Infektiotautien ehkäisy hygieniaohjeistus päiväkodeille, ryhmäperhepäiväkodeille, kotiperhepäivähoitoon ja perhepuistoihin. 26.3.2012
Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Infektiotautien tarttuminen... 4 3 Infektiotautien torjuntaohjeet... 5 3.1 Käsihygienia... 5 3.2 Nenän niistäminen... 6 3.3 Vuodevaatteiden vaihto... 6 3.4 Vaipanvaihto... 7 4 Lapsen WC:ssä käynti... 7 4.1 Pottaikäiset... 7 4.2 WC- istuimen käytön harjoitteluvaihe... 7 4.3 Yksin WC:ssä kävijät... 7 5 Tutti... 8 6 Sapere-lapsen ruokakasvatus eri aistien kautta... 8 7 Hampaiden harjaus vuorohoidossa... 8 8 Arkikäytännöt ja hygienia... 8 8.1 Arkikäytännöissä tulee huomioida seuraavat hygienianäkökohdat... 8 8.2 Hajusteiden käyttö... 9 9 Ruokahuolto ja siivous... 9 Liitteet Lähteet Piirrokset copyright Iida Iivonen, Lotta Haapaniemi ja Nelli Hämäläinen Kirkonseudun päiväkodin esiopetusryhmä Valkeala-talosta 2
Yleistä Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää lapsen tasapainoista kehitystä ja tukea perheitä kasvatustyössä. On havaittu, että päiväkotilapset sairastavat noin kaksi kertaa enemmän kuin kotona hoidettavat lapset, erityisesti alle kolmevuotiaana. Tavallisimpia ovat ylähengitystieinfektiot (esim. nuhakuume). Usein toistuva sairastelu vähentää lapsen viihtymistä ja jaksamista varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen infektioriskit eivät ilmene pelkästään lasten sairasteluna ja siitä lapsille aiheutuvana haittana. Alle kouluikäisten lasten runsas sairastelu lisää myös terveydenhoitokuluja sekä vanhempien työstä poissaoloja. Infektioiden vuoksi ei ole syytä vähentää kontaktia lapsiin ja esim. hellyyden osoituksia. Henkilökohtaisesta hygieniasta, käsien pesusta ja muista hygienian käytänteistä huolehtiminen on erityisen tärkeää lasten päivähoidon kohdalla, sillä sen avulla lasten sairastavuutta on mahdollisuus vähentää huomattavasti. Suun terveydestä huolehtiminen on lapsuusiässä erityisen tärkeää, koska silloin lapsi omaksuu varhain tavan harjata hampaita. Vastuu tästä on vanhemmilla ja perheillä. Varhaiskasvatuksessa toteutettavan hygienian tehostamisen kautta voidaan vähentää lasten sairastavuutta ja samalla parantaa hoidon laatua. Tärkeää tartuntojen ehkäisyssä on myös tiedottaminen. Varsinkin jos lapsilla todetaan helposti tarttuva infektio, tiedotetaan asiasta välittömästi muille vanhemmille, jotta he osaavat seurata mahdollista oireiden ilmaantumista ja tarvittaessa aloittaa hoidon nopeasti. Lapsiryhmän koko on tärkein yksittäinen infektioiden esiintymiseen vaikuttava tekijä. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat yksikön koko, niiden perheiden lukumäärä, joista lapsia tulee sekä ruuan jakoon osallistuvien henkilöiden lukumäärä. Lapsen infektioherkkyys on kuitenkin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat merkittävästi myös monet päivähoidon ulkopuoliset tekijät. Yksittäisistä hygieniatasoon vaikuttavaista toimenpiteistä ehdottomasti tärkein on käsien pesu. Käsienpesu tulee suorittaa ehdottomasti aina WC- käynnin jälkeen, WC:ssä avustamisen jälkeen sekä ennen ruokailua. Kotona ja varhaiskasvatuksessa opituilla hygieniakäytännöillä on suuri merkitys