Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Samankaltaiset tiedostot
Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Miten kalatie saadaan aikaiseksi?

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kansallinen kalatiestrategia katkaistujen ekologisten yhteyksien luojana

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Talkookunnostusten suunnittelu ja toteutus - Virtavesien kunnostus kurssi

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

VYYHTI -verkoston 5. tapaaminen

UUSI KALASTUSLAKI toimeenpanon periaatteet ja linjaukset. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

Kuulemistilaisuus Pello

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2018

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Jokitalkkari hanke

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Ajankohtaista Metsähallituksen kalaasioissa. saalistiedon keräämisestä

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Purokummit - pienten virtavesien ja vaelluskalojen seuranta kansalaishavainnoinnin keinoin

Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi. Esimerkki: Loimijoen valuma-alueen vesiyhteistyö

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Y H D I S T Y S T E N J A Y R I T Y S T E N Y H T E I S T Y Ö

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

Eurooppalaista kunnostusyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Sisävesi LIFE IP -diat

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Sateenvarjo III

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari Parainen. Janne Tolonen

Lapin vesistökunnostushanke VESKU OSUUSKUNTA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Vesistökunnostustoimintaa Varsinais-Suomessa Turku Janne Tolonen

Lakinäkökulmaa kalastuksen järjestämiseen

Uusi kalastusasetus ohjaa KESTÄVÄÄN kalastukseen Vuoksen vesistöalueella

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

KALASTUSLAIN TOIMEENPANO miten hoidamme kalakantamme kuntoon

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

EKOenergian rahoitushakemus KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUEEN VAPAAT VESIREITIT-HANKE VUOSINA 2017 JA Kirjenumero 1115/16

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Maarianvaaran osakaskunta

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu


Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu

Transkriptio:

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta 2016 Patokatoyhteistyöllä kohti nousuesteettömiä uomia

Turhien vaellusesteiden poistoon liittyvän projektin tausta ja tarve Suomen virtavesiä on hyödynnetty surutta vesivoiman, teollisuuden ja maatalouden tarpeisiin. Tämän seurauksena luonnonvaraiset vaelluskalakannat ovat hävinneet lähes koko maasta. Rakennetut vaellusesteet, kuten padot, katkaisevat kalojen elinkierron estämällä pääsyn esimerkiksi kutu- tai poikasalueille, mikä on johtanut luontaisen lisääntymisen loppumiseen. Suomessa on tehty mittavia virtavesienkunnostuksia ja kalastuksen säätelyä on tiukennettu, mutta toimenpiteiden vaikutus jää vähäiseksi mikäli kalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen. Vaelluskalakantojen palauttamisella on myös huomattavia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä. WWF haastatteli ELY- keskusten virkamiehiä alueittensa keskeisistä vaellusesteistä. Haastatteluissa nousi esiin satoja kohteita ja lisätarve patojen poistamiseen liittyvälle toiminnalle. Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja vaelluskaloja ovat mm. lohi ja järvilohi, taimen, ankerias ja vaellussiika. Vaellusesteiden poistosta hyötyvät myös simpukat ja ravut. 7.6.2017

Petteri Ha rahoitus ja kesto - Kaksivuotinen hanke, työ jatkuu kuitenkin hankkeen jälkeen - Rahoittajana EMKR ja Varsinais-Suomen ELY - Lisää vaikuttavuutta kasvattamalla omarahoitusosuutta mm. yritysyhteistyön ja yhteistyösopimusten avulla - Myös FRESHABIT!

Petteri Hautamaa Tavoitteet - Lisätä tietoisuutta kalojen vaellusta ja luonnollista elinkiertoa haittaavista turhista vaellusesteistä - Käynnistää työ käyttötarkoitusta vailla olevien vaellusesteiden poistamiseksi esimerkkikohteissa - Tarjota apua ja ohjeistusta vaellusesteiden poistamiseen tähtäävässä työssä - Aktivoida, sitouttaa ja auttaa paikallistasojen toimijoita vaellusesteiden poistossa

Petteri Hautamaa Toimenpiteet 1. Avustava karttatyökalu ja toimintaohje a) Taustatyö b) Kartan sisältö c) Toimintaohjeen laatiminen 2. Paikallisten aktivointi 3. Yhteistyöverkoston muodostaminen 4. Patojen ja vaellusesteiden poisto 5. Viestiminen

Petteri Hautamaa Toimenpiteet 1. Avustava karttatyökalu ja toimintaohje 2. Paikallisten aktivointi a) Neuvonta ja aktivointi b) Paikallistilaisuudet- ja tapaamiset c) Tulevaisuuden paikallistoiminta 3. Yhteistyöverkoston muodostaminen 4. Patojen ja vaellusesteiden poisto 5. Viestiminen

Petteri Hautamaa Toimenpiteet 1. Avustava karttatyökalu ja toimintaohje 2. Paikallisten aktivointi 3. Yhteistyöverkoston muodostaminen a) Yhteistyöverkoston kokoaminen b) Yritysyhteistyön käynnistäminen c) Vaikuttaminen sidosryhmissä 4. Patojen ja vaellusesteiden poisto 5. Viestiminen

Toimenpiteet 1. Avustava karttatyökalu ja toimintaohje 2. Paikallisten aktivointi 3. Yhteistyöverkoston muodostaminen 4. Patojen ja vaellusesteiden poisto a) Poistettavien nousuesteiden valinta- ja suunnittelu b) Nousuesteiden poisto 5. Viestiminen

Petteri Hautamaa Toimenpiteet ja tulokset 1. Avustava karttatyökalu ja toimintaohje 2. Paikallisten aktivointi 3. Yhteistyöverkoston muodostaminen 4. Patojen ja vaellusesteiden poisto 5. Viestiminen a)yleinen tietoisuuden lisääminen b) Kohderyhmille viestiminen c) Kansainvälinen toiminta d) Hankkeen hyötyjen monistaminen

Patokato Hankkeen kuulumisia - Hankkeen alkupuoliskolla keskitytty taustatyöhön ja verkostoitumiseen sekä kohteiden kartoittamiseen - Yritysyhteistyön käynnistäminen - Syken mobiiliapplikaation pilotointi - Kohteiden kartoitus ja maanomistajien + yhteistyötahojen tapaaminen - Nettisivut tekeillä (julkaisu (kesä/heinäkuu) - Ensimmäiset kunnostukset elo-syyskuussa, myös viestintätoimet aktivoituu! - Sähkökoekalastukset, kutukävelyt ja livekamera - Talvella keskitytään vapaa-ajan kalastajiin, maanomistajiin ja metsäsektoriin

Ingarsilanjoki

Petteri Hautamaa yhteenveto - Erinäisiä hankkeita ja toimijoita teeman ympärillä nyt paljon, oltava tarkkana, että toimet toisiaan vahvistavia ei päällekkäisiä - Esimerkiksi. Kartta-applikaatio ja toimintaohje - Kentällä kunnostusten yhdistäminen - Vaikka hanke nyt kaksivuotinen, työtä tehdään pitkään - Myös seuranta! - Uusien kohteiden lisäksi tärkeää huolehtia olemassa olevien säilymisestä

Kiitos! Petteri Hautamaa