtä. Syksyllä 2014 aloitetaan nuorten illat keskiviikkoisin klo 16.00-18.00. Mirja Holappa tuo 7 nuorta tutustumaan talolle. HENKILÖSUHTEET Klubitalon henkilösuhteet ovat parantuneet keväästä. Hankalia asioita on opittu käsittelemään keskustelemalla. Hyvinvointipalaverit (Wellness Meetings) on aloitettu. Kerran kuukaudessa kokoontuvat sekä naisten- että miesten ryhmät. Ihmissuhdekurssia on pidetty syksyn aikana ja se jatkuu myös joulun jälkeen. Kurssia vetää Srk:n työntekijä. TYÖLLISTYMINEN Tällä hetkellä ei talolla ole siirtymätyöpaikkaa. Viimeisin meni tauolle helmikuusta vuoden loppuun. Kelan edustaja on käynyt talolla selvittämässä työllistymisen mahdollisuuksia. Srk:sta kysytään mahdollisuutta saada st-paikka. Jäsenille tehdään kysely siitä, minkälaisia siirtymätöitä he toivovat. Johtajan vaihtuminen yllättäen keväällä on hidastanut mm. st-ohjelman kehittämistä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhden työntekijän työsuhde muutetaan puolipäiväiseksi. TILAT Kerran viikossa on koko talon siivouspäivä. Piha on hyvin hoidettu ja polttopuita tehty tulisijoja varten. Talossa on puulämmitteinen sauna ja leivinuuni. Pihalle on myös suunniteltu japanilaista puutarhapolkua. Pihan hoidosta ovat huolehtineet jäsenet, samoin talvella lumitöistä. Kulku alakerran portaikkoon on remontissa. Uusi ratkaisu on turvallisempi, kulku oli aiemmin keittiön kautta. Aloite tuli jäseniltä. Yksi pelastusharjoitus tehty ja toinen on tulossa. Palovaroittimet tarkistetaan kerran viikossa. Henkilökunnasta valitaan turvallisuusvastaava. TYÖPAINOTTEINEN PÄIVÄ Koko talolla on yhteiset työnjaot. Harkitaan ravintolayksikölle omaa työnjakoa esim. kahviossa. Työpainotteinen päivä on mahdollisesti seuraavan kehittämispäivän aihe. Tilastointiin osallistuu nyt enemmän jäseniä. Työtehtäviä voisi vielä enemmän jakaa eri jäsenten kesken. KOULUTUS Koulutustarpeita on kartoitettu. Tietoa koulutusmahdollisuuksista on talolla (Mirja Holappa edustaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoa). ATK-kurssi ja Hygieniapassikurssi järjestetään syksyllä 2014. Englannin ryhmä on toimii. TALON TOIMINTA Klubitalolla on pidetty avoimia ovia, mutta lisää markkinointia tarvitaan. Vaikuttavuustutkimuksen tulokset on raportoitu johtokunnalle. Jäsentyytyväisyyskysely tehdään 2 kertaa vuodessa (RAY:n suositus) Lokakuussa 2014 Kaakkois-Suomen klubitalot (4 taloa) aloittavat johtajien tapaamisella, tarkoituksena on klubitalojen kehittäminen. RAHOITUS, JOHTO JA HALLINTO Neuvoa-antavaa hallitusta ei ole perustettu. Johtoryhmässä on 6 jäsentä, jotka kaikki ovat sosiaali- ja terveysaloilta. Mukaan kaivataan muidenkin alojen edustajia. Ohjausryhmän jäsen Riitta Niskanen käy kerran kuukaudessa Klubikokouksissa. ONNEA: JOONAS P. KLO 13.00 ENGLANNIN OPISKELUA KLO 14.00 LEHTITIIMI
JOULUKUUN 19. PÄIVÄ, PERJANTAI Halloween bileet 31.10.2014 Kasvien keruuta ja tuotoksia PUUROJUHLA => TUO PAKETTI NIIN SAAT PAKETIN (3 ) => ARPAJAISET KLO 14.00 AHKERUUSKAHVIT