lapsen terveydelle ja terveenä pysymiselle niin varhaiskasvatusiässä kuin myöhemmässäkin elämässä. Hygieniarutiinien teho sairauksien ehkäisyssä paranee, jos samoja periaatteita noudatetaan sekä varhaiskasvatuksessa että kotona. Infektioriskien vähentämiseksi ja hygienian lisäämiseksi tarkoitettuja työtapoja ja toimenpiteitä tulee noudattaa johdonmukaisesti ja säännöllisesti jokaisen lapsen kohdalla huolimatta infektiotilanteesta. Infektioiden vähentäminen päivähoidossa, Sosiaali- ja terveysministeriö 2005. 3
1 Infektiotautien tarttuminen Tartunnasta puhutaan silloin, kun ihmisen elimistö joutuu tekemisiin sille haitallisen mikrobin kanssa. Haitallisen mikrobin on päästävä alttiin henkilön limakalvoille, esim. silmään, nenään tai suuhun, jotta tauti voi tarttua. Taudin tarttuminen ei välttämättä merkitse sairastumista, sillä ihminen voi toimia taudin kantajana sairastumatta itse. Monet taudit tarttuvat erityisen herkästi juuri ennen sairauden tyypillisten oireiden puhkeamista. Tästä syystä oireisten lasten eristäminen ei täysin estä sairauden tarttumista ja leviämistä. Sairastuneen lapsen sisaren hoitoon tuomiselle ei ole estettä, mikäli kyseisellä lapsella ei ole sairauden oireita. Varhaiskasvatuksessa läheiset kontaktit edistävät mikrobien tarttumista lapsesta toiseen. Yhteiset esineet ja lelut voivat toimia infektioiden levittäjinä. Mikrobien välittyminen voi tapahtua esim. kätellessä tai käsien välittämänä erilaisista pinnoista, kuten ovenkahvoista tai leluista. Myös suora tai epäsuora sylkikontakti, esim. saman lusikan tai tutin käyttö, levittävät mikrobeja. Kosketustartunnan tärkein välittäjä ovat kädet, sillä ne koskettelevat jatkuvasti ympäristömme eri kohteita esim. ovenkahvoja ja toisia ihmisiä. Suurin osa infektioiden aiheuittajista elää huonosti ihmiselimistön ulkopuolella ja tarttuakseen henkilöstä toiseen ne vaativat hyvin läheisen kosketuksen. Lasten välisissä kontakteissa infektioiden siirtyminen tapahtuu herkemmin kuin aikuisen ja lapsen välisessä kontaktissa. Alle 3- vuotiaat lapset ovat erityisen alttiita infektioille, mistä syystä heidät pitäisi hoitaa mahdollisimman pienessä ryhmässä ja kiinnittää erityisesti huomiota hygieniakäytäntöihin. Oulussa tehdyn tutkimuksen mukaan alle 3-vuotiaiden infektiosairaudet vähenivät 16 %:lla ja 14 %:lla vanhemmilla lapsilla, kun päiväkodissa parannettiin hygieniatasoa. Käsien pesua tehostettiin, käytettiin käsihuuhteita sekä aikuisilla että lapsilla, vaihdettiin kangaspyyhkeet kertakäyttöpyyhkeisiin, tehostettiin päiväkodin siivousta ja lelujen pesua ja niiden kierrätystä. Yksi aikuinen jakoi ruuan ja hampaidenpesu lopetettiin päiväkodissa. Vaipat vaihdettiin vain tietyssä, sille varatussa paikassa, joka puhdistettiin joka käytön jälkeen. Vanhempien poissaolot työstä vähenivät 24 %:lla. Henkilökunnan infektiot vähenivät myös huomattavasti. Infektioiden vähentäminen päivähoidossa, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005 4
