KIRJALLINEN KYSYMYS 202/2004 vp Perhepäivähoitajien verokohtelu Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitajat tekevät arvokasta työtä suomalaisten lasten kasvatuksen ja hyvinvoinnin eteen. Perhepäivähoitajien ammatin vaatimukset ovat samaa tasoa kuin päiväkodissa, mutta perhepäivähoitoon liittyy monia ammatinharjoittajan kannalta epäoikeudenmukaisia elementtejä, kuten esimerkiksi hoitokulukorvauksen laskeminen verotettaviin tuloihin. Perhepäivähoitajan hoitokulukorvaus ei ole perhepäivähoitajan palkkaa vaan perhepäivähoitajan käsien kautta kulkevaa rahaa perhepäivähoidossa olevien lasten kulutukseen. Näihin kuluihin sisältyvät lapsille tarjottavan ruoan kustannukset, sähkö, vesi, wc-paperi, askartelumateriaalit, lelut, puhelin sekä kodin kuluminen. Nykyinen perhepäivähoitajien verotuskohtelu tarkoittaa siis sitä, että perhepäivähoitaja maksaa osan työnteosta aiheutuvista kuluista omasta pussistaan. Se lienee sekä epäoikeudenmukaista että lainvastaista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen perhepäivähoitajien hoitokulukorvauksen verotettavan ansiotulon piiristä? Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2004 Petri Salo /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 202/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen perhepäivähoitajien hoitokulukorvauksen verotettavan ansiotulon piiristä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kunnallisille perhepäivähoitajille maksetaan erillistä kulukorvausta, jonka tarkoituksena on kattaa hoitolapsista aiheutuneet lisääntyneet elantokustannukset. Korvaus perustuu kuntasektorilla tehtyihin varsin seikkaperäisiin selvityksiin hoitolapsista keskimäärin aiheutuvista kuluista. Verovelvolliselle maksettavat kustannusten korvaukset luetaan verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi, mutta hän voi vähentää kulut verotuksessaan todellisten kulujen mukaan. Verotustyön helpottamiseksi ja verotuskäytännön yhtenäistämiseksi kuntasektorin tekemiä selvityksiä on käytetty hyväksi verotuksessa myönnettäessä tulonhankkimismenoista vähennystä perhepäivähoitajille. Perhepäivähoitajille onkin verotuksessa myönnetty korvausten suuruinen vähennys ilman selvitystä hänelle aiheutuneista todellisista kuluista. Kustannukset voidaan verotuksessa vähentää kulukorvauksia suurempinakin, mutta se edellyttää todellisten kustannusten selvittämistä. Jos kustannusten korvaukset säädettäisiin verovapaiksi, kustannusten korvausten saajat olisivat kaikille myönnettävän tulonhankkimisvähennyksen vuoksi paremmassa asemassa kuin sellaiset palkansaajat, jotka vastaavat tulonhankkimiskuluista itse ja vähentävät ne vasta lopullisessa verotuksessa. Lisäksi verovapaa kustannusten korvaus merkitsisi, ettei verottaja voisi enää arvioida kustannusten todellista määrää. Tämä voisi taas merkitä mahdollisuutta maksaa ylisuuria kustannusten korvauksia. Pelkästään perhepäivähoitajille maksettavan kulukorvauksen säätäminen verovapaaksi olisi lisäksi ongelmallinen verovelvollisten tasapuolisen kohtelun kannalta. Valtioneuvosto antoi lokakuussa 2003 periaatepäätöksen sosiaalialan tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätös toimeenpannaan sosiaalialan kehittämishankkeena vuosina 2003 2007. Hanketta johtaa sosiaalialan ja terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisen johtoryhmä. Sosiaalialan kehittämishankkeesta on tehty toimeenpanosuunnitelma, jossa on esitetty sosiaalialan uudistamisen tavoite ja periaatteet, hankkeiden organisointi sekä keskeiset periaatepäätöstä toteuttavat hankkeet. Toimeenpanosuunnitelmassa olevan varhaiskasvatuksen kehittämistä ja vanhempien osallisuuden vahvistamista koskevan hankkeen yhtenä tavoitteena on perhepäivähoidon aseman turvaaminen yhtenä varhaiskasvatuksen muotona. Hankkeen puitteissa perhepäivähoidon ohjauksen toimintamalleja kehitetään ja hyödynnetään valtakunnallisesti. Samoin perhepäivähoitajien työolosuhteita kehitetään ja selvitetään perhepäivähoitajien kulukorvauksiin liittyviä ratkaisuvaihtoehtoja. Perhepäivähoidon kustannuksia selvittämään on lisäksi perustettu erillinen työryhmä. Työryhmän tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin tällä hetkellä maksettavat kustannusten korvaukset vastaavat perhepäivähoitajalle aiheutuneita lisääntyneitä elantokuluja. Selvitystyö tapahtuu Kuntaliiton, kunnallisen työmarkkinalaitoksen, 2