JOULUKUUN 20. PÄIVÄ, LAUANTAI JOULUVISAILU 1. Kinkusta tuli Suomessa yleinen jouluruoka a) 1950-luvulla b) 1930-luvulla c) 1910-luvulla 2. Vanhan kansan uskomusten mukaan runsas joulupöytä ennusti a) talolle vaurautta b) hyvää satovuotta seuraavaksi vuodeksi c) onnea uudelle vuodelle 3. Runsas juopottelukin kuului vanhan kansan jouluperinteisiin. Isännän kaatuminen humalassa ennusti kuitenkin a) Läheisen kuolemaa b) Katovuotta c) Lapsettomuuttta 4. Mikä seuraavista ei ollut yleinen joulun liharuoka 1800-luvulla a) nauta b) lammas c) riista 5. Rosollin juuret juontavat säätyläisten ruokapöytään. Mutta mihin päin Suomea? a) Lounais-Suomeen b) Karjalaan c) Lappiin 6. Milloin leivottiin vanhan kansan kylvökakko? a) Tuomaan päivänä b) Annan päivänä c) Lucian päivänä 7. Mitä joulun laatikkoruuista on kauimmin tehty valmisruokana? a) Maksalaatikko b) Perunalaatikko c) Lanttulaatikko 8. Vanhan kansan ennusmerkkien mukaan lusikan tai puukon putoaminen kädestä joulupöydässä merkitsi seuraavana vuonna a) sairautta b) tulipaloa c) kuolemaa 9. Mitä joulun maustetta on käytetty hampaiden valkaisemiseen muinaisessa Egyptissä? a) Kaardemummaa b) Kanelia c) Inkivääriä 10. Mikä seuraavista ei ole karjalainen jouluruoka? a) Piirakka b) Lipeäkala c) Karjalanpaisti ONNEA: MAURI T.
JOULUKUUN 21. PÄIVÄ, SUNNUNTAI Joulumyyjäisvalmistelua Suuret Kiitokset kaikille myyjäisiin osallistuneille! ONNEA: KARI H.
JOULUKUUN 22. PÄIVÄ, MAANANTAI Minun Jouluni Kun olin pieni, parasta oli matkustaminen jouluksi mummolaan äidin, isän ja pikku-veljen kanssa. Joulukuusi koristeltiin kyllä kotiinkin. Matka alkoi yleensä sen jälkeen, kun isä oli päässyt aamuvuorosta. Pakkasimme tavarat autoon ja matka alkoi. Oli sää mikä tahansa ajoimme Kuusankoskelta kohti Kerimäkeä. Matka meni sujuvasti laulellen ja kaikenlaisia loruja lukien ja autoja sekä valopylväitä laskien. Miten monta samanväristä autoa tuli vastaan tietyn ajan kuluessa tai muuta semmoista. Näin estettiin takapenkkiläisten riitely ja kinastelu. olin nimittäin aika kova kinastelemaan pikku-veljen kanssa silloin. päämääränä meillä oli ehtiä mummolaan kuuntelemaa joulurauhan julistus, mutta aina ei ehditty. Jouluna on muitakin liikenteessä; Turvallisuus ennen kaikkea! Noin matkan puoli välissä pidimme tauon, mikä oli suuri koho kohta. Joulupukkeja ja joulukuusia sekä ihania jouluvaloja näkyi matkan varrellakin. Mutta parasta odotettiin innolla, Mummolaan pääsyä. Odotin kovasti Mummoa ja ukkia, enoja ja tätiä, koska koko suku kokoontui sinne. Olisi taas kiva nähdä heitä niin ja tietysti Mosse-kissaa ja Vinkki-koiraa. Mummolaan tuli aivan mahtavat lumikinokset, kun eno linkosi traktorilla Joulupukille kulkutiet. Olimme odotettuja vieraita ja minullakin oli joka kerta mahdoton ikävä mummolan porukoita. Perille päästyämme isä lämmitti saunan sillä välin, kun mummo ja ukki olivat navetassa. Äiti ja tädit laittoivat jouluruoat sekä kattoivat pöydän. Ennen Joulupukin saapumista söimme jouluaterian kaikessa rauhassa. Ruoan jälkeen kävimme odottamaan joulupukkia. Se oli todella jännää. Joulupukki tuli mummolan tupaan kellot kilkattaen