2 Infektiotautien torjuntaohjeet 2.1 Käsihygienia Lasten hoitoon osallistuvan henkilökunnan käsihygienian toteutuminen on yksi merkittävä yksittäinen tekijä tartuntojen katkaisemisessa. Lasten käsien pesua voi tehostaa sekä lisäämällä pesukertoja sekä kiinnittämällä huomiota käsienpesutapaan. Käsienpesu tekniikka - käytä tyhjiöpakkaukseen pakattua ihonpesuainetta ja juoksevaa vettä - hankaa käsiä joka puolelta niitä pestäessä - huuhtele kädet hyvin, jätä vesi juoksemaan - kuivaa kädet paperiseen kertakäyttöpyyhkeeseen - sulje hana paperipyyhkeen avulla - tarvittaessa käytä vielä käsihuuhdetta, jossa on ihoa hoitavaa rasvaa - hiero käsiohuudetta käsiin, sormiin ja sormenpäihin (kämmentä vasten) Henkilökunta - pese kädet töihin tullessa - lapsen vaipanvaihdon, nenän pyyhkimisen ja eritteiden siivoamisen jälkeen - WC- käynnin jälkeen - käsikorut heikentävät käsihygieniaa ja siksi lasten hoitotyötä tekevä henkilöstö poistaa käsikorut työpäivän ajaksi - huolehdi, etteivät sormien kynnet ole liian pitkät; kynsien alle kerääntyy likaa eikä tavanomainen käsien pesu ja desinfektio poista sitä. Sama koskee rakenne- ja geelikynsiä. Ne heikentävät käsihygieniaa, sillä niiden alle kerääntyy likaa ja mikrobeja. Kynsilakan tulee olla ehytpintainen. 5
Kertakäyttöisiä suojakäsineitä tulee käyttää eritetahrojen (oksennus, veri) puhdistuksen yhteydessä. Suojakäsineiden käyttöä suositellaan aina pyllynpesun yhteydessä. Suojakäsineiden käytön jälkeen kädet pestään ja käytetään tarvittaessa käsihuuhdetta. Ulkoa sisään tultaessa kaikki pesevät kädet. Epidemia-aikana annetaan käsihuuhteen käytöstä tarkemmat ohjeet. Lapset - pesevät kädet varhaiskasvatukseen tullessa - ennen ruokailua - WC- käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen - jos lapsi on leikkinyt sairaan lapsen kanssa - lasten sormusten, käsikorujen ja kellojen käyttö ei ole suotavaa lapsen oman käsihygienian takaamiseksi 2.2 Nenän niistäminen Niistäessä on huolehdittava, että nenäliina suojaa niistäjän käden. Pienten lasten nenän niistää hoitaja, joka pesee kädet välittömästi niistämisen jälkeen. Mikäli kädet eivät ole eritteiset, käytetään desinfioivaa käsihuuhdetta käsien vesipesun sijaan. Lapsen niistäessä itse nenänsä, häntä ohjataan pesemään kädet välittömästi niistämisen jälkeen. 2.3 Vuodevaatteiden vaihto Lakanat vaihdetaan kerran kuukaudessa ja aina tarpeen tullen. Tyynyliinat vaihdetaan kahden viikon välein ja tarvittaessa myös useammin. 6
2.4 Vaipanvaihto Vaipanvaihtoa varten tulisi olla oma erillinen paikkansa ja erillinen taso. Mikäli sitä ei voida järjestää, vaipanvaihtopaikalle levitetään aina ennen vaipanvaihtoa tarkoitukseen varattu alusta. Alustan on oltava sellaista materiaalia, joka ei ime kosteutta ja kestää hyvin puhdistusta. Vaippaa vaihdettaessa käytetään kertakäyttöistä paperiliinaa, joka vaihdetaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Vaipanvaihtopaikassa on oltava kannellinen roska-astia, jossa on muovipussi käytettyjä vaippoja varten. Vaippa pitää vaihtaa mahdollisimman lähellä vesipistettä. Tavoitteena on, että pyllyn ja potan pesuallasta ei käytetä käsien ja kasvojen pesuun. Vaipanvaihdossa henkilökunta käyttää kertakäyttöesiliinaa. Myös lapsen kädet pestään vaipanvaihdon jälkeen. 