Ministerin vastaus KK 202/2004 vp Petri Salo /kok Kunta-alan ammattiliiton sekä Verohallituksen yhteistyönä. Tältä osin selvitys pyritään saamaan viimeistään syksyyn mennessä valmiiksi. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2004 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 202/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Petri Salo /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att undanta familjedagvårdares vårdkostnadsersättning från beskattningsbar förvärvsinkomst? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Till kommunala familjedagvårdare betalas en särskild kostnadsersättning som ska täcka de ökade kostnaderna för uppehälle för barn i dagvård. Ersättningen grundar sig på mycket noggranna utredningar i kommunsektorn om de genomsnittliga kostnaderna för dagvårdsbarn. Kostnadsersättningarna till den skattskyldiga räknas som skattepliktiga inkomster för den skattskyldiga, men hon kan göra avdrag i beskattningen enligt de verkliga kostnaderna. För att förenkla beskattningen och samordna beskattningspraxis har kommunsektorns utredningar utnyttjats för att bevilja familjedagvårdare avdrag för utgifter för inkomstens förvärvande i beskattningen. I själva verket har familjedagvårdare i beskattningen fått ett avdrag av samma storlek som ersättningarna, utan utredning av de verkliga kostnaderna. Kostnaderna kan dras av också till ett större belopp än kostnadsersättningarna, men det förutsätter utredning av de verkliga kostnaderna. Om kostnadsersättningarna gjordes skattefria genom lag skulle det betyda att de som får kostnadsersättning på grund av det avdrag för kostnader för inkomstens förvärvande som beviljas alla behandlas mildare än löntagare som själva svarar för sina kostnader för inkomstens förvärvande och drar av dem först i den slutgiltiga beskattningen. Dessutom betyder skattefria kostnadsersättningar att skattemyndigheten inte längre kan uppskatta de verkliga kostnaderna. Detta kunde i sin tur betyda att kostnadsersättningar betalas ut till ett för stort belopp. Därtill vore det problematiskt med tanke på likabehandlingen av de skattskyldiga om kostnadsersättningen till familjedagvårdare gjordes skattefri. Statsrådet utfärdade i oktober 2003 ett principbeslut om tryggande av framtiden inom det sociala området. Principbeslutet verkställs som ett projekt för utveckling av det sociala området 2003 2007. Projektet leds av en ledningsgrupp för tryggande av det sociala området och hälsooch sjukvården i framtiden. För projektet för utveckling av det sociala området har en genomförandeplan upprättats som presenterar mål och principer för utveckling av det sociala området, projektorganisationen och de viktigaste projekten för att genomföra principbeslutet. Enligt genomförandeplanen har projektet en utveckling av den förskolepedagogiska verksamheten och ett djupare föräldraengagemang som mål. Inom ramen för projektet ska modeller för styrning av familjedagvården tas fram och nyttiggöras i hela landet. Samtidigt ska familjedagvårdarnas arbetsvillkor förbättras och alternativa lösningar på familjedagvårdarnas kostnadsersättningar utredas. En särskild arbetsgrupp har dessutom tillsatts för att utreda kostnaderna för familjedagvården. Gruppen ska se på hur väl de kostnadsersättningar som nu betalas ut svarar mot familjedagvårdarnas ökade kostnader för uppehälle. Utredningen utförs i samarbete mellan Kommunförbundet, kommunala arbetsmarknadsverket, Kommun- 4
Ministerns svar KK 202/2004 vp Petri Salo /kok branschens fackförbund och Skattestyrelsen. Meningen är att utredningen ska vara klar senast i september. Helsingfors den 30 mars 2004 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5