ja kopsuttaen keppiään ja kyseli, ovatko lapset olleet kilttejä. Pukki pyysi lapset apureikseen, koska ei itse osannut lukea. Niinpä minä vanhimpana sain useimmiten jakaa lahjoja. Mieluisimpia lahjoja tutkiskeltiin pitkälle iltaan ja sen jälkeen kävimme nukkumaan, vaikka millään ei olisi malttanut. Aamulla läksimme Kerimäen suureen puukirkkoon jumalanpalvelukseen. kirkkoon menimme niiden kyydeillä, ketkä joulun viettäjistä halusivat lähteä. Suuri puukirkko oli kylmä. Sitä ei lämmitetä talvella. Joululahjaksi saadut villasukat, lapaset ja pipot sekä muut pehmeät paketit olivat tervetulleita. Ne tulivat silloin tarpeeseen. Myös mummon lämpimät Shaalit olivat kysyttyjä. Kirkosta pois tulon jälkeen joimme kirkkokahvit. Tapaninpäivänä lähdimme ajelemaan kohti Kuusankoskea. Silloin, kun olin pieni, kaupat olivat auki aatonaattona klo 9-13 aatonaattona ja seuraavana arkipäivänä eli Tapaninpäivän jälkeisenä arkipäivänä klo 9-17. Silloin suuntasimme Sunbeamin keulamme kohti Kuusankoskea ja arki alkoi. kirjoitti Eräs joka omasta sängystä aamulla heräs KLO 13.00 KLUBIKOKOUS KLO 14.15 HYVINVOINTIRYHMÄ
JOULUKUUN 23. PÄIVÄ, TIISTAI REMONTOINTIA Keittiön läpi kulku ja miesten wc keskikerroksesta poistettiin. Entisen miesten wc:n kohdalta avattiin käynti alakertaan, jonne miesten wc siirtyi. Keittiön remontointi jatkuu vielä. KLO 14.30 ATK-koulutus, alkeet
JOULUKUUN 24. PÄIVÄ, KESKIVIIKKO JOULUAATTO JOULUSATU Jouluna joulupukki oli lähettänyt tiedustelutonttuja tiedustelemaan erääseen kaupunkiin, onko siellä kilttejä ihmisiä. Tontut saapuivat luhtitalon pihaan. Tämä näytty oivalta paikalta aloittaa jouluiset työt. Tontut jakaantuivat kukin omalle taholleen. Nipsutonttu saapui oven taakse, jossa asui pariskunta Läksy. Nipsu kuunteli salaisella teleskooppi kuuntelulaitteellaan, mitä pariskunnalla oli sydämellään. Nämä ikäihmiset olivat sydämellisiä ja edelleen toisiinsa rakastuneilta. He kuulostivat erittäin lämpöisiltä ihmisiltä. Tipsu - tonttu saapui oman kohteensa luokse. Hänkin otti käyttöönsä oman apuvälineensä ja kuunteli postilaatikon kautta, mitä Lemmetyisen oven takana olisi joulupukille kerrottavaa. Oven takaa kuului todella kovaa musiikin pauhua. Pikku- tontun korvia alkoi särkeä. Tämän oven takana käynti ja tiedon saanti oli todella nopea. Hipsu-tonttu hiipi tossuillaan ovensa taakse. Ovessa sukunimenä luki Veltto - Virtanen, siellä tuntui kuuluvan iloisten pikku-tossujen töminää. Salaisella laitteella Hipsu kuunteli, että tässä osoitteessa asui lapsi perhe. Tässä perheessä kuului asuvan kolme lasta, kaksi tyttöä ja yksi poika sekä vanhemmat. Jipsu - tonttukin saapui samoihin aikoihin kohteeseensa. Tämä oli vaikea kohde, Piira. Tässä meni aikaa pitkään. Täytyi pyytää kollegoita avuksi selvittämään, mitä tiedottamaan pääpaikalle Korvatunturille. Postiluukusta ei kuulunut oikein mitään. Pientä tuhinaa, muutama yskähdys, ilmassa leijui hieman tunkkainen tuoksu postiluukun kautta, siinä kaikki tiedon jyvä. Sangen mielenkiintoista. Näin vaikeaa kohdetta ei ole ollut montakaan tätä