3 Lapsen WC:ssä käynti 3.1 Pottaikäiset Lapsi käy WC:ssä aina aikuisen valvonnassa. Potta tyhjennetään aina WC - altaaseen ja allas ja potta huuhdellaan välittömästi jokaisen lapsen jälkeen. Potan huuhtelua ja pyllyn pesua varten tulee varata oma pesuallas, mikäli se on mahdollista. Tällöin riittää altaan puhdistukseen huuhtelu käyttökertojen välillä sekä peruspesu päivittäin. Lapsen kädet pestään ja kuivataan hyvin potalla käynnin jälkeen. Hoitohenkilökunta pesee ja kuivaa kädet hyvin potan tyhjennyksen, pesun sekä mahdollisen altaan pesun jälkeen. Käsiin hierotaan käsihuuhdetta. 3.2 WC- istuimen käytön harjoitteluvaihe Hoitaja pyyhkii tai tarkistaa lapsen oman pyyhkimisen. Kädet pestään ja kuivataan. Käsihygienian kannalta keskeinen toimintajärjestys ja tapa opetetaan lapselle: paperia käyttänyt käsi ei kosketa WC- nuppiin, hanaan tai saippua-annostelijaan, WC- allas tyhjennetään ennen käsien pesua. Aikuinen tarkistaa WC- istuimen puhtauden ja tarvittaessa istuin puhdistetaan puhdistusaineliuoksella. Lopuksi hoitohenkilökunta pesee ja kuivaa kädet hyvin ja käyttää käsihuuhdetta. 3.3 Omatoimiset WC:ssä kävijät Useita lapsia ei päästetä samanaikaisesti WC:hen jos vain mahdollista. WC- altaan tyhjentämisen jälkeen lapsen pitää pestä ja kuivata kädet hyvin. Aikuisen tehtävä on puhdistaa WC- istuin. WC- istuin puhdistetaan tarvittaessa useaan kertaan päivän aikana. 7
4 Tutti Tutin käytöstä olisi hyvä päästä eroon mahdollisimman varhain, sillä sen käyttö lisää korvatulehdusten ja purentavirheiden riskiä. Tutin käyttö pitäisi päivähoidossa rajoittaa päiväuniin ja lohdutustilanteisiin. Tutit tulee olla merkitty selkeästi, etteivät ne pääse vaihtumaan. Tuttien puhdistaminen päivittäin on vanhempien vastuulla. Lapsella tulee olla puhdas varatutti lapsen lokerossa. 5 Sapere menetelmä lapsen ravitsemuskasvatuksessa Sapere-toiminnasta on annettu varhaiskasvatusyksiköihin oma ohjeistus liittyen hygieniaan. 6 Hampaiden harjaus vuorohoidossa Lapsen hampaiden pesu on vanhempien vastuulla. Ilta- ja yöhoidossa olevien lasten hampaiden harjauksesta vastaa päivähoitohenkilöstö. Katso erillinen ohje liitteenä. Hammasharja huuhdellaan pesun jälkeen ja jokaisen lapsen hammasharja säilytetään henkilökohtaisessa hammasmukissa harjapää ylöspäin. Jokaisen ruokailun jälkeen annetaan lapselle ksylitoli purukumi tai pastilli. 7 Arkikäytännöt ja hygienia 7.1 Arkikäytännöissä tulee huomioida seuraavat hygienianäkökohdat - leluhankinnoissa huomioidaan lelujen puhdistettavuus - vesipesun kestävät lelut, joita lapset laittavat suuhunsa, tulee pestä päivittäin esim. tiskikoneessa - leluja, jotka eivät kestä vesipesua, tulisi kierrättää siten että ne olisivat pois käytöstä kahden viikon ajan, jotta ne kuivuisivat perusteellisesti. - lapsilla, jotka lepäävät patjoilla, tulisi olla oma henkilökohtainen tyynyliina ja lakana, jotka säilyttää siten omassa nimikoidussa pussissa 8
- lasten omien unilelujen puhtaudesta huolehtivat vanhemmat; unilelut tulee puhdistaa ennen hoitopaikkaan tuomista sekä kotiin vietäessä - ruuan jakamisen tulisi suorittaa yksi aikuinen - päivähoidossa olevat isommat lapset voivat ottaa itse ruuan aikuisen valvonnassa, kun lapsen käsihygieniasta on huolehdittu; poikkeuksena mm. nuhaiset ja yskäiset lapset paitsi epidemiatilanteessa aikuinen annostelee kaikkien lasten ruuat 7.2 Hajusteiden käyttö Hajusteiden käyttöä varhaiskasvatustyössä pyritään välttämään mahdollisimman pitkälle. 8 Ruokahuolto ja siivous Ruokahuollon osalta ruuan jakeluun ja valmistukseen liittyvät ohjeet on kirjattu omavalvontaohjeistukseen, joka päivitetään vuosittain. Omavalvontaohjeistuksen hyväksyy terveystarkastaja. Päivähoitotyöntekijöiden ja puhtauspalveluiden työntekijöiden tekemässä siivouksessa noudatetaan palvelusopimuksessa ja palvelukuvauksessa sovittuja siivousohjeita. Epidemiatilanteessa lisäsiivouksen järjestämisestä vastaa yksikön esimies. 9
LIITTEET 1. Hampaiden harjaus vuorohoidossa 2. Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit LÄHTEET Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2005:28 Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa Viite: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta, Suomen kuntaliitto 6. painos/2010 26.4.2012 Kouvolan kaupunki Varhaiskasvatus Terveyspalvelut, infektioiden ja tartuntatautien torjuntayksikkö 10
LIITE 1 11
LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo Nuhakuume 1-3 vrk Nuha, yskä, kuume, mahdollisesti kurkkukipu, väsymys Oireiden mukainen hoito Lääkityksen tarpeellisuudesta neuvoteltava lääkärin kanssa Käsien huolellinen pesu, yskimis- ja niistämishygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen ja/tai kun yskä ja nuha eivät vaikeuta selvästi lapsen oloa Influenssa 2-3 vrk Nopeasti nouseva (korkea) kuume, lihaskivat, päänsärky, kurkkukipu, kuiva yskä, tukkoisuus nuha, lapsilla myös maha- ja suolisto-oireet Oireiden mukainen hoito, Lääkäriin oireiden vaikeutuessa ja pitkittyessä (mm. lapsen kuume ei lääkkeestä huolimatta laske) Rokotus Käsihygienia, yskimisja niistämishygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen ja kun yskä ja nuha eivät vaikeuta lapsen oloa Hinkuyskä 7-21 vrk Yskä, joka viikon kuluttua esiintyy puuskittaisena yskänä( tikahduttavana yskänä). Hinkukohtauksia erityisesti öisin, voi liittyä limaoksentelua. Osittain rokotetuilla oireet saattavat esiintyä epämääräisinä Lääkärin määräämä antibioottihoito. Rokotus alle 2- vuotiaille; rokotusohjelman mukaisesti 4 PDT pistosta Käsihygienia, yskimisja niistämishygienia 5 vrk antibioottihoidon aloittamisesta. Jos taudin toteamishetkellä yskää on jatkunut yli 2 vk., ei eristämistarvetta enää ole Nielutulehdu s eli angiina 2-5 vrk Nielukipu voimakas kipu erityisesti nieltäessä, kuume, mahdollisesti vaaleat peitteet nielurisoissa Oireiden mukainen hoito, Lääkärin määräämä antibioottihoito bakteerin aiheuttamassa nielutulehduksessa Käsihygienia Bakteerin aiheuttamissa tulehduksissa 3vrk antibioottihoidon aloittamisen jälkeen ja kun lapsella ei 12
LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo kuumetta Silmätulehdus - Silmien punoitus, rähmiminen, turvotus Mikäli oireet pitkittyvät ja voimistuvat, yhteys lääkäriin lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia Yleensä ei eristämistarvetta, riippuu oireista ja lääkärin arviosta Ripuli/ Oksennustau ti Riippuu taudin aiheuttajasta Löysät ulosteet/ripuli, pahoinvointi, vatsakipu, ilmavaivat, kipua nivelissä/ raajoissa, päänsärky, oksentelu - oireet voivat vaihdella lievästä rajuihin oireisiin Oireiden mukainen hoito. Nesteytyksestä huolehtiminen, lepo. Oireiden pitkittyessä yhteys lääkäriin eri tyisesti pienten lasten kohdalla Käsihygienia, erityisesti ruoan käsittelyssä ja WC-käyntien yhteydessä 2 oireetonta päivää Herpes - Huulissa, sierainaukolla,suussa tai kasvojen iholla ensimmäinen oire kutina, kirvely, pistely, punoitus Tuntien kuluessa ilmestyvät rakkulat. Herpes parantuu ilman hoitoa. Apteekista ilman reseptiä paikallishoitoon voidetta, joka lyhentää herpeksen kestoaikaa Käsihygienia Ei eristystarvetta Märkärupi 2 5 vrk Oireet vaihtelevat aiheuttajabakteerista johtuen: - pienet, helposti rikkoutuvat rakkulat, jotka kuivuessaan synnyttää fariinisokerimaista karstaa TAI suuret rakkulat, joissa Lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia, liinavaatteiden pesu 60 C 1 vrk suun kautta otettavan ja 2 vrk paikallisen antibioottihoidon aloittamisesta 13
LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo nestettä sisällä - suun ja nenän ympärillä, nenässä, kainaloissa, ihovaurioissa Ontelosyylä eli molluska - 2-6 mm:n läpimittaiset syylät iholla. Puristeltaessa tulee esiin taikinamaista tahnaa Ontelosyylät häviävät itsestään (viruksen aiheuttamia) Jos ihoalue, jossa ontelosyylä infektoituu, hoidon tarpeesta neuvoteltava lääkärin kanssa Käsihygienia Ei eristämistarvetta Kihomato 14-21 vrk Vaihtelevia oireita; perä-aukon kutina yleisin, erityisesti iltaöisin Lääkehoito, apteekista ilman reseptiä saatavana Pyrvin / reseptillä Vermox Mato häädetään kahteen kertaan 3 viikon välein. Käsihygienia erityisesti ennen ruokailua ja WCkäyntien jälkeen Lapsen voi viedä päivähoitoon lääkehoidon aloittamista seuraavana päivänä Syyhy 3 viikkoa Iltakutina, erityisesti sormiväleissä, kämmenissä, ranteissa ja jalkapohjissa Lääkehoito ilman reseptiä apteekeista, hoito uusitaan. Myös perheenjäsenet hoidetaan. Yhteys lääkäriin, jos kutina ei lopu lääkehoidosta huolimatta 24 h hoidon alusta Päätäi 1 2 vrk Päänahan jatkuva kutina Vaatii lääkehoidon, ilman reseptiä Ei käytetä toisen pipoa Lapsen voi viedä 14
LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo apteekista useita valmisteita. Hoito toistetaan valmisteesta riippuen 7-10 vrk:n kuluttua tai kampaa, pyyhettä. päiväkotiin ensimmäisen hoitokerran jälkeisenä päivänä Vauva-rokko, kolmen päivän kuume 5 15 vrk 6-24 kk:n iässä 3 vrk:tta korkea kuume, sen jälkeen pienitäpläinen, vaaleanpunertava ihottuma rinnan ja kaulan alueella -> leviää muualle vartalolle Oireen mukainen hoito. Oireiden pitkittyessä ja/tai pahetessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen Käsihygienia Päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen Parvorokko, pikkurokko 4 28 vrk (keskimä ärin 16 vrk) Alkaa usein poskien punoituksena, jota seuraa varta-losta raajoihin leviävä ihot-tuma. Väsymys, lievä lämpö Paranee itsestään, oireiden mukainen hoito Käsihygienia Tarttuvuus jo ohi oireiden alkaessa, ei eritystarvetta Enterorokko 3 6 vrk Suussa, käsissä ja jaloissa rakkuloita, lievä kuume, nuha, yskä, päänsärky, löysä vatsa Oireen mukainen hoito Käsihygienia Lapsen voi viedä päivähoitoon yhden kuumeettoman päivän jälkeen Tulirokko 1-5 vrk Kuume, päänsärky, kurkkukipunielutulehdus, oksentelu, punoittava ja turpea kieli ( ns. mansikkakieli ) sekä ihottuma, Lääkärin määräämä antibioottihoito Käsihygienia Lapsi voidaan viedä päivähoitoon kun hän on saanut 2 vrk:tta antibioottihoitoa ja on 15
LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Itämisaika Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo joka ilmenee hentona punoituksena kasvoilla, ylävartalolla, raajoissa. Ihottumaa ei esiinny suun ympärillä. kuumeeton Vesirokko 14 21 vrk Yleisoireina ihottumaa edeltäen kuume, päänsärky, yskä, ruokahaluttomuus ja väsymys. Ihottuma; punoittavia ja kutisevia paukamia, joista muodostuu vesirakkuloita. Vesirakkulat rikkoutuvat ja kuivuvat kasaan ja arpeutuvat Paranee itsestään n. viikossa. Kutinaan voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavaa antihistamiinia. Oireiden pahetessa ja pitkittyessä lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Vesirokkorokote Käsihygienia Lapsi voidaan viedä päivähoitoon 5 vrk:n kuluttua ihottuman alkamisesta ja kunnes rakkulat arpeutuneet ja lapsi kuumeeton Vihurirokko, Tuhkarokko, Sikotauti MPR-rokotuksen ansiosta ovat em. rokkotaudit lähes hävinneet Suomesta. Riski saada tartunta lisääntyy matkailun myötä. Mikäli lapsen epäillään sairastuneen johonkin em. rokkotautiin, on selvitettävä onko lapsi rokotettu. Yhteys lääkäriin aina epäilyn vahvistamiseksi. I Vihurirokko 14-21 Ihottuma häviää usein 3 vrk:n kuluttua, MPR rokote 7 vrk:tta ihottuman 16
LIITE 2: Alle kouluikäisten lasten yleisimmät tarttuvat taudit Tauti Tuhkarokko Sikotauti Itämisaika vrk 9 11 vrk 12-26 vrk Oireet Hoito Ennaltaehkäisy Poissaolo Kuume, limakalvoärsytysoireita, imusolmuketurvotusta, hento ihottuma alkaa pään alueelta, joka leviää muualle vartaloon, raajoihin. Ensioireina kuume, silmien punoitus, nuha,3-5 vrk:n jälkeen alkaa ihottumavaihe korvien ja kaulan seudulta ja leviää kasvoihin ja muualle vartaloon sekä raajoihin. Ihottuma punaisina laajoina läiskinä, joiden ympäristö kalpeahko. Kuume, korvanalussylkirauhasten turvotus korvan alla, turvotus leviää kohti alaleukaa taikinamaisesti. Kipua suuta avattaessa oireen mukainen hoito, apteekista saatavana ilman reseptiä linimenttiä. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Ihottuma kestää n. viikon ajan. Oireiden mukainen hoito. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen. Turvotus häviää n. viikossa. Oireiden mukainen hoito. Tarvittaessa voidaan käyttää oireita helpottamaan apteekista ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä. Oireiden pitkittyessä ja voimistuessa lääkäri arvioi hoidon tarpeen MPR -rokote MPR -rokote alusta. Oireiden kesto ja yksi kuumeeton päivä 9 vrk:tta turvotusten alusta Mikäli tautitapauksia on esim. viikon aikana kaksi tai useampi, ilmoitetaan yksikön johtajan toimesta epidemiaepäilystä hygieniakoordinaattorille /hygieniahoitajalle. Lähteet: Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 2010, Duodecim Terveyskirjasto 2010-2012, Duodecim Mikrobiologia ja Infektiosairaudet 2010 Ruokamyrkytysepäilyn ollessa kyseessä yhteys tartuntatautihoitajaan tai lääkäriin. 17