ennen. Yhdessä tontut tulivat siihen tulokseen, että asunnossa asui yksinäinen mies, joka vietti paljon aikaa yksinään. Tiedustelija tontut saivat tehtävänsä valmiiksi ja toimittivat tiedot valmiiksi Joulupukille Korvatunturille. Ongelma oli se, miten viestit ehtisivät ennen aattoa perille. Jouluaattona Joulupukki toimi parhaansa mukaan. Joka paikkaan Pukki ei ehdi. Hänen täytyi toimia jotenkin omaperäisesti. Jouluhan on salaperäistä, ihmeiden aikaa. Näin mainoksien aikaan mikään ei ole este Korvatunturin Joulupukille. Korvatunturilta lähetetään joka kotiin virkapostina punaisissa kuorissa, jotka ovat kultakirjaimilla kirjoitettu viestit. Tontut kuljettavat viestit perille, joten näin viestit saadaan varmasti toimitettua perille. Jouluaattoiltana, kun perheet viettävät joulujuhliaan, kuulivat he joulukellojen kilinää ja samassa postiluukun kilahtaessa höyhenenkevyesti leijuivat kultakirjaimiset kirjeet lattialle. Tämä tietysti herätti suurta ihmetystä ja huomion, joten kaikki kiirehtivät eteiseen ja huomasivat kyseiset kirjeet. Kaikki lukivat kirjeessä olevan viestin, jossa todettiin, että: Joulu On Salaperäistä Ihmeiden Aikaa, Siinä On Jotain Taikaa. Kiiruhda kerroksia alas varastoon, joululahjojen jakoon. Se kenties sulle hyvän mielen suo. Tontut olivat kuljettaneet Läksyn pariskunnan tavaransäilytys komeroon säkillisen villalankoja ja lämpötyynyn sekä tervehdyksen itse Joulupukilta. Kulkeminen alkoi tuntua jo hankalalta mutta mielenkiinto kuitenkin vei voiton. Lemmetyisen yksin asuva nuorikin meni innostuksesta soikeana kurkistelemaan, mitä ihmettä tämä voisi olla. Hänen varastokomerossaan oli Reiki -musiikkia ja rentoutuslevy, linnun laulua ja veden lorinaa, aika Cool juttu. Veltto-Virtasen perheen säilytyskomeroon olivat tontut tuoneet yhteisen ajan viettämistä varten pelejä kuten Blokus ja Yatsy. Aivan tavallisia pöytä pelejä - ettei totuus unohtuisi. Näiden lisäksi Joulupukki antoi lomamatkan koko perheelle luonto retken korvatunturin maisemiin kevättalvella laskettelemaan sekä tutustumaan Korvakorvatunturin jylhiin maisemiin. Tontut olivat kuljettaneet yksinäisen miehen säilytyskomeroon pehmoisen paketin, jossa oli kylpytakki, pyyhe sekä vuodeksi henkilökohtaiset hygieniatuotteet. Lisäksi mukana oli vuoden jokaiselle päivälle omat pikkuhousut ja sukat. Vaatteiden pesua varten pyykkivuorot oli varattu kaksi kertaa viikossa Luhtitalon pyykkitupaan tarpeen mukaan. Lisäksi extrana Joulupukki laittoi mukaan vielä kylpylä viikonlopun, jossa mies laitetaan uuteen kuosiin ja toivottavasti myös täydellinen muodon muutos tapahtuu vaatetuksen suhteen. Näin Joulupukki oli suunnitellut, mutta sitä Joulupukki ei paljastanut lahjassaan. Loppujen lopuksi kaikki lähtee omasta mielestä niin joulumieli kuin elämänmuutoskin. Hyvää Joulua Ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille Sanna LINNAKLUBI AUKI KLO 10.00 14.00 KLO 12.00 JOULURAUHANJULISTUS JONKA JÄLKEEN JOULUATERIA ONNEA: JARI P.
ONNEA: 25.12 SIRPA A. 28.12 MATTI